Pultit ja mutterit

Tähtipäivämäärä 5769,5

Saamani tehtävänannon mukaisesti olen tutustunut perusteellisesti Sullet-planeetan hallitsevan omoh-lajin lisääntymiseen. Esitän tässä lyhyen, kansantajuisen kuvauksen omohien jälkeläistentuottostrategiasta. Tarkempi, tieteellinen kuvaus seuraa kunhan olen palannut kotiplaneetalle.

Omohien lisääntymiseen liittyy monia meille uskomattomilta tuntuvia seikkoja. Ensinnäkin omoheja on vain kahdenlaisia, joita molempia tarvitaan lisääntymiseen. Nimitän tässä kyseisiä omoh-versioita pulteiksi ja muttereiksi. Uskokaa minua, ette halua tietää mistä nimitykset tulevat. Toiseksi omohit käyttävät lisääntymismenetelmäänsä huvitteluun, etenkin pultit! Suurin osa lisääntymistapahtumista ei johda jälkeläisiin. Useimmiten he jopa yrittävät estää jälkeläisten saamisen. Jätän tarkemman kuvauksen lukijakunnan pahoinvointia säästääkseni käsittelemättä. Tämän tutkimuksen kannalta nämä ns. huvin vuoksi tapahtuvat yhteydet voidaan jättää pois, koska keskityin selvittämään omohien lisääntymistä.

Alkuun muutama huomautus.
1) Kävin vain Sulletin pohjoisella pallonpuoliskolla. Muualla lisääntymisstrategia saattaa olla huomattavasti erilainen.
2) Selvityksessä esittelyt jaottelut ovat liukuvia. Ainoastaan pulttien ja mutterien keskinäinen raja on ehdottoman jyrkkä mitä lisääntymiseen tulee. Pulttien ja mutterien jakaminen erilaisiin alaluokkiin on liukuvaa jos mikä; rajat on asetettu janalle melko mielivaltaisiin paikkoihin.
3) Luokkaan X kuuluva pultti/mutteri voi lisääntymisen kannalta toimia samalla tavalla kuin tyypillinen luokkaan Y kuuluva pultti/mutteri, olivat X ja Y mitä tahansa luokkia. Tekemieni tietokonesimulaatioiden mukaan lopputulos on kuitenkin kokonaisuuden kannalta geneettis-sosiaalisesti sama kuin jos kaikki käyttäytyisivät luokkansa normitapauksen mukaisesti.
4) Käytän jatkossa termiä lisääntymisikä iästä, jolloin omoh muodostaa pitkäaikaisen parisuhteen. (Aivan totta, pulttien ja mutterien on yritettävä tulla keskenään toimeen jatkuvasti!) Faktuaalisesti omohit yleensä tuottavat jälkeläisiä vasta muutama vuosi tämän suhteen solmimisen jälkeen ja lisääntymisikä jatkuu vielä jopa vuosikymmenen tai pari, mutta tässä lisääntymisiällä tarkoitetaan pitkäaikaisen parisuhteen solmimisikää. Hedelmällisyysikä on koko se aika, jolloin omoh on lisääntymiskykyinen.
5) Melkoinen osa omohien parisuhteista ei tuota jälkikasvua monista eri syistä, joissa tässä merkityksellinen on lähinnä hedelmällisyysajan ohittuminen. Tällaisia pariutumisia tutkimus ei huomioi, koska ne eivät ole lisääntymisen kannalta merkityksellisiä.

A. Mutterien lisääntyminen
Mutterit ovat helpompia kuin pultit, sillä muttereita on vain kahta eri perusluokkaa, joita kutsutaan tässä nimillä fii ja omega. Periaatteessa mutterit voidaan asettaa tämän oleellisen ominaisuuden kannalta janalle, jonka ääripäissä ovat huippufiit ja pohjaomegat. Raja fiin ja omegan välillä on mielivaltainen, mutta on helpointa sopia että lisääntymisikäisistä muttereista puolet kuuluvat luokkaan fii ja puolet luokkaan omega.
Pultti haluaa aina vain fii-mutterin. Näiden vähäisyyden takia osa pulteista joutuu kuitenkin tyytymään omega-mutteriin. Mutterilla on pulttiin nähden puolellaan se etu, että mutterilla on aina valinnanvaraa; käytännössä pahinkin omega-mutteri jää lisääntymättä vain mikäli nirsoilee liikaa.
Mutterille tämä luokitteleva ominaisuus on vain ja ainoastaan mutterin fyysinen ulkonäkö.
Huomautettakoon, että mutterin luokka muuttuu vuosien kuluessa. Hedelmällisyysiän lopussa muttereista kuuluu fii-luokkaan ehkä vain 1-2 prosenttia ylivoimaisen enemmistön ollessa tuolloin omegoita.
Mutterin lisääntymisikä on yleensä 5-10 vuotta sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen. Hedelmällisyysaika jatkuu vielä noin 15 vuotta tämän jälkeen.

B. Pulttien lisääntyminen
Pultteja on olemassa neljää eri perusluokkaa. Näiden ymmärtämiseksi on syytä ymmärtää, että toisin kuin mutterilla, pultilla on kaksi eri lisääntymisikää. Ensimmäinen tulee samassa vaiheessa kuin muttereillakin eli 5-10 vuotta sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen. Toinen tulee kymmenisen vuotta ensimmäisen jälkeen. Pulttien hedelmällisyysaika jatkuu myös pidempään kuin mutterien.
Ensimmäisessä lisääntymisiässä pulttien haluttavuuskriteeri on samankaltainen kuin mutterien. Kyseessä ei kuitenkaan ole pelkästään ulkonäkö (mutterien kriteerit pultille ovat huomattavasti monisyisemmät ja hankalammat mallintaa kuin pulttien kriteerit muttereille, jotka ovatkin hyvin yksinkertaiset kuten edellä todettiin). En ole pystynyt löytämään sopivaa termiä tälle kriteerille, joten paremman puutteessa käytän siitä nimeä imago. Se koostuu ainakin pultin ulkonäöstä, sujuvasta supliikista, arvostuksesta muiden pulttien keskuudessa ja poikkeuksellisuudesta. Ensimmäisessä lisääntymisiässä puolet pulteista on imagollisia ja puolet ei.
Toisessa lisääntymisiässä pulttien haluttavuuskriteeri on resurssi. Noin puolet pulteista on kyseiseen ikään mennessä opiskellut ja työskennellyt riittävän ahkerasti hankkiakseen runsaasti muttereita kiehtovia resursseja. Ensimmäisessä lisääntymisiässä käytännössä yhdelläkään pultilla ei ole riittävää määrää resursseja, kun taas toisessa iässä puolella on. Se toinen puoli on yleensä tyhjäpäisempää tai muuten vain huono-onnista.
Pultit voidaan jakaa neljään perusluokkaan sen mukaan, milloin he ovat haluttavia.
Alfa on haluttava molemmissa tapauksissa eli sekä imago että resurssi ovat kunnossa.
Beta on haluttava vain jälkimmäisessä iässä.
Gamma on haluttava vain ensimmäisessä iässä.
Delta ei ole haluttava missään iässä eli deltalla on sekä huono imago että resurssipula.

C. Pariutuminen
Mutterit pariutuvat aina (Huom. Osa muttereista, sekä fii- että omega-muttereista tasaisesti, jää ilman jälkeläisiä eikä heitä huomioida). Pulteista sen sijaan deltat jäävät yleensä pariutumatta kokonaan siinä missä alfat pariutuvat usein kahdesti. Tämä jakauma johtuu siitä, että mutteri tekee pariutumisessa lopullisen hyväksynnän. Pultti kelpaa vain silloin, kun on haluttava. Siksi delta jää ilman ja alfalla on kaksi mahdollisuutta. Pultti puolestaan on valmis pariutumaan parhaan hänet hyväksyvän mutterin kanssa eli valitsee mieluiten fiin, mutta omega kelpaa paremman puutteessa. Siksi jokainen mutteri kykenee pariutumaan.

D. Parisuhteen kesto
Melkoinen osa omohien parisuhteista päättyy eroon, mikä onkin ymmärrettävää; pultit ja mutterit ovat niin erilaisia että biologisesti ne pitäisi luokitella eri lajeiksi. Muttereille tämä on yleensä merkityksetöntä lisääntymisen kannalta, koska heillä on vain yksi lisääntymisikä (poikkeuksiakin on, mutta kuten alussa todettiin, mallinnuksen kannalta lopputulos on sama vaikka tämä jätetään huomioitta). Merkityksetöntä tämä on myös betoille ja gammoille, koska gamma ei enää jälkimmäisessä lisääntymisiässä kelpaa ja beta puolestaan pariutuu ensimmäisen kerran vasta jälkimmäisessä iässä. Alfapultti on käytännössä ainoa, jolle tällä on merkitystä. Parisuhteen kesto riippuu siitä, kuinka hyvin pultti ja mutteri sopivat tyypiltään yhteen. Tällä taas ei välttämättä ole mitään tekemistä sen ominaisuuden kanssa (ulkonäkö, imago, resurssi) jonka pohjalta parisuhde on solmittu. Kyseessä on aivan toinen asia.
Mutterille ratkaiseva tekijä tässä on hänen älyllinen kapasiteettinsa. Samalla tavoin kuin ulkonäkö, tämäkin voidaan laittaa liukuvalle janalle ja sopia, että keskeltä kahtia. Sanottakoon älykkäämpää puoliskoa ykkösiksi ja tyhmempää kakkosiksi. Tällöin muttereita on neljää eri tyyppiä: fii-1, fii-2, omega-1 ja omega-2. Jokaiseen ryhmään kuuluu 25 % muttereista.
Pultille ratkaiseva tekijä on se, kuinka hyvä ensimmäisessä lisääntymisiässä on hänen imagonsa ja toisessa iässä hänen resurssinsa. Jos kumpikaan ei ole riittävä, ei asialla ole merkitystä. Mikäli ominaisuus on riittävä, voidaan kyseiset pultit jakaa kahteen ryhmään: ominaisuuden (imago, resurssi) kannalta parhaat eli plussat ja näitä huonommat, mutta vielä pariutumiseen riittävät eli miinukset. Näin saadaan yhdeksän eri pulttiryhmää: delta, gamma+, gamma-, beta+, beta-, alfa++, alfa+-, alfa-+, alfa--. Tässä esim. alfa+- tarkoittaa pulttia, jolla on ensimmäisessä lisääntymisiässä erityisen hyvä imago ja toisessa lisääntymiseen riittävät mutta eivät erityisen hyvät resurssit. Jokaista perusryhmää (alfa, beta, gamma, delta) on 25 % pulteista ja näiden jakautuminen alaryhmiin on tasaista eli esim. parhaaseen alfa++ -ryhmään kuuluu 6,25 % pulteista.
Yksinkertainen nyrkkisääntö pulttien lisääntymisessä on se, että pariutuessaan plussapultti saa fii-mutterin, kun taas miinuspultti joutuu tyytymään omega-mutteriin. Parisuhteen kestossa ratkaisevin tekijä on samanlainen älyllinen taso. Mikäli omoheilla olisi yksinvaltias hallitsija, joka pariuttaisi kaikki pultit ja mutterit keskenään pysyvään parisuhteeseen ensimmäisessä lisääntymisiässä, parhaat tulokset saataisiin pariuttamalla keskenään seuraavat ryhmät:
Fii-1 -mutterit ja alfapultit
Fii-2 -mutterit ja gammapultit
Omega-1 -mutterit ja betapultit
Omega-2 -mutterit ja deltapultit.
Näin ei kuitenkaan ole ja deltapultit jäävät kokonaan ilman siinä missä alfapulttien mutterit joutuvat usein luovuttamaan pulttinsa uudelle mutterille.

E. Miten todella pariudutaan ja kuinka suhteet kestävät
Koska muttereita on neljänlaisia ja pultteja yhdeksänlaisia, on mahdollista muodostaa 36 erilaista paria. Tämän lisäksi on huomioitava, että alfapulteille on yleistä pariutua kahdesti. Näin ollen erilaisia mahdollisia pariutumisyhdistelmiä on neljä kertaa kolmetoista eli 52.
Erilaiset pariutumisyhdistelmät voidaan jakaa yleisyyden mukaan neljään eri luokkaan: tyypilliset, satunnaiset, harvinaiset ja olemattomat. Esimerkiksi gamma+ -pultin pariutumisjakauma mutterin tyypin mukaan: fii-1 (harvinainen), fii-2 (tyypillinen), omega-1 (olematon), omega-2 (satunnainen). Gammapultti on älylliseltä tasoltaan yleensä vaatimaton, joten pariutuminen on painottunut kakkostyypin muttereihin. Toisaalta plussapultti onnistuu yleensä pariutumaan fii-mutterin kanssa.
Parisuhde voidaan puolestaan kestävyyden mukaan jakaa kolmeen luokkaan: kestävät (alle 15 % eroja), normaalit (15-75 %) ja mahdottomat (yli 75 %). Esimerkiksi gamma+ -pultin parisuhteen kesto mutterin tyypin mukaan: fii-1 (mahdoton), fii-2 (kestävä), omega-1 (liian vähäisen tilastoaineiston takia ei voitu määrittää), omega-2 (normaali). Gammapultin suhde kakkostyypin mutterin kanssa toimii älyllisen tason kohtaamisen takia paremmin kuin ykköstyypin kanssa. Toisaalta plussapultti on usein tyytymätön, mikäli on osunut pariutumaan omega-tyypin mutterin kanssa, etenkin mikäli pariutuminen on tapahtunut ensimmäisessä lisääntymisiässä ja mutterin taso laskee entisestään plussapultin tasoa alemmas.
Suhteiden yleisyysasteita on siis neljä ja kestävyysasteita kolme, joten suhteiden tyypillisyys voidaan jakaa neljä kertaa kolme eli 12 eri luokkaan. Seuraavassa luettelossa on luokiteltu kaikki suhteet, paitsi ne joiden yleisyys on olematon. Niitä ei ole tilastoaineiston puutteen takia määritelty. Jokaisella pulttityypillä on yksi mutterityyppi jonka kanssa pariutuminen on liian vähäistä tutkimusaineiston muodostumiseen. Poikkeuksena deltapultit, joille näitä tyyppejä on kolme ainoan riittävän aineistomäärän muodostuessa omega- -muttereiden kanssa. Erilaisia riittävän yleisiä pariutumisyhdistelmiä on siis 37.
Alfapultille pariutumisia esiintyy usein kaksin kappalein. Siksi luettelossa alfapulttien ensimmäiseen pariutumiseen liitetään tunnus A (esim. alfaA++) ja toiseen B (esim. alfaB++).
Tyypillinen ja kestävä (9): alfaA+1 ja fii-1, alfaB++ ja fii-1, alfaB+- ja omega-1, alfaB-- ja omega-1, alfaB-+ ja fii-1, alfaB-- ja omega-1, beta+ ja fii-1, beta- ja omega-1, gamma+ ja fii-2.
Satunnainen ja kestävä (3): alfaB++ ja omega-1, alfaB-+ ja omega-1, gamma- ja fii-2.
Harvinainen ja kestävä (4): alfaA+- ja omega-1, alfaA-- ja fii-1, beta+ ja omega-1, beta- ja fii-1.
Tyypillinen ja normaali (3): alfaA++ ja fii-1, alfaA-+ ja omega-1, gamma- ja omega-2.
Satunnainen ja normaali (5): alfaA+1 ja fii-2, alfaA-- ja omega-2, beta+ ja fii-2, beta- ja omega-2, gamma+ ja omega-2.
Harvinainen ja normaali (10): alfaA++ ja omega-1, alfaA-+ ja fii-1, alfaB++ ja fii-2, alfaB+- ja fii-2, alfaB+- ja omega-2, alfaB-+ ja fii-2, alfaB-- ja fii-2, alfaB-- ja omega-2, gamma- ja omega-1, delta ja omega-2.
Tyypillinen ja mahdoton (0): ei tapauksia (onneksi!).
Satunnainen ja mahdoton (2): alfaA++ ja fii-2, alfaA-+ ja omega-2.
Harvinainen ja mahdoton (1): gamma- ja fii-1.

F. Havaintoja
1. Kaikkein onnistuneimmat parisuhteet ovat betapulteilla ja omega-1 -muttereilla. Betapulttien kolmesta riittävän yleisestä parivalintavaihtoehdosta kaksi on kestäviä ja yksi normaali. Omega-1 -mutterien yhdestätoista riittävän yleisestä parivalintavaihtoehdosta kahdeksan on kestäviä ja kolme normaaleja. Kummallakaan ei ole mahdottomia vaihtoehtoja. Betapultin ja omega-1 -mutterin keskinäinen parisuhde on aina kestävä. Ymmärrettävää. Beta pariutuu vasta myöhäisessä iässä, joten parisuhde kestää paremmin. Omega-1 taas kelpaa sellaiselle pultille, joka ei fiitä saa ja pitää siksi mutteristaan kiinni.
2. Huonoimmat parisuhteet ovat alfapulteilla, mikäli kyseessä on A-suhde ja alfapultin jälkimmäinen tunnus on +, sekä omega-2 -muttereilla. AlfaAx+ -pulttien kolmesta riittävän yleisestä parivalintavaihtoehdosta kaksi on normaaleja ja yksi mahdoton. Omega-2 -mutterien kahdeksasta riittävän yleisestä parivalintavaihtoehdosta seitsemän on normaaleja ja yksi mahdoton. Näiden kahden tyypin keskinäinen ainoa riittävän yleinen parivalintavaihtoehto on se mahdoton. Odotettavissa tämäkin. Mikäli alfapultti on toisessa lisääntymisiässään plussa eli haluttavin, on houkutus mutterin vaihtoon suuri. Omega-2 -mutterilla taas ei ole mitään erityisen hyviä attribuutteja, joilla se kykenisi sitouttamaan pultin itseensä.
3. Alfapulttien B-pariutuminen on kestävämpi kuin A-pariutuminen. A-pariutumisella on hyvät mahdollisuudet vain, mikäli alfapultti on B-iässä miinus ja mutteri on ykköstyyppiä. Tällöin alfapultin houkutus uuteen pariutumiseen on pienempi, koska mutteri ei vaihtuisi merkittävästi parempaan, toisin kuin plussa-alfalla. 4. Muttereista ykköstyypin pariutumiset ovat kestävämpiä kuin kakkostyypillä. Tämä johtunee siitä, että ykköstyyppi osaa valita älylliseltä tasoltaan sopivamman parin, kun taas kakkostyyppi menestyy vain ulkonäöllään ja osuu älyllisesti satunnaisempaan pariin.
5. Mahdottomia pariutumisyhdistelmiä on kolme ja kaikissa niissä oli kyse siitä, että ensimmäisessä lisääntymisiässä on valittu täysin sopimaton pari. Alfapultti on ottanut kakkostyypin mutterin tai gammapultti ykköstyypin mutterin. Älyllinen yhteys ei toimi alkuunkaan.

G. Ohjeita jatkotutkimuksiin
Mikäli Sullet-planeetalle lähetetään uusia tutkijoita, heidän on oltava ruuansulatusjärjestelmältään kovahermoisia. Olen tässä jättänyt kuvailematta kaikki ne iljettävyydet, joilla omohien aktuaalinen lisääntyminen tapahtuu. Vihjaan sen verran, että omohit todellakin harjoittavat lisääntymismenetelmäänsä huvin vuoksi ja vähän kenen kanssa sattuu, mutta todellinen jälkeläisten tuotto yleensä rajoittuu valittuun kumppaniin. Mutta vain yleensä. Suosittelen seuraavalle tutkijalle likaisen työn lisän tuntuvaa nostamista.