Ennen Israelin valtion syntyä 1948 lähes miljoona juutalaista eli arabimaissa. Tämän lisäksi muissa muslimivaltioissa, kuten Iranissa, heitä asui niin paljon, että miljoonan raja ylittyi. Israelin itsenäistyttyä suurin osa heistä siirtyi erilaisten operaatioiden seurauksena Israeliin. Nykyään arabimaissa on yleensä vain pieniä juutalaisvähemmistöjä. Eipä ole liiemmin osunut silmiin ihmisoikeusjärjestöjen valituksia heidän sorrostaan tai länsimaisten aktivistien marssirivistöjä. Onko sitten juutalaisten ihmisoikeuksissa valittamista arabimaissa, on toinen asia.
Tarkastellaan esimerkkinä erästä toistaiseksi nimeltä mainitsematonta arabivaltiota ja sen juutalaisvähemmistöä (eikä sitten vilkuilla jutun loppuun, jossa maan nimi paljastetaan!). Kyseistä maata kutsutaan toistaiseksi koodinimellä Turdalia.
Turdaliassa asuneesta juutalaisvähemmistöstä osa muutti Israelin itsenäistyttyä pois. Jäljelle jääneistä suurin osa on uskonnoltaan juutalaisia, mutta joukkoon kuuluu myös kristinuskoon kääntyneitä tai muslimeja, jotka ovat rodultaan ja osin kulttuuritaustaltaan juutalaisia. Enemmistö identiofoituu juutalaisiksi kansallisuudeltaan ja turdalialaisiksi kansalaisuudeltaan. Useimmilla on perhesuhteita Israeliin.
Turdalian tilastokeskuksen mukaan maan juutalaisista 82 % tunnustaa juutalaista uskoa, 9 % on kristittyjä ja saman verran islamilaisia etnisesti ja kulttuurillisesti juutalaisia. Lähes puolet juutalaisista asuu Turdalian pohjoisimmassa provinssissa, jossa he muodostavat jopa enemmistön (52 %) asukkaista.
Juutalaiskansalaisten suhde Turdaliaan on usein jännittynyt. Juutalaiset kokevat useimmiten olevansa maan asukkaita siinä missä muutkin, mutta kuten eräs yhteisön johtajista kerran totesi, maani on sodassa kansani kanssa. Silti valtaosa haluaa pysyä turdalialaisina. Eräässä mielipidetutkimuksessa saatiin tulos, jonka mukaan 11 % haluaisi asua Israelissa, 83 % haluaisi tilanteensa Turdaliassa säilyvän ennallaan ja 6 % ei osannut sanoa.
Turdalian juutalaiset ottavat osaa maan poliittiseen elämään lähinnä omien puolueidensa kautta. Arvion mukaan 70 % juutalaisista äänestää vaaleissa näitä puolueita ja 30 % arabienemmistöisiä puolueita. Turdalian parlamentissa on ollut juutalaisedustajia heti ensimmäisistä vaaleista lähtien. Nykyään edustajien suhteellinen lukumäärä on hieman yli puolet juutalaisten osuudesta maan väkiluvusta. Jotkut parlamentin juutalaisjäsenet ovat poliisin valvonnan alaisia heidän vierailtuaan Israelissa, joka taas on Turdalian lain mukaan vihollisvaltio. Elokuussa 2006 parlamentin jäsenet Ariel Dasa, Matan Ben Yosef ja Amit Einbinder vierailivat Israelissa joutuen rikostutkimuksen alaisiksi. Einbinder aiheutti melkoisen lisäkohun toteamalla, että Israelin iskut muslimimaihin ovat hyväksyttäviä. Kaikki jatkoivat kuitenkin parlamentissa, joskin Dasa erosi myöhemmin vapaaehtoisesti. Ben Yosef on edelleen parlamentin jäsen. Monet parlamentin juutalaisjäsenet ovat ottaneet osaa hallituksen vastaisiin mielenosoituksiin esittäen juutalaismyönteisiä mielipiteitä ja tutkimuslaitosten mukaan joitakin on tässä yhteydessä pahoinpidelty turvallisuusviranomaisten toimesta.
Valtion virkamiehistä oli viimeisimmän (2002) tutkimusten mukaan juutalaisia vain noin kolmasosa heidän todellisesta prosentuaalisesta väestöosuudestaan. Tilanteen paranatamiseksi Turdalian pääministeri julisti tammikuussa 2004, että jokaisella valtion omistamalla yhtiöllä täytyy olla vähintään yksi juutalainen johtokunnassaan. Kaikesta huolimatta moni juutalainen on edennyt urallaan pitkälle.
Seuraavassa on lueteltu Turdaliassa menestyneitä etnisiä juutalaisia. Ellei erikseen mainita, kyseinen henkilö on myös uskonnoltaan juutalainen.
Politiikassa Shmuel Reikan nousi ensimmäisenä juutalaisena ministeriksi Turdaliassa. Vuonna 1999 hänestä tuli aluksi apulaisterveysministeri ja sittemmin apulaisulkoministeri. Hallituksen sisäpiiriin nousi ensimmäisenä juutalaisena muslimiksi kääntynyt Ohad Kriaf. Hänestä tuli salkuton ministeri 2001. Pienimuotoisen skandaalin sai aikaan 2007 salkuttomaksi ministeriksi nimitetty Ofir Moyal. Uskonnoltaan juutalaisena hän on kieltäytynyt laulamasta Turdalian kansallislaulua, vaikka suostuukin osoittamaan sille kunnioitusta nousemalla seisomaan. Ensimmäisenä juutalaisnaisena parlamenttiin valittiin Dana Avraham, joka oli parlamentin jäsen 1999-2003.
Ensimmäinen Turdalian korkeimman oikeuden tuomariksi nimetty juutalainen oli Ofir Cohen, joka palveli tehtävässään 1999 yhdeksän kuukauden määräaikaisen kauden. Eden Moshe, kristitty juutalainen, oli ensimmäinen pysyväksi tuomariksi nimetty 2004 alkaen.
Turdalian ulkoasiainhallinnon ensimmäinen juutalainen suurlähettiläs oli Eran Ziat, joka nimitettiin virkaansa 1995. Työskenneltyään välillä Lähi-Idän rauhanneuvotteluprosessissa hän on nykyään suurlähettiläänä Kreikassa. Nykyään neljä Turdalian suurlähettiläistä on juutalaisia, kaksi heistä kylläkin uskonnoltaan muslimeja.
Maan puolustusvoimissa on palvellut useita juutalaisia upseereita, suurin osa heistä muslimikäännynnäisiä. Esimerkkeinä mainittakoon rajavartioston komentaja, kenraalimajuri Maharan Kadusi sekä kotijoukkojen komentaja, kenraalimajuri Bassam Elkayam. Molemmat ovat uskonnoltaan muslimeja. Uskonnoltaan juutalainen on sen sijaan eräs Turdalian legendaarisimmista upseereista, Ran Weitzman. Hän liittyi Turdalian armeijaan 1947 ja otti osaa Israelin vapaussotaan. Upseeriksi hänet ylennettiin vasta 33-vuotiaana 1953. Pari vuotta myöhemmin hänelle annettiin komentoon juutalaisista ja arabeista muodostettu erikoisyksikkö, jonka tehtäviin kuului tiedustelu jopa Israelin rajojen sisäpuolella. Weitzman menetti oikean kätensä eräässä pikkukahakassa 1959. Toivuttuaan vammoistaan hänet nimitettiin tässä vaiheessa pataljoonaksi kasvaneen yksikön komentajaksi. Weitzman otti osaa vielä Kuuden päivän sotaan, mutta jäi pari vuotta sen jälkeen eläkkeelle everstiluutnanttina. Hän on yksi kuudesta juutalaisesta, jotka ovat saaneet yhden Turdalian korkeimmista kunniamerkeistä (englanninnos: Medal of Distinguished Service).
Poliisina ylimmäs kohonnut Turdalian juutalainen on Daniel Cohen, joka ylennettiin poliisivoimien varatarkastajaksi toimittuaan sitä ennen kahdenkin maakunnan poliisikomentajana.
Turdalian kulttuurielämää ovat rikastuttaneet monet juutalaiset näyttelijät, elokuvaohjaajat ja kirjailijat, joista mainittakoon esimerkkinä Ben Yosef Zaguri, joka sai 1990 Israelin valtion palkinnon juutalaisesta kirjallisuudesta ja 1992 Turdalian valtionpalkinnon.
Suosituin urheilulaji Turdaliassa on tietysti jalkapallo. Maajoukkueen ylivoimaisen enemmistön muodostavat arabit, mutta viime vuosina joukkueessa on yleensä ollut pari juutalaista. Itzik Hadad on erään maan meneistyneimmän seurajoukkueen kapteeni ja pelannut peräti 74 maaottelua. Kfir Levistä tuli kansallissankari hänen tehtyään tasoitusmaalin MM-karsintaottelun viimeisellä minuutilla. Seurajoukkuetasolla ei ole mennyt yhtä hyvin; vastustajien kannattajat ovat usein hyökänneet hänen juutalaista uskoaan vastaan. Levi itse on sanonut kokevansa itsensä turdalialaiseksi, vaikka ei laulakaan kansallislaulua ennen ottelua. Ensimmäisenä juutalaisena maajoukkueeseen selvisi Ofir Rosh 1973 eli Jom Kippur -sodan vuonna. Hän pelasi Turdalian maajoukkueessa vuoden 1976 olympialaisissa, joissa joukkue karsiutui neljännesfinaaleissa sijoituksen ollessa 5-8. Rosh valittiin vuoden jalkapalloilijaksi Turdaliassa 1980, vaikka saikin lähes jokaisessa seuraottelussa niskaansa rasistisia huutoja. Ura päättyi 1987, jonka jälkeen Rosh meni mukaan politiikkaan. Hänet valittiin Turdalian suurimman kaupungin apulaiskaupunginjohtajaksi 2003.
Juutalaisten poliittista toimintaa Turdaliassa on joissakin yhteyksissä yritetty rajoittaa. Juutalaisten puolueiden toimintaa on koetettu kieltää, mutta Turdalian korkein oikeus on kumonnut yritykset. Juutalaisten asemasta maassa kertoo paljon se, että he saavat käyttää äidinkieltään hepreaa virallisissa yhteyksissä. Juutalaiset suhtautuvat kuitenkin kylmäkiskoisesti Turdalian lippuun ja kansallislauluun, koska lipussa on islamin tunnuksena puolikuu ja kansallislaulun sanoituksessa viitataan Turdaliaan islamilaisena maana. Jotkut juutalaispoliitikot ovatkin vaatineet kansallisten symbolien muuttamista, mutta vaatimuksia ei ole otettu vakavasti.Turdalian perustuslaki takaa kaikille maan kansalaisille samat oikeudet uskonnosta riippumatta. Tämä on kuitenkin vain periaate, todellisuudessa monet virallisetkin tahot myöntävät juutalaisten kokevan syrjintää monilla elämänaloilla. Toisaalta juutalaiset (paitsi muslimiksi kääntyneet) on vapautettu muille pakollisesta asepalveluksesta. Jotkut juutalaiset kuitenkin suorittavat asepalveluksen vapaaehtoisesti. Vuonna 2006 tehdyn tutkimuksen mukaan 17 % juutalaisista luokittelee itsensä "hyvin isänmaalliseksi" ja vain 41 % "ei erityisen isänmaalliseksi". Juutalaiset pitävät kuitenkin itseään turdalialaisina. Vuonna 2008 tehdyssä mielipidekyselyssä 77 % Turdalian juutalaisista halusi asua mieluiten Turdaliassa.
Arabien suhtautuminen juutalaisiin on ristiritainen; samana vuonna tehdyssä kyselyssä 75 % ei halunnut asua samassa rakennuksessa juutalaisten kanssa, 60 % ei halunnut kutsua heitä kotiinsa ja 40 % oli sitä mieltä, että juutalaisilta pitäisi poistaa äänioikeus. Osasyynsä arabien asenteiden koventumiseen on Israelin tekemillä terrorihyökkäyksillä; on osoitettu, että useissa terrori-iskuissa on avustajina toiminut turdalialaisia äärijuutalaisia. Näissä iskuissa on kuollut monia turdalialaisia muslimeja, esimerkiksi 2001 tapahtuneessa junaan kohdistuneessa iskussa kuoli kolme ja haavoittui 90 tekijän ollessa Turdalian juutalainen.
Tässä vaiheessa lukijalle on jo varmaan herännyt kummastus. Se, että arabimaassa juutalaisilla on noin paljon oikeuksia, on ehkä ollut uutta. Mutta että juutalaiset - vieläpä kyseisen maan kansalaiset - tekisivät maan sisällä terrori-iskuja, on varmaan uutta tietoa.
Niin onkin. Turdalia ei ole mikään arabimaa eikä yksikään edellä mainituista henkilöistä ole juutalainen. Nimet eivät ole heidän oikeita nimiään.
Turdalia on Israel. Jutussa mainitut henkilöt ovat Israelin arabeja, joille on vaihdettu tekaistut juutalaisnimet. Uratiedot ovat tosia, mutta he ovat tehneet uransa Israelissa. Joka kohdassa, jossa mainitaan "arabi", se tarkoittaa juutalaista. "Uskonnoltaan juutalainen" tarkoittaa muslimia. "Kristitty" on kristitty arabi. "Muslimiksi kääntynyt juutalainen" on druusi. "Israel" tarkoittaa arabimaita ja päinvastoin.
Pääasiallisena lähteenä on käytetty Wikipedia-artikkelia Israelin arabeista. Siinä esitetyt faktat arabien asemasta Israelissa on käännetty sellaisenaan "juutalaisten asemaksi Turdaliassa". Kuten artikkelista käy ilmi, arabien asema Israelissa on selvästi heikompi kuin juutalaisten. Se on itse asiassa melkeinpä yhtä heikko kuin arabien asema arabimaissa. Israelin arabit ovat äänioikeutettuja ja vapaampia kuin missään arabimaassa, minkä mielipidekyselytkin osoittavat. Arabinaisten asema ja oikeudet Israelissa ovat jotain sellaista, mistä arabimaiden naiset uskaltavat tuskin edes unelmoida. Tässä jutussa mainitut henkilöt osoittavat myös omalta osaltaan, että arabilla on mahdollisuus edetä korkeisiin asemiin jopa juutalaisvaltiossa. Rasismia esiintyy, mutta Lähi-idän asumispreferenssit noin yleisesti ottaen menevät paremmuusjärjestyksessä seuraavasti:
1. Juutalainen juutalaisvaltiossa
2. Arabi juutalaisvaltiossa
3. Arabi arabivaltiossa
7593. Juutalainen arabivaltiossa.
Viimeisen vaihtoehdon noinkin korkea listasijoitus aiheutuu siitä, että on olemassa yksi arabimaa, jossa juutalaisten asema on sianlantasäiliötä parempi. Bahrainissa juutalaiset ovat lähes täysivertaisia kansalaisia muslimien kanssa, istuipa yksi naisjuutalainen parlamentin ylähuoneessakin kunnes tuli nimitetyksi suurlähettilääksi USA:han. Jopa Israelissa valmistettujen tuotteiden boikotti kumottiin 2004. Tosin on myönnettävä, että Bahrainissa asui vuoden 2007 väestönlaskennan mukaan vain 36 juutalaista; tämä on aika pieni osuus tuhansista arabimaissa asuvista juutalaisista.
Kun puhutaan Israelin ihmisoikeusloukkauksista ja imperialismista, on muistettava mitä arabimaissa tehdään juutalaisille ja miten Israel kohtelee arabikansalaisiaan. Israelia moititaan rasismista ja imperialismista kun samaan aikaan arabimaat saavat kohdella omia kansalaisiaan huonommin kuin israelilaiset arabikansalaisiaan ilman että asiaan kiinnitetään mitään huomiota. Kaksoisstandardin käyttö on järkyttävää, mutta odotettua. Ihmisoikeusjärjestöt näyttävät tunnustavan, että israelilaiset ovat sivistyneitä ihmisiä, joilta voidaan vaatia ihmisarvoista ja yhdenveroista kohtelua, kun taas arabimaita kohdellaan pikkulapsina, joilta ei voida eikä saakaan vaatia mitään.
Lopuksi kerrotaan linkkien kera, keitä oikeasti ovat ne henkilöt, joita on käytetty esimerkkeinä "juutalaisten" asemasta "arabivaltiossa". Oikeasti he ovat siis arabeja juutalaisvaltiossa. Alussa mainitaan käytetty peitenimi, sitten linkissä oikea nimi ja heti sen perään todellinen asema Israelissa.
Syyriassa elokuussa 2006 vierailleet kolme Knessetin jäsentä: Ariel Dasa: Azmi Bishara, Matan Ben Yosef: Jamal Zahalka, Amit Einbinder: Wasil Taha.
Shmuel Reikan: Nawaf Massalha, ensimmäinen arabiministeri, muslimi.
Ohad Kriaf: Salaf Tarif, ensimmäinen hallituksen sisäpiiriin päässyt arabiministeri, druusi.
Ofir Moyal: Raleb Majadele, Israelin kansallislaulua boikotoiva arabiministeri, muslimi.
Dana Avraham: Hussniya Jabara, ensimmäinen naisarabi Knessetissä, muslimi.
Ofir Cohen: Abdel Rahman Zuabi, korkeimman oikeuden määräaikainen tuomari, muslimi.
Eden Moshe: Salim Joubran, korkeimman oikeuden vakinainen tuomari, kristitty.
Eran Ziat: Ali Yahya, ensimmäinen arabisuurlähettiläs (Suomi 1995), muslimi.
Maharan Kadusi: Hussain Fares, Israelin rajavartioston komentaja, kenraalimajuri, druusi.
Bassam Elkayan: Yusef Mishleb, kotijoukkojen komentaja, kenraalimajuri, druusi.
Ran Weitzman: Amos Yarkoni, everstiluutnantti, korkein kunniamerkein palkittu legendaarinen sotilas, muslimi.
Daniel Cohen: Jamal Hakroush, poliisivoimien varatarkastaja.
Ben Yosef Zaguri: Emile Habibi, kirjailija, kristitty.
Itzik Hadad: Walid Badir, maajoukkuejalkapalloilija, Hapoel Tel Avivin kapteeni, muslimi.
Kfir Levi: Abbas Suan, maajoukkuejalkapalloilija, muslimi.
Ofir Rosh:Rifaat Turk, ensimmäinen arabi Israelin maajoukkueessa, nykyisin Tel Avivin apulaiskaupunginjohtaja.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
16 kommenttia:
Eikö nää pakolaisleireissä elävät palestiinalaiset voitas ottaa israelin arabikansalaisiksi ja annettas samat sosiaaliset edut kuin israelaisilla, niin loppus tää keuhkoominen palestiinalaisaluilla ?
Miksi moni teistä "isänmaallisista" jopa ateisteista puolustaa Israelia.
Se maa on länsimaisten mittapuiden mukaan barbaarinen roistovaltio. Se ei edes elä omillaan iso-osa sen tuloista tulee USA:sta virallisena ja epävirallisena tukena. Maan suurin yhtiö on kopiolääkkeitä valmistava loisyhtiö.
Tarkasteli usean arabimaan väestöä, ja yhdessäkään artikkelissa ei mainittu juutalaisia lainkaan.
Taitaa olla niin, että arabimaissa ei elä juutalaisia, joten heitä ei voida sortaakaan.
ISRAELIN VASTUSTUS
- Tiedostavien mielestä USA on paha. USA tukee Israelia joten Israel on paha. Arabit ovat hyviä koska Neuvostoliitto tuki heitä ja ovat yhä vaikka Neuvostoliitto vaihtui Venäjään. Vasemmiston "levy jäi päälle".
- Marxilainen sortomytologia ja sen tarjoama selitys: Israel näyttää ylivoimaiselta arabeja vastaan mikä antaa vaikutelman epäreilusta tilanteesta. Vasemmistolaisilla on halu olla heikomman puolella vahvempaa vastaan, riippumatta siitä minkä tyyppisiä osapuolet ovat muilta osin. Halu olla hyvä ihminen, "Gutmensch".
- Ei haluta ärsyttää islaminuskoisia maahanmuuttajia joiden ääniä he tavoittelevat vaaleissa, varsinkin sosialistien, komukoiden ja viherhörhöjen halu on saada noiden ääniä.
- Ei haluta ärsyttää öljyä tuottavia islamilaisia maita jotteivät he pysäyttäisi öljytoimituksia. Itse asiassa jopa USA:a vaivaa "suomettuminen" arabien öljyn suhteen. Ostaisivat jenkit öljyä mielummin vaikka Norjasta tai Venäjältä, niillä on sitä niin paljon että sillä voi korvata vajaukset.
- Juutalaisviha, juutalainen kelpaa kuolleena mutta ei elävänä. Historiallisessa katsannossa vasemmistolle juutalaiset ovat aina olleet kapitalistiriistäjiä, kansallissosialisteille he olivat sekä bolsevikkeja että pahoja kapitalisteja, ja oikeisto taas näki juutalaisissa kommunisti-ja bolsevikkiriskin.
- Kateus siitä että Israel pärjää kaikesta huolimatta.
- Luulo että jos Israel ei tee niin kuin tekee, niin rauha tulee heti.
- Luulo että jos Israelia ei olisi, niin rauha olisi ollut koko ajan.
- Islamin mukaan kyse on siitä että mikä tahansa alue joka on kerran ollut islaminuskoisten hallussa, sen tulee aina olla. Israel on kooltaan marginaalinen mutta silti islaminuskoisten on saatava se takaisin hallintaan. Heille ei kelpaa siirtyä arabimaihin vaikka niissä on maata monta sataa kertaa kertaa enemmän kuin mikä on Israelin pinta-ala. Arabit ja muut islaminuskoiset haikailevat Espanjaakin takaisin islamilaisen vallan alle, vaikka menettivät sen 1474 ja lopullisesti 1492 kun Iberian niemimaan asukkaat saivat Reconquistan päätökseen.
- Islamissa Koraanin mukaan juutalaiset ovat kirjan kansa, jota ei tarvitse tappaa tai käännyttää mutta heidän on oltava dhimmejä joiden on maksettava suojelurahaa. Islamin mukaan Muhammed on täydellinen ihminen jonka esimerkkiä jokaisen islaminuskoisen tulee seurata niin kuin perimätieto Hadithissa on mainittu.
- Islamissa on sisäänrakennettu juutalaisviha, mikä on löydettävissä Koraanista tai Haditheista. Muhammed suhtautui aluksi suopeasti mutta koska juutalaiset eivät suostuneet maksamaan suojelurahaa, hänen mielestä juutalaiset piti tappaa, mitä Muhammed teki sotaretkillään.
TODELLISUUDESSA
- USA myy Israelille aseita ja antaa myös rahallista tukea mutta sotimisen Israel hoitaa itse.
- Jos Israel ei tekisi niin kuin se tekee, se ei olisi kauaa olemassa. Jos Israel tekisi niinkuin YK tai "kansainvälinen yhteisö" vaatisi, niin se ei olisi kauaa olemassa.
- Jos Israelia ei olisi, sen alue jaettaisiin arabimaiden kesken tai siitä tulisi jonkin pan-arabialaisen tai ylikansallisen islamilaisen kalifaatin osa. Tällöin siellä olevat juutalaiset alistettaisiin dhimmeiksi jos heitä ei käännytetä islamiin tai tapeta. Sellainen alue olisi yhtä kiva kuin likakaivo.
- Israelin hallitsema alue on hyvin pieni. Arabimailla on suuria alueita, miljoonia neliökilometrejä.
- Israelissa juutalaisia on noin 6 miljoonaa. Arabeja on kaikkiaan satoja miljoonia, kaikkiaan islaminuskoisia on yli miljardi.
- Israelia on monesti ollut vastassa määrällisesti ylivoimaiset arabiarmeijat. Silti Israel on voittanut ne joka kerta, jolloin arabit ovat hakanneet päätään seinään.
- Juutalaiset eivät vieneet arabeilta maata kun Israel perustettiin. Juutalaisia asui Israelin alueella ennen kuin Israel perustettiin. Niitä oli ollut siellä yhtäjaksoisesti senkin jälkeen vaikka roomalaiset pakottivat heidät siirtymään diasporaan eri puolille Rooman valtakuntaa tai kauemmaksi. Osmanien valtakunnan aikana juutalaiset myös ostivat maata turkkilaisilta tai arabeiltakin.
- Arabit kohdistivat hyökkäyksiä ja terroritekoja juutalaisia vastaan jo 1920-30-luvuilla, eli ennen kuin Israel perustettiin. Britit olivat haluttomia suojelemaan juutalaisia joten juutalaiset perustivat suojajoukkoja kuten Haganah ja Irgun.
- Juutalaisille kelpasi aikonaan se että juutalaiset saavat nämä maat ja arabeille menevät nuo. Käsittääkseni jako olisi mennnyt niin että nykyinen Israel ja Länsiranta, eli Jordan-joen länsipuolinen osa olisi kuulunut juutalaisille. Jordan-joen itäpuolella oleva Jordania olisi kuulunut arabeille. Arabimaille se ei käynyt vaan heidän mielestä koko alue olisi tullut ja tulisi nytkin olla arabien hallussa.
- Kun Israel perustettiin, arabimaat julistivat sodan Israeille. Arabimaat käskivät Israelin alueella olevien arabien lähteä pakoon. Jos arabit eivät lähteneet pakoon, arabimaat suhtautuvat Israeliin jääneisiin arabeihin yhtä vihamielisesti kuin juutalaisiin
- Arabimaat ovat itse aiheuttaneet palestiinalaisongelman. Arabimaat eivät ole suostuneet ottamaan palestiinalaispakolaisia vastaan eikä integroimaan heitä, vaikka he voisivat sopeutua helposti. Arabien mittakaavassa rikkaat Saudi-Arabia, Bahrain, Qatar ja Arabiemiirikunnat sekä Oman voisivat ottaa vaikka kaikki "palestiinalaiset" ja hukuttaa heidät rahaan ja kaikkeen maalliseen mammonaan vaikka heti, jos niin haluaisivat. Arabimaat käyttävät "palestiinalaisia" hyväkseen ajaen omia tarkoitusperiään.
- Israel kohtelee alueellaan asuvia arabeja paremmin kuin arabimaat omilla alueillaan asuvia arabeja, niin kuin Jaska mainitsi.
- Arabimaat karkoittivat käytännössä kaikki juutalaisensa sen jälkeen kuin Israel perustettiin. Mihin karkotetut juutalaiset lähtivät? Lähinnä Israeliin, niin kuin Jaska mainitsi.
- "Palestiinalaisista" alettiin puhua vasta kuuden päivän sodan jälkeen. Sitä ennen puhuttiin vain arabeista. "Palestiina" on alkujaan roomalaisten antama nimitys Juudeasta, ja he antoivat nimityksen jottei Juudea-sanaa käytettäisi, ihan kiusatakseen juutalaisia
- "Palestiinalaisalueiden" ei pitäisi olla köyhiä ja kurjia kun saavat paljon ulkomailta rahaa ja avustuksia. Mihin he käyttävät saamansa rahat ja avustukset? Toisin kuin vasemmistolainen ajatusmaailma väittää, terrorismi ei johdu köyhyydestä koska terrorismi ei ole halpaa hupia. Köyhällä menee kaikki aika ja rahat hengissä pysymiseen.
KEHUT ISRAELILLE
- Israelia voi kehua ihan rationaalisista syistä. Israel on Lähi-idän ainoa maa jossa on länsimainen demokratia, sananvapaus, ja naisilla samat oikeudet kuin miehillä
- Israelissa on toimiva kansantalous ja juutalaiset ovat perinteisesti arvostaneet ahkeraa työntekoja ja ovat olleet taitavia kauppamiehiä ja tieteiden harjoittajia
- Israel ei pokkuroi arabeja eikä muitakaan islaminuskoisia. Israel sietää alueellaan olevia arabeja, mutta ei alistu uhkailulle eikä terroriteoille.
- Israel harjoittaa hyötyajatteluun perustuvaa maahanmuuttopolitiikkaa eli suosii juutalaisten muuttoa
- Israel ei vaivaa päätään suomalaistyylisesti ”mitä muut ajattelevat meistä”
- Juutalainen kulttuuri, joka on ikivanha ja syntyjään nykyisen Israelin alueella. Israelissa on eri puolilta maailmaa tulleita juutalaisia jotka tuovat oman osansa juutalaiseen kulttuuriin. Pienestä koostaan ja suurista vaikeuksista huolimatta juutalainen kulttuuri on säilynyt aikojen kuluessa.
Kiitos Vieras, vastailitkin puolestani perusteellisesti ennen kuin itse ehdin taas tänne nettimaailmaan.
Tomi, olet oikeassa siinä että Israel on ihmisoikeuskysymyksissään länsimaita jäljessä. Se on kuitenkin valovuosia edellä arabivaltioita.
En halua puolustella Israelia sen ihmisoikeusrikkomuksista ja olen sillä kannalla, että palestiinalaisten tulisi saada oma valtionsa Länsirannalle ja Gazaan. Saisivat sössiä asiansa sitten kaikessa rauhassa (hehheh, mikä sanavalinta) ilman Israelin rahoitusta. Jossain määrin ymmärrän kuitenkin Israelin ylilyöntejä; muutama sota ja tuhansittain terrori-iskuja viimeisten vuosikymmenten aikana pistävät vituttamaan.
Lähi-idässä kaksi asiaa estää rauhan syntymisen ja pidän mahdottomana, että siihen maailmankolkkaan saadaan pysyvää rauhantilaa ennen kuin jompikumpi näistä kahdesta asiasta muuttuu:
1) Arabit haluavat tappaa juutalaiset.
2) Juutalaiset eivät halua kuolla.
Niin, ja arabimaissa elää tuhansia juutalaisia. Lisätietoja tästä klikkailemalla "Jewish history" -sarakkeessa olevia linkkejä. Ennen Israelin itsenäistymistä arabimaissa asui siis lähes miljoona juutalaista. Kotitehtävänä on selvittää, miksi tuskin kukaan jäi arabimaihin asumaan. Lisätehtävänä voi tutkia, miksi Israelin arabit eivät vastaavasti halua muuttaa pois juutalaisvaltiosta.
Ano, palestiinalaisia ei haluta ottaa Israelin kansalaisiksi koska se muuttaisi väestörakennetta liian radikaalisti. Eikä PLO:n ja kumppanien vuosikymmenien terrori helpota asiaa. Itsenäinen Palestiina on oikeampi ratkaisu.
Israel on ihmisoikeuskysymyksissään länsimaita jäljessä
En halua puolustella Israelia sen ihmisoikeusrikkomuksista
Mihin tarkalleen ottaen viittaat näillä?
Kumitonttu, viittaan siihen että Israelissa ON tiettyjä ongelmia. Esimerkiksi asepalvelus ei ole tasa-arvoinen, koska pakollisuus koskee vain juutalaisia ja druuseja. Samoin beduiiniveteraanien eläkkeissä on ollut jotain häikkää. Mordechai Vanunun kohtelu. Juutalaisvaltioksi julistautuminen.
Kokonaiskuva kuitenkin on se, että Israel ON sivistynyt länsimaa. Lähes kaikilla mailla on ongelmia ihmisoikeuksissa ja Israelin ongelmat ovat vähäisiä. Huomautan lisäksi, että uskon vakaasti että jos mikä tahansa länsimaa olisi itselleen vihamielisten naapureiden ympäröimä ja asuttaisi sisällään potentiaalista viidettä kolonnaa, kyseisen maan ihmisoikeustilanne olisi todnäk selvästi huonompi kuin Israelin nykyään. Israel on suurennuslasin alla ja tietää sen. Maalla on aavistuksen verran enemmän ongelmia kuin muulla keskimääräisellä länsimaalla, mutta se on valovuosia edellä mitä tahansa muslimimaata.
Israelilta vain vaaditaan enemmän siitä yksinkertaisesta syystä, että juutalaisten tulee sivistyneinä ihmisinä osata käyttäytyä sivistyneesti, toisin kuin muslimien joilta ei voida edellyttääkään sivistynyttä käytöstä. Ainakaan ihmisoikeusjärjestöjen eri suuntiin kohdistaman urputuksen määrästä päätellen.
Tässä lisätietoa Israelin ihmisoikeustilanteesta.
Itsenäinen Palestiinalaisvaltio Gazaan ja Länsirannalle saattaisi tarkoittaa sitä että niistä käsin yritettäisiin hyökätä tai ainakin ampua Israelin puolelle.
Helpompi olisi se että arabimaat suostuisivat asuttamaan palestiinalaiset, ja tämäkin olisi voitu tehdä yli 60 vuotta sitten.
Yksi vaihtoehto on se että Gazan voisi antaa Egyptille ja Länisrannan Jordanialle.
Niinkin voisi tehdä että Länsirannan asukkaille sanottaisiin että joko suostutte olemaan Israelin alamaisia tai muutatte Jordaniaan.
Tasa-arvoa on jo siinä että palvelus IDF:ssä on pakollinen miehille ja naisille. Voi olla riski määrätä muita kuin juutalaisia ja druuseja suorittamaan palvelusta IDF:ssä. Ei-juutalainen voi muodostaa turvallisuusriskin ja hänen lojaliteetti voi olla kyseenalainen, ja lisäksi on korruption ja etnisen ja uskonnollisen nepotismin vaara sekä niiden jälkiseurausten vaara.
Esimerkiksi asepalvelus ei ole tasa-arvoinen
Ei tasa-arvon puute ole ihmisoikeusrikkomus lähtökohtaisesti. Tasa-arvo on (vasemmistolainen) poliittinen näkemys eikä mikään ihmisoikeusmittari.
koska pakollisuus koskee vain juutalaisia ja druuseja
Ei käsittääkseni ortodoksijuutalaisia. Eli heidän ihmisoikeuksiaan tuolla perusteella sitten rikotaan, mikä tuntuu aika nurinkuriselta.
Mordechai Vanunun kohtelu
Ehkä, mutta muistaen Suomen saamat tuomiot EIT:ssa, asia on marginaalinen. Inhimillinen tragedia toki.
Juutalaisvaltioksi julistautuminen
Israel on ainoa - siis ainoa - todellinen multikultimaa. Avioliittoon vihkiminen eri uskontojen kesken ei ole sallittua, mutta mielestäni oikeus avioliittoon ei ole ihmisoikeuskysymys.
Kokonaiskuva kuitenkin on se, että Israel ON sivistynyt länsimaa. Lähes kaikilla mailla on ongelmia ihmisoikeuksissa ja Israelin ongelmat ovat vähäisiä.
Siinäpä tuo tuli todettua. Alkuperäinen kysymykseni tuli vastatuksi, eli Israel ei riko ihmisoikeuksia, jos rikkomisen mittarina pidetään muita länsimaita.
Israelilta vain vaaditaan enemmän siitä yksinkertaisesta syystä, että juutalaisten tulee sivistyneinä ihmisinä osata käyttäytyä sivistyneesti
Tuo on määritelmällisesti antisemitismiä. Ymmärrän toki, että se ei ole sinun näkemyksesi, että juutalaisilta pitäisi vaatia enemmän kuin muslimeilta tai meiltä eurooppalaisilta.
Vieras, itsenäinen Palestiina toimisi todnäk juuri noin. Siksi Israelin pitäisikin ennen itsenäistymistä tehdä selväksi, että rähinöinti loppuu tai Länsiranta ja Gaza jyrätään Merkavien (btw, mielestäni maailman kaunein panssarivaunu) parkkipaikaksi.
Kumitonttu, tuo siitä tulee kun kiireessä kirjoittaa... En tosiaan muistanut ortodoksijuutalaisten vapautusta. Ja täsmennän muutenkin hätäistä sudintaani eilisessä kommentissa:
Jos länsimailla olisi saman luokan ongelmat kuin Israelilla, uskon vakaasti että täällä ihmisoikeuksia olisi rajoitettu huomattavasti enemmän. Israel yrittää tosissaan, mutta on se vähän hankalaa kun naapurit haluaisivat ajaa jengin Välimereen ilman snorkkeleita, kuten olen aiemmin kirjoittanut. Vielä hankalammaksi ihmisoikeuksien noudattamisen tekevät vähän väliä pössähtelevät terroristipommit. Asia on niin että olosuhteet huomioiden Israel saa ihmisoikeuksista vähintään kymppi miikan eli paremman arvosanan kuin eurooppalaismaat. Jos olosuhteita ei huomioida, arvosana jää aavistuksen alemmaksi kuin useimmilla länsieurooppalaisilla mailla.
Ja olet aivan oikeassa, antisemitismiä mikä antisemitismiä eikä se ole minun kantani. Oma kantani on se, että kaikilta kulttuureilta tulee vaatia samaa. Ihmisoikeusjärjestöt eivät näin tee, mikä osoittaa niiden mielipiteen olevan etteivät tiettyjen uskontojen tai rotujen edustajat ole samanveroisia ihmisiä länsimaisten kanssa.
Olipas hyvin laadittu ja oikeamielinen kirjoitus!
Toisen maailmansodan jälkeen Euroopassa muodostettiin pakkorauha, jossa miljoonat ihmiset joutuivat jättämään kotiseutunsa ja kotimaansa. Puolaakin siirrettiin lähes paikkansa verran länteen ja miljoonat ihmiset saivat epäikeudenmukaisiakin karkoitus-, vankeus-, ja kuolemantuomioita. Rauha päätettiin kuitenkin yhdessä pitää ja hyvin on pärjätty.
Israelin perustamisen laillisuudesta tai laittomuudesta huolimatta rikkailla arabivaltioilla on ollut saman verran aikaa asuttaa samaa kieltä puhuvat ja samaan kansaan kuuluvat muslimiveljensä, mutta mitään ei ole tehty. Arabit ovat rypeneet rikkauksissa, mutta pakolaisleirejä ei ole autettu.
Israel asutti miljoonat Neuvostoliiton ja arabimaiden alueilta tulleet juutalaiset ja samalla tavalla rikkaille öljyvaltioille olisi pikkujuttu asuttaa nuo palestiinalaiset omille alueilleen.
Mikään Israelin jako tai yhteinen valtio ei enää tule kysymykseen, sen pitäisi olla jo kaikille selvää.
Nils-Aslak, niinpä niin. "Palestiinalaiset" ovat arabivaltioille vain käsikassara. Jos Israel on kyennyt asuttamaan vuoden 1947 asukaslukuunsa nähden moninkertaisen määrän juutalaisia, niin on se kumma kun öljyrahoissa piehtaroivat arabimaat eivät pysty asuttamaan murto-osaa arabeja.
Unohit Apuraha-Hannan!
Niinpä tosiaan unohdin. Mutta toisaalta Hummaa Apu-Rahalla ei noussut Israelissa kuuluisuuteen.
Lähetä kommentti