Syökää lihaa

Hesari suvaitsi taas kerran valistaa meitä siitä, kuinka länsimaat ja aivan erityisesti Suomi ovat syyllisiä maapallon ympäristökatastrofiin. Onneksi ratkaisukin on olemassa: artikkeli kertoi maailman pelastuvan melkeinpä pelkästään sillä, että länsimaissa vähennetään lihan syöntiä 90 %. Tosin alkuperäisessä tutkimuksessa tällaista lukemaa ei mainita lainkaan. Ja mainitaanpa sitten Hesarinkin jutussa, että sianlihan syönti on se, jonka pitäisi vähentyä 90 %. Naudanlihan syönnin vähenemisen pitäisi kuulemma olla 75 % ja kananmunien 50 %. Niin, paitsi että länsimaissa naudanlihankin kulutuksen pitäisi vähentyä se 90 %. Kananlihasta juttu ei puhu mitään. Alkuperäisestä tutkimuksesta ei kyllä löydy tuota 75 %:iakaan. Vastaavasti papujen ja palkokasvien syönnin pitäisi kolminkertaistua, pähkinöiden ja siementen nelinkertaistua.
Sivumennen on muuten todettava, että jostain syystä tämä juttu on ilmainen kaikille lukijoille. Eli se ei ole "vain tilaajille" eikä näytä olevan edes "käyntikertarajoitettu", kuten useimmat Hesarin jutut. Näköjään Hesari on oppinut sen, että propaganda pitää saada ilmaiseksi.

Jutussa todetaan, että ennusteiden mukaan maapallon väkimäärä kasvaa 9-10 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Tämä ennuste on turhan optimistinen. Kirjoitin kesällä juttusarjan (osat yksi, kaksi ja kolme), jossa tutkin maapallon väkiluvun kasvua väestötilastojen nojalla. (Osa neljä, joka käsittelee Suomen varautumista tilanteeseen, on työn alla ja ilmestynee ensi viikolla.) Seuraavat tilastotiedot ovat näistä laskelmista peräisin. Laskelmissa perusvuosina olivat vuosien 1957 ja 2017 tilanteet eli 60 vuoden ajanjakso.

Tilastotiedoista paljastui se kaikissa tutkimuksissa vaiettu tosiasia, että Afrikan vuosittainen väestönkasvuprosentti on jopa kasvussa. Vuosina 1957-2017 se oli keskimäärin 2,65 %, kun taas vuosina 2010-2017 2,84 %. Tämä on parina viime vuotena näkynyt myös koko maapallon kasvuprosentissa, joka on ollut pikkuisessa laskussa jatkuvasti, mutta nytkähti nousuun. Nousu aiheutuu juuri siitä, että Afrikan (kuten myös Lähi-idän, jonka kasvuprosentti on toiseksi suurin) osuus maailman väestöstä on kasvanut. Tällöin niiden suurempi kasvuprosentti saa jatkuvasti suuremman painoarvon koko pallon väestötilastoissa. Eikä tässä laskelmassa ole huomioitu sitä, että Afrikasta ja Lähi-idästä tulee koko ajan siirtolaisia muualle maailmaan ja he lisääntyvät lähes lähtöalueidensa tahtiin. Mikä muuttaa esimerkiksi Euroopan kasvuprosenttia ylöspäin, sillä ennuste on luonnollisesti tehty Euroopan nykyisen ja entisen väestörakenteen mukaan.

Vuonna 1957 Euroopassa oli noin 585 miljoonaa asukasta. Vuonna 2017 asukkaita oli 744 miljoonaa. Vuotuinen väestönkasvu oli keskimäärin 0,40 %. Mikäli koko maailma olisi noudattanut samaa tahtia, maapallon väkiluku olisi nyt noin 3,5 miljardia. Meillä ei olisi mitään hätää.
Todellisuudessa maapallon väkiluku on 7,5 miljardia, yli kaksinkertainen siihen nähden mikä se olisi ollut eurooppalaisella tahdilla. On helppoa todeta, että väestönkasvu ei ole globaali ongelma. Se on ainoastaan afrikkalainen, lähi-itäläinen ja jossain määrin eteläamerikkalainen ja aasialainen ongelma. Eurooppalainen ongelma siitä tulee vain haittamaahanmuuton ja muualla väestönkasvun takia tapahtuvan ylikulutuksen ja saastumisen takia.

Vastoin meille syötettävää propagandaa ihminen ei yleisesti ottaen ole mikään sopulilaji, joka lisääntyy hillittömästi kunnes seuraa katastrofi. Ainakaan eurooppalaiset eivät ole sellaisia. Eurooppa ei ole koskaan ollut merkittävästi ylikansoitettu. Mikäli Euroopassa on syntynyt väestöllinen kriisi, se on ollut laadultaan sellainen, joka olisi tapahtunut täysin väestömäärästä riippumatta. Musta surma 1300-luvulla, katovuodet, sodat - nämä kaikki olisivat tapahtuneet asukasluvusta riippumatta. Toisin kuin esimerkiksi Afrikassa, jossa nälänhädiltä oltaisiin tällä vuosisadalla käytännössä vältytty, mikäli väestön määrä olisi kasvanut samaan tahtiin kuin Euroopassa. Toisin kuin Lähi-idässä; tuskin Syyriassa sodittaisiin mikäli maassa olisi neljä miljoonaa asukasta kuten 1957 eikä lähes 20 miljoonaa kuten nyt.

Toki suurin osa Euroopan maista kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin tuottaa niitä (Suomi on toki selkeä poikkeus), mutta pahimmat ylikuluttajat resursseihin nähden löytyvät muualta, lähinnä Saharan reunamilta. Ja ehkä Euroopalle voi antaa vähän anteeksi siksi, että käytännössä kaikki kehitysmaiden edistyminen on perustunut eurooppalaisten luomiin ideoihin ja teknologiaan.

Mutta sovitaan nyt - ihan vain ajatuskokeen takia - , että kaikki artikkelissa kirjoitettu on totta.

Eli maapallo ei kerta kaikkiaan kestä tätä menoa (mihin lienee helppo yhtyä sinänsä). Ja että ilmastonmuutos ihmisen toiminnan takia on tosiasia ja siihen kykenee vaikuttamaan ryhtymällä kasvissyöjäksi. (Tiedoksi, että tulen poistamaan kommentit, jotka keskittyvät kiistelemään onko ilmastonmuutos totta vai ei. Kuten edellä todettiin, tässä sovitaan ajatuskokeen takia että se on totta, kiistely siitä ei kuulu tämän kirjoituksen aihepiiriin. Tästä voi riidellä muualla, mutta tässä kirjoituksessa keskitytään muihin asioihin.)

Katsotaan mitä tapahtuu kahdessa ääripääskenaariossa. Ensimmäinen on se, että länsimaat jatkavat nykyistä lihansyöntiään ja kulutustaan. Toinen ääripää on se, että länsimaat siirtyvät kirjoituksessa esitettyyn 90 % lihansyönnin leikkaukseen muutaman vuoden sisällä ja tekevät muutkin vastaavat toimenpiteet. Laskuissa oletetaan maapallon väestönkasvuprosentin pysyvän entisellään (mikä ei siis pidä paikkaansa, sillä voimakkaasti kasvavan afrikkalais- ja muslimiväestön osuuden maapallon väestöstä noustessa nousee myös keskimääräinen kasvuprosentti, vaikka muiden väestöjen kasvu hidastuisikin tai kääntyisi jopa laskuun, kuten eurooppalaisten). Tämä oletus antaa kuitenkin varsin hyvän arvion väestönkehityksestä.


Skenaario 1: Kaikki jatkuu kuten ennenkin

Vuoteen 2050 mennessä koko maapallon väkiluku on kasvanut 11,9 miljardiin. Heistä noin 750 miljoonaa on eurooppalaisia. Euroopan itsensä väkiluku on kylläkin selvästi suurempi, koska haittamaahanmuuttajat jälkeläisineen ovat kasvattaneet sen noin 850-1000 miljoonaan. Eurooppalaisten osuus koko maapallon väkiluvusta on 6,3 %, Euroopan asukkaista eurooppalaisia on 75-88 %.
Ylilaiduntamisen ja liikatuotannon takia maapallon ekosysteemi romahtaa. Kulkutaudit leviävät, sodat ja muut levottomuudet raivoavat. Miljardeja kuolee, elintaso putoaa lähelle nykyafrikkalaista tasoa. Eläinlajit kokevat useita sukupuuttoja, vain eristyneimmillä tai mahdollisesti ekokatastrofista vähiten kärsineillä, rajansa sulkeneissa maissa säilyvät suuret nisäkäslajit.
Savun hälvettyä ihmiskunnan eloonjääneet alkavat rakentaa uutta maailmaa, toivottavasti opikseen ottaneina. Eurooppa toipuu, jollain lailla ainakin.


Skenaario 2: Ryhdytään nyt, välittömästi, rajuihin toimenpiteisiin

Lihantuotantoa rajoitetaan voimakkaasti haittaveroin. Kierrätystä tehostetaan. Yksityisautoilu tehdään käytännössä mahdottomaksi. Ihmiset pakotetaan asumaan ahtaissa kaupungeissa pienissä asunnoissa. Riittävän voimakas ylikansallinen valvontajärjestelmä varmistaa, että länsimaissa sääntöjä todella noudatetaan.
Tehotoimin kyetään ekokatastrofin syntyminen vuonna 2050 estämään. Mutta vuonna 2100 maapallon väkiluku on miltei 20 miljardia. (Itse asiassa nykyisellä maapallon väestönkasvuprosentilla – joka on siis viimeisten vuosien ajan ollut lievässä nousussa – väkiluku olisi yli 24 miljardia.) Väkiluku olisi kasvanut vielä voimakkaammin, mutta Afrikan ekokatastrofi ehti ensin. Vuonna 2017 Saharan eteläpuolisen Afrikan väkiluku oli noin miljardi. Nykyisellä kasvuprosentilla se olisi vuonna 2100 varsin tarkkaan kymmenen miljardia. Afrikan väkiluvun ehdottomaksi ylärajaksi osoittautui viisi miljardia. Koko manner on ekokatastrofi. Lähes kaikki rottaa suuremmat nisäkäslajit ovat kuolleet sukupuuttoon. Ylijäämäväestö on paennut Afrikasta muualle. Euroopan väkiluku on noin kolme miljardia. Siitä miljardi on ilmastopakolaisia, toinen miljardi aiempien haittamaahanmuuttajien jälkeläisiä ja viimeinen miljardi eurooppalaisia tai sekarotuisia. Varsinaisia eurooppalaisia on suunnilleen saman verran kuin nyt eli 750 miljoonaa tai hieman vähemmän.
Ylilaiduntamisen ja liikatuotannon takia maapallon ekosysteemi romahtaa. Kulkutaudit leviävät, sodat ja muut levottomuudet raivoavat. Miljardeja kuolee, elintaso putoaa lähelle nykyafrikkalaista tasoa. Erona Skenaario 1:n ekokatastrofiin on katastrofin moninkertainen laajuus. Maapallo hukkuu muovijätteeseen, sillä kehitysmaiden jo nykyinen valtava jäteongelma – ne tuottavat yli 95 % muoviroskasta – on moninkertaistunut.
Savun hälvettyä ihmiskunnan eloonjääneet alkavat rakentaa uutta maailmaa. Ennen ekokatastrofia eurooppalaisten osuus ihmiskunnan väestöstä oli alle neljä prosenttia. Euroopassa eurooppalaisten osuus väestöstä oli 25 %. Kun Euroopassa, sivistyksen kehdossa, väestön valtaosa on jotain muita kuin eurooppalaisia, mitkä ovat toipumismahdollisuudet vaikka seuraavan tuhannen vuoden aikana?

Skenaario 2 on toki optimistinen skenaario siinä mielessä, että ekokatastrofilta vältyttäisiin lähes sata vuotta. Se perustuu siihen luultavasti virheelliseen olettamukseen, että kasvisten tuotanto on todellakin ekologisempaa kuin lihan tuotanto. Vaan menkääpä kauppaan ja laskekaa tuotteiden hinnoista kalorimäärä euroa kohti. Vaihtelua on toki paljon, mutta liha pitää helposti pintansa. Ja hinnan määrää markkinatalous. Kun ihannoidaan aiempaa, muutaman kymmenen vuoden takaista ruokavaliota, jossa lihan osuus oli nykyistä pienempi, unohdetaan kustannustehokkuus. Lähituotannossa, kun ihmiset asuivat maalaiskylissä, kasvisten reaalihinta oli matalampi kuin lihan siitä yksinkertaisesta syystä, että ravintoa ei tarvinnut kuljettaa pitkiä matkoja. Lihassa energia on tiiviimmässä muodossa kuin kasviksissa ja kun nykyään ei enää pidetä Helsingissä lehmiä, kuljetus- ja varastointikustannukset muodostavat kasvisten hinnasta selvästi suuremman osuuden kaloria kohti laskettuna kuin lihan hinnasta. Miksi kuvittelitte tuoremehussa lukevan ”Valmistettu tiivisteestä”? Kuka hullu nyt kuskaisi Etelä-Euroopasta kymmenen litraa vettä, kun voi kuskata litran tiivistettä ja lisätä veden Suomessa. Voi siis olla niin, että kasvisruokavaliosta huolimatta ekokriisi iskee sittenkin jo 2050 – tai ainakin aiemmin kuin 2100.


Kun noita kahta ääriskenaariota vertaa, niin ainakin ihmiskunnan kannalta katsoen näyttää siltä, että mitä nopeammin kriisi iskee, sitä paremmat ovat toipumismahdollisuudet. Siitä yksinkertaisesta syystä, että väkiluku ei ole ehtinyt kasvaa hillittömäksi, jolloin ympäristölle ei vielä ole ehditty aiheuttaa niin paljon tuhoa.
Näin ollen jatkakaa lihansyöntiä kuten ennenkin tai mieluummin lisätkää sitä. Nopeutatte ekokatastrofin saapumista ja mitä nopeammin se tulee, sitä parempi luonnonsuojelun kannalta. Aivan erityisesti kannattaa syödä luomua, koska sen tuotanto vaatii lannoitteiden puutteen takia huomattavasti paljon enemmän tuotantoalaa kuin tehotuotanto.

Tai onhan toki olemassa sekin vaihtoehto että ryhdytään toimimaan järkevästi. Eli tunnustetaan maailman kaikkien ympäristöongelmien syynä olevan hillittömän, nimenomaan kehitysmaissa tapahtuvan väestönkasvun. Toistetaan vielä kerran: Vuonna 1957 Euroopassa oli noin 585 miljoonaa asukasta. Vuonna 2017 asukkaita oli 744 miljoonaa. Vuotuinen väestönkasvu oli keskimäärin 0,40 %. Mikäli koko maailma olisi noudattanut samaa tahtia, maapallon väkiluku olisi nyt noin 3,5 miljardia. Meillä ei olisi mitään hätää.
Sitten ei muuta kuin vaaditaan muun maailman laskevan väestömääränsä samalle tasolle kuin Euroopan väkiluku. On tämäkin parempi vaihtoehto kuin se, että tässä Euroopan haittamaahanmuuttopolitiikan järjettömyydessä onkin takana järki, mutta sellainen järki jonka rinnalla 1940-luku alkaa vaikuttaa lystikkäältä piknik-retkeltä suunnittelijoiden valmistautuessa seuraavaan siirtoonsa. Tai onhan sekin mahdollista, että teknologiaa on salaa kehitetty niin pitkälle, että inhimillinen ratkaisukin on olemassa.