Välihuomautus 29: Hall of Fame

IAAF sai vihdoinkin aikaiseksi oman Hall of Famensa ja julkisti 12 ensimmäistä valintaa. Nimimerkki Tomi kysyi olinko pannut asian merkille ja mitäpä valinnoista tuumailin. Olin huomannut ja tässä vastaus.

Ilmiselvät ja kiistattomat valinnat (5): Jesse Owens, Paavo Nurmi, Carl Lewis, Emil Zatopek, Al Oerter.
Ansaitsevat paikkansa (3): Ed Moses, Fanny Blankers-Koen, Jackie Joyner-Kersee.
Vähän siinä ja siinä (1): Abebe Bikila.
Mitä helvettiä nämä täällä tekevät (3): Adhemar da Silva, Betty Cuthbert ja Jungxia Wang.

On otettava huomioon, että tässä ensimmäisenä vuonna valitaan 24; loput 12 julkistetaan vähitellen tämän vuoden aikana. Mikäli nämä 12 nyt julkistettua ovat satunnaisotanta 24:stä eivätkä 12 parasta, niin siinä tapauksessa kaikki muut paitsi kolme viimeistä kuuluvat ilman muuta joukkoon. Mikäli nämä nyt IAAF:n mielestä ovat 12 parasta, niin juoskoot mutkia. Kolme viimeistä pitäisi ilman muuta heittää pois joukosta. Vähän vaikuttaa siltä, että Wang on mukana koska on aasialainen, da Silva koska on eteläamerikkalainen ja Cuthbert koska on australialainen, niin saatiin joka maanosasta vähintään yksi edustaja, mikä tavoitteena olikin. Tällöin Bikilan mukanaolokin selittyisi.

Edellä mainittujen 5+3:n lisäksi 12 joukkoon pitäisi kuulua:
Varmasti: Lasse Virén, Sergei Bubka ja Sebastian Coe.
Neljännelle sijalle voisi Bikilan paikalle harkita jotakuta seuraavista: Matti Järvinen, Hannes Kolehmainen, Viktor Sanejev. Taitaisin kuitenkin jättää Bikilan.

24:n joukkoon ottaisin kaikki edellä mainitut 18 paitsi Cuthbertia ja Wangia. Kahdeksaan puuttuvaan nimeen kuuluisivat ilman muuta Irena Szewinska, Peter Snell, Kipchoge Keino ja Michael Johnson. Neljä muuta olisivat vaikka Ville Ritola, Tatjana Kazankina, Parry O'Brien ja Wilma Rudolph, joskin huomautan myös kyseisten Cuthbertin ja Wangin olevan samaa tasoa, kuten kymmenkunnan muun joita en ole tässä maininnut. Plus sitten moni sellainen, joka ei täytä IAAF:n menestyskriteerejä (minimi kaksi olympia- tai MM-voittoa ja yksi ME), esimerkkinä Gunder Hägg jolla ei sattuneista syistä ollut mahdollisuutta yrittää arvokisavoittoja. Sivumennen sanoen IAAF rikkoi tässä taas kerran omia sääntöjään; Abebe Bikila ei ikinä särkenyt yhtään ME:tä, koska IAAF:n virallisenkin tuloskirjan mukaan maratonin ME:t on hyväksytty vasta vuodesta 2004 alkaen. Bikila teki kylläkin kaikkien aikojen parhaan ajan kahdesti, joten kyse on pelkästä muotovirheestä.

Usain Bolt, Haile Gebrselassie ja Kenenisa Bekele kuuluisivat tietysti joukkoon mukaan, mutta aktiiveina he eivät ole Hall of Fame -kelpoisia. Heidän lisäkseen jo uransa lopettaneista, mutta IAAF:n asettamaa 10 vuotta uran loppumisesta -kriteeriä eivät täytä 24 joukkoon mahtuvista Jan Zelezny, Derartu Tulu ja Heike Drechsler.

IAAF ilmoitti lisäksi, että valinnoissa on mukana urheilijoita kaikista lajiryhmistä mainiten myös kisan siitä, kuka koviten kuiskaa. Tällöin ykkösvalinta olisi Robert Korzeniowski, mutta hän on valintakelvoton liian tuoreena tapauksena, joten veikkaanpa että kunnia osuu Vladimir Golubnitsiin. Itse en häntä sisällyttänyt mukaan, koska en pidä kiintiövalinnoista. Samasta syystä heitin Cuthbertin surutta ulos ja jätin da Silvan kiikkumaan rajatapaukseksi.