Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Miksi?

Aloittaessani blogikirjoittamisen en osannut aavistaa, että haittamaahanmuutto tulisi tämän blogin ehkä tärkeimmäksi aiheeksi. Ainakin - käsittääkseni - näitä kirjoituksia lukevien ja niitä linkkailevien mielestä. Olin toki suunnitellut siitä kirjoittavani, mutta vain murto-osan siitä mikä on toteutunut. Katsoin asiasta jotain tietäväni, minulla oli haittamaahanmuutosta tuolloin kokemusta enemmän kuin yli 90 %:illa suomalaisista. Tämä oli varovainen arvio. Pinnallinen syy kirjoitusten odotettua suurempaan painottumiseen kyseiseen genreen on tietysti toteutetun politiikan melkoinen epäonnistuminen. Jo vuonna 2009 oli jokaiselle ajattelukykyiselle ja ajattelemaan uskaltavalle haittamaahanmuuton laatu selvää. Valitettavasti heitä oli tuolloin suhteellisen vähän, nykyään reilusti enemmän, erittäin valitettavasti päättävissä elimissä edelleen riittämättömästi. Siinä oli ihan riittävästi syitä louskuttaa leukojaan ja yrittää antaa ihmisille kättäpidempää argumenteiksi. Viime vuonna maahan tunkeutui 30 000 syytä lisää.

En ollut kuitenkaan pinnallista syvemmälle pohtinut syitä sille, että kirjoitan haittamaahanmuutosta tai ylipäätään sille, miksi maahanmuutto kehitysmaista on negatiivinen asia. Psykologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset yleensä muodostavat ensin näkemyksensä ja keksivät sille vasta jälkeenpäin perustelut. Tätä on usein pidetty merkkinä siitä, että ihminen on tunne- ei järkiolento. Toisaalta voi asiaa pohtia myös automaattireaktioiden hyödyllisyytenä. Kun puolustaja tekee pallonriiston oman rankkarialueen rajalla, ei hän ryhdy pohtimaan perusteluja sille, pitäisikö pallo syöttää oman vai vierasjoukkueen pelaajalle. Päätös tulee selkäytimestä, koska se on niin moneen kertaan läpi ajateltu. Perusteellinen ajattelu itsestäänselvyyksissä olisi vain hidastava tekijä. Samalla tavalla omat kirjoitukseni haittamaahanmuutosta ovat syntyneet - en ole sen tarkemmin syvällisempiä perusteluja pohtinut, ainoastaan välittömiä ja sukupolvien päähän ulottuvia seurauksia.

Oman näkökannan haastaminen ja perusteleminen on silti aiheellista. Jouduin tuossa jokin aika sitten pohtimaan omia elämänarvojani ihan muista syistä. Siinä yhteydessä tulin ajatelleeksi, kuinka ne istuvat haittamaahanmuuttoon. Tajusin, että automaattirefleksini kumpuaa nimenomaan siitä, että haittamaahanmuutto on ristiriidassa jokaisen tärkeänä pitämäni arvon kanssa. Osan kanssa enemmän, osan vähemmän. Kolmen elämänarvoni kanssa haittamaahanmuutto on todella räikeässä ristiriidassa. Muissakin on ongelmia, mutta nämä kolme tärkeintä osoittivat tosiaan, miksi haittamaahanmuutto on todellakin nimensä mukaisesti haitallista. Tässä numeroituna, mutta ei välttämättä tärkeysjärjestyksessä.


1. Meritokratia

Wikipediaa lainatakseni: Meritokratia tarkoittaa (esimerkiksi yrityksen tai valtion) hallintoa, jossa yleneminen tapahtuu ansioiden (meriittien) perusteella. Meritokratiassa valta jaetaan esimerkiksi suoritusten, pätevyyden ja kykyjen, ei esimerkiksi syntyperän, sukupuolen, etnisyyden, yhteiskuntaluokan, perhesuhteiden, suosion, iän tai yhteisöllisen aseman perusteella.

Haittamaahanmuuton vastenmielisimpiä piirteitä ovat se rasismin määrä, jolla haittamaahanmuuttajia suositaan suomalaisten kustannuksella sekä se alistava tapa, jolla suvaitsevaisto haittamaahanmuuttajia kohtelee.

Haittamamuille asetetaan jo lähtökohtaisesti aivan eri kriteerit kuin sivistysmaalaisille. Jokainen haitta luokitellaan kulttuurieroksi. Jokainen positiivinen suorittaja nostetaan tapetille ylistettäväksi. Positiiviseksi suoritukseksi lasketaan jokainen sellainen suoritus, joka jollain lailla lähestyy normisuoritusta. Olen omin silmin nähnyt, kuinka suvakkilauma silmät kiiluen ja suunnilleen kuola suupielistä valuen ihastelee, kun kunnan nuorisotalon juhlasalissa esitellään kolmikymppinen arabimies, joka "aikoo aloittaa lähihoitajan opinnot" ja puhuu kymmenen vuoden Suomessa olon jälkeen suomea suunnilleen yhtä hyvin kuin kuka tahansa yläkouluikäinen enkkua. Olisi kiva tietää, millaisena ihmissaastana ja sosiaalipummina he pitäisivät samanikäistä kouluttamatonta suomalaista, joka olisi jo tekaissut neljä lasta kuten tämäkin. Tulee mieleen tarina, jossa ihmiset ihastelivat kahdella jalalla kävelevää koiraa: "Se ei mennyt hyvin. Se ei mennyt edes kohtuullisesti. Herätti kuitenkin suurta ihastusta, että se jotenkuten onnistui."

Olen lapsuudestani asti pitänyt suomalaisen yhteiskunnan vastenmielisimpänä piirteenä sitä, kuinka asiansa omin ehdoin sössiville laiskoille puolirikollisille pummeille löytyy kyllä tukea, ymmärrystä ja suojatyöpaikkoja samaan aikaan kun tunnollisten ja rehellisten suomalaisnuorten odotetaan pärjäävän omillaan tai vanhempiensa tukena. Tämän hyysäämisen on kyllä jotenkin voinut hyväksyä, koska se on kohdistunut suomalaisiin. Nykyinen epätasa-arvoinen kohtelu on monta astetta törkeämpää, koska suomalaisnuoret on unohdettu maahantunkeutujien tieltä. Etuja on annettu niille, jotka eivät ole niitä millään tavoin ansainneet. Se saa minun niskavillani kohoamaan pystyyn räikeässä antimeritokraattisuudessaan.

Tämä ilmiö ei toki rajoitu Suomeen. Uskomattomimpaan esimerkkiin törmäsin äskettäin Wikipediassa. Elokuvateollisuutta on vuosikymmeniä moitittu siitä, että tähtinäyttelijät ovat valkoisia. Wikipediasta löytyy artikkeli (Whitewashing in film), jossa luetellaan elokuvia joissa valkoiset ovat näytelleet rooleja, joihin he eivät ole olleet etnisesti sopivia. Yhtenä esimerkkinä listassa on Mel Gibsonin Kristuksen viimeiset kiusaukset, jossa eurooppalaiset näyttelijät esittivät lähi-itäläisiä henkilöhahmoja. Sieltä löytyy myös esimerkkejä, joissa elokuvan pohjana olleessa kirjassa henkilöhahmo on ollut musta, intialainen, japanilainen jne, mutta elokuvassa hahmoa on näytellyt eurooppalainen. Artikkelissa on sitten linkki vastakkaiseen tilanteeseen (Color-blind casting), joka luettelee esimerkkejä joissa näyttelijän rotuun ei ole kiinnitetty huomiota. Artikkeli luettelee elokuvia, joissa eurooppalaista historiallista henkilöä tai kuvitteellista, eurooppalaiseksi määriteltyä hahmoa on näytellyt muunrotuinen, yleensä musta näyttelijä. Siis eurooppalaisen esiintyminen muunrotuiseksi tarkoitettuna henkilönä on rasismia, kun taas muunrotuisen esiintyminen eurooppalaisena on tasa-arvoa!


2. Isänmaallisuus

Olen aina ollut patriootti. Patriotismi on jossain määrin eri asia kuin nationalismi ja täysin eri asia kuin kiihkonationalismi. Minulle isänmaallisuus on merkinnyt oman maan rakentamista paremmaksi, hyvien vaikutteiden omaksumista muualta ja omien hyvien asioiden viemistä muualle. Siihen on myös aina kuulunut aito ja vilpitön ilo muiden kansojen puolesta. Jos esimerkiksi Somaliassa tehtäisiin sopu, käärittäisiin hihat ja somalit rakentaisivat kansallisvaltiostaan menestystarinan, olisin riemuissani. Sanalla sanoen olen globaalinationalisti. Jokaiselle kansalle oma menestystarinansa. Jokaiselle kansalle oma valtionsa. Jos toiseen maahan muuttaa, niin maassa maan tavalla.

Patriotismi ei tarkoita eristäytymistä, vaan jatkuvaa kehitystä. Oman kulttuurin hyviä piirteitä on vaalittava, huonoja karsittava ja positiivisia otettava muualta. Se, että olemme omaksuneet Italiasta pizzan, ei tarkoita että sieltä kannattaisi omaksua myös mafia.

Haittamaahanmuutossa olemme tehneet valtavan virheen hyväksymällä "kulttuuriin kuuluvaksi" muuttajien kelvottoman arvomaailman. Viisaammin tekisimme, jos kertoisimme suoraan, että he ovat täällä siksi että heidän kulttuurinsa on epäonnistunut ja meidän onnistunut. Ei Afganistanissa, Irakissa, Syyriassa tai Somaliassa ole mitään luonnonkatastrofia, mitä olisi pitänyt paeta. Ihmiset sen tekevät. Ja heidän kulttuurinsa.

Tässä piilee myös se mahdollisuus, joka pakolaisuudessa on. Muistellaanpa Japanin historiaa. Maa oli täysin sulkeutunut 1800-luvun puoliväliin asti. Kun se sitten pakotettiin avautumaan, japanilaiset tajusivat olevansa jälkeenjääneitä sekä teknologisessa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä. Katsokaa Japania nyt. Sama täytyy saada aikaan Afrikassa ja Lähi-idässä. Meidän täytyy välittömästi käännyttää kaikki sellaiset, jotka eivät ole valmiita hyväksymään länsimaista kulttuuria. Jäljelle jääneet tulee kouluttaa länsimaisiin arvoihin ja lähettää mahdollisimman monta takaisin kotimaihinsa rakentamaan niitä sivistysmaiksi. Japanin esimerkin mukaisesti.

Ylipäätään muuttoliikkeen suunta on väärä. Kun haittamaahanmuuttoa perustellaan nimillä Fazer, Finlayson ja kumppanit, siihen voi aina vastata sanomalla: "Maahanmuutto sivistyneistä länsimaista teki Suomesta sivistyneen länsimaan. Maahanmuutto sekasortoisista kehitysmaista tekisi Suomesta sekasortoisen kehitysmaan." Jos tässä jotakin maahanmuuttoa tarvitaan, olkoon se sitten länsimaalaisten muuttoa kehitysmaihin niitä kehittämään. Nykyinen siirtomaapolitiikka eli länsimaat katastrofimaiden siirtomaina on tuhoisaa.


3. Luonnonsuojelu

Minulle luonto ja sen suojeleminen ovat lapsesta lähtien olleet itsestäänselviä arvoja. Epälogiikan suurimpia saavutuksia on se, että vihreitä arvoja kannattavat ihmiset yleensä kannattavat myös haittamaahanmuuttoa. Kuitenkin on täysin selvää, että kehitysmaalaisen hiilijalanjälki kehitysmaassa on vain murto-osan puolikas siitä, mitä se on arktisen ilmaston teollisuusmaassa. Sivumennen sanoen, miksi vihreät eivät ole vaatineet vastaanottokeskuksiin kasvisruokavaliota? Senhän pitäisi pelastaa maapallo.

Haittamaahanmuutto länsimaihin lisää inhimillisen kärsimyksen määrää ja luonnolle aiheutuvia vahinkoja. Otetaan yksinkertainen esimerkki. Olkoon hyvin toimeentulevalla alueella A miljardi asukasta ja köyhällä alueella B miljardi asukasta. Sovitaan, että molemmat alueet toimivat tällä hetkellä kantokykynsä rajoilla. (Itse asiassa tilanne on todellakin se, että sivistys- ja kehitysmaissa balanssi on keskimäärin sama. Toki negatiivinen eli keskimäärin kulutetaan liikaa - molemmissa. Poikkeuksiakin löytyy. Esimerkiksi Suomi tuottaa jatkuvasti enemmän luonnonvaroja kuin Suomessa kuluu.) Alue A:ssa väestönkasvu on stabiili ja alue B:ssä voimakas (kuten todellisuudessakin). Tämä aiheuttaa muuttopainetta A:sta B:hen. Seuraavaksi kolme skenaariota.
Skenaario 1: Alue A estää maahanmuuton. Tällöin B:ssä väestönkasvun seurauksena syntyy sekä luonnon- että inhimillinen katastrofi luonnonvarojen loppuessa. Väkiluvun kasvu pysähtyy noin kahteen miljardiin nälänhädän ja sairauksien takia. Asiat ovat tässä vaiheessa lievästi sanoen perseellään B:ssä, kun taas A:lla menee hyvin. Katastrofin jälkeen sama kierros alkaa alusta, ellei siirrytä jompaankumpaan seuraavista skenaarioista.
Skenaario 2: Alue A sallii maahanmuuton. Tällöin B:ssä voimakas väestönkasvu jatkuu edelleen ja liikaväestö purkautuu A:han. Tällöin A köyhtyy, koska resurssit pitää jakaa enemmälle väestölle kuin riittää. Lopputilanne on se, että molemmilla alueilla on pari miljardia asukasta ennen romahdusta. Romahduksesta toipuminen on vaikeaa ellei jopa mahdotonta, koska A on alkanut muistuttaa B:tä. Eikä ole olemassa aluetta C, joka voisi auttaa näitä molempia, kuten skenaariossa 1 A olisi voinut vauraana auttaa B:tä. Inhimillisen kärsimyksen määrä ja luonnolle aiheutetut tuhot ovat mittaamattoman suuret.
Skenaario 3: A tajuaa, että näin ei voi jatkua. Se paitsi rajoittaa maahanmuuton, myös puoliväkisin sivistää B:n. Joko muuttamalla sen kulttuurin tai kannustamalla maahanmuuttoa B:hen tekemään sitä paremmaksi. Lopputulos on kulutuksen pysyminen hallitusti siedettävällä tasolla.

Kuten on helppo todeta ajattelemalla - jos uskaltaa - , niin kehitysmaiden väestöpainetta ei voida mitenkään ratkaista maahanmuutolla sivistysmaihin. Se vain huonontaa tilannetta. Luonnon kannalta tilanne on jo nyt sietämättömän huono.


Olen tässä yrittänyt tunkeutua oman ajatteluni ytimeen. Olen todennut, että haittamaahanmuutto on kaikkien tärkeimpien perusarvojeni vastaista ja ymmärrän nyt miksi. Kehotan jokaista lukijaa miettimään omia perusarvojaan ja pohtimaan, miten pakoloiskriisi soveltuu niihin. Omiin perusarvoihini ei kuulu esimerkiksi kristillisyys. Mikäli se kuuluu lukijan perusarvoihin, voi miettiä tältä kannalta. Nimenomaan oman näkemyksensä mukaisesti, sillä ainakin luterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkisen perusarvoihin kristillisyys ei näytä kuuluvan, ainakaan mitä lähetyskäskyyn tulee. Kristillisiin - kuten käytännössä kaikkiin moraaliarvoihin - kuuluu kuitenkin inhimillisen kärsimyksen minimointi. Ymmärrän, että jotkut kannattavat haittamaahanmuuttoa täysin vilpittömästi kärsimyksen vähentämisen takia. Tämä ajattelu ei kuitenkaan ole kestävällä pohjalla, koska pitkällä aikavälillä inhimillisen kärsimyksen määrä kasvaa. Niinpä voi tulla siihen johtopäätökseen, että useimmat suvaitsevaiston jäsenet kannattavat nykyisiä näkemyksiään vain siksi, koska eivät ole ajatelleet välitöntä pidemmälle.

Ymmärrän jopa senkin, jos jotkut ajattelevat asian läpi ja päätyvät silti tulokseen, että rajat auki. Tämä on heidän näkemyksensä ja he ovat siinä oikeassa, mikäli se on heidän syvimpien arvojensa mukaista. On heidän oikeutensa sanoa näkemyksensä myös julki ja puolustan sitä. Kunhan se tapahtuu perustellen ja rehellisesti, ei tunteenomaisesti ja valehdellen kuten nykyään yleensä käy. Tässä tapauksessa on tunnustettava omat arvovalintansa ja niiden seuraukset. Ne arvot ovat silloin hyvin erilaiset ainakin omiini nähdet. Ne kannattavat toisten ihmisryhmien asettamista eriarvoiseen asemaan. Ne vaativat maailman kaikkien kulttuurien yhdenvertaisuutta riippumatta siitä, ovatko ne hyviä vai pahoja. Ne haluavat luontoa kuormittamalla aiheuttaa valtavan sukupuuttoaallon, joka vetää vertoja dinosaurusten tuhoutumiselle. Ne yrittävät levittää inhimillisen kärsimyksen mahdollisimman laajalle ja voimakkaaksi.

Ymmärrän sen, jos joku kannattaa tällaisia, useimpien ihmisten huonoina pitämiä tavoitteita ja toimii mahdollisuuksiensa mukaan niiden saavuttamiseksi. Sitä en ymmärrä, jos toimii tuon mukaisesti siksi, että ei uskalla ajatella omien tekojensa seurauksia.

12 kommenttia:

Yrjöperskeles kirjoitti...

On helppoa olla kanssasi samaa mieltä. Lisään vielä yhden kohdan joka itseäni on ärsyttänyt jo 1990-luvulla eli kyseinen ilmiö on vienyt keskustelusta järjen ja perustelut ja muuttanut keskustelun pelkäksi hokemiseksi. Mikäli henkilö X ilmoittaa, että hänelle maahanmuutto ns. etnisesti haastavilta alueilta on itseisarvo, hän muuttuu samalla älyköksi, joka on kaiken perustelun yläpuolella. Vaikka hänen väitteensä perustelisi kuinka nurin hän on silti henkilö, jolle maahanmuutto ns. etnisesti haastavilta alueilta on itseisarvo joten hän on lopulta aina oikeassa. Hän ei voi olla väärässä, ja asiaa ei voi edes spekuloida, sillä silloin annettaisiin mahdollisuus seuraavaan pohdintaan eli tehtiinkö 25 vuotta sitten jotain totaalisen pieleen.

Jaska Brown kirjoitti...

Yrjö: Näinpä. Logiikka on taas niin perusarvo itselleni, etten tullut sitä edes ajatelleeksi. Mutta ilman muuta se kuuluisi tähän listaan. Tai oikeastaan ei - se kuuluisi metalistaan eli siihen, mistä nämä listan arvot puolestaan kumpuavat.

Vasarahammer kirjoitti...

Kiinnitit tuossa huomiota näihin monikulttuurimannekiineihin, joiden suorituksia ylistetään julkisuudessa. Nämä ihmiset ovat monikulttuurisen yhteiskunnan stahanovilaisia iskurityöläisiä.

Jokainen ideologia tarvitsee sankarinsa.

Historix kirjoitti...

Hyvää pohdintaa tekstissäsi. Haittamaahanmuutto saa tosiaan aikaan moninaisia kielteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näitä täytyy oikein pysähtyä miettimään, jotta näkee syy-seuraussuhteiden kautta pinnan alle. Valitettavan usein näistä pohdinnoiista saa syytökset vihapuheista tai rasismista.

Eräs itseäni haittamaahanmuutossa raivostuttava seuraus on sen kansakuntaa rikkova vaikutus: muuttoliikkeen kohdemaan kansallinen koheesio laskee, keskinäinen luottamus heikkenee ja kantaväestö jakautuu toisilleen vastakkaisiin blokkeihin. Väliin jäävät ne kansalaiset, joita asia ei (toistaiseksi) kiinnosta tai he eivät näe haittamaahanmuuton ilmiselviä vaaroja ja uhkakuvia. Haittamaahanmuutosta hyötyvät käyttävät sitten syntynyttä vastakkainasettelua työkalunaan omien päämääriensä ajamiseen. Melkoinen noidankehä…

Bogreol kirjoitti...

Algerialainen kirjailija Boualem Sansal on julkaissut romaanin '2084 La fin du Monde'. Hänen haastattelunsa oli Welt am Sonntag -ledessä, mistä se oli käännetty Snaphaneniin. Kirja käsittelee islamilaista uskondiktatuuria, se on synkkä, eikä siinä Orwellin vastaavaan teokseen verratuna ole rakkautta. Sansal sanoo, että vaikka Orwell oli ateistinen kommunisti, oli hän kuitenkin elänyt kristinuskon käsitteiden maailmassa. Ajatus rakkaudesta lunastavana voimana on kaikkialla läsnä kristillisessä maailmassa. Islamissa on vain rakkaus äitiä ja jumalaa kohtaan. Naiset piilotetaan, he ovat yhdentekeviä. Juuri rakkaus on se, minkä islam tukahduttaa.

Kirjaa on myyty Ranskassa jo 300000 kpl. Sansalin mukaan sen tähden, että ihmiset ovat heräämässä. He alkavat tajuta, ettei islamisaatio ole vain paikallinen ilmiö, vaan koskee koko Eurooppaa. Ihmiset ovat alkaneet terroritekojen myötä pelätä islamismia Euroopassa samalla lailla kuin sitä pelkäävät tavalliset muslimit Lähi-idässä. Islam ei integroidu, se tulee hajottamaan yhteiskuntamme. Se tulee rappeuttamaan kulttuurimme. Olemme jo nyt keskellä kulttuurien sotaa. Poliittisesti korrektit eivät halua kuulla totuutta. Charlie Hebron jälkeiset mielenosoitukset sananvapauden puolesta olivat vain spontaaneja näytöksiä, joilla valtionjohtajat saatiin esittämään omaa huoltaan.

Sansal varoittaa Saksaa. Saksa on toisen maailmansodan jälkeen ollut äärimmäisen suvaitsevainen. Euroopassa on ihmisoikeudet asetettu kaiken muun yläpuolelle, ja tällainen hurskastelu kaataa meidät. Saksa on ollut täydellisen naiivi ottaessaan vastaan miljoona turvapaikanhakijaa. Turkkilaiset, joita Saksassa on jo työntekijöinä, eivät ole samanlaisia kuin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan muslimit, mutta hekin voivat Erdoganin imussa radikalisoitua. Ja Erdogan havittelee kalifaattia, mistä arabit eivät tykkää, joten niin absurdilta kuin se kuulostaakin voi Erdogan alkaa laajentaa imperiumiaan Eurooppaan. Saksa on vaarassa. (Der islam wird unsere Gesellschaft aufsprengen)

Olavi Koskela kirjoitti...

Eipä vastaan vänkäämistä. Mutta se mikä jää Jaskaltakin loppuun asti miettimättä, on se mihin tämä maahanmuutto lopulta johtaa, jos sen annetaan Orpon ja Nergin tavoilla jatkua hallitsematta. Se johtaa täälläkin terroriin, aluksi pienimuotoisiin ja paikallisiin yhteenottoihin, ja lopulta täysimittaiseen sotaan maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä. Kun kyse on henkiinjäämisestä, niin ylläolevan kaltaiset eettis-humanistiset pohdinnat jäävät valitettavasti kyllä syrjään.

Kumitonttu kirjoitti...

Perinteisesti suomalaisia arvoja on pidetty hyvin talonpoikaisina: rehellisyys, vaatimattomuus ja ahkeruus. Kuten jokainen huomaa, ne ovat myös islamilaisen kulttuurin ytimessä.

Mietin tuossa kun katselen sadatta kertaa jotan kokki-ohjelmaa telkkarista sivusilmällä, että sen jälkeen kun kristinusko menetti jalansijansa eurooppalaisten elämässä 70-luvulta lähtien, tilalle on tullut toisaalta hyvin nautinnonhaluinen Michelin-tähtien palvonta ja toisaalta asketismiin nojautuva veganismi. Kaikissa kulttuureissa ruoan arvoa ja sen hankkimisen vaatimia ponnsteluita kunnioitetaan.

Toiset rajoittavat syötäviä ruokia (halal ja haram), toiset korostavat omaa varallisuuttaa fine dining -ravintoloissa, yhdet syövät jumalaansa (ehtoollinen) ja yhä edelleen korkeasti koulutetu naiset paastoavat padotakseen eläimellistä himoaan. Ihminen on edelleen kuin juuri luolasta tullut neandertal, joka ei ymmärrä miksi hänen pitäisi sietää väärän heimon jäseniä kotiluolansa pihamaalla.

Tästä kokeilusta ei voi hyvä seurata. Ei tarvitse kuin käydä entisen Neukkulan alueella huomatakseen, kuin saamarin sekaisin maa saatiin valtavilla väestön pakkosiirroilla.

Jaska Brown kirjoitti...

Vasara: Stahanov ja kumppanit sentään ylittivät normit. Näille mokumannekiineille riittää ylistykseen se, että he lähes yltävät normeihin.

Historix: Aivan oikein. Olen sivunnut aihetta aiemmin.

Bogreol: Hyvä analyysi. Toivotaan, että olet oikeassa Euroopan heräämisen kanssa. Eniten islamin hyväksi teki Hitler, hänen takiaan kansallismielisyys on pannassa.

Olavi Koskela: Olen ehdottomasti samalla kannalla. Enkä ole jättänyt loppuun asti miettimättä, vaan käsitellyt aihepiiriä useissa eri kirjoituksissa ja antanut myös ohjeet siitä, miten ongelmilta vältyttäisiin. Tämän kirjoituksen tarkoitus oli pureutua siihen ytimeen, josta ajatteluni kumpuaa.

Kumitonttu: Hyvä havainto ex-neukkulasta.

Becker kirjoitti...

Täällä on jo kommenteissa varsin asiallisesti käsitelty blogin aihetta johon minulla ei ole oikeastaan mitään fiksumpaa lisättävää. Lähinnä tulee mieleen Beirutin tuho, jonka alullepanivat palestiiinalaiset, jotka otettiin etupäässä kristillisten myötätunnosta pakolaisiksi. Historia osoittaa jo monin esimerkein mitä siitä seuraa kun vieras kulttuuri valloittaa isäntämaan, rauhanomaisesti tai väkivalloin. Eurooppa on kuin räjähdystään odottava painekattila, jonka poksahdusta odottelen mielenkiinnolla. Mitä nopeammin sen parempi, sillä nykyinen meno vain pitkittää ja hankaloittaa lopullista välienselvittelyä, jos sellainen on ylipäätään enään mahdollista.

Jaska Brown kirjoitti...

Becker sanoi oleellisen asian. Jos katastrofilta ei voi välttyä, niin on sitä parempi mitä nopeammin se tapahtuu. Kuten totesin viime lokakuussa.

FRDM kirjoitti...

Syyt, miksi en pidä kehitysmaaperäistä maahanmuuttoa hyvänä asiana, ovat osittain samoja, jotka arvoisa JB mainitsee. Ne eivät kuitenkaan ole täysin samoja, koska en ole arvomaailmaltani ei-kristitty patriootti.

Minun syyni lähtevät siitä, että arvostan suomalaista elintasoa ja kaikkea mitä sen saavuttamisen taustalla on kuten hyvää koulutustasoa, korkeaa ammattitaitoa, korkeaa tieteen tasoa ja niin edelleen. Samoin arvostan länsimaiseen kulttuuriin kuuluvaa taloudellista tasa-arvoa, naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, uskonnonvapautta sekä yleistä sallivuutta ja vapaamielisyyttä – jota ikävä kyllä nakertamassa turvallisuuden tekosyyllä, mikä ei kuitenkaan ole tämän kirjoituksen aihe. Näiden länsimaisten hyveiden kehittyminen on vuosisatoja kestäneen työn tulosta.

Kehitysmaaperäinen massamaahanmuutto romuttaa mielestäni ne positiiviset asiat, joista pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnat maailmalla tunnetaan. Kun kehitysmaista muuttaa huonosti motivoituneita ja vaatimattomasti koulussa menestyviä ihmisiä, yleinen koulutustaso alkaa laskea. Syntyy heikosti työllistyvä ammattitaidottomien ihmisten luokka, jonka elättämiseen sosiaalisektorin varat eivät lopulta riitä. Niinpä (tätä on jo ehdotettu) joudutaan hyväksymään se, että tämän luokan hengenpitimeksi syntyy pienipalkkaisia ”duuneja”, joista ihmiset saavat tuloja. Palataan toisin sanoen luokkayhteiskuntaan, josta suurin vaivoin on päästy eroon. Julkinen terveydenhuolto nykymuodossaan romahtaa, koska sen resurssit eivät enää riitä koko kansan palvelemiseen. Yhtä useampi joutuu turvautumaan vakuutusperäiseen terveydenhuoltoon Yhdysvaltojen tyyliin. Eli paluu luokkayhteiskuntaan tulee tätäkin kautta.

Lyhyesti sanottuna rikkaat pohjoismaat muuttuvat vähitellen köyhiksi kehitysmaiksi ja luokkayhteiskunniksi, jos maahanmuutto jatkuu ja jatkuu. Lisäksi tulevat kulttuurilliset vaikutukset, jotka merkitsevät liberaalien arvojen ja tasa-arvon hylkäämistä ja mukautumista islamin käsityksiin.

En usko, että useimmat nykyiset kehitysmaat pystyisivät samanlaiseen kehittymisen ihmeeseen kuin Japani aikoinaan ja Etelä-Korea myöhemmin. Näiden kahden maan nousu köyhyydestä rikkauteen oli mahdollista, koska ihmiset ovat perimältään älykkäitä. Monien afrikkalaisten maiden kohdalla tilanne on toinen. Näissä maissa on menty takapakkia sen jälkeen, kun siirtomaaisännät lähtivät. Nämä maat palaavat omalle luonnolliselle, kansojen älykkyyttä vastaavalle kehitystasolleen.

Suuri syntyvyys – eivät sodat – on nykyisen maahanmuuton todellinen taustasyy. Irakin, Afganistanin ja Syyrian asukasluvut ovat kaksinkertaistuneet 1990-luvun alkupuolen tasosta, eivätkä näiden maiden rakenteet ole kestäneet tällaista epätervettä ihmismäärän lisääntymistä. On kehittynyt ns. ”youth bulge” ilmiö, jonka saksalainen professori Gunnar Heinsohn katsoo tutkimuksissaan olevan sisällissotien ja levottomuuksien perinteinen taustasyy. Kun ihmisiä on liikaa, he toimivat kuin rotat laboratoriokokeessa eli käyvät toistensa kimppuun. Ja Euroopan edellytetään kantavan ja jakavan taakan tästä kaikesta.

Jaska Brown kirjoitti...

FRDM: Olet aivan oikeassa kaikessa. Tuosta luokkayhteiskunnan paluusta on päässä muhinut teksti, joka odottaa kypsymistään. Ja ennen kaikkea viimeisessä kappaleessa mainitsemasi holtiton väestönkasvu on kaiken takana. Kuvitellaan, että Suomen väkiluku olisi vuodesta 1960 kasvanut 20 miljoonaan. Silloin tilanne olisi sama kuin Syyriassa, jonka väkiluku oli 1960 sama kuin Suomen. Kyllä minä luulen, että täälläkin oltaisiin silloin toisten kurkuissa kiinni. Syyriassa tilanne on tietysti vielä pahempi, koska sen ekologinen kapasiteetti on alempi kuin Suomen ja sekä väestöpohja että kulttuuri ovat ... no niin, kuten itsekin totesit.