...siis ainakin sen puolesta, että kaksi kolmasosaa tekstistä on tilastoa. Itse asiassa alun perin tekstistä melkein 90 % olisi ollut tilastoa, mutta karsin rankalla kädellä.
Kävin taas kerran tutkimaan ikuisuusaihetta eli suomalaisen yleisurheilun tasoa. Tällä kertaa vähän uudesta näkövinkkelistä.
Yleisen näkemyksen mukaan suomalaisen yleisurheilun tasosta voidaan todeta kaksi asiaa:
1. Taso on huono.
2. Ennen taso oli parempi.
Vaan tutkitaanpa tilastoja. Hautauduin taas Tilastopajan ihmeelliseen maailmaan ja kaivoin sieltä esiin kaikkien aikojen maailmanlistat sekä tämän vuoden (2014) maailmanlistat kaikista olympialajeista (pl. kävelyt ja viestit) sekä miehistä että naisista. Yhteensä siis 40 listaa molemmista. Yleensä - etenkin miesten listoissa - niistä löytyi yli tuhat nimeä. Paria poikkeusta lukuun ottamatta kaikissa listoissa oli vähintään kolmesataa nimeä. Niinpä otin leikkuriksi tuhannen parhaan joukkoon pääsemisen. Tuhannen joukkoon senkin takia, että kaikista maailman ihmisistä vähän harvempi kuin joka tuhannes on suomalainen. Niinpä globaalisti levinneessä lajissa likimääräinen odotusarvo on, että tuhannen parhaan joukossa on yksi suomalainen.
Tämä pitääkin aika hyvin paikkansa. Oikeasti globaaleja urheilulajeja on tasan kolme kappaletta: jalkapallo, yleisurheilu ja nyrkkeily. Näissä lajeissa maailman huipulle voi yltää mistä tahansa maasta ja näin on myös tapahtunut. Siinä kannoilla kolkuttelevat koripallo, lentopallo ja uinti. Ne ovat kaikkialla maailmassa harrastettuja, mutta eivät aivan samassa mittakaavassa. Kaikki muut yksilölajit ovat enimmäkseen rikkaiden länsimaiden satunnaisia harrastuksia. Esimerkiksi tennistä pelataan kyllä kaikkialla maailmassa, mutta eipä sitä kovin moni edes kokeile eikä maailmantasolla ole näkynyt kovin montaa nigerialaista. Esimerkiksi painia harrastetaan myös kehitysmaissa, mutta se on täysin marginaalilaji monessa maassa - monestako brittipainijasta olette kuulleet? Espanja ei ole ikinä saanut painissa ainuttakaan olympiamitalia. Joukkuelajeista kaikki muut taas ovat joissakin maissa erittäin suosittuja, mutta käytännössä tuntemattomia muualla. Kriketti ja rugby noin suomalaisille esimerkkeinä, jääkiekko muulle maailmalle. Ylipäätään talvilajit ovat jo määritelmänsä ansiosta globaalisti marginaalilajeja. Oma valmennettavakin on kerran voittanut maantiekisan, jossa oli enemmän osanottajia kuin koko maailmassa on aikuisten sarjan mäkihyppääjiä. Eri urheilulajeissa menestyminen on varsin suhteellinen käsite.
Koska suomalaisia on siis vähemmän kuin joka tuhannes ihminen maailmassa, pitäisi globaalissa lajissa olla tuhannen parhaan joukossa odotusarvoisesti olla noin yksi suomalainen. Miten on?
Jalkapallossa tuhat pelaajaa tarkoittaa noin 80 maailman parhaan seurajoukkueen avauskokoonpanoa. Siis yksinkertaistettuna Englannin, Italian, Espanjan ja Saksan ykkösliigat. Tällä kaudella yksikään suomalainen ei mahdu näiden liigojen avauskokoonpanoihin. Jos maailman johtavia jalkapalloasiantuntijoita pyydettäisiin luettelemaan tämän hetken tuhat parasta jalkapalloilijaa, epäilen että yli puolet ei laittaisi listalle ainuttakaan suomalaista. Kaikkien aikojen listalle varmaan jokaisella mahtuisi Jari Litmanen, joillakin saattaisi listalla olla myös Sami Hyypiä, tuskin enää muita. Lopputulos siis täysin odotusarvon mukainen.
Entä nyrkkeily? (Selvyyden vuoksi: naisten nyrkkeilyä kuten myöskään naisten palloiluja ei huomioida, koska ne ovat merkitykseltään vain murto-osan sirpale miesten vastaavasta.) Nyrkkeilyssä asia lienee juuri päinvastainen kuin jalkapallossa: kaikkien aikojen tuhannen parhaan listalle tuskin mahtuisi yhtäkään suomalaista, mutta tämän hetken tuhannen listalla olisi ehkä Robert Helenius ja kenties Edis Tatli, jos nyt jälkimmäinen suomalaiseksi lasketaan.
Lähes globaaleista lajeista koripallossa maailman parhaat pelaavat NBA:ssa. Liigassa on 30 joukkuetta eli nelisensataa pelaajaa. Heistä yksi - Erik Murphy - pelaa Suomen maajoukkueessa, mutta hänen suomalaisuutensa on lähinnä kaksoiskansalaisuus. Petteri Koponen on niillä rajoilla, joten hän lienee tuhannen parhaan joukossa. Kaikkien aikojen tuhannen listalle ei takuulla mahdu yksikään suomalainen. Korisbuumia - onnea vain maajoukkueelle, katsoin peleistä ne pari kappaletta jotka ennätin - suhteutti hyvin SUL:n liittovaltuuston puheenjohtaja Jarmo Hakanen kolumnillaan Yleisurheilun Kuvalehdessä: Eli huuma on kova, kun monta kuukautta mainostettua korisottelua Suomi-USA seurasi 280 000 televisionkatsojaa. Savijaloillaan seisovaa Ruotsi-ottelua katsoi samana päivänä vain 680 000. Lentopallosta en osaa sanoa, uinnissa tuhannen joukossa lienee pari suomalaista molemmilla listoilla.
Entä sitten yleisurheilun tilanne?
Jokaisessa yksittäisessä lajissa pitäisi siis odotusarvon mukaan olla alle yksi suomalainen tuhannen parhaan listalla. Todellisuus on vähän muuta. Vuoden 2014 tilastoissa joka ainoassa 40 lajissa tuhannen listalle mahtuu vähintään yksi suomalainen! Itse asiassa kaikille muille listoille paitsi miesten maratonille mahtuu useampia. Kaikkien aikojen tilastoissa ilmeisesti vain yhdessä lajissa tuhannen joukkoon ei mahdu yhtään suomalaista! Tämä laji on taas miesten maraton, jossa Janne Holmén putoaa niukasti listalta olemalla sijalla 1019. Lauseessa oli sana "ilmeisesti", koska kaikissa kaikkien aikojen listoissa ei suomalaisia ole, mutta tämä johtuu siitä että lista loppuu joissakin tapauksissa jo ennen tuhatta nimeä siten, että ensimmäistä suomalaista ei ole vielä tullut vastaan. Nämä lajit ovat kaikki naisten lajeja, 800 metriä, 1500 metriä, 100 metrin aidat, korkeus ja kuula. Kaikissa näissä listalla on alle 300 nimeä ja käytännössä varmaa on, että tuhannen joukossa olisi useitakin suomalaisia. Paras yksittäinen laji on tietysti miesten keihäs, jossa kaikkien aikojen tuhannen parhaan joukossa on 93 suomalaista. Juoksulajeista kärjessä on miesten estejuoksu, 18. Tämän kauden tilastoissa keihään tilastoissa on 43 suomalaista, mutta tilastossa on vain 739 parasta. Mikäli oletetaan suomalaisten esiintymistiheyden pysyvän vakiona, tuhannen joukossa on 58 suomalaista. Juoksulajeista tämän kauden parhaan tittelin jakavat miesten 1500 metriä ja naisten 100 metrin aidat, 10 nimeä.
Suomen menestys yleisurheilussa on siis moninkertaisesti parempi kuin odotusarvo. Sekä historiallisesti että nykyään. Vaikka huomioitaisiin vain maailman tuhat parasta yleisurheilijaa lajista riippumatta. Tuhannen joukkoon yltäminen tarkoittaisi käytännössä 30 parhaan joukkoon yltämistä yksittäisellä listalla, koska lajeja on 40. Tästä tulee 1200 urheilijaa, mutta koska jotkut urheilijat esiintyvät kahdella tai jopa useammalla listalla asetetaan leikkuri 30:n kohdalle. Kaikkien aikojen tilastoissa 30 parhaan joukossa on kymmenen suomalaisurheilijaa ja tämän kauden tilastoissa yhdeksän. Odotusarvo sanoo alle yksi. Parhaat sijoitukset ovat taas miesten keihäässä, jossa Aki Parviainen on kaikkien aikojen kakkonen ja Antti Ruuskanen tämän kauden kakkonen.
Seuraavaksi on laskettu suomalaisten yleisurheilijoiden lukumäärät sekä kaikkien aikojen että tämän kauden tilastoissa eri menestystasoilla. Koska kaikissa tilastoissa ei ole tuhatta nimeä, on jouduttu muutamissa tapauksissa turvautumaan projisointiin. Esimerkki: jos lajin tilastossa on vain 500 nimeä ja tässä joukossa on 4 suomalaista, on oletettu että 1000 parhaan joukossa on 8 suomalaista.
Lopputulos projisoinnin jälkeen:
1000 parhaan joukossa kaikkien aikojen tilastoissa 547 (359M + 188N), vuoden 2014 tilastoissa 591 (275M + 316N).
300 parhaan joukossa kaikkien aikojen tilastoissa 130 (82M + 48N), vuoden 2014 tilastoissa 163 (72M + 91N).
100 parhaan joukossa kaikkien aikojen tilastoissa 32 (24M +8N), vuoden 2014 tilastoissa 47 (30M + 17N).
30 parhaan joukossa kaikkien aikojen tilastoissa 10 (9M + 1N), vuoden 2014 tilastoissa 9 (6M + 3N).
10 parhaan joukossa kaikkien aikojen tilastoissa 2 (2M), samoin vuoden 2014 tilastoissa.
3 parhaan joukossa kaikkien aikojen tilastoissa 1, samoin vuoden 2014 tilastoissa.
Ilman projisointia muutoksia tulee vain 1000 ja 300 parhaan tilastoihin, lukemat (eli vain varmat tapaukset huomioitu) olisivat tällöin 1000 parhaan joukossa kaikkien aikojen tilastoissa 466 (350M + 116N), vuoden 2014 tilastoissa 384 (181M + 203N), 300 parhaan joukossa kaikkien aikojen tilastoissa 124 (81M + 43N), vuoden 2014 tilastoissa 163 (72M + 91N).
Odotusarvoisesti suomalaisia (jos oletetaan joka tuhannes suomalaiseksi) pitäisi olla tuhannen parhaan joukossa 40, kolmensadan parhaan joukossa 12, sadan parhaan joukossa 4 ja kolmenkymmenen parhaan joukossa yksi. Määrät ovat luokkaa kymmenkertaiset siinä missä muissa globaaleissa urheilulajeissa ne ovat kutakuinkin odotusarvon mukaiset tai hieman paremmat. Näin ollen tilastot kumoavat yksiselitteisesti väitteen suomalaisen yleisurheilun heikosta tasosta. Suomalaisen yleisurheilun tasoa voi pitää heikkona vain, jos sitä vertaa menestykseltään johonkin sellaiseen lajiin, jota harrastetaan vain muutamassa maassa tosissaan ja yksi näistä maista sattuu olemaan Suomi.
Tämä tieto ei tullut itselleni minkäänlaisena yllätyksenä. Sen sijaan yllätyksenä tuli se, että tämän vuoden tilastoja kaikkien aikojen tilastoon verrattaessa menestys ei ollut sen heikompaa. Tuhannen, kolmensadan ja sadan parhaan joukkoon mahtui tämän kauden tilastoissa jopa enemmän suomalaisia kuin kaikkien aikojen tilastoon. Kolmenkymmenen parhaan joukossa kaikkien aikojen tilastossa oli yksi nimi enemmän kuin tämän kauden tilastossa, kymmenen ja kolmen parhaan joukossa lukumäärät olivat samat. Tällä perusteella taso ei ole sen huonompi nyt.
Nykytason hyvyyttä kaikkien aikojen tilastoon nähden selittää lähinnä naisten tason nousu. Miesten kohdalla ainoastaan sadan parhaan joukossa on tänä vuonna enemmän suomalaisia kuin kaikkien aikojen vastaavassa tilastossa. Muissa kategorioissa miehiä on noin kolmasosa vähemmän tämän vuoden tilastoissa. Naisia on kaikissa kategorioissa (joissa heitä esiintyy) tämän vuoden tilastoissa enemmän kuin kaikkien aikojen tilastoissa, keskimäärin noin kaksinkertaisesti.
Lopuksi vielä lista lajeittain.
Ensimmäisellä rivillä: lajin nimi, pääsyvaatimus maailmantilaston tuhannen parhaan joukkoon kaikkien aikojen / tämän vuoden tilastoissa (jos listalla ei ole tuhatta nimeä, suluissa nimien lukumäärä), suomalaisia kaikkien aikojen / tämän vuoden listalla 1000, 300, 100, 30, 10 ja 3 parhaan joukossa (jos listalla ei ole noin paljon nimiä, lukumäärä suluissa).
Sen jälkeen viisi parasta suomalaista kaikkien aikojen / vuoden 2014 tilastoissa, sijoitus - nimi - tulos. Tai vähemmän kuin viisi, jos viittä ei tuhannen parhaan / listalla olleisiin mahdu. Tässä kohtaa karsin tilastoa pituudeltaan noin neljäsosaan alkuperäisestä, alkuperäisessä listassa olivat kaikki tuhannen joukossa olleet jotka tilastosta löytyivät.
Tilastot on luettu syys-lokakuun vaihteessa, eli joitakin - lähinnä maratontuloksia - on tullut sen jälkeen lisää, mutta muutos on käytännössä olematon.
100 metriä 10,26/10,58, 2/6, 0/2, 0/0
695. Tommi Hartonen 10,21 / 232. Eetu Rantala 10,30
841. Markus Pöyhönen 10,23 / 244. Jonathan Åstrand 10,31
- / 461. Ville Myllymäki 10,43
- / 648. Samuli Samuelsson 10,49
- / 866. Hannu Hämäläinen 10,55
200 metriä 20,63/21,36, 3/4, 0/0
550. Tommi Hartonen 20,47 / 344. Jonathan Åstrand 20,92
642. Jonathan Åstrand 20,50 / 532. Eetu Rantala 21,08
799. Visa Hongisto 20,56 / 626. Samuli Samuelsson 21,15
- / 978. Visa Hongisto 21,35
400 metriä 45,80/47,63, 2/1, 0/0
594. Markku Kukkoaho 45,49 / 791. Oskari Mörö 47,40
914. Juha Pyy 45,75
800 metriä 1.46,60/1.50,88, 10/3, 3/0, 0/0
134. Ari Suhonen 1.44,10 / 323. Ville Lampinen 1.48,46
176. Pekka Vasala 1.44,5 / 517. Tuomo Salonen 1.49,39
207. Wilson Kirwa 1.44,69 / 818. Panu Jantunen 1.50,37
339. Mikael Söderman 1.45,20
344. Esko Parpala 1.45,24
1500 metriä 3.38,50/3.48.22, 11/10, 0/0
488. Antti Loikkanen 3.36,3 / 338. Marco Bertolotti 3.42,80
493. Pekka Vasala 3.36,33 / 343. Jukka Keskisalo 3.42,85
591. Niclas Sandells 3.36,88 / 392. Anders Lindahl 3.43,38
593. Ari Suhonen 3.36,89 / 446. Riku Marttinen 3.44,02
645. Pekka Päivärinta 3.37,2 / 543. Ossi Kekki 3.44,91
5000 metriä 13.28,29/14.16,57, 8/3, 0/0
378. Martti Vainio 13.16,02 / 773. Arttu Vattulainen 14.09,08
386. Lasse Viren 13.16,3 / 833. Jukka Keskisalo 14.10,96
454. Lasse Orimus 13.18,19 / 862. Tuomas Jokinen 14.11,75
631. Risto Ulmala 13.21,90
635. Kaarlo Maaninka 13.22,00
10 000 metriä 28.12,50/(840), 12/(4), 2/0, 0/0
198. Martti Vainio 27.30,99 / 600. Tuomas Jokinen 29.36,55
282. Lasse Virén 27.38,35 / 640. Arttu Vattulainen 29.40,86
384. Kaarlo Maaninka 27.44,28 / 699. Henri Manninen 29.47,12
519. Juha Väätäinen 27.52,78 / 752. Jaakko Nieminen 29.52,00
521. Risto Ulmala 27.53,00
Maraton 2.10.44/2.22.47, 0/1, 0/0
(1019. Janne Holmén 2.10.46) / 658. Henri Manninen 2.18.31
110 metrin aidat 13,80/(808), 10/(8), 2/3, 0/0
139. Arto Bryggare 13,35 / 186. Arttu Hirvonen 13,87
203. Antti Haapakoski 13,42 / 193. Jussi Kanervo 13,88
330. Kai Kyllönen 13,52 / 201. Elmo Lakka 13,89
412. Matti Niemi 13,57 / 391. Joona-Ville Heinä 14,15
539. Mikael Ylöstalo 13,64 / 572. Eetu Viitala 14,33
400 metrin aidat 50,24/(825), 8/(7), 1/2, 0/1, 0/1, 0/0
233. Oskari Mörö 49,08 / 28. Oskari Mörö 49,08
350. Ari-Pekka Lattu 49,36 / 106. Jussi Kanervo 50,35
369. Jussi Heikkilä 49,39 / 303. Petteri Monni 51,41
469. Janne Mäkelä 49,59 / 305. Eetu Viitala 51,41
539. Vesa-Pekka Pihlavisto 49,69 / 346. Joni Vainio-Kaila 51,62
3000 metrin esteet 8.33,42/(542), 18/(3), 4/2, 1/2, 0/0
79. Jukka Keskisalo 8.10,67 / 72. Jukka Keskisalo 8.29,89
106. Tapio Kantanen 8.12,60 / 87. Janne Ukonmaanaho 8.33,09
203. Ismo Toukonen 8.18,29 / 425. Aki Nummela 8.58,68
238. Tommy Ekblom 8.19,40
338. Ilkka Äyräväinen 8.22,6
Korkeushyppy 222/(609), 14/(5), 4/2, 0/2, 0/0
180. Mika Polku 231 / 56. Jussi Viita 226
182. Toni Huikuri 231 / 88. Osku Torro 224
223. Juha Isolehto 230 / 346. Mauri Kaattari 214
243. Oskari Frösen 230 / 347. Samuli Eriksson 214
318. Erkki Niemi 228 / 480. Richard Östman 211
Seiväshyppy 540/(610), 29/(17), 9/4, 1/0, 0/0
72. Jani Lehtonen 582 / 175. Jouni Marjaniemi 533
125. Heikki Vääräniemi 577 / 217. Tomas Wecksten 530
169. Asko Peltoniemi 572 / 233. Samuli Järvelä 525
175. Vesa Rantanen 572 / 263. Eemeli Salomäki 521
181. Jere Bergius 572 / 317. Jarno Kivioja 520
Pituushyppy 794/(611), 15/(8), 2/6, 0/3, 0/0
208. Tommi Evilä 822 / 80. Arttu Halmela 792
295. Rainer Stenius 816 / 89. Eero Haapala 789
302. Jarmo Kärnä 816 / 91. Kristian Pulli 789
433. Petteri Lax 811 / 117. Roni Ollikainen 785
610. Roni Ollikainen 805 / 184. Tommi Evilä 776
Kolmiloikka 16,43/(631), 9/(6), 1/3, 0/1, 0/0
295. Pertti Pousi 17,00 / 51. Aleksi Tammentie 16,61
334. Johan Meriluoto 16,95 / 180. Kristian Pulli 16,07
395. Pentti Kuukasjärvi 16,87 / 245. Tuomas Kaukolahti 15,87
437. Olli Pousi 16,82 / 353. Simo Lipsanen 15,64
678. Esa Viitasalo 16,62 / 572. Janne Harju 15,27
Kuulantyöntö 18,98/(583), 34/(9), 13/4, 3/1, 0/0
41. Reijo Ståhlberg 21,69 / 73. Arttu Kangas 19,74
57. Mika Halvari 21,50 / 161. Tomas Söderlund 18,66
70. Arsi Harju 21,39 / 267. Henri Pakisjärvi 17,91
111. Ville Tiisanoja 21,09 / 277. Matti Sivonen 17,83
149. Tepa Reinikainen 20,88 / 308. Mika Lönnblad 17,70
Kiekonheitto 59,52/(658), 33/(15), 4/5, 2/2, 1/0, 0/0
29. Timo Tompuri 69,62 / 73. Jouni Waldén 61,95
55. Markku Tuokko 68,12 / 95. Pyry Niskala 60,71
110. Pentti Kahma 66,82 / 207. Joni Mattila 56,99
185. Ari Huumonen 65,44 / 236. Juha Lahdenranta 56,36
319. Mikko Kyyrö 64,14 / 256. Mika Loikkanen 55,76
Moukarinheitto (881)/(518), (38)/(21), 7/13, 2/7, 1/1, 0/0
16. Olli-Pekka Karjalainen 83,30 / 12. David Söderberg 77,57
46. Juha Tiainen 81,52 / 37. Tuomas Seppänen 75,22
141. David Söderberg 78,83 / 68. Arno Laitinen 72,11
144. Harri Huhtala 78,74 / 74. Jesse Lehto 71,81
145. Marko Wahlman 78,70 / 75. Juha Kauppinen 71,80
Keihäänheitto 74,46/(739), 93/(43), 30/19, 15/9, 7/4, 2/2, 1/1
2. Aki Parviainen 93,09 / 2. Antti Ruuskanen 88,01
7. Tero Pitkämäki 91,53 / 5. Tero Pitkämäki 86,63
11. Seppo Räty 90,60 / 12. Lassi Etelätalo 84,98
23. Matti Närhi 88,24 / 18. Ari Mannio 83,70
25. Juha Laukkanen 88,22 / 49. Sami Peltomäki 80,36
Kymmenottelu (175)/(313), (1)/(7), (1)/7, 0/2, 0/0
106. Petri Keskitalo 8318 / 82. Tommy Barrineau 7609
- / 94. Juuso Hassi 7569
- / 140. Samuli Bryggare 7402
- / 142. Otto Ylöstalo 7400
- / 167. Tero Ojala 7328
100 metriä (875)/11,89, (6)/9, 2/1, 0/1, 0/0
207. Helinä Marjamaa 11,13 / 84. Hanna-Maari Latvala
297. Mona-Lisa Pursiainen 11,19 / 586. Milja Thureson
404. Sisko Hanhijoki 11,24 / 661. Jasmin Showlah
479. Johanna Manninen 11,27 / 725. Maria Räsänen
561. Sanna Kyllönen 11,30 / 746. Anniina Kortetmaa
200 metriä (810)/24,30, (8)/3, 1/1, 0/1, 0/0
110. Mona-Lisa Pursiainen 22,39 / 57. Hanna-Maari Latvala 22,98
358. Sisko Hanhijoki 22,81 / 649. Milja Thureson 24,04
415. Helinä Marjamaa 22,86 / 797. Jonna Berghem 24,16
505. Johanna Manninen 22,93
533. Pirjo Häggman 22,96
400 metriä (240)/55,33, (2)/6, (2)/1, 1/0, 0/0
92. Riitta Salin 50,14 / 226. Katri Mustola
139. Pirjo Häggman 50,56 / 466. Sanna Aaltonen
- / 583. Ella Räsänen
- / 759. Eveliina Määttänen 54,86
- / 844. Anniina Laitinen 55,05
800 metriä (212)/(998), (0)/(8), (0)/0, 0/0
- / 386. Karin Storbacka 2.06,15
- / 442. Sara Kuivisto 2.06,62
- / 506. Aino Paunonen 2.07,12
- / 527. Sandra Eriksson 2.07,25
- / 571. Zenitha Eriksson 2.07,63
1500 metriä (270)/4.27,79, (0)/6, (0)/1, 0/0
- / 118. Sandra Eriksson 4.11,05
- / 319. Kaisa Tyni 4.18,27
- / 356. Karin Storbacka 4.19,25
- / 394. Sara Kuivisto 4.20,03
- / 647. Minna Lamminen 4.23,82
5000 metriä (559)/16.51,12, (3)/7, 2/1, 0/0
124. Annemari Sandell 14.56,22 / 244. Johanna Lehtinen 15.56,16
281. Kirsi Valasti 15.10,52 / 443. Camilla Richardsson 16.16,16
358. Päivi Tikkanen 15.15,76 / 544. Johanna Peiponen 16.23,02
- / 591. Oona Kettunen 16.26,55
- / 661. Minna Lamminen 16.30,73
10 000 metriä (542)/(658), (2)/(5), 2/2, 0/0
234. Annemari Sandell 31.40,42 / 281. Minna Lamminen 34.03,19
265. Päivi Tikkanen 31.45,02 / 288. Janica Mäkelä 34.06,68
- / 551. Minna Haka-Risku 35.19,56
- / 601. Oona Kettunen 35.34,84
- / 623. Nina Chydenius 35.44,49
Maraton (733)/(717), (3)/(5), 0/0
420. Ritva Lemettinen 2.28.00 / 340. Anne-Mari Hyryläinen 2.39,54
501. Päivi Tikkanen 2.28.45 / 491. Kukka-Maaria Mustonen 2.44,13
510. Tuija Toivonen 2.28.49 / 573. Leena Puotiniemi 2.46,41
- / 614. Anni Hemminki 2.47,41
- / 653. Elli Hemminki 2.48,40
100 metrin aidat (256)/14,20, (0)/10, (0)/6, 0/3, 0/0
- / 54. Nooralotta Neziri 12,98
- / 80. Ida Aidanpää 13,08
- / 90. Matilda Bogdanoff 13,12
- / 172. Elisa Leinonen 13,36
- / 208. Reetta Hurske 13,43
400 metrin aidat (261)/(659), (2)/(7), (2)/3, 0/0
103. Tuija Helander 54,62 / 149. Anniina Laitinen 58,06
145. Petra Stenman 55,01 / 202. Hilla Uusimäki 58,55
- / 211. Eveliina Määttänen 58,60
- / 367. Jessica Rautelin 59,62
- / 398. Viivi Lehikoinen 59,79
3000 metrin esteet (735)/(543), (10)/(9), 3/8, 1/2, 0/1, 0/0
47. Sandra Eriksson 9.24,70 / 15. Sandra Eriksson 9.24,70
153. Johanna Lehtinen 9.40,28 / 79. Johanna Lehtinen 9.48,50
203. Oona Kettunen 9.45,51 / 116. Camilla Richardsson 9.56,44
325. Minna-Maria Kangas 9.55,27 / 117. Minttu Hukka 9.56,51
342. Camilla Richardsson 9.56,44 / 125. Oona Kettunen 9.58,19
Korkeushyppy (183)/(681), (0)/(17), (0)/10, 0/2, 0/0
- / 94. Elina Smolander 186
- / 97. Laura Rautanen 186
- / 109. Mari Sepänmaa 185
- / 110. Linda Sandblom 185
- / 111. Heta Tuuri 185
Seiväshyppy 400/(727), 17/(9), 2/5, 1/1, 0/1
75. Minna Nikkanen 452 / 20. Minna Nikkanen 452
202. Vanessa Vandy 436 / 171. Aino Siitonen 415
416. Tiina Taavitsainen 420 / 214. Erica Hjerpe 410
497. Paulina Sigg 415 / 215. Elina Lampela 410
546. Aino Siitonen 415 / 246. Wilma Murto 405
Pituushyppy (177)/(736), (1)/(13), (1)/(6), 0/0
153. Ringa Ropo 685 / 159. Emmi Mäkinen 633
- / 178. Jaana Sieviläinen 630
- / 208. Hanna Wiss 627
- / 243. Matilda Bogdanoff 624
- / 288. Sanna Nygård 620
Kolmiloikka (557)/(582), (8)/(8), 2/6, 0/1, 0/0
110. Heli Koivula 14,39 / 82. Kristiina Mäkelä 13,70
165. Natalia Kilpeläinen 14,18 / 112. Sanna Nygård 13,51
426. Kaisa Gustafsson 13,73 / 133. Elina Torro 13,42
431. Elina Torro 13,72 / 161. Essi Lindgren 13,30
451. Teija Hannila 13,70 / 247. Senni Salminen 13,10
Kuulantyöntö (104)/(561), (0)/(8), (0)/2, 0/0
- / 204. Suvi Helin 15,63
- / 241. Katri Hirvonen 15,26
- / 305. Sanna Kämäräinen 14,95
- / 348. Hennariikka Järvinen 14,78
- / 538. Kaisa Kymäläinen 14,08
Kiekonheitto (123)/(459), (1)/(9), (1)/6, 1/2, 0/1, 0/0
75. Ulla Lundholm 67,02 / 28. Sanna Kämäräinen 60,94
- / 72. Katri Hirvonen 57,44
- / 133. Salla Sipponen 54,38
- / 152. Tanja Komulainen 53,63
- / 271. Heini Järventausta 50,76
Moukarinheitto 58,36/(690), 29/(25), 6/11, 0/2, 0/0
106. Mia Strömmer 69,63 / 53. Merja Korpela 68,44
109. Merja Korpela 69,56 / 80. Jenni Penttilä 66,12
120. Sini Latvala 69,16 / 102. Johanna Salmela 64,44
220. Lena Solvin 66,26 / 149. Sanni Saarinen 62,34
224. Jenni Penttilä 66,12 / 152. Jonna Miettinen 62,28
Keihäänheitto (626)/(434), (19)/(23), 12/12, 3/2, 1/0, 0/0
29. Paula Tarvainen 64,90 / 45. Oona Sormunen 58,43
47. Taina Kolkkala 64,06 / 63. Heidi Nokelainen 57,28
49. Mikaela Ingberg 64,03 / 104. Jelena Jaakkola 55,40
101. Heli Rantanen 61,61 / 108. Jenni Kangas 55,28
121. Kirsi Ahonen 60,98 / 179. Sini Kiiski 52,61
Seitsenottelu (188)/(394), (3)/(9), (3)/6, 1/0, 0/0
96. Satu Ruotsalainen 6404 / 145. Henna Palosaari 5468
117. Tiia Hautala 6369 / 173. Jutta Heikkinen 5393
174. Tina Rättyä 6241 / 208. Elina Kakko 5310
- / 283. Emmi Mäkinen 5179
- / 285. Hertta Heikkinen 5177
Onko Ylen toimittaja narsisti?
14 tuntia sitten
23 kommenttia:
Yleisurheilusta en osaa sanoa, kun en tarpeeksi asiaa tiedä enkä tilastoja niin hallitse. Toteanpahan vaan että näillä Jaskan postauksilla on omituisia sivuvaikutuksia. Yhden postauksen takia olen kovasti ruvennut fanittamaan Palaun pikkuvaltiota. Ja toinen postaus koski sitä ihan äkkiseltään aivan älytöntä kabaddi-lajia. Vaan hitto, se jäi jotenkin jäytämään päänuppia, ja nyt on tullut jopa aika ajoin katseltua sitä youtubesta ja minä jopa alan tajuta sitä lajia jotenkin.
Tuon maailmanmestaruusottelun vuodelta 2013 (Intia vs. Pakistan) katsoin jopa kokonaan:
http://www.youtube.com/watch?v=SgeL7DIZmLA
Kabaddi-kabaddi... Ei saatans mitä lajeja sitä onkaan keksitty.
Jaskalle, missä lajeissa liikkuvat suurimmat absoluuttiset rahavirrat ja mistä ne muodostuvat?
Joku aika sitten vilahti lehdissä uutinen, että kiinalaisheittäjä olisi tämän vuoden keihästilastoissa ohittanut Antti Ruuskasen. Onko tulos mitätöity vai onko muita syitä jättää hänet pois tilastoinnista?
Jenkkifutis taitaa olla kaikista suurimpien rahavirtojen laji. Ainakin se tuottaa seurojen omistajille eniten. Jalkapallossa toki globaalisti liikkuu eniten rahaa, mutta seurat eivät ole hyvään bisnestä.
Yksittäiselle urheilijalle tulevat tulot ovat suurimmat nyrkkeilyssä. Floyd Mayweather on ollut jo pitkään maailman parhaiten tienaava urheilija.
Minäkin katselin tuota Kabbadi-kamppailua. En tosin niin pitkään että olisin löytänyt mitään järkeä siitä. Mutta onhan meilläkin tuo sähly, peli jonka vain ruotsalainen voi keksiä.
Olipas taas listaa Jaskalta, ja täytyy myöntää että ihmeellinen on tuo tilastojen maailma. Sen verran sitä tutkin.
Kuinkas olis vastaavanlainen moottoriurheilusta? Meinaan voisi olla suomalaisittain mukavaa katsottavaa.
Jos huippukunnossa ollut Paavo Nurmi tuotaisiin aikakoneella nykyhetkeen niin minkälaisille sijoille hän yltäisi olympialaissa, MM-kisoissa ja EM-kisoissa?
Entä muut juoksijat jotka saivat mitaleita olympialaisissa 1912-1936? Minkälaisia aikoja he saisivat jos heidät tuotaisin huippukuntoisina aikakoneella tähän hetkeen? Silloin piti jousta hiilimurska- tai tiilimurska-alustalla ja oudoilla kengillä. Entä jos he juoksisivat nykyisillä radoilla ja kengillä?
Yrjöperskeles ja Kumitonttu: Kun aikoinaan sattumalta osuin Wikipedia-artikkeliin kabaddista, luulin että kyseessä on onnistunut wikivandalismi. Mutta eikö mitä, se olikin totta.
Mitä rahavirtoihin tulee, niin anonyymi vastasisikin aivan oikein. Absoluuttisena summana suurimmat liikkuvat tietysti jalkapallossa, mutta joukkuepelureista eniten tienannevat käsittääkseni koripalloilijat. Vähemmän pelaajia, enemmän otteluita.
Ano 1: Tekstissä todettiinkin, että tilastot on haettu syys-lokakuun vaihteessa. Zhao Qinggang heitti tosiaan ohi Ruuskasen, mutta se tapahtui 2.10, jolloin tilastot olivat jo kasassa ja juttu kirjoittamista vaille valmis.
Becker: Kiitoksia, olen minäkin kabaddia katsonut ja tajuan siitä melkein yhtä vähän kuin pesäpallosta.
Vieras: Tuossa kymmenkunta vuotta sitten Suomen huippusprinttereihin kuulunut Stefan Koivikko (100 m 10,38) testasi silloin murskarataa tosissaan. Ei yltänyt Urho Kekkosen aikoihin (11,0 käsiajalla), muistaakseni jäi jopa useamman kymmenyksen. Siitä voi ottaa jotain osviittaa. Vuoden 1971 EM-kisakirjassa, kun keinopäällyste oli uusi keksintö ja huippu-urheilijoilla oli kokemusta molemmista materiaaleista, asiantuntija-arvio oli n. 2 sekunnin ero kilometriä kohti. Pitäisin tätä lähinnä minimiarvona, oma veikkaukseni on lähes kaksinkertainen. Nykyisillä, vielä paremmilla materiaaleilla vielä suurempi. Lisäksi on otettava huomioon, että juoksutekniikka oli erilainen ja muotoutunut radan mukaan. Oma arvioni on, että Nurmi - kuten muutkin - olisivat juosseet keskenään kilpaillessaan kympin vähän alle minuutin kovempaa kuin tuolloin. Siis kylmiltään nykypäällysteellä. Alustaan totuttautuneena vähän kovempaa. Ja jos Paavo Nurmi olisi tuotu nykypäivään, saanut totuttautua materiaaliin ja nykypiikkareihin jonkin aikaa ja juossut sopivassa kisassa nykyjuoksijoita vastaan ihanneoloissa, niin... No, mahdotonta sanoa. Mutta aika varma olen, että huippukuntoinen Nurmi olisi juossut noilla spekseillä välille 28-29 minuuttia. Melko varmasti alle 29, mutta ei missään nimessä alle 28. On nimittäin huomoitava, että Nurmi ei koskaan juossut kymppiä täysillä ehdottomassa huippukunnossaan ja villit huhut väittävät hänen juosseen Pariisissa harjoituskentällä protestiksi alle puolen tunnin samana päivänä, kun Ritola voitti kympin olympiakultaa - Nurmihan oli jätetty taktisista syistä pois. Itse en tarinaan usko, mutta kylläkin siihen että Nurmi olisi tuossa kisassa halutessaan niukasti alle puolen tunnin juossut.
Näistä juoksijoista kun tuli puhe, niin jotenkin on mieleenin syöpynyt Juantorenan gasellimaisen kaunis ja nopea tapa edetä. Hän nyt ei ole suomalainen, joten menen aiheesta sivuun, mutta meikää on jäänyt vaivaamaan, että vaikka hän menestyi, niin onko tämä nyt niitä "Aika kultaa muistot" juttuja.
Becker: Aika ei ole mullannut puistoja. Juantorenan askel oli komeinta nähtävää ikinä, ellei kauniita naisia lasketa. Alberton puolalainen valmentaja - jonka nimeä en edes yritä kirjoittaa - oli nuorena miehenä nähnyt Berliinin olympiavoittaja John Woodruffin ja muovasi Juantorenaa siihen muottiin. Yhtäläisyydet tekniikassa ovat helposti nähtävissä.
Erinomainen kirjoitus. Nyrkkeilyn osalta huomautettava, että Robert Helenius ei ole kilpaillut yli 1,5 vuoteen eikä siten voi olla listauksissa mukana. Sitä paitsi hänen sarjansa on heikkotasoinen.
Tatli kuuluu tuhannen joukkoon, jopa top-300:n rajoilla, ja on ilman muuta suomalaiseksi laskettava, kun on suomen kansalainen ja täällä koko uransa nyrkkeillyt juniorista MM-otteluun.
Kiitokset, eli oikein muistin. Tuota Woodruff yhteyttä en tiennytkään. Kyllä kumpienkin juoksu on vaan niin kertakaikkiaan upeata.
Jaskan jutussa on logiikka virhe... Siinä käsitellään yleisurheilua globaalina lajina ikään kuin kaikkia yleisurheilulajeja harrastettaisiin globalisti kaikkialla. Näin ei ole! Ratalajit täyttänevät tuon globaalivaatimuksen mutta kenttälajit eivät. Esimerkiksi keihäänheitto ei ole globaalilaji, ei vaikka kuinka Suomessa moista uskotellaan.
Aivan oikein, anonyymi. Tässä on lievä heikkous. Kaikki yleisurheilulajit eivät ole yhtä laajalle levinneitä. Toisaalta pyytäisin mainitsemaan jalkapallon ja nyrkkeilyn ohella minkä tahansa urheilumuodon, jossa maailman 100 parhaan listalla on nimiä 40 eri maasta. Miesten keihäänheiton tämän kauden maailmanlistan 100 parhaan joukossa on 39 eri maan heittäjiä. Eniten muuten Suomesta ja USA:sta, yhdeksän. Löytyykö muuten kovin montaa muuta lajia, jossa olisi menestyneimmästäkin maasta maailman sadan parhaan joukossa vähemmän kuin kymmenen urheilijaa? Jopa keihäänheitto on selvästi globaalimpi laji kuin melkein mikä tahansa muu urheilumuoto.
Naisten keihäänheiton tämän kauden 100 parhaan listalla on 35 eri maan edustajia, eniten USA:sta, 10. Kaikkien aikojen listoja en jaksa nyt lähteä perkaamaan (vuosilistoista Tilastopaja tarjoaa tuon tilastotiedon valmiiksi laskettuna, kaikkien aikojen listoista ei), mutta ei ole mitään syytä olettaa tilanteen olevan merkittävästi poikkeava.
Mulla ei ole tilastoja käytettävissä mutta uskoisin ainakin painin täyttävän tuon 40 maata sadan parhaan joukossa, siis jos eri painoluokat lasketaan samaksi lajiksi. Toki laji on keskittynyt itä blokkiin ja keski aasiaan mutta world rankingista löytyy kyllä aika laajalla skaalalla maita. Vapaan puolelta jenkkejä, kanukkeja, espania, italia, alankomaat, jne
http://www.fila-official.com/sites/ultimate/index.php
Voimistelu lienee myös globaalilaji vaikka en siitä mitään tiedäkkään... Tämä tulee jo puhtaasti mutuna mutta väittäisin myös ammunnan olevan globaali (siis laajalle levinnyt) laji vaikka harrastaja määrät sinänsä ovat pieniä.
Tässä on muuten juttusi toinen heikkous. Se ei ota kantaa harrastaja määriin, ainoastaan harrastaja maihin. Toki esimerkiksi juoksulajit toki kärsii siitä, että niitä voi harrastaa kuka thansa kun taas joukkue lajeissa lisenssit ovat käytännössä pakolliset.
Ano: Löysin vapaapainin maailmanrankingin (käsittääkseni vapaapaini on se vähän levinneempi kreikkalais-roomalaiseen nähden). Joka sarjasta oli listattu 20 parasta eli yhteensä 160 painijaa. Jos oikein laskin, eri maita oli 32. Levinneimpiä lajeja kiistatta, mutta ei pärjää keihäänheitolle.
Kaikki lajit ovat nykyisin globaaleja. Kyse on siitä, missä lajeissa huippuja tulee tasaimmin kaikkialta.
Kyllä yleisurheilussakin lisenssin tarvitsee. Paitsi maantiekisoissa, mutta lisensittömät tulokset eivät ole virallisia. Suhteellisesti sama kuin puulaakilentopallossa.
Nimen omaan tuossa oli listattu 160 painijaa ja maita oli jo 32. Sun jutussa vertailtiin tuhatta parasta kilpailijaa... joten eiköhän seuraavan 840 kilpailijan joukosta löydy kahdeksan lisämaata.
Urheilussa kuitenkin määrää mikä on media seksikästä... Paini ei sitä ole eikä koskaan tule olemaankaan. Näissä karkeloissa pärjää elitistilajit (tennis, golf) ja joukkue urheilu.
Anonyymi: Toivottavasti kyseessä oli huolimattomuutesi eikä tahallinen trollaus.
Kirjoitin: Keihäänheitossa SADAN parhaan joukossa on edustajia 39 maasta (miehet), 35 maasta (naiset). Painissa 160 parhaan joukossa 32 maasta. Siis suhteessa painissa SADAN parhaan joukossa ehkä noin 20 maasta.
Juu.. Paha lukihäiriö... Sen siitä saa kun kirjoittelee nuppi sekaisin jetlagista...
Painin puolustukseksi on vielä sanottava, että arvokisoihin (erityisesti olympialaisiin) pääseminen on tehty äärimmäisen vaikeaksi eikä kaikki halukkaat maat saa edustajaansa kisoihin. Tämä luonnollisesti karsii osallistuvia maita (vertaa yleisurheilu, jossa tietyn rajan ylittäminen takaa paikan kisoihin arvokisa menystyksestä huolimatta). Painissa on harvat karsinta kilpailut joissa vain on pärjättävä.
Ano: Semmoista satuu...
Joo, painissa kisoihin pääsy on todella vaikeaa. En jaksa käsittää, mitä haittaa siitä olisi jos muutama painija lisää kisoissa olisi. Yleisurheilun karsintasysteemin käynnistämisestä on ollut puhetta, mutta käsittääkseni ainakaan vielä ei ole konkretian tasolle menty.
Paini on muuten laji, jota arvostan todella paljon, ennen muuta sen monipuolisuuden takia. Listasin taannoin kymmenen eniten arvostamaani suomalaisurheilijaa poislukien yleisurheilu. Paini oli hiihdon ohella ainoa, joka sai enemmän kuin yhden nimen listalle. Ja ykkösenä oli Pertti Ukkola.
Monessa lajissahan olympialaisiin on erittäin hankala päästä.
Esim. olympialaisten telinevoimistelukisojen taso kärsii, kun jokaisesta maasta voi päästä naisten neliottelufinaaliin vain kaksi voimistelijaa. Jos kisoissa olisi oikeasti parhaat voimistelijat, niin kiinalaisia, venäläisiä, jenkkejä, japanilaisia, brittejä jne. olisi mukana paljon enemmän.
Tänä vuonna parhaat suomalaisnaiset olivat Nanningin mm-kisoissa sijoilla 105 ja 120, jotka olisivat olleet paljon alhaisemmat jos jokainen maa olisi saanut lähettää esim. 50 voimistelijaa kisoihin.
Telinevoimistelu (etenkin naisten) kuuluu niin kilpailtuihin lajeihin, että Suomi ei vain pärjää. Ei siitä huolimatta että huiput treenaavat yli 20 h viikossa jo kymmenvuotiaina ja teineinä vielä enemmän.
Hyvä huomio, anonyymi. Telinevoimistelu on arvostelulajeista yksi korkeimmalle arvostamiani. Hirmukovaa hommaa. Asiaa erityisemmin tuntematta luulisin, että lajissa valmennuksen merkitys menestykselle on suuri, ensinnäkin taitolajina ja toiseksi siksi, että etenkin naisten puolella voimistelijat ovat nuoria. Tämä lienee osaselitys suomalaisten vaatimattomaan menestykseen. Miesten puolella on Tomi Tuuha ja vähän kauempaa rekin maailmanmestari Jani Tanskanen.
Mutta tuosta tuli mieleen, että kyllä samaa "kaikki eivät pääse kisoihin" -ajatusta pitää soveltaa muihinkin lajeihin. Aivan kuten yleisurheilussa otin vertailukohdaksi maailmanlistan, pitää se tehdä muissakin lajeissa. Esimerkiksi koripallossa Suomen MM-kisajoukkue ei ole lähelläkään maailman 24 parhaan tasoa. Pelkästään USA:sta saataisiin koottua ainakin sata maajoukkuetta (30 NBA-sakista, yhtä monesta farmijoukkueesta ja sadoista yliopistoista), jotka pyyhkisivät Susijengillä lattiaa. Samoin jalkapallossa, monissa huippumaissa Suomen maajoukkue ei olisi edes B-maajoukkueen vaan lähinnä L-maajoukkueen tasoa.
Olen vuosia seurannut ja seuraan huipputelinevoimistelua läheltä. Jos aikoo menestyä edes Suomessa, niin pitää hakeutua hyvän ammattivalmentajan ohjaukseen 5- tai 6-vuotiaana. Ja treeniä on pienestä pitäen paljon, alle kouluikäiset treenavat hyvinkin jo 10 h viikossa ja kun valmentaja on ammattilainen tyypillisesti Venäjältä tms. niin touhu ei ole mitään satujumppaa.
Erään ykkösluokkalaisen voimistelijatytön piti koululiikunnassa kiivetä jumppasalin kattoon köyttä pitkin. Puolessa välissä opettaja oli jo paniikissa kun tyttö kiipesi kuten on treeneissä opetettu: pelkillä käsillä ja jalat spagaattissa :)
Taitoluistelussa taitaa olla saman tyyppinen tosissaan tekemisen ja kädestä pitäen opettamisen meininki.
Kalenji-heimosta voisi muuten löytyä sata tai tuhat todella kovaa juoksijaa. Jos et ole lukenut, niin suosittelen Epsteinin kirjaa the Sports Gene, joka avaa silmiä monessa mielessä.
Näin olen voimistelun käsittänytkin, menestys vaatii pienestä pitäen osaavaa valmennusta. Näin ollen poissuljettu vaihtoehto täällä Huitsinnevadassa, vaatii asumisen suurehkossa kaupungissa.
En ole lukenut Sports Geneä, kylläkin tiivistelmän. Työlistalla, kunhan joskus ehtii.
Lähetä kommentti