Simulaatio 2037

- Johtaja oli pyytänyt käymään.
- KOISTINEN! Mitä helvettiä tämä oikein tarkoittaa?
- Jaa siis mikä?
- Mikämikä. Tiedät tasan tarkkaan. Minä olen ollut kolme viikkoa kesälomalla ja sillä aikaa projektipäällikkö on pyörittänyt koko maapallon kvanttitietokoneita tämän yhden simulaation ympärillä. Mihinkään muuhun ei ole ollut koneaikaa. Ja meillä on sentään lupa käyttää 95% koko kehittyneen maailman kapasiteetista eli käytännössä kaikesta.
- No mutta määräyshän oli selvä.
- TIEDÄN! Ja siksihän minä lähdin kesälomalle kun tiesin että tässä ei kuukauteen ole mitään tehtävissä kuitenkaan. Ja annoin herralle täydet valtuudet, mikä jumaliste luultavasti maksaa meille molemmille työpaikat kunhan suuret pamput saavat kuulla tämän.
- Käskettiin tehdä täydellinen simulaatio. Ja se tarkoittaa sitä että laskentakapasiteettia kuluu niin vitusti. Tää on pakko viedä kvanttitasolle asti.
- TIEDÄN! Mutta eihän tätä... tätä... siis näitä tuloksia usko kukaan. Tai siis tuloksia uskoo. Mutta ei sitä miten niihin on päädytty.
- No kun se nyt oli ainoa vaihtoehto. Muistaahan johtaja itsekin että me yritettiin alkeissimulaatioilla vaikka mitä ja mikään muu ei toiminut. Pakko oli lähteä liikkeelle tällä "PSYKOOSIVYÖRY" -skenaariolla. Okei, siinä tapahtui sitten muutamia yllätyksiä jotka vaativat odottamattomia säätöjä. Mutta ne oli pakko tehdä, muuten olisi järki voittanut liian aikaisin.

Johtaja veti syvään henkeä ja laski hitaasti kymmeneen silmät suljettuina. Hetken välähti mielessä ajatus, että tämä olisi pahaa unta. Ehkä hän on sittenkin mökkilaiturilla köllöttelemässä. Paskan marjat. Ennen silmiensä avaamista hän tunnusti mielessään, että Koistinen saattaa sittenkin olla oikeassa.

- Täsmennäppä Koistinen vielä vähän. Muistan PSYKOOSIVYÖRYN ja se sai kyllä aikaan halutut tulokset alkeissimulaationa, mutta minähän sanoin että sille nauravat naurismaan aidatkin.
- Kaikki muut simulaatiot tuottivat alkeisversioina ei-toivottuja tuloksia. Jos johtaja muistaa, niin kuukautta aiemmin minun käskettiin valita toivotulla tavalla toimiva simulaatio Isoon Ajoon. Mikään muu ei toiminut. PSYKOOSIVYÖRY toimi.
- Mikset ajanut jotain muuta lähellä haluttua ollutta simulaatiota niin ikään Isossa Ajossa ja katsonut, toimisiko se?

Johtaja katsoi Koistista toivoen että tämä pelastaisi sanomalla jotain toiveikasta. Toki johtaja tiesi, että Ison Ajon mahdollisuus oli vain kerran, tai no, ainakin se veisi kuukausikaupalla kunnes voitaisiin toinen simulaatio käynnistää. Mutta jos Koistinen antaisi edes jotain toivoa...

- Jos halutaan tehdä Iso Ajo, simulaatio on vietävä kvanttitasolle asti. Muita vaihtoehtoja ei ole, ne eivät ole uskottavia. Ja Iso Ajo kuluttaa maailman kvanttitietokoneiden kapasiteetista yli 90 %. Silloinkin simulaation etenemisnopeus on vain suunnilleen yksi vuosi vuorokautta kohti.
- Eli simulaatio pyörii nyt vuodessa 2016...
- 2017, itse asiassa. Taitaa olla elo-syyskuu menossa. Toki simulaatio voidaan keskeyttää heti, mutta arvioisin että kymmenen vuotta pitäisi vielä ajaa että tulokset olisivat luotettavia.
- Mutta sen jälkeen voisi käynnistää toisen skenaarion...
- Voisi voisi, mutta mikään muu ei alkeissimulaatioissa tuottanut haluttua tulosta. Tai siis mikään vähänkään uskottava. Johtaja oli itsekin sitä mieltä että PSYKOOSIVYÖRY oli ainoa edes etäisesti mahdollinen.

Johtaja nojautui taaksepäin tuolissaan ja huokaisi. Kyllä hän realiteetit tajusi. Kvanttitietokoneillakin oli rajansa. Jos haluttiin mallintaa maapallon todellisuutta riittävän tarkasti, mallinnus oli vietävä atomitasolla uskottavaksi. Ja se vaati tolkuttomasti kapasiteettia. Alkeellisempia simulaatioita oli helppo tehdä, ne eivät paljon tietokonekapasiteettia vaatineet. Kvanttitietokoneet pystyivät laskemaan noin miljoona alkeissimulaatiota samassa ajassa kuin yhden Ison Ajon. Mutta alkeissimulaatiot eivät olleet uskottavia. Niissä kaikki ydinfysiikan tutkimus täytyi estää. Jos näin ei tehty, simulaation virtuaalifyysikot huomasivat varsin pian elävänsä virtuaalitodellisuudessa ja simulaatio kaatui siihen. Isossa Ajossa alkeishiukkaset menivät virtuaalitodellisuudessa sumuisiksi vasta kvanttitasolla. Johtaja huomasi äkkiä tuntevansa hengenheimolaisuutta vuoden 2017 virtuaalitodellisuudessa elävien virtuaalifyysikoiden kanssa. He löivät virtuaalista päätään virtuaaliseen seinään, kun kvanttimaailman ongelmat eivät ratkenneet. Eivät voisikaan ratketa, koska mallinnus ei ollut riittävän tarkka siihen. Tehtävä oli toivoton. Kuten tuntui tämäkin tehtävä olevan, johtaja huokaisi. Piti siis luoda skenaario, jossa tutkittiin kuinka sivistyneen maailman käy, jos sinne vyöryy miljoonittain kehitysmaalaisia. Kuten nyt armon vuonna 2037 näytti tapahtuvan. Ja parhaaksi menetelmäksi tämän tutkimiseen oli päätetty kokeilla, miltä maailma näyttäisi nyt, jos vyöry olisi alkanut kaksikymmentä vuotta aiemmin.

- Minä vähän katsoin mitä tuossa skenaariossa on tapahtunut. Sinä siis otit ja aivopesit melkein koko Euroopan parlamentin?
- No joo, pakkohan se oli saattaa toimintakyvyttömäksi.
- Entäs tämä Merkel? Sinä niinkuin väität, että Rauta-Angela olisi tässä sinun virtuaalitodellisuudessasi mokuttaja? Siis nainen, joka vietti nuoruutensa Neuvostoliiton miehitysvallan alla? Hänkö antaisi vallata Euroopan? Muistelepa mitä todellisuudessa tapahtui.
- No joo. Tämä oli oikeastaan ihan testikokeilu siinä alkeissimulaatiossa, mutta kun se piru vie toimi. Sitten me tajuttiin, että tämähän sitä uskottavuutta lisäisi. Muija jonka konsteja jopa oikeistolaiset pitivät liian rajuna, kun Euroopan Unioni kaksikymmentä vuotta sitten hänen johdollaan pysäytti sen ensimmäisen yrityksen. Tässä skenaariossa näytetään, mitä olisi tapahtunut jos ei olisi pysäyttänyt.

Taas kerran johtaja vaihtoi väriään ensin punaiseksi ja sitten takaisin normaaliksi. Koistinen, perkele. Tuo kiero savolainen taisi taas olla oikeassa.

- Eli sait siis Euroopan täyteen afroja ja ählämejä jo vuoteen 2025 mennessä. Entäs sitten?
- Hephep, en tiedä onnistuuko se. Ollaan vasta vuodessa 2017. Tässä on pitänyt pari kertaa jo vetää hätäkytkimestä.
- Mitä tarkoitat?
- No, muutama isänmaallinen poliitikko on pitänyt eri maissa järjestää pois pelistä. Pari salamurhaa, muutama skandaali ja erinäisiä pikku peukalointeja. Tää on kuule herkkää hommaa. Jos valtaan pääsee yksikin edes jollain lailla karismaattinen isänmaallinen hahmo, niin se oli sitten siinä. Vyöry loppui. PSYKOOSIVYÖRY perustuu juuri siihen, että kaikkia päättäjiä tuntuu vaivaavan monikulttuurisuuspsykoosi.
- Älytöntä. Tuota ei kukaan olisi voinut 1980-luvulla uskoa.
- No ei tietenkään. Eikä usko vähänkään ajatteleva osa kansaa vieläkään meidän simulaatiossa. Ainoastaan ne, jotka uskovat mitä poliitikot sanovat ja media toitottaa.
- Hetkinen. Siis oletko sinä peukaloinut mediaakin?
- Pakko. Se tosin oli helpompaa, sillä journalistit eivät ole niitä penaalin terävimpiä kyniä, jos tämä ilmaus sallitaan. Ne menevät yleisen mielipiteen perässä. Itse asiassa ei tarvinnut puuttua juuri lainkaan alkuvaiheen jälkeen, kriittiset toimittajat hiljenivät kyllä ammattikunnan ryhmäpaineessa.
- Mitäs muuta radikaalia olet joutunut tekemään pelastaaksesi simulaation?
- No, ehkä johtaja muistaa nämä alkeissimulaatiot. Niissähän kävi usein siten, että muslimi-invaasio tuli pakolla kuriin laitetuksi, vaikka kuinka yritettiin estää.
- Joo. Jossain vaiheessa terroristit saivat käsiinsä joukkotuhoaseita ja myrkkykaasuilla tapettiin tuhansittain eri kaupungeissa.
- Siellä sentään säästyttiin ydinaseilta, kun jouduttiin laskentatehon rajoitusten takia säännöstelemään niiden määrää. No, Isossa Ajossa kävi siten että ISIS...
- Siis mikä?
- Ai niin, anteeksi. Piti vyöryn aikaansaamiseksi käynnistää arabimaiden levottomuudet kymmenen vuotta todellisuutta aiemmin. Siinä syntyi pari lystikästä terroristijärjestöä, joista ISIS oli yksi.
- Siis aikaistit sitäkin.
- No, se ei paljon todellisuutta hetkauttanut. Väestönkasvu takasi sen, että levottomuudet olisivat alkaneet joka tapauksessa. Olihan arabimaiden väkiluku jotain kymmenkertaistunut vajaassa sadassa vuodessa. Minä vain aikaistin levottomuuksien alkua. Mutta siis ISIS. Se kaappasi Venäjältä pari atomipommia ja jos ei oltaisi puututtu asiaan, Pariisi ja Berliini olisivat nyt sienipilvenä taivaalla. Siis siinä virtuaalitodellisuudessa, täsmennän.
- Ja tämä tapahtui milloin?
- Eilen. Eli siis 2016 virtuaalitodellisuudessa. Muslimi-invaasio oli alkanut toden teolla 2015 ja nehän tietysti soluttivat terroristeja joukkoon.
- No sehän eskaloitui äkkiä.
- Ja olisi eskaloitunut ydinräjäytysten myötä siten, että koko simulaatio olisi mennyt vituiksi ja invaasio päättynyt. Oli pakko estää. Muuten ei olla terrorismiin puututtu. Yllättävän vähän sitä on kuitenkin esiintynyt. Afrot ja muslimit tykkäävät perseillä lähinnä pienemmässä mittakaavassa. Se ei riitä nostamaan eurooppalaisia kapinaan.

Johtajan käsi käväisi jo povitaskun nitropurkilla, mutta hän huomasikin olevansa yllättävän rauhallinen. Juuri tuohan oli se, mitä etsittiin. Vähät terrorismista, kyse oli siitä millä muulla tavoin tämä näytti vaikuttavan yhteiskuntaan. Juuri sitä haluttiin simuloida.

- Eli simulaatio on nyt vuodessa 2017. Mikä on ennusteesi?
- Taisin jo aiemmin todeta, että noin kymmenen vuoden päästä romahtaa. Tämä oli sivistynyt arvaus alkeissimulaatioiden perusteella.
- Annapa sitten sivistynyt arvaus nykyhetkeen. Eli missä mennään 2037?
- Kuten johtaja on huomannut, Amerikka on enimmäkseen säästetty. Ei pelkästään piruuttaan vertailukohdaksi. Vaan siksi, että sikäläinen vapauden perinne olisi vastaavassa mokutusaallossa saanut päättäjät vaihtoon ja kansan kapinaan. Eurooppa puolestaan alkaa olla kehitysmaatasolla 2037, koska jonkinmoinen afrokalifaatti on ollut jo kymmenen vuotta remmissä.
- Eli invaasion alettua on kymmenen vuotta aikaa kääntää kelkka. Pitää siis paikkansa mitä nämä alarmistit ovat sanoneet...
- Siis niistä kolmesta vaihtoehdosta?
- Jep. "Meillä on kolme vaihtoehtoa. On tehtävä a) vaikeita ratkaisuja nyt, b) kammottavia ratkaisuja myöhemmin tai c) hyväksyttävä, että länsimainen sivistys tuhoutuu."
- Tämän simulaation tarkoitus oli siis testata, mitä tapahtuu ja kauanko on aikaa toimia. Uskoisin että se antaa riittäviä vastauksia poliitikoille.

Miehet katsoivat hetken aikaa toisiaan hiljaisuuden vallitessa. Lopulta Koistinen avasi suunsa:

- Jatketaanko PSYKOOSIVYÖRYN Isoa Ajoa vai keskeytetäänkö?
- Meillä ei ole enää aikaa ajaa muita skenaarioita. Ja perustelit riittävän uskottavasti minulle, että se oli ainoa vaihtoehto. Jos pystyit sen minulle perustelemaan, pystymme perustelemaan sen päättäjillekin. Jatketaan.

Koistinen nousi ylös ja poistui. Juuri ennen oven sulkeutumista hän pisti päänsä takaisin johtajan huoneeseen.

- Ai niin. Sopiiko johtajalle, että laitan sisäpiirin vitsinä jonkun virtuaalitodellisuuden bloggarin kirjoittamaan tämän meidän keskustelumme scifi-tarinana jälkipolville muistoksi?
- Saatanan kiero savolainen. Ei kai se tässä konkurssissa paljon paina. Anna mennä vaan.