Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


lauantai 9. huhtikuuta 2016

Uusinta: Syö vähemmän kuin tienaa

Lukijalle: Tätä vuoden 2009 juttua uudelleen lukiessa tuli ristiriitainen tunne. Toisaalta huvittunut, toisaalta pelottava. Molemmat jopa kahdesta syystä. Ensinnäkin huvitti se, että olivatpa taas ennusteet osuneet kohdilleen, mikä on myös pelottavaa. Toiseksi se, että seitsemän vuotta sitten tapetilla olivat tietyt uhkakuvat, jotka ovat oikeaksi osoittautuneet - mutta nyt niistä ei enää puhuta, koska ne eivät sovellu vallalla olevaan paradigmaan.
Tuolloin tapetilla oli käsite "ekologinen jalanjälki", yleensä puhuttiin "hiilijalanjäljestä". Sillä yritettiin syyllistää suomalaisia ylikulutuksesta. Milloin olette viimeksi nähneet valtamediassa tämän käsitteen? Aivan. Jos sitä pidettäisiin esillä, voisi olla että jollekulle järki-ihmiselle - tai mikä vielä pahempaa, vihreiden kannattajalle - saattaisi tulla mieleen, että kehitysmaalaisten rahtaaminen sivistysmaihin kasvattaa vääjäämättä heidän hiilijalanjälkeään, kuluttaa tolkuttomasti luonnonvaroja ja edistää maapallon tuhoa.
Jostain syystä minä näen ympäristönsuojelun ja haittamaahanmuuton törkeän ristiriidan, mutta niitä molempia kannattavat eivät. Sen verran kuitenkin ymmärtävät, että ovat vähentäneet sen ikuisen kuluneen mantransa toistelua:
"Jos kaikki eläisivät kuten suomalaiset, maapallon luonnonvarat eivät riittäisi alkuunkaan." Asia on juuri päinvastoin. Jos kaikki kansat eläisivät kuten suomalaiset eli pitäisivät väestömääränsä ekologista tuottoa vastaavaa tasoa alempana, eläisimme yltäkylläisessä maailmassa.



Työmarkkinatukivallankumouksellisten, viherpiipertäjien, ydinvoiman vastustajien ja muiden elämäntapaintiaanien vakioitkuvirsiä on vollotus siitä, kuinka me suomalaiset kulutamme tolkuttoman epäoikeudenmukaisesti maapallon luonnonvaroja. Sanotaan, että tarvittaisiin niin ja niin monta maapalloa - pikaisella nettihaulla löytämäni arviot vaihtelevat kahdesta ja puolesta neljään - jos kaikki maapallon asukkaat kuluttaisivat kuten suomalaiset.

Mitä kissanpaskan merkitystä tällä on? Oleellista on se, kuinka monta Suomea tarvitaan, että suomalaiset saavat kuitattua ekologisen jalanjälkensä. Ei ole piru vie meidän vikamme, jos jossakin päin maailmaa on menty ylikulutuksen tielle. Suomi on sijainniltaan arktinen maa ja meidän ekologinen jalanjälkemme per lärvi on pelkästään ilmasto- ja kasvuolosuhteiden takia suurempi kuin päiväntasaajalla. Heitetään kymmenentuhatta suomalaista elämään Tansaniaan suomalaisella elintasolla, niin johan tokeni. Ei tarvitse lämmittää omakotitaloa. Jäähdytykseen kuluu energiaa, mutta ei yhtä paljon. Ei tarvitse syöttää ravintoeläimille talveksi säilöttyä rehua. Ja vegetaristitkin voivat kerrankin elää vihreästi, kun ei tarvitse energiaa kasvihuoneiden lämmitykseen, ruuan säilömiseen talvikaudeksi tai tuoretuotteiden roudaamiseen toiselta puolelta maapalloa.

Säälittävintä on se, että suomalaisten ylikulutuksesta vouhottavat ovat yleensä samoja, jotka ovat valmiita tuomaan tänne elintasopakolaisia. Mitä järkeä on tuoda tänne ihmisiä tuottamaan moninkertainen ekologinen jalanjälki heidän kotimaahansa nähden, jos maapallo halutaan pelastaa? Täällä he kuluttavat enemmän, koska 1) elintaso on korkeampi ja 2) ilmaston takia kulutus on pakostakin suurempi.

Kovasta kulutuksesta huolimatta Suomen biokapasiteetti on suurempi kuin Suomen ekologinen jalanjälki. Hei haloo, tahvot! Tämä tarkoittaa sitä, että me suomalaiset emme elä yli varojemme. Tilanne on toinen aika monessa länsimaassa ja jopa kehitysmaissa. Seuraavat luvut perustuvat maakohtaista ekologista jalanjälkeä koskeviin tietoihin tästä lähteestä. Aineistossa ovat maat, joiden asukasluku ylittää miljoonan. Näitä on 150 kappaletta. Bruttokansantuote henkilöä kohti on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta peräisin Wikipediasta ja siinä on käytetty ostovoimapariteetilla (PPP) korjattuja arvoja. Sivuhuomautuksena todettakoon, että jos käytettäisiin korjaamattomia, raakoja BKT-arvoja, seuraavissa tuloksissa esitetyt arvot olisivat vielä karmeampaa luettavaa kehitysmaiden osalta.
Jokaisessa listassa esitetään top 10 ja lisäksi muutama valittu maa kaikissa listoissa.

Tämä lista kertoo, kuinka suuri on minkäkin maan ekologinen kapasiteetti eli kuinka paljon kyseinen maa tuottaa luonnonvaroja vuosittain. Luonnollisesti listan järjestys on aika tarkkaan sama kuin maiden keskinäisen pinta-alan mukainen järjestys.
Ekologinen kapasiteetti:
1. Yhdysvallat 1496,4
2. Brasilia 1353,8
3. Venäjä 1161,9
4. Kiina 1132,7
5. Kanada 646,9
6. Intia 452,1
7. Argentiina 315,1
8. Australia 310,9
9. Indonesia 310,1
10. Kongo 239,9
14. Saksa 160,5
16. Nigeria 126,2
24. Ruotsi 90,2
28. Japani 77,2
39. Suomi 61,6
61. Tanska 31,0
67. Norja 28,3
69. Egypti 27,6
82. Alankomaat 18,4
102. Viro 12,1
150. Singapore 0,1

Tämä lista koostuu äskeisen listan luvuista jaettuna maan asukasluvulla. Kärjessä ovat tietenkin harvaan asutut maat ja hännillä tiheään asutut.
Ekologinen kapasiteetti per asukas:
1. Gabon 25,0
2. Kanada 20,0
3. Bolivia 15,7
4. Australia 15,4
5. Mongolia 14,6
6. Uusi-Seelanti 14,1
7. Kongon tasavalta 13,9
8. Suomi 11,7
9. Uruguay 10,5
10. Ruotsi 10,0
13. Viro 9,1
17. Venäjä 8,1
18. Brasilia 7,3
21. Norja 6,1
22. Tanska 5,7
23. Yhdysvallat 5,0
68. Saksa 1,9
102. Alankomaat 1,1
114. Nigeria 1,0
118. Kiina 0,9
132. Japani 0,6
141. Intia 0,4
144. Egypti 0,4
150. Singapore 0,0

Tämä lista kertoo, kuinka paljon missäkin maassa luonnonvaroja kulutetaan vuosittain. Karkeasti sanoen listan summittainen järjestys on sama kuin bruttokansantuotteen mukainen järjestys; kärjessä väkirikkaat ja/tai varakkaat valtiot, hännillä vähäväkiset ja köyhät.
Ekologinen jalanjälki:
1. Yhdysvallat 2809,7
2. Kiina 2786,8
3. Intia 986,3
4. Japani 626,6
5. Venäjä 536,4
6. Brasilia 439,2
7. Meksiko 361,9
8. Saksa 349,5
9. Iso-Britannia 319,2
10. Ranska 298,1
13. Kanada 228,1
18. Nigeria 176,5
19. Australia 157,4
24. Egypti 123,3
34. Alankomaat 71,6
47. Ruotsi 46,1
50. Tanska 43,9
65. Norja 31,9
68. Suomi 27,5
120. Viro 8,5
150. Swazimaa 0,8

Tämä lista koostuu äskeisen listan luvuista jaettuna maan asukasluvulla. Kärjessä ovat varakkaimmat maat, hännillä köyhimmät.
Ekologinen jalanjälki per asukas:
1. Yhdistyneet Arabiemiraatit 9,5
2. Yhdysvallat 9,4
3. Kuwait 8,9
4. Tanska 8,0
5. Australia 7,8
6. Uusi-Seelanti 7,7
7. Kanada 7,1
8. Norja 6,9
9. Viro 6,4
10. Irlanti 6,3
16. Suomi 5,2
18. Ruotsi 5,1
22. Japani 4,9
29. Alankomaat 4,4
31. Saksa 4,2
36. Venäjä 3,7
64. Brasilia 2,4
73. Kiina 2,1
87. Egypti 1,7
103. Nigeria 1,3
132. Intia 0,9
150. Malawi 0,5

Tämä lista kertoo, mitkä maat tuottavat enemmän kuin kuluttavat ja on ensimmäinen todella merkityksellinen lista. Ne maat, joilla saldo on plussan puolella, ovat ekologisesti hallittavalla tasolla, miinusmerkkiset puolestaan kuluttavat liikaa luonnonvaroihinsa nähden. Kaikkiaan 65 maata on plussan puolella, 85 miinuksella. Plussan puolelle pääsevät useimmat kehitysmaat, teollisuusmaista vain harvaan asutut. Miinukselle jäävät tiheään asutut kehitysmaat ja suurin osa teollisuusmaista.
Saldo eli kapasiteetti miinus jalanjälki:
1. Brasilia 914,6
2. Venäjä 625,5
3. Kanada 418,8
4. Argentiina 220,0
5. Kongo 204,7
6. Australia 153,5
7. Bolivia 124,8
8. Indonesia 98,8
9. Kolumbia 96,3
10. Peru 68,6
14. Ruotsi 44,1
17. Suomi 34,0
49. Viro 3,6
84. Norja -3,7
106. Tanska -12,7
132. Nigeria -50,3
133. Alankomaat -53,1
139. Egypti -95,8
143. Saksa -189,0
147. Intia -534,2
148. Japani -549,4
149. Yhdysvallat -1313,3
150. Kiina -1654,1

Tämä lista on äskeinen jaettuna asukasluvulla, joten plus/miinus -jakauma on sama. Maiden järjestyksessä ei ole merkittäviä muutoksia.
Saldo eli kapasiteetti miinus jalanjälki per asukas:
1. Gabon 23,7
2. Bolivia 13,6
3. Kongon tasavalta 13,3
4. Kanada 13,0
5. Mongolia 11,2
6. Keski-Afrikka 7,8
7. Australia 7,6
8. Paraguay 6,5
9. Suomi 6,5
10. Uusi-Seelanti 6,4
14. Brasilia 4,9
15. Ruotsi 4,9
18. Venäjä 4,4
22. Viro 2,7
84. Nigeria -0,4
95. Intia -0,5
105. Norja -0,8
116. Kiina -1,2
119. Egypti -1,3
130. Saksa -2,3
131. Tanska -2,3
137. Alankomaat -3,3
145. Japani -4,3
147. Yhdysvallat -4,4
150. Yhdistyneet Arabiemiraatit -8,4

Edellä olevat tilastot ovat helposti luettavissa tai laskettavissa nettisivuilta, joilta tiedot on napattu. Uutta tietoa edustavat kaksi seuraavaa tilastoa. Niissä on laskettu, mitä tapahtuisi jos koko maailma nostettaisiin kohtuulliselle elintasolle. Oletuksena on, että luonnonvarojen kulutus olisi suoraan verrannollinen BKT:een per asukas. Tämä ei tietenkään ole täysin lineaarista, mutta antaa kohtuullisen hyvän approksimaation. Kohtuulliseksi elintasoksi on katsottu 30 000 €:n BKT per asukas. Tämä on vähemmän kuin esimerkiksi Suomen nykyinen elintaso. Tällöin - rikkaimpia teollisuusmaita lukuun ottamatta - maiden elintaso nousisi selvästi. Tämä tilasto antaa siksi selvimmän kuvan siitä, mitkä maat pystyvät nykyisellä väestömäärällään ylläpitämään vaurasta elintasoa tuhoamatta silti maapalloa.

Tässä tilastossa on laskettu ekologinen kapasiteetti miinus jalanjälki, jos BKT olisi kohtuullisen korkea. Plussan puolelle jää vain neljätoista maata.
Saldo, jos BKT olisi 30 000 €:
1. Kanada 472,9
2. Australia 184,9
3. Venäjä 166,1
4. Argentiina 116,3
5. Brasilia 74,3
6. Ruotsi 53,3
7. Kongon tasavalta 39,4
8. Suomi 39,2
9. Gabon 30,9
10. Uusi-Seelanti 22,2
11. Norja 10,9
15. Viro -0,2
20. Tanska -3,3
48. Alankomaat -34,7
87. Saksa -134,4
114. Yhdysvallat -296,1
121. Japani -467,6
134. Egypti -599,2
146. Nigeria -2345,3
149. Intia -10164,9
150. Kiina -12935,0

Tämä tilasto on kaikkein tärkein ja siksi siinä on lueteltu kaikki 150 maata. Tilaston merkitys on lyhyesti sanottuna seuraava. Ne maat, jotka ovat plussan puolella, pystyvät nykyväestöllään ylläpitämään vaurasta elintasoa ekologisesti. Miinuksella olevien maiden on joko tyydyttävä alhaisempaan elintasoon tai väkiluvun on vähennyttävä. Plussan puolelle jää vain 14 maata.
Saldo per asukas, jos BKT olisi 30 000 €:
1. Gabon 22,3
2. Kanada 14,7
3. Kongon tasavalta 9,9
4. Australia 9,2
5. Suomi 7,5
6. Ruotsi 5,9
7. Uusi-Seelanti 5,5
8. Argentiina 3,0
9. Botswana 2,4
10. Norja 2,4
11. Venäjä 1,2
12. Latvia 1,1
13. Bolivia 1,0
14. Brasilia 0,4
15. Irlanti -0,1
16. Viro -0,2
17. Tanska -0,6
18. Liettua -0,9
19. Itävalta -0,9
20. Angola -1,0
21. Yhdysvallat -1,0
22. Trinidad -1,2
23. Ranska -1,3
24. Peru -1,5
25. Slovakia -1,6
26. Saksa -1,6
27. Saudi-Arabia -2,0
28. Chile -2,0
29. Alankomaat -2,1
30. Swazimaa -2,2
31. Sveitsi 2,2
32. Singapore -2,4
33. Uruguay -2,4
34. Malesia -2,4
35. Slovenia -2,4
36. Kolumbia -2,5
37. Unkari -2,5
38. Iso-Britannia -2,7
39. Oman -3,8
40. Belgia -3,1
41. Venezuela -3,4
42. Italia -3,4
43. Tsekki -3,5
44. Jamaika -3,5
45. Etelä-Korea -3,6
46. Kroatia -3,6
47. Japani -3,7
48. Bulgaria -3,8
49. Bhutan -3,9
50. Etelä-Afrikka -3,9
51. Kreikka -4,0
52. Espanja -4,3
53. Turkki -4,4
54. Dominikaaninen tasavalta -4,4
55. Costa Rica -4,4
56. Kazakstan -4,5
57. Romania -4,5
58. Puola -4,7
59. Georgia -4,7
60. Israel -4,7
61. Portugali -4,7
62. Mauritius -4,9
63. Panama -5,0
64. Meksiko -5,3
65. Tunisia -5,4
66. Serbia -5,5
67. Indonesia -5,7
68. Iran -5,7
69. Valko-Venäjä -5,9
70. Kuwait -6,0
71. Yhdistyneet Arabiemiraatit -6,2
72. Azerbaidzan -6,2
73. Algeria -6,3
74. Sri Lanka -6,3
75. Ecuador -6,6
76. Thaimaa -6,6
77. Filippiinit -6,8
78. Marokko -7,0
79. Armenia -7,1
80. Libanon -7,2
81. El Salvador -7,3
82. Libya -7,8
83. Guatemala -7,9
84. Egypti -8,1
85. Ukraina -8,2
86. Pakistan -8,5
87. Albania -8,6
88. Intia -9,2
89. Bosnia-Herzegovina -9,5
90. Jordania -9,7
91. Kiina -9,8
92. Tadzikistan -10,1
93. Moldova -10,4
94. Paraguay -10,5
95. Honduras -10,6
96. Jemen -10,8
97. Namibia -11,1
98. Haiti -11,8
99. Laos -12,0
100. Bangladesh -12,0
101. Kuuba -12,2
102. Syyria -12,5
103. Norsunluurannikko -12,7
104. Irak -12,8
105. Vietnam -12,8
106. Kirgisia -13,5
107. Kamputsea -13,5
108. Sambia -13,7
109. Makedonia -13,7
110. Kamerun -14,5
111. Mongolia -15,0
112. Malawi -16,2
113. Turkmenistan -16,4
114. Zimbabwe -16,7
115. Kenia -17,3
116. Benin -17,3
117. Afganistan -17,6
118. Nigeria -17,8
119. Nicaragua -19,4
120. Nepal -19,6
121. Uzbekistan -19,8
122. Papua-Uusi-Guinea -19,9
123. Mauritania -20,7
124. Senegal -21,6
125. Lesotho -22,7
126. Tansania -24,2
127. Ruanda -24,5
128. Gambia -24,8
129. Pohjois-Korea -25,7
130. Tsad -27,6
131. Mosambik -27,6
132. Ghana -28,3
133. Sudan -28,5
134. Togo -28,8
135. Madagaskar -28,9
136. Myanmar -29,8
137. Sierra Leone -30,8
138. Guinea -34,8
139. Uganda -35,0
140. Mali -42,1
141. Eritrea -43,9
142. Etiopia -45,6
143. Burkina Faso -46,2
144. Kongo -49,8
145. Guinea-Bissau -51,0
146. Keski-Afrikka -53,7
147. Burundi -63,8
148. Liberia -66,1
149. Somalia -67,7
150. Niger -69,2

Raaka esimerkki pahnanpohjimmaisesta. Jos Nigerin elintaso halutaan nostaa länsimaiselle tasolle ja samalla pitää huoli, että sen ekologinen jalanjälki ei painu miinuksen puolelle, Nigerissä saa olla 2,6 % nykyisestä asukasluvusta. Yleensä pahimpana syntipukkina pidetty Yhdysvallat tekisi nollatulosta 83,5 %:lla nykyisestä asukasluvusta - tosin sen pitäisi samalla pudottaa elintasoaan 36,2 %.
Listasta nähdään, että suurimman osan länsimaista on parannettava tapojaan. Jos väentiheyttä on liikaa, saldo painuu armotta pakkaselle. Mutta erityisen tärkeää on katsoa maita, joiden lukema on vähemmän kuin -5. Kohtaamme ennennäkemättömän ekokatastrofin, mikäli näiden maiden väestö nousee edes lähelle länsimaista elintasoa. On huomattava, että tämä voi tapahtua kahdella tavalla: joko elintaso nousee omassa maassa tai merkittävä osa väestöstä siirtyy länsimaihin. Jälkimmäinen on, kuten aiemmin todettu, ilmastollisista syistä vielä kuluttavampi ja tuhoisampi vaihtoehto. Samalla on myös huomattava, että kehitysmaissa on myös rohkaisevia esimerkkejä: katsokaapa Gabonia, Kongon tasavaltaa ja Botswanaa. Kun väkiluku pidetään vähäisenä, on resursseja enemmän jaettavaksi.

8 kommenttia:

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tämä kirjoitus on nyt vielä ajankohtaisempi kuin vuonna 2009. Jostain syystä vihreämme ovat kokonaan unohtaneet maailman suurimman ongelman eli tolkuttoman väestönkasvun. Siitä puhuminen ei sovi agendaan. Sen sijaan he haluavat, ja ovat aika pitkälle onnistuneet, että suomalainen teollisuus tuhotaan ympäristömääräyksillä kuvitellen sen olevan esimerkki, jota muu maailma seuraa. Ja seuraahan se. Esmes kiinalaiset varmaankin seuraavat katsellaan suomalaista esimerkkiä, nauravat paskaisen naurun, kiittävät kilpailuedusta ja lykkäävät paskaa piipuista ilmaan niin kuin ennenkin. Mutta samaa linjaa jatketaan täällä koivun ja tähden alla, sillä saadaanhan sillä aikaan tiedostavan vihreän oikeaoppinen hyvä mieli. Ja se on pääomaa, joka menee yli kaiken muun.

FRDM kirjoitti...

Maahanmuutto kehitysmaista kehittyneisiin maihin todennäköisesti tulee jatkumaan. Vaikka juuri nyt Eurooppaan saapuu paljon ihmisiä Lähi-idästä, tulevaisuudessa maahanmuuton painopistealue on Afrikka.

Afrikan ankara luonto piti mantereen ihmismäärän kohtuullisena vuosituhansien ajan. Kun eurooppalaiset alistivat Afrikan siirtomaikseen, he samalla veivät mantereelle innovaatioita ja tekniikka, minkä seurauksena elinolot paranivat. Afrikkalaiset, erityisesti miehet, ovat seksuaalisesti aktiivisia, ja lapsia syntyy paljon. Luonnon asettamat rajat ovat kuitenkin pitäneet ihmisten määrän suurella Afrikan mantereella kohtuullisena. Kun näitä rajoja eurooppalaisten tuoman viljelystekniikan ja lääketieteen ja taloudellisen edistyksen avulla poistettiin, paikallinen väestö alkoi lisääntyä voimakkaasti.

1900 -luvun alussa eurooppalaisia oli enemmän kuin afrikkalaisia. 1950-luvun alussa Afrikka ohitti väestön määrässä Euroopan, ja tämän vuosisadan lopussa afrikkalaisia arvellaan olevan jopa yli neljä miljardia eli kahdeksan kertaa enemmän kuin eurooppalaisia. Euroopan väkiluku – ilman maahanmuuttoa – ei kovin paljon enää kasva. Näin ollen eurooppalaisista tulee lopulta pieni vähemmistö Nordkapin ja Kapkaupungin välisellä ”Eurafrikan” alueella. Sadan vuoden päästä valkoisten osuus on todennäköisesti laskenut alle kymmeneen prosenttiin.

Väestönkasvu on koko planeetan asukkaiden hyvinvoinnin kannalta ongelma. Valkoisten eurooppalaisten kohdalla se kuitenkin alkaa olla elämän ja kuoleman kysymys.

Vaikka Gabon ja Kongon tasavalta ovat toistaiseksi asukasluvuiltaan pieniä, niissäkin on samanlainen väestöpommi räjähtänyt kuin muuallakin Afrikassa. Alle 15-vuotiaiden osuus asukaista on yli 40%, eli väestöpyramidi on alhaalta hyvin leveä ja ennustaa voimakasta väestönkasvua. Botswanassa ikäluokkien suhde tällä hetkellä parempi, mutta mistä se johtuu, ja kuinka kauan tilanne jatkuu nykyisellään, se jää nähtäväksi.

Jaska Brown kirjoitti...

Yrjöperskeles: Juuri tuo logiikan puute minua kummastuttaa. Tai ei oikeastaan kummastuta, vaan ihan puhtaasti vituttaa.

FRDM: Luvut ovat todella pelottavia. Ihan vain ihmiskunnan kannalta harmi, ettei Afrikassa käynyt kuten Amerikassa. Aion muuten tutustua noihin Gabonin, Kongon ja Botswanan tilanteeseen lähemmin, kunhan on aikaa. Viimeistään eläkkeellä...

Antti kirjoitti...

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomalaisten-osuus-luonnonvaroista-kaytetty-talta-vuodelta/5845774

Jaska Brown kirjoitti...

Terve Antti, ja kiitoksia linkistä. Oli erinomainen esimerkki vääristelevästä propagandasta, joka menee ihmisiin kuin häkä. Sen oleellinen viesti selkokielellä oli seuraava: Mikäli maailman luonnonvarat jaettaisiin tasan kaikkien ihmisten kesken, niin suomalaisten keskimääräisellä kulutuksella vuoden kiintiö tulisi käytettyä jo elokuussa. Näin ollen suomalaisten pitäisi karsia kulutustaan, jotta maailma pelastuisi. Ja ihmiset uskovat tuon olevan järkevä tapa tutkia asiaa.

Kuinkahan moni ottaisi vakavasti vastaavan väittämän:
Suomalaisten keskimääräinen BKT on noin 40 000 €/vuosi. Niinpä se, joka tienaa 60 000 €/vuosi, on käyttänyt oman osuutensa jo elokuussa. Alahan säästää, muuten suomalaisilta loppuvat rahat.

Väite jälleen kerran globalisoi lokaalin ongelman. Ei se ole meidän suomalaisten vika, jos muualla ei osata pistää suuta säkkiä myöten. Meidän merkittävin vikamme on se, että pahennamme maailman ympäristöongelmia hyväksymällä tänne sakkia elämään suuremmalla hiilidioksidijalanjäljellä. Ja siitäkin minä pesen kyllä käteni, koska olen tehnyt parhaani maailman pelastamiseksi vastustamalla Suomen muuttumista samanlaiseksi maailmantuhoajaksi kuin useimmat maat.

Antti kirjoitti...

Juuri näinhän se on, tätä kirjoitusta on tullut usein ajateltua lukiessa näitä kommentteja suomalaisten luonnonvarojen tuhlauksesta. Joskus tuli jopa linkitettyä vastauksena sellaiseen.. perinteiset vastaukset "Ei Suomea voi ajatella mitenkään irrallisena maailmasta" ja "Ei meillä ole mitään suurempaa oikeutta tähän maahan kuin muillakaan". Eli juurikin lokaalien ongelmien globalisointia.

Sen verran täytyy huomauttaa, että tuon uutisen oleellinen viestihän oli, että suomalaisten kulutuksella kiintiö tulisi käytettyä jo nyt huhtikuussa, kaikkien ihmisten keskiarvolla se käytetään elokuussa.

Jaska Brown kirjoitti...

Jep. Nuo vasta-argumentit ovat niin odotettavissa.
Ei Suomea voi ajatella mitenkään irrallisena maailmasta.
Ei voikaan. Siksi tuleekin kannustaa muita ottamaan mallia Suomesta, ei tuomaan omaa malliaan tänne.
Ei meillä ole mitään suurempaa oikeutta tähän maahan kuin muillakaan.
No siinä tapauksessa muilla ei varsinkaan ole oikeutta tuhota maapalloa siinä missä me elämme säästeliäästi, joten mennäänpä me ja otetaan heidän maansa haltuun, jotta maapallo pelastuisi.

Olet oikeassa virheestäni. Kommenttia ei voi valitettavasti korjata, joten jääköön se muistutukseksi jälkipolville erehtyväisyydestäni. Ei pitäisi kirjoittaa silloin kun on kova kiire eikä ehdi perehtyä asiaan. No, vaikka aikamäärä menikin väärin, niin periaate on silti oikein.

Antti kirjoitti...

Hyvää ylikulutuspäivää taas.. http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/luonnovarat/maailman-ylikulutuspaiva-on-tanaan-suomalaisten-kulutustapoihin-tarvittaisiin-yli-3-maapalloa-6665949

Tuo linkki maiden jalanjälkien vertailuun näyttää vanhentuneen, pikagoogletuksella sama kartta näyttää löytyvän osoitteesta http://www.footprintnetwork.org/content/documents/ecological_footprint_nations/