Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


torstai 13. huhtikuuta 2017

Aivovirus

Tukholman kuorma-autotapauksesta on tätä kirjoittaessa kulunut noin viikko. Kahta asiaa en ymmärrä jälkireaktioissa. Se toinen on tietysti ilmeinen ja siitä myöhemmin.

Ensimmäinen on kummastukseni ihmisten järkytyksestä. Miten voi olla järkyttynyt mistään sellaisesta, minkä tietää aivan varmasti olevan tulossa? Kun – huomatkaa, KUN – Suomessa tapahtuu vastaava kuormuri/ampuma-ase/pommi (tarpeettomaksi osoittautuvat yliviivataan) –isku, en ole pätkääkään järkyttynyt, ainakaan iskusta itsessään. Onhan selvää että näin käy, koska muslimipitoisuus ennen niin lintukotoisassa maassamme on jo ylittänyt kriittisen massan rajan. Joten miksi järkyttyä odotetusta? Toisaalta ei järkytyksen määrä liiemmin näkynyt, joten ehkä ihmiset olivat odottaneetkin tätä. Ainakin siltä se vaikutti. Tämä on uusi normaali, opetelkaa uimaan.

Toinen kummastuksen aihe oli se ilmeinen. Eli ymmärryksen määrä. Marssittiinko islamia vastaan? No ei. Marssittiin rasismia vastaan, koska terrorin pelättiin lisäävän rasismia. Ja ne loputtomat ”ei saa antaa pelolle valtaa” -twiittaukset poliitikoilta. Toistetaan nyt vielä kerran, että en minä islamia pelkää. Se on voimaton parasiitti, jonka länsimainen yhteiskunta murskaa halutessaan kuin muurahaisen kantapään alle. Se, mitä pelkään, on päättäjiemme haluttomuus käsitellä islamia.

Tehdään pieni ajatuskoe.

Lukija varmaan tietää - jos ei muuten niin lastenelokuvista - maan nimeltä Madagaskar. Maailman neljänneksi suurin saari, ainoa jonka kattaa kokonaisuudessaan yksi itsenäinen valtio. Varsin eristynyt paikka.
Maassa puhutaan kahta kieltä, sikäläistä malagassia ja siirtomaa-ajan jäljiltä ranskaa. Oletetaan jatkossa ajatuskokeen takia, että siellä puhuttaisiin ainoastaan malagassia, kieltä jota ei puhuta missään muualla.

Seuraavaksi kuvitellaan, että Madagaskarilla esiintyisi huonosti tarttuva, aivoihin vaikuttava virus. Käytännössä kaikki madagaskarilaiset olisivat viruksen kantajia. Suurimmalle osalle tämä virus ei aiheuttaisi mitään merkittäviä oireita. Mutta osalla virus aiheuttaisi erikoisen oireen: inhon kaikkia muita kieliä paitsi malagassia kohtaan. Tässäkin olisi aste-eroja. Parikymmentä prosenttia madagaskarilaisista ainoastaan halveksisi muiden kielten puhujia. Pari prosenttia ryhtyisi heitä kohtaan väkivaltaisiksi. 0,2 prosenttia eli yksi viidestäsadasta olisi valmis tekemään vakaviakin rikoksia pakottaakseen muut puhumaan malagassin kieltä. Ja yksi viidestätuhannesta ryhtyisi tilaisuuden suodessa terrori-iskuihin muita kuin malagassinkielisiä vastaan.
Viruksen oireisiin kuuluisi myös lähes kaikilla sen kantajilla lojaliteetti muita malagassin puhujia kohtaan. Vaikka viruksen kantaja olisi passiivinen itse, hän ei yleensä laittaisi tikkua ristiin estääkseen aktiivisen sairastuneen terrori-iskua muita kohtaan.

On olemassa lähes sataprosenttisen varma testi, jolla viruksen olemassaolo elimistössä voidaan selvittää.
Ei ole olemassa kliinistä testiä, jonka avulla voisi selvittää millä tavoin virus vaikuttaa kantajaansa - ei mitenkään vai tuhoisasti.
Luotettavaa lääkettä virukseen ei ole.

Mitä tekee WHO (maailman terveysjärjestö)?

Pahanlaatuisen viruksen kantaja kuulee muualle maailmaan muutettuaan muuta kuin malagassia ja muuttuu terroristiksi. Koska madagaskarilaiset ovat tehneet runsaasti terrori-iskuja, on ilmeistä että Madagaskar eristetään muusta maailmasta. Muualla asuvat madagaskarilaiset kootaan eristyksiin. Tämä on tietysti kovin ikävää niiden kannalta, jotka kantavat viruksen vaaratonta muotoa. Mutta välttämätöntä, sillä on havaittu viruksen heikosta tarttuvuudestaan huolimatta infektoineen joitakin ulkomaalaisiakin, jotka ovat myös tehneet terrori-iskuja.
Kun tämä kiireellinen ensireaktio on hoidettu, kehään astuvat ammattilaiset. He ryhtyvät selvittämään, kuinka madagaskarilainen aivovirus hoidetaan, miten sitä vastaan löydetään rokote ja kuinka se kitketään maapallolta pois.

Oleellinen kysymys kuuluu: mitä eroa on madagaskarilaisella aivoviruksella ja islamilla?

Molemmat leviävät ihmisestä toiseen. Molemmissa tapauksissa suurin osa jatkaa elämäänsä kuten ennenkin. Molemmissa tapauksissa osa tekee järkyttävää tuhoa muille ihmisille. Kummassakaan tapauksessa ei ole luotettavaa tapaa selvittää, onko taudinkantaja harmiton vai tuhoisa.

Niinpä toimintamenetelmänkin on oltava sama.

On aika tunnustaa, että me olemme nyt sodassa.
Ja niin hullulta kuin se kuulostaakin, tässä sodassa terrori-iskut ovat pienin riskimme. Eivät terroristit kykene tappamaan kuin joitakin satojatuhansia eurooppalaisia. Ja niistäkin muutama osuu omiin koiriin eli niihin, jotka yrittävät integroida viruksen kantajat länsimaiseen yhteiskuntaan. Toki on mahdollista sekin, että terroristit saavat käsiinsä ydinaseen ja pösäyttävät esimerkiksi Pariisin sienipilvenä taivaalle saaden aikaan kerralla miljoonia uhreja, mutta tämän todennäköisyys on vain parisenkymmentä prosenttia.

Todellinen vaara on länsimaiden tason lasku. Jokainen asia vaikuttaa ihmiseen tietyllä tavalla ja useimmat asiat eri tavalla eri ihmisiin. Useimmille ihmisille esimerkiksi liikunta on hyväksi. Joillekin ihmisille saunakalja rentouttaa ja on hyväksi, alkoholismiin taipuvaisille se saattaa olla portti ryyppäämiseen. Islam muuttaa käytännössä jokaista sen kannattajaa ihmisenä huonompaan suuntaan. Joitakin tuskin lainkaan, kuten madagaskarilainen aivovirus. Joitakin enemmän ja joitakin tuhoisasti. Hyvä esimerkki oli taannoinen Lontoon terrori-isku, jonka tekijän islam-taustaa koetettiin vähätellä toteamalla - sinänsä aivan oikein - hänen olleen epäsosiaalinen pikkurikollinen jo ennen kääntymystään. Tajuamatta, että kyseinen esimerkki mitä parhaimmin kuvastaa islamin vaikutusta ihmiseen - tällä kertaa se muutti pikkurikollisen terroristimurhaajaksi.

Tämän kaiken hinta on meille hirvittävä. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamme on perustunut luottamukseen ja se luottamus on rapisemassa. Mikäli emme voi luottaa toisiimme, sen mukana romahtaa koko korttitalo: yhteiskuntarauha, koulutustaso, teollisuus, ... Väestönlaadulla on merkitystä ja tämä tulee muistaa erityisesti haittamaahanmuuton kohdalla, koska siihen voidaan vaikuttaa.

Katsokaa ympärillenne. Ikkunat auki Eurooppaan. Aseistettuja vartijoita kriittisissä paikoissa, nykyään myös Suomessa, entisessä lintukodossa. Tätäkö me haluamme?

Vaihtoehtoja on kaksi. Aseistetut vartijat maan rajoille tai maan sisään joka paikkaan.
Jokainen voi päätellä, kumpi tulee kalliimmaksi ja kumpi tuottaa paremman yhteiskunnan.

Huomautus:
Tässä kirjoituksessa hyödynnettiin plagiarismia hipoen Scott Adamsin maaliskuussa 2016 julkaisemaa esseetä elbonialaisesta zombiviruksesta. Adams myös tarjoaa lääkkeen virukseen, mikä jätettiin tässä kirjoituksessa käsittelemättä.

12 kommenttia:

Yrjöperskeles kirjoitti...

Osui ja upotti. Mielipuolista on, että elämme maassa (ja osittain maanosassa) jossa kyseiseen aivovirukseen kohdistuvat tutkinnalliset ja hoidolliset työt ovat kiellettyjä rasistisina, äärioikeistolaisina ja muilla pahoilla ja ikävillä sanoilla määriteltyinä. Aivoviruksen arvostelijoitten vaientaminen on yksi niin poliittisen kuin virkakoneistonkin suurimpia prioriteettejä. Syynähän lienee se, että tällä tavalla se poliittinen ja virkakoneisto pyrkii välttämään vastuunsa aivoviruksen levittämisestä jota se on osaltaan aktiivisesti tehnyt. Näin ollen se toteaa, että ongelma ei ole ongelma, mutta ongelmasta ääneen puhuminen on suuri ongelma.

Anonyymi kirjoitti...

Niin, lujassa on kyllä ruotsalaisten luottamus ollut Hannu Hanhen tuurin jatkumiseen aina hamaan auringon sammumiseen saakka. Onkohan se jotakin "voittajan tautia" tms. hybristä?
Tuurihan tietysti kestää tiettyyn rajaan saakka, mutta sillä on vaan ikävä taipumus myös päättyä äkisti, ja yleensä juuri sillä hetkellä kun sitä eniten tarvittaisiin ja seuraukset ovat muutenkin keljuimmat...

Vaan kuitenkin kaikitenkin, Mene Tekel on jo seinällä, ja sen viestin ymmärtäköön kenellä ymmärrystä on. Tukholman tapahtumissa ei ihmetä oikeastaan mikään muu, kuin että vastaavaa ei ole tapahtunut jo huomattavasti aiemmin. Ja pahoinpa pelkään, että eiköhän tämä "muoti" vielä meillekin kulkeudu ja tuskin siihen edes montaa vuotta menee. Jos niinkään pitkään...

Anonyymi kirjoitti...

Naseva kirjoitus. Ja niin oikein. Ehkäpä Mannerheimintiellä Sokoksen edessä? Tai aamuruuhkajunassa? Kirjoitus on tosiaan seinällä ja sinut on köykäiseksi havaittu. Sitten sopii taas suomalaisten poliitikkojen järkyttyä. Mikäli iskun on pakko tapahtua, toivon että se kohdistuuu juuri näihin päättäjiin. Sen jälkeen voivat taas kuorossa kiekua "ei saa antaa pelolle valtaa".

Ahh! Scott Adams! Ilmankos kirjoitus tuntui niin tutulta. Scott on todella poikkeuksellinen ihminen. Ainoa laatuaan.

Kumitonttu kirjoitti...

WHO kehittelisi myös kokeen, jolla voidaan tunnistaa, onko virus tarttunut muihin kuin madagaskarilaisiin. Koe on yksinkertainen kuin amerikkalaisen poliisin epäiltyyn rattijuoppoon käyttämä koe kävellä reunaviivaa pitkin. Tässä kokeessa pyydettäisiin yksinkertaisesti vsataamaan kysymykseen, ovatko madagaskarilaisiin epäilevästi suhtautuvat rasistisia äärioikeistolaisia.

Islamin osalta helppo happotesti olisi vastaavasti kysyä, kokeeko vastaaja inhoa vai ymmärrystä tähän Jaska Brownin kirjoitukseen.

Becker kirjoitti...

Niin ensimmäinen terrori-iskuhan tapahtui jo vuosia sitten mutta se pönttö räjäytti vain suolensa pihalle eikä sen enempää vahinkoa tapahtunut. Autonsakkin jonka hän oli pistänyt palamaan, eikä sekään tuottanut mitään vahinkoa. Paitsi kyllä ruotsalaiset palomiehet, jotka yrittivät sammuttaa palavaa autoa vedellä kunnes joku keksi - ehkä yleisöstä jota paikalla oli runsaasti - että auto sammutettaan vaahdolla tms. Siinä meinasi pari muutakin autoa syttyä, tosin vasta brankkarin saapumisen jälkeen.
Joten odotettavissa oli onnistuneempi yritys.
Jos lukee ruotsalaisia lehtiä, niin yleisimpiä sanoja on "chockad". Eli ruotsalainen on chockad, tapahtu mitä tahansa vaikka että myöhästyi bussista tai maitolitra oli kallistunut 5 äyriä. Sanaa "överraskad" yllättynyt ei mediassa näy. Kaikki ovat aina shokissa.
Ja eivät muka pelkää. Pelkäävät niin pirusti. Hysteria levisi niin siviileihin kuin poliisiinkin Drottningsgatanilla. Keskiverto svenssoni on pelkuri.
Mutta mitään ei opita. Ruotsalaisilla on tapana ajatella että kyllä se siitä suttaantuu. Heillä ei yleensä ole plän B:tä, ei ennekuin on jo myöhäistä.

Anonyymi kirjoitti...

Sitä ihmettelen ruotsalaisten suhtautumisessa tuon terrori-iskun jälkeen, että ovat aivan liian kilttejä. Ovatko he edes reilusti vihaisia? Pitäisi olla, ihan hirvittävän vihaisia. He ovat vain avanneet sydämensä ja ovensa kaikille tämän "vastoinkäymisen" jälkeen, he ovat yhtä suurta, tunteellista massaa. Lohduttamassa toinen toisiaan. Tällainen kuva ainakin tuli median välityksellä. Ja eihän siinä mitään väärää tietenkään. Mutta siinä on, että mielenosoitusmarssitkin pykättiin rasismia (!) vastaan. Absurdia.

Jospa marssisivat vaihteeksi terrorismia vastaan, ja poliisien saamattomuutta vastaan, kun eivät saaneet yhtä äijää karkotetuksi.

Jaska Brown kirjoitti...

Yrjöperskeles: Ja mitä kovempaa realismi iskee kasvoille, sitä absurdimmaksi yritykset faktojen tukehduttamiseksi menevät.

Ano 1: Kirjoitus on todellakin seinällä niille jotka tahtovat sen lukea. Ja yhä useammat tahtovat.

Ano 2: Adams on nero. Kukaan muu ei osannut ennustaa Trumpin voittoa yhtä aikaisin.

Kumitonttu: Valitettavasti on muistettava, että muslimin suoranainen velvollisuus on valehdella dhimmeille saavuttaakseen etua.

Becker: Kuten totesin, terrori on pientä verrattuna siihen mitä tapahtuu pohjoismaiselle luottamusyhteiskunnalle.

Ano 3: Meidän on kuitenkin muistettava, että noissa antirasismimarsseissa on yhä harvempi ja siitä hiljaisesta enemmistöstä yhä useamman silmät ovat avautumassa. Myös Ruotsissa.

Professori kirjoitti...

Hyvä kirjoitus. Noista lentokentän aseista ja kuorma-autoesteistä: miten kieroutunut voi olla päättäjän maailmankuva, jos hän paneutuu pelkästään oireiden hoitoon edes yrittämättä puuttua sen varsinaiseen (ja ilmeiseen) syyhyn.

Ukkeli kirjoitti...

Näinhän se on, olemme sodassa. Minut yritettiin kerran ryöstää itäisessä maassa. Oli nuori poikanen, joka tokaisi, gimme your money ja uhkasi laudanpätkällä. Kysyin ihmeissäni, oletko tosissasi. Suomeksi. Hän löi laudalla ja juoksin karkuun. Oli selvästikin aloittelija, luuli kai minun olevan niin päässäni, etten tajua mitään.

Mietin jälkeenpäin, että siinä olisi voinut käydä paljon huonomminkin. Eniten ihmettelin kuitenkin sitä, että minun oli vaikea käsittää kaverin olevan tosissaan, hän oikeasti aikoi ryöstää rahani.

Meillä on islamin suhteen sama ongelma. Emme meinaa millään uskoa, että he ovat tosissaan ja aikovat lyödä ja alistaa meidät, vaikka partasuuimaamit höyryävät ja terroristit ajelevat ihmisten päälle. Olemme sodassa, halusimme tai emme. On päätettävä, haluammeko voittaa.

Jaska Brown kirjoitti...

Professori: Tuo oli erittäin hyvä huomio. Nykytilanne on analoginen sen kanssa, että tässä huushollissa olisi tällä hetkellä pirun kylmä koska kaikki tuuletusikkunat ovat auki ja ratkaisuni olisi vääntää patterit täysille. Mikä luultavasti ratkaisisi ongelman vain osittain. Aivan kuten totaalinen poliisivalvonta ratkaisee nykyisen terrorismiongelman vain osittain.

Ukkeli: Tässä ongelmassa on vain yksi hyvä puoli. Se on siinä, että ongelma lakkaa olemasta ongelma hyvin pian sen jälkeen kun päättäjät tajuavat mitä sille pitää tehdä.

Anonyymi kirjoitti...

"Vaihtoehtoja on kaksi. Aseistetut vartijat maan rajoille tai maan sisään joka paikkaan.
Jokainen voi päätellä, kumpi tulee kalliimmaksi ja kumpi tuottaa paremman yhteiskunnan."

Kaikkein kolkoin vaihtoehto lienee se, että entäpäs jos päättäjistämme kaikki eivät olekaan ihan niin tyhmiä ja sinisilmäisiä miltä päälle katsoen vaikuttaa, vaan avainasemissa on huomattavasti kyynisempää jengiä? Entäpäs, jos juuri tuo yllä mainittu onkin joillakuilla tavoitteena? Ainakin osalla ns. vaikutusvaltaisista tahoista. Ajatellaanpa vaikka, miten monumentaalisesti esim. yenkkilässä kaikenlaisia ns. turvallisuuskoneistoja on polkaistu pystyyn tuon jo mytologisiinkin mittoihin kohotetun syyskuun yhdennentoista jälkeen. Turvallisuus (tai sellaiseksi väitetty) on myös Todella Iso Bisnes, ja pelkohan myy tunnetusti hyvin. Myös armeijoilla, poliisiorganisaatioilla, turvallisuuspalveluilla ym.ym. on melkoinen joukko byrokraattisia ja organisatorisia itseintressejä, ja mikäpäs organisaatio ei pyrkisi kasvamaan aina siinä määrin, kuin kulloinkin tarjolla olevat resurssit vaan mahdollistavat...? (Kylläpäs taas foliopipo kiristääkin päätäni, sillä eihän kunnon kansalaisen nyt mitenkään sovi kuvitella, että mitään tuollaista ihan aikuisten oikeasti saattaisi koskaan tapahtua... :/)

Jaska Brown kirjoitti...

Ano: Tuo on täysin olemassaoleva vaihtoehto. Olisi kiva nähdä että joku tutkisi mahdollisia kytköksiä.