Keskiarvotilastot - naiset 100 m aidat

Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.

Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1	Yordanka Donkova	BUL	12.304
2	Kendra Harrison	USA	12.351
3	Ludmila Engquist	RUS	12.391
4	Brianna McNeal	USA	12.403
5	Gail Devers	USA	12.419
6	Sally Pearson	AUS	12.422
7	Ginka Zagorcheva	BUL	12.423
8	Dawn Harper Nelson	USA	12.456
9	Michelle Perry	USA	12.470
10	Sharika Nelvis	USA	12.486
11	Jasmin Stowers	USA	12.488
12	Lucyna Kałek	POL	12.488
13	Brigitte Foster-Hylton	JAM	12.490
14	Cornelia Oschkenat	GER	12.496
15	Glory Alozie	NGR	12.503
16	Natalya Grigoryeva	UKR	12.514
17	Lolo Jones	USA	12.514
18	Joanna Hayes	USA	12.522
19	Damu Cherry	USA	12.522
20	Olga Shishigina	KAZ	12.525
21	Priscilla Lopes-Schliep	CAN	12.528
22	Grazyna Rabsztyn	POL	12.529
23	Perdita Felicien	CAN	12.535
24	Kellie Wells	USA	12.543
25	Queen Harrison	USA	12.544
26	Delloreen Ennis	JAM	12.546
27	Gloria Siebert	GER	12.549
28	Bettine Jahn	GER	12.552
29	Michelle Freeman	JAM	12.558
30	Danielle Williams	JAM	12.561
31	Susanna Kallur	SWE	12.563
32	Ginnie Crawford	USA	12.564
33	Svetla Pishtikova	BUL	12.582
34	Melissa Morrison-Howard	USA	12.582
35	Tiffany Porter	GBR	12.593
36	Danielle Carruthers	USA	12.595
37	Anjanette Kirkland	USA	12.596
38	Kristi Castlin	USA	12.596
39	Nia Ali	USA	12.601
40	Alina Talay	BLR	12.603
41	Marina Azyabina	RUS	12.611
42	Christina Clemons	USA	12.614
43	Jasmine Camacho-Quinn	PUR	12.623
44	Kerstin Knabe	GER	12.629
45	Miesha McKelvy-Jones	USA	12.632
46	Vera Akimova	RUS	12.639
47	Sabine John	GER	12.666
48	Jenny Adams	USA	12.668
49	Cindy Billaud	FRA	12.669
50	Tobi Amusan	NGR	12.677
51	Patricia Girard	FRA	12.679
52	Angela Whyte	CAN	12.682
53	Josephine Onyia	ESP	12.691
54	Brigita Bukovec	SLO	12.691
55	Monique Ewanjé-Epée	FRA	12.701
56	Pamela Dutkiewicz	GER	12.701
57	Olena Krasovska	UKR	12.703
58	Vonette Dixon	JAM	12.705
59	Lacena Golding-Clarke	JAM	12.705
60	Cindy Roleder	GER	12.706
61	Kirsten Bolm	GER	12.710
62	Dionne Rose-Henley	JAM	12.711
63	Cindy Ofili	GBR	12.712
64	Carolin Dietrich	GER	12.718
65	Nichole Denby	USA	12.724
66	Mariya Koroteyeva	RUS	12.730
67	Phylicia George	CAN	12.738
68	Nevin Yanıt	TUR	12.739
69	Katie Anderson	CAN	12.745
70	Anay Tejeda	CUB	12.748
71	Linda Khodadin	FRA	12.748
72	Elvira Herman	BLR	12.749
73	Jessica Zelinka	CAN	12.751
74	Angie Vaughn	USA	12.757
75	Gillian Russell	JAM	12.758
76	Donica Merriman	USA	12.760
77	Jackie Joyner-Kersee	USA	12.769
78	Yuliya Graudyn	RUS	12.770
79	Aliuska López	CUB	12.770
80	Irina Shevchenko	RUS	12.770
81	Candice Price	USA	12.772
82	Nadine Hildebrand	GER	12.774
83	Aurelia Trywiańska-Kollasch	POL	12.778
84	Derval O'Rourke	IRL	12.781
85	Yvette Lewis	USA	12.781
86	Sharon Couch	USA	12.782
87	Natalya Shekhodanova	RUS	12.783
88	Mihaela Pogacian	ROU	12.787
89	Alaysha Johnson	USA	12.787
90	Jessica Ennis-Hill	GBR	12.789
91	Isabelle Pedersen	NOR	12.789
92	Bridgette Owens	USA	12.790
93	Reina-Flor Okori	FRA	12.791
94	Rushelle Burton	JAM	12.792
95	Jackie Coward	USA	12.792
96	Lynda Goode	USA	12.793
97	Tatyana Dementyeva	RUS	12.794
98	Tatyana Reshetnikova	RUS	12.795
99	Natalya Rusakova	RUS	12.795
100	Angela Atede	NGR	12.800

Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:

2	Yordanka Donkova	BUL	12.21
1	Kendra Harrison	USA	12.20
4	Ludmila Engquist	RUS	12.26
5	Brianna McNeal	USA	12.26
7	Gail Devers	USA	12.33
6	Sally Pearson	AUS	12.28
3	Ginka Zagorcheva	BUL	12.25
11	Dawn Harper Nelson	USA	12.37
20	Michelle Perry	USA	12.43
8	Sharika Nelvis	USA	12.34
9	Jasmin Stowers	USA	12.35
19	Lucyna Kałek	POL	12.43
28	Brigitte Foster-Hylton	JAM	12.45
27	Cornelia Oschkenat	GER	12.45
25	Glory Alozie	NGR	12.44
14	Natalya Grigoryeva	UKR	12.39
21	Lolo Jones	USA	12.43
10	Joanna Hayes	USA	12.37
26	Damu Cherry	USA	12.44
24	Olga Shishigina	KAZ	12.44

Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

2	Kendra Harrison	USA	12.351
1	Yordanka Donkova	BUL	12.304
7	Ginka Zagorcheva	BUL	12.423
3	Ludmila Engquist	RUS	12.391
4	Brianna McNeal	USA	12.403
6	Sally Pearson	AUS	12.422
5	Gail Devers	USA	12.419
10	Sharika Nelvis	USA	12.486
11	Jasmin Stowers	USA	12.488
22	Grazyna Rabsztyn	POL	12.529
18	Joanna Hayes	USA	12.522
8	Dawn Harper Nelson	USA	12.456
-	Vera Komisova	RUS	-
16	Natalya Grigoryeva	UKR	12.514
43	Jasmine Camacho-Quinn	PUR	12.623
40	Alina Talay	BLR	12.603
28	Bettine Jahn	GER	12.552
37	Anjanette Kirkland	USA	12.596
12	Lucyna Kałek	POL	12.488
9	Michelle Perry	USA	12.470

Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1	Nooralotta Neziri	12.884
2	Hanna Korell	13.195
3	Reetta Hurske	13.208
4	Johanna Halkoaho	13.223
5	Annimari Korte	13.225
6	Matilda Bogdanoff	13.281
7	Ida Aidanpää	13.295
8	Lotta Harala	13.302
9	Manuela Bosco	13.339
10	Elisa Leinonen	13.340
11	Viivi Avikainen	13.423
12	Lena Spoof	13.475
13	Emma Koistinen	13.504
14	Satu Ruotsalainen	13.505
15	Tiia Hautala	13.560
16	Giia Lindström	13.567
17	Piia Roslund	13.597
18	Jutta Kemilä	13.601
19	Paula Välimaa	13.607
20	Eveliina Peltola	13.626
21	Salla Rinne	13.634
22	Emma Montell	13.668
23	Elisa Hakamäki	13.678
24	Jonna Berghem	13.705
25	Susanna Rajamäki	13.706
26	Iina Pekkola	13.709
27	Heini Sistonen	13.727
28	Marika Salminen	13.731
29	Tiina Lindgren	13.734
30	Paula Peltonen	13.761
31	Anni Siirtola	13.767
32	Hanna Pennanen	13.820
33	Laura Ahola	13.840
34	Petra Larm	13.846
35	Jatta-Juulia Hanski	13.851
36	Maria Huntington	13.857
37	Tina Rättyä	13.857
38	Saga Kivekäs	13.865
39	Erika Nevanperä	13.872
40	Saila Purho	13.879
41	Anne Pöllänen	13.891
42	Katri Hiltunen	13.903
43	Sanna Saarman	13.904
44	Jaana Jokihaara	13.907
45	Julia Enarvi	13.910
46	Katja Salivaara	13.923
47	Satu Sämpi	13.940
48	Marika Partinen	13.949
49	Anna Saari	13.970
50	Annu Montell	13.982
51	Anne Nivanaho	13.984
52	Kati Karhula	13.985
53	Helle Aro	13.985
54	Saara Keskitalo	13.993
55	Ragne Kytölä	14.003
56	Niina Kelo	14.004
57	Maija Kovalainen	14.022
58	Jenni Niittonen	14.024
59	Heidi Lindell	14.034
60	Kati Poikselkä	14.039
61	Minna Kemilä	14.053
62	Ulla Lempiäinen	14.054
63	Sari Raumala	14.089
64	Ritva Valkeinen	14.093
65	Tuija Rajala	14.102
66	Maria Rönn	14.105
67	Maiju Björkholm	14.117
68	Cecilia Sandell	14.138
69	Anna Ilomäki	14.144
70	Laila Andersson	14.162
71	Sari Kaistinen	14.164
72	Oona Hujanen	14.169
73	Martta Leppänen	14.171
74	Teija Stark	14.178
75	Jutta Heikkinen	14.179
76	Niina Vehviläinen	14.180
77	Jessi Landström	14.208
78	Mia Puustinen	14.210
79	Madleena Larivaara	14.215
80	Hanna-Maari Latvala	14.226
81	Miia Kurppa	14.226
82	Jaana Kalliojärvi	14.230
83	Eija Ristola	14.236
84	Päivi Ylipahkala	14.243
85	Hertta Heikkinen	14.247
86	Heidi Erkinheimo	14.249
87	Inka Montell-Mäntyranta	14.256
88	Jessica Rautelin	14.270
89	Jennie Ananin	14.272
90	Heta Rasinkangas	14.278
91	Petra-Sofia Laakso	14.289
92	Terhi Hakanen	14.293
93	Minna Viljanen	14.295
94	Emma Hyvärinen	14.299
95	Anne Karvinen	14.304
96	Hanne Kantanen	14.316
97	Mathilda Kvist	14.324
98	Annika Kylmänen	14.326
99	Suvi Eliasson	14.336
100	Milla Ranta	14.336

Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:

1	Nooralotta Neziri	12.81
5	Hanna Korell	13.13
3	Reetta Hurske	13.11
7	Johanna Halkoaho	13.15
6	Annimari Korte	13.14
4	Matilda Bogdanoff	13.12
2	Ida Aidanpää	13.08
8	Lotta Harala	13.15
11	Manuela Bosco	13.29
10	Elisa Leinonen	13.26
12	Viivi Avikainen	13.32
9	Lena Spoof	13.24
17	Emma Koistinen	13.43
13	Satu Ruotsalainen	13.35
16	Tiia Hautala	13.43
18	Giia Lindström	13.45
14	Piia Roslund	13.35
15	Jutta Kemilä	13.43
19	Paula Välimaa	13.47
24	Eveliina Peltola	13.55

Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1	Nooralotta Neziri	12.884
7	Ida Aidanpää	13.295
3	Reetta Hurske	13.208
6	Matilda Bogdanoff	13.281
2	Hanna Korell	13.195
5	Annimari Korte	13.225
4	Johanna Halkoaho	13.223
8	Lotta Harala	13.302
12	Lena Spoof	13.475
10	Elisa Leinonen	13.340
9	Manuela Bosco	13.339
11	Viivi Avikainen	13.423
14	Satu Ruotsalainen	13.505
17	Piia Roslund	13.597
18	Jutta Kemilä	13.601
15	Tiia Hautala	13.560
13	Emma Koistinen	13.504
16	Giia Lindström	13.567
19	Paula Välimaa	13.607
26	Iina Pekkola	13.709

Välihuomautus 133 : Schweigen macht frei

Sattuipa telkkarista silmään Hesarin mainos. Tulin vähän kesken paikalle, mutta piti jäädä katsomaan kun osui juuri sopivaan kohtaan eli kerrottiin kuinka Bobrikovin murhan takia Päivälehti lakkautettiin ja tilalle perustettiin Helsingin Sanomat.
Tämä oli täysosuma, sillä minulla on tapana aina irvailla Hesarin tilausmyyjille heidän soittaessaan ja viimeisimmältä olin kysynyt, tietääkö tämä miksi Hesarin nimi ei ole enää Päivälehti. Ihme kyllä tiesi. Totesin että silloin kun Hesari pitää jälleen suomalaisten puolta siinä määrin että esivalta lakkauttaa sen ja nimeksi joudutaan palauttamaan Päivälehti, niin olen ensimmäisenä tekemässä kestotilauksen.


Kannattaa kiinnittää erityistä huomiota viimeiseen lauseeseen, jossa kerrotaan uuden lehden perustamisesta: "Se jatkoi työtä sananvapauden, totuuden ja tasa-arvon puolesta."
Tarina loppuu pahasti kesken, sillä kertomatta jää milloin tämä työ tarkalleen ottaen päättyi.
Sanoisin että tämä tapahtui pikku hiljaa siinä 80-90 -lukujen vaihteesta alkaen. Viimeisin suoritus on jopa kommenttiosion tekstien peukutusten estäminen niiltä jotka eivät ole kirjautuneet käyttäjiksi. Tämä kävi ilmi, kun ihmettelin miksi mokutusuutisissa järkevillä kommenteilla ei olekaan enää kymmenkertaista määrää kehuja lehden linjaa myötäileviin kommentteihin nähden.

Uusinta: Pappia kyydissä

Lukijalle: Satuin mahdollisia uusintoja etsiessäni törmäämään tähän kirjoitukseen. Julkaisusta on kulunut melkein kymmenen vuotta ja oli lystikästä lukea, millä tavoin liikennekulttuuri on pysynyt suunnilleen samana. Muutaman muutoksenkin olen havainnut ja ne olen lisännyt kursiivilla. Onhan tässä tullut maantietä liikuttua tämän kirjoituksen jälkeen kuusinumeroinen luku kilometrejä eikä se ensimmäinen numero ole ykkönen. Pääasiallinen menopelikin on ehtinyt vaihtua vuosikymmenen sisällä pariinkin kertaan:

Olin viikonloppuna sattuneista syistä taas maantien päällä. Reissulla oli kolari lähempänä kuin vuosikausiin. Hyvin tyypillisiä kolareita ovat ohitustilanteet ja sepä nytkin oli kyseessä.
Alueella oli satasen rajoitus ja letka joutui liikennejärjestelyjen takia hetkeksi pysähtymään. Ensimmäisenä oli iso pakettiauto, toisena henkilöauto isolla peräkärryllä ja kolmantena minä. Edellä menijät olivat aiemmin ajelleet noin 90 km/h ja olin saanut ne kiinni pari kilometriä aiemmin, mutta ohituspaikkaa ei ollut. Pysähdyksen aikana taakse kertyi muutama auto lisää.
Kun päästiin liikkeelle, vastaan tuli heti pari autoa. Tällöin en tietenkään voinut lähteä ohi. Letkassa toisena ollut peräkärryllinen ei myöskään tehnyt pienintäkään elettä ohittaakseen edellä menevän pakettiauton. Toisaalta miksi olisi pitänytkään, paku oli ajellut yhdeksääkymppiä ja peräkärryllä oli olettaakseni kasikympin rajoitus. Se olisi tietysti voinut lähteä jo ennen minua, koska vastaantulijat ohittivat luonnollisesti sen minua aiemmin. Nopeutta oli siinä vaiheessa kiihdytystä ehkä noin 50 km/h ja alueella oli siis satasen rajoitus. Pistin vilkun päälle ja vaihdoin kaistaa, tie oli suora ainakin kilometrin eikä vastaantulijoita näkynyt. Olin parin metrin etäisyydellä edellä menevästä peräkärrystä - siis jo reilusti vasemmalla kaistalla - ja nopeuseroa siihen oli ehkä 10 km/h. Sillä hetkellä tämä neropatti käänsi rattia vasemmalle ja laittoi aikanaan vilkunkin päälle. Löin liinat kiinni, pelkääjän paikalta kuului paha parkaisu, ehdin kääntää sen verran oikealle, että en törmännyt peräkärryn kulmaan ja päästää jalan jarrulta siten, että takaa kiihdyttävät eivät ajaneet perään.
Ehdin vielä samalla suoralla itsekin pakun ohi ja seuraavalla edelleen reilusti alle satasta ajelleen peräkärryilijän ohi. Teki kyllä mieli pysäyttää ja opettaa kaverille, että taustapeili on tarkoitettu muuhunkin kuin karvanoppien ripustamiseen. Ainakin itselläni ohitukseen lähtiessä vilkaisu peiliin on täysin automaattinen toimenpide.

Olen usein miettinyt, millä tavoin muiden tielläliikkujien suhtautuminen kuljettajaan riippuu hänen käyttämästään autosta. Edellä kuvatulla tapauksella ei tämän kanssa ole tekemistä - voi olla että kyseinen kuski ei edes huomannut takana tulevaa autoletkaa - , mutta matkalla sattui normaaliin tapaan muutamia tilanteita, joissa toisten tielläliikkujien suhtautuminen itseeni olisi takuulla ollut erilainen, mikäli olisin ajanut erilaista autoa.

Aika monenlaista ajopeliä on tullut kuljetettua tuhansia kilometrejä. Siinä on havainnut tiettyjen kanssakuskien suhtautuvan itseensä varsin eri tavoin. Riittävä kokemus on seuraavanlaisista autotyypeistä (esimerkit eivät ole välttämättä samaa mallia, mutta kuuluvat samaan luokkaan):
1. Pikkufiiat-tyyli
2. Tila-auto
3. Iso farmariauto
4. Japanilainen teinicorolla
5. Uusi ylemmän keskiluokan sedan tai coupe

Oma ajotyylini on aina samanlainen riippumatta ajamastani autosta. Ajan maantiellä mittarinopeutta, joka on noin 10 km/h yli rajoituksen, tällöin tosinopeus on 0 - 5 km/h yli rajoituksen. Olosuhteiden ollessa pimeyden, liukkauden tai rankan sateen takia huonommat nopeuteni putoaa turvallisuussyistä enemmän kuin keskimääräisellä kuskilla. (Tässä kirjoituksessa käsittelen "NTP-oloja" eli hyvää kesäkeliä.) Jos takanatulija osoittaa selkeitä ohituksen merkkejä, annan reilusti tietä ja merkkiä turvallisella kohdalla. Olen varovainen ohittaja, haluan että reitti on varmasti selvä. Ohituspaikoissa yritän ennakoida, jolloin pääsen ohitukseen selvällä nopeuserolla ja ohitus on lyhyt. Ohituskynnys vaihtelee tietysti jonkin verran sen mukaan, miten tehokas auto on alla.
Edellä mainittujen autojen lisäksi olen ajanut erilaisia paketti- ja matkailuautoja, mutta ne ovat niin eri sarjassa henkilöautojen kanssa, että oma tyyli muuttuu. Tällöin muiden tielläliikkujien suhtautumisen muuttuminen voi johtua tyylin muutoksesta.

1. Pikkufiiat-tyyli
Hassua kyllä, tämä on vaihtoehdoista toiseksi harmittomin. Kenenkään ei tarvitse todistaa mitään pikkuautolle eikä se muodosta kenellekään uhkaa. Kun ajaa nopeusrajoitusten ylärajoilla, kiireisemmät menevät siististi ohi ja rajoitusten mukaan ajavat pysyvät nätisti takana.
(Päivitys 2.11.2019: Eiköhän tilanne ole vieläkin sama, paitsi että varsinaiset fiiatit ovat kuolleet sukupuuttoon.)

2. Tila-auto
Tämä on muiden tielläliikkujien suhteen huonoin vaihtoehto. Suhteellisen harva kuski on itse tila-autoa ajanut ja siksi niiden riesana on pakettiautomainen mielikuva. Pakuista taas tunnetusti pitää päästä aina ohi. Todellisuudessa nykyisistä tila-autoista löytyy vääntöä riittävästi ja rapiat päälle.
Ehdottomasti huonoin tilanne tila-autolle on ajaa rekan takana nopeusrajoitusta hitaammin ohituspaikkaa kytäten. Tällöin voi olla aika varma, että joku takanatulija kiilaa väliin paikassa, jossa edes Kimi R ei lähtisi rekan ohi, mutta sen takana olevan henkilöauton ohi pääsee kuka tahansa. Ajatus tällä ääliöllä on se, että tila-auto ei muka pääsisi rekan ohi yhtä kätevästi kuin itse pääsee ja ehkä ei lähde ollenkaan ohitukseen. Aina silloin tällöin tällainen kiilausohitus tuo mukanaan vaaratilanteen ja joka ainoa kerta ainakin vauhdin säätelyä, kun pitää tehdä ohittajalle turvaväli itsensä ja rekan väliin.
Tila-autolla olen muutaman kerran tehnyt ilkeän yllätyksen takana tulevalle suorituskyvystä tietämättömälle pöljälle. Kasikympin alueella on roikuttu takapuskurissa ja sitten tulee ohituskaista satasen rajoituksella. Teinicorolla lähtee vasemmalle kaistalle, jolloin itse nostan nopeuden rajoituksen muuttuessa vähän yli sallitun satasen. Ohitukseen lähtenyt corolla jää jälkeen joksikin aikaa, kun kiihtyvyys ei riitä. Tällöin takana tuleva toimitusjohtaja mersullaan tööttäilee äkäisesti corollalle ja Jaskaa naurattaa; eiköhän taas yksi teini oppinut että tila-auto ei ole paku.
(Päivitys 2.11.2019: Tässä on tapahtunut muutosta. Nykyään muut kuskit suhtautuvat tila-autoon kunnioituksella, sillä niiden yleistyminen on saanut ihmiset huomaamaan suorituskyvyn olevan yleensä keskiarvomenopelin yläpuolella.)

3. Iso farmariauto
Tähän suhtautuminen on kaksijakoinen. Teinikuskit pyrkivät ohi, vanhemmat mieskuskit eivät. Syynä on se, että teinit pitävät farmariautoa hitaana, kun taas useimmilla kokeneemmilla kuljettajilla on joko itsellään riittävästi kokemusta farkuista tai sitten tieto siitä, että Citroen C5 on tasan yhtä tehokas farkku- kuin konttiperällä.
Farmarilla on tullut tehtyä muutamille teineille sama ilkeä ylläri kuin tila-autollakin, ei kuitenkaan suhteellisesti ottaen yhtä usealle. Ison farkun saama kunnioitus on kuitenkin paria astetta korkeammalla kuin tila-auton.
(Päivitys 2.11.2019: Ei muutoksia kymmenessä vuodessa.)

4. Japanilainen teinicorolla
Toinen kaksijakoisuus. Huvittavaa kyllä, täsmälleen päinvastainen kuin edellisessä. Vanhemmat mieskuskit pyrkivät ohi, teinit eivät. Logiikka on sama. Mieskuskit olettavat - aivan oikein - että auto ei ole niin tehokas kuin heidän omansa. Siksi siitä on syytä päästä ohi, koska kiihdytyksissä ja mahdollisesti myöhemmissä ohituksissa on paremmissa asemissa eikä menetä aikaa. Teinit taas eivät lähde ohi, koska epäilevät ratissa olevan toisen teinin. Tällöin ohitus merkitsisi haastetta ja mahdollista kilpailua.
(Päivitys 2.11.2019: Ehkä vain kuvittelen, mutta räkäiset teinicorollat ovat harvinaistuneet. Nykyään ehkä harvemmilla nuorilla on auto ja jos on, niin ne ovat useammin arvokkaampia kuin teinicorollat. Tosin eivät teinicorollat ole sukupuuttoon kuolemassa.)

5. Uusi ylemmän keskiluokan sedan tai coupe
Tämä on paras vaihtoehto. Nokkimisjärjestyksessä uusi ei-farmari on heti ns. "urheiluautojen" jälkeen. Teinicorollat eivät lähde haastamaan, kun tietävät jäävänsä kakkoseksi. Keski-ikäiset miehet taas ajavat samanlaista autoa, joten ei mitään syytä uhitella. Rekkojen ohituksessa he tietävät, että ei kannata kiilata, yhtä nopeasti tuo lähtee joka tapauksessa.
(Päivitys 2.11.2019: Kuten todettu, nykyään tämä luokka on lähentyt tila-autoja ja farmareita, kun on opittu suorituskyvyn olevan käytännössä sama.)

Itse ajetusta autosta riippumatta on kaksi kanssakuljettajaryhmää, jotka suhtautuvat samalla tavalla.
Ensinnäkin pakettiautot. Valtaosa näistä ajaa kasikympin lätkällä rauhallisesti ja normaalisti. Sitten on se vähemmistö, jonka autoissa yleensä on firman logo. Nämä ajavat poikkeuksetta yli 20 km/h ylinopeutta ja aiheuttavat joskus vaaratilanteita. Ohi mennään autosta kuin autosta. Luulisi, että firma saa siitä huonoa mainosta.
Toinen ryhmä ovat ns. bemarikuskit. Yleensä he ajavat bemarin lisäksi Volvoa tai Mersua. Yhteistä näille on se, että keltaisen viivan kohdalla ohittaminen ja 20 km/h ylinopeus ovat ilmeisesti jossain erityissäädöksessä heille laillisia. Joskus on saanut suurta nautintoa, kun ohi on hurauttanut joku tällainen ja muutamaa kilometriä myöhemmin on nähnyt saman auton pientareella kuskin keskustellessa kahden sinipukuisen herrasmiehen kanssa. Sitä en oikein tiedä, miten muut kuskit suhtautuvat näihin ns. "urheiluautoihin". Niitä kun ei saa myydä kuin sellaisille miehille, joiden penis on täydessä erektiossa alle neljä tuumaa pitkä, joten ei ole kokemusta alalta.
(Päivitys 2.11.2019: Nykyään bemareiden markkinaosuus on supistunut. Ensin Audit tulivat kilpailemaan samoille peniksenjatkemarkkinoille. Ja nyt bemareiden ja audien markkinaosuus on kutistunut 3-4 -tuumaisten omistajiin, koska alle kolmituumaisten omistajat ovat hankkineet Teslat.)

Uutiskatsaus 44/2019

1. Home sweet home

Löytyykö tästä maasta yhtään ainutta vuoden 1970 jälkeen rakennettua koulua, joka ei olisi homeessa? Tuntuu siltä että mitä uudempi koulu, sitä nopeammin siinä tulee ongelmia. Nyt on ilmeisesti kulminaatiopiste saavutettu, sillä Punkalaitumelle rakennettu koulu on hajalla jo ennen valmistumistaan. Tosin valmistuminen on myöhästynyt pari vuotta suunnitellusta, joten vielä on parantamisen varaa - odottelemme koulua joka on homeessa jo ennen sovittua valmistumisaikaa. Tai ehkäpä koulua, jonka piirustukset homehtuvat jo ennen rakentamisen aloittamista.
Urakoitsija sentään lupasi, että ongelmat korjataan. Ilmeisesti neuvotteluja ei käyty koulurakennuksessa, koska urakoitsijan mukaan ne sujuivat "hyvässä hengessä".


2. Esivalta ja sen kunnioittaminen

Donald Trump vieraili sikäläisen pesisliigan finaalissa eli World Seriesin viidennessä loppuottelussa, kun paikallisjoukkue Washington Nationals oli sinne selvinnyt ensimmäistä kertaa historiassa. Siellä yleisö tervehti häntä "Pankaa hänet vankilaan!". Näin siis ainakin suomalaisen median mukaan, eli ilmeisesti paikalla oli ollut joitakin näin huutaneita. Joka tapauksessa tämä kertoo enemmän Trumpin vastustajista kuin Trumpista. Tuskin samanlaista otsikkoa olisi saatu aikaan, jos Clinton olisi voittanut vaalit. Kyse on instituution kunnioittamisesta. Presidentistä voi olla mitä mieltä tahansa, mutta hänen edustamaansa virkaan tulee suhtautua asianmukaisesti.
Kuten vielä minua enemmän Haloseen nuivasti suhtautuneella kaverillani oli tapana sanoa: "Laki määrää, että esivaltaa tulee totella ja kunnioittaa mutta onneksi se ei ainakaan vielä määrää pitämään siitä."


3. Mielipiteitä ja faktoja

Antti Rinne, tuo vihapuheen suuri guru, antoi opinnäytteen toteamalla Jussi Halla-ahon olevan "mielipiteiltään sairas". Voipa ollakin, en ota kantaa Halla-ahon mielipiteisiin kun hän ei niitä ole erityisemmin esiin tuonut. Epäilen kuitenkin että Rinne tarkoitti Halla-ahon faktoja, jotka ovat sairaita. Tästä voi olla aivan samalla kannalla, mutta ei ole Halla-ahon vika että Suomessa faktat ovat menneet diagnosoitavalle asteelle. Rinteen omien näkemysten terveyden suhteen luovutan puheenvuoron kollega Yrjöperskeleelle, ole hyvä.


4. Pervous huipussaan

Yle teki jutun pariskunnasta ja kohu oli valmis. Kyllä Ylen sivuilta on kaikenlaista saanut lukea, mutta harvoin mitään noin pervoa kuin tämä haastattelu. Ensinnäkin kyseessä oli tosiaan pariskunta, eikä mikään monen hengen kimppa. Toiseksi pariskunta ei edusta keskenään samaa sukupuolta. Kolmanneksi kumpikaan ei halua kieltäytyä lasten hankinnasta ilmastonmuutoksen takia. Neljänneksi kumpikaan osapuoli ei ole etnisesti edistyksellinen. Näistä jutuista ei ole hirmuista kohua syntynyt, joten tämän täytyy olla selvästi rankempaa.
Kyllä Ylen pitäisi osoittaa vähän harkintaa eikä julkaista unettomia öitä aiheuttavia kauhutarinoita pariskunnista, joiden arvoihin kuuluvat koti, uskonto ja isänmaa. Kehtaavatpa mokomat häpeämättömästi olla vieläpä sillä kannalla, että suomalaisten tulisi hallita omaa maataan.


5. Hyvässä seurassa

Greesus Tukholmalainen sai taas uuden kunnianosoituksen kohdalleen, kun tuo Nobelin palkinto meni tällä kertaa sivu suun. Hänen mukaansa nimettiin uusi eläinlaji. Kyseessä on kenialainen kovakuoriainen, jonka tieteelliseksi nimeksi tuli Nelloptodes gretae. Harvoin on eläinlaji saanut nimensä yhtä osuvasti. Mikä on se, joka ei pysty lentämään, on sokea ja paksulla tosiasioita läpäisemättömällä kuorella varustettu? Tässä ei voi mokata, sillä oikeita vastauksia on kaksi.
Greta pääsi hyvään seuraan, sillä myös toinen kiiluvasilmäinen fanaatikko on saanut nimikkoeläimen. Anophthalmus hitleri on niin ikään sokea ja kovakuorinen otus. Tämän lisäksi se elää ja kuolee esikuvansa mukaisesti maan alla, tosin luolassa eikä bunkkerissa.


6. Ny hamstrataan!

Tamperelainen kauppa pisti juhlavuotensa kunniaksi tarjouksen pystyyn ja myi jauhelihaa halvimmillaan euron kilo. Monet kauhistuivat nähdessään kuvia täyteen jauhelihaa lastatuista kärryistä, joissa oli 45 neljänsadan gramman pakettia. Pilallehan tuo menee!
Paskat menee. Pakastin on keksitty. Siellä jauheliha säilyy vähintään kolme kuukautta. Tein pienen laskelman oman huushollin kulutuksesta. Ihan normikulutuksella olisin ostanut täsmälleen tuon määrän. Nyt kun halvalla sai, olisin luultavimmin hankkinut semmoisen kolmenkymmenen kilon lastin. Seuraavan kolmen kuukauden aikana tässä huushollissa olisi osa muun lihan käytöstä korvattu jauhelihalla normikulutuksen lisäksi ja kolmekymmentä kiloa olisi kadonnut ongelmitta.
Yksinkertaista taloustiedettä on se, että kun halvalla saa tavaraa, joka säilyy pitkään, silloin hamstrataan. Jauheliha on tästä toki huono esimerkki, mutta paljon muuta vastaavaa löytyy. Erinäisiä kertoja kaupankassa on katsonut pitkään kun on nähnyt hamstrausostokset. Energiapatukoiden viimeinen myyntipäivä lähestyy ja hinta on 20 senttiä per patukka? Kaksi laatikollista lähtee mukaan heti. Niissä viimeinen myyntipäivä ei todellakaan ole viimeinen käyttöpäivä ja urheilussa noita kuluu. Osta sata patukkaa, säästät kerralla toistasataa euroa. Tomaattimurskat viimeisessä myyntipäivässä ja hinta on kymmenen senttiä purkki? 20 pakkausta kärreihin. Ne pysyvät kylmiössä käyttökelpoisina ainakin kolme kuukautta ja siinä ajassa tulee takuulla käytettyä.


7. Puhvetissa

Ikaalisten kylpylän keittiöpäällikön mitta täyttyi aamiasbuffetin ruuanhaaskuun määrään. Ihmiset mättivät lautasilleen valtavan määrän tavaraa eivätkä syöneet läheskään kaikkea. Hukkaprosentti kasvoi suureksi. Facebook-päivityksestä alkoi lumipallo-ilmiö, kun monet muutkin alan toimijat kertoivat samasta ilmiöstä. Kerrottiinpa jopa konsteja, joilla he yrittävät vaikuttaa hävikin määrään - vaihtelevin tuloksin.
Parhaiten asian tiivisti ruokatoimittaja, jonka mukaan kyseessä onruuan ja sen valmistukseen osallistuneiden kunnioittaminen - tai sen puute. Asia on täsmälleen noin. Itseäni inhottaa aivan helvetisti se, jos joku laittaa lautaselta ruokaa roskiin. Muistan että edellisen kerran olen tähän syyllistynyt pari vuotta sitten, kun eräässä linjastoruokalassa erehdyin ottamaan minulle aiemmin tuntematonta ruokaa (en enää muista mitä) liikaa. Se ei yksinkertaisesti maistunut syötävältä. Pakotin itseni syömään reilut puolet annoksesta, mutta siihen hyydyin. Tunnen edelleen syyllisyyttä aiheesta. Olen sota-ajan kokeneiden vanhempien lapsi köyhästä perheestä ja ruuan kunnioittaminen on iskoistunut vähän turhankin syvälle. Tiukasti olen kyllä sen omillekin lapsille opettanut - siinä vaiheessa kun on riittävän suuri ottamaan ruokaa itse, niin lautanen pitää syödä tyhjäksi niin kotona, koulussa, kylässä kuin ravintolassakin. Otetaan pieniä annoksia, lisää voi aina hakea. Kerran jossain pizzabuffetissa joku lapsista kysyi, voiko pizzasta jättää reunat syömättä kun joku kaverikin niin oli tehnyt. Ilmoitin että jos kyseessä on annospizza, niin sitten jos ei jaksa, mutta buffetpizzasta syödään kaikki mitä on otettu - tai vähintäänkin asia on niin että uutta palaa ei haeta ellei edellinen ole kokonaan kadonnut. Kyllä minullakin on hotelliaamiaisella tapana syödä joskus varsin tuhdisti, mutta haen mieluummin lisää kuin lastaan kerralla hirmuannoksen. En muista koskaan heittäneeni buffetissa mitään syötäväksi tarkoitettua roskiin.


8. Odotettavissa parempia ennusteita

Meteorologi Pekka Pouta palaa koulunpenkille ja aikoo tehdä kaksikymmentä vuotta sitten kesken jääneen gradunsa loppuun. Tässä onkin jo ihmetyttänyt kun Hornankuusen sääennusteet eivät ole täsmänneet todellisuuden kanssa, mutta nyt löytyi syy: selkeä pätevyysvaje meteorologien keskuudessa. Säätilassa odotettavissa seuraavan parin vuoden kuluessa paranevia ennusteita meteorologien keskuudessa vallitsevan opintopaineen kasvaessa.


9. Suorakulmioita kartalla

USA: ssa on jo vuosia sitten tehty kartta, jossa on hyvinkin tarkasti kuvattu väestön rodullinen jakautuminen korttelin tarkkuudella. Nyttemmin tätä on päivetetty ja on havaittu eristäytymisen olevan entisellään. Eräs tarkemmin asiaa tutkinut huomasi kuitenkin kummallisia poikkeamia. Usein valkoisten asuttaman alueen keskellä oli alue, jota asuttivat mustat. Kaikkein kummallisinta oli se, että nämä alueet olivat aina muodoltaan hyvin säännöllisiä, useimmiten suorakulmioita. Syy selvisi kun tutkija otti vertailuun Google Mapsin. Jokainen näistä mustista saarekkeista osoittautui vankilaksi.


10. Helppo rasti

Kiinassa järjestettiin CISM:in eli kansainvälisen sotilasurheiluliiton mestaruuskilpailut, joissa yhtenä lajina on suunnistus. Siellä koettiin melkoinen yllätys, kun miesten kisassa toiseksi ylsi aiemmin täysin tuntematon kiinalainen. Naisissa jälki oli vielä hurjempaa, sillä kiinalaiset ottivat kaksoisvoiton. Kolmoisvoittokaan ei ollut kaukana, sillä neljäskin oli kiinalainen. Taakse jäi melkoinen liuta maailman huippunaisia. Suoritus oli hämmästyttävä, kun huomioi kiinalaisten harjoitelleen suunnistusta vasta vuoden ajan.
Erityisen kova suoritus oli myös siksi, että havaintojen mukaan kiinalaiset vetivät koko matkan urku auki vilkuilematta karttaa juuri lainkaan. Myös viidakkomaiseen maastoon raivatuista, karttaan merkitsemättömistä väylistä oli hyötyä.
Suunnistus on pyrkinyt olympialajiksi jo pitkään. Se juna taisi jo mennä. Nykyään olympialaisiin pääsee lajeja, joissa ei tule hiki. Lisäksi teknologia näyttää ajavan suunnistuksen ohi. Kiinalaisten perinteisempi huijaus oli merkki siitä, että panosten koventuessa huijaushalut kasvavat ja nykyteknologia antaa siihen entistä paremmat mahdollisuudet. Toistaiseksi on vielä vältytty GPS-paikannuksen ongelmilta ainakin isoissa kisoissa, mutta mitä tapahtuu tulevaisuudessa jos ihmisen ihon alle aletaan asentaa mikrosiruja ihan yleisestikin?


11. Nyt poljetaan pohjaan asti!

Britannian pyöräilyliitto järjesti brexitin pornotähtien pyöräilyjoukkueelle. Alan ammattilaiset perustivat harrastepyöräilyjoukkueen "Porn Pedallers Cycling Club". Virallinen peruste hylkäämiselle löytyi sopimattomasta nimestä. Todellinen syy taitaa olla kyllä se, että tuolla porukalla ei ole mitään asiaa amatöörikisoihin, koska kaikki ovat polkemisen ammattilaisia. Siitä ei löydy tietoa, olisivatko he käyttäneet kilpailuasuna kolumbialaisen naisjoukkueen mallia:

12. Kulttuurikokemuksia

Palataan vielä hetkeksi kuukauden takaisiin MM-kisoihin. Suomen naisjoukkue koki lievää kulttuurishokkia havaitessaan, miten naisia kohdellaan arabimaissa. Tämä on hyvä syy siihen, että kulttuurivaihtoa on harjoitettava. Ennakkoluulot karisevat, kun tosiasiat paljastuvat.


13. Sepolla on asiaa

MM-kisoissa onnistuttiin sitten pelleilemään oikein urakalla, kun jaettiin pari säälipronssia. Alas on urheilijan moraali vajonnut, kun ottaa tällaiset vastaan. Aioin kirjoittaa asiasta, mutta Tohmajärven Oraakkeli Seppo Räty sanoikin jo asiasta sen mitä olisin itsekin sanonut. Sen lisäyksen vielä teen, että moukarin säälipronssi oli täysin anteeksiantamaton, mutta pika-aitojen finaalin olisi sääntöpykälän mukaan voinut uusia. Tosin se olisi ollut kohtuutonta voittajaa kohtaan, sillä eihän Ortega enää voitosta kamppaillut. Sääntöihin pitäisi lisätä mahdollisuus häirityn urheilijan uusintajuoksuun, johon saisivat halutessaan osallistua myös häntä paremmin menestyneet. Parempi tulos jäisi voimaan. Taannoinhan USA:n naisten pikaviestijoukkue pääsi olympiafinaaliin, kun sai juosta alkuerän uudelleen soolona tultuaan häirityksi varsinaisessa erässä.


Loppukevennys: Meetvurstit kovilla

Ratsastustallit ovat joutuneet asettamaan painorajoituksia, koska ratsastajien koko on kasvanut. Etenkin keski-ikäisille naisille on ollut kova pala, kun enää ei pääsekään ratsaille noin vain:
”Olen tunnettu siitä, että olen nostanut ratsastajan painoa esille ja saanut aikaan myrskyjä. Aihe on monelle yli 40-vuotiaalle naiselle hirvittävän herkkä. En ota kantaa ihmisten painoon, mutta olen yrittäjä ja haluan, että yritykseni hevoset voivat hyvin”, Espoossa sijaitsevan Primus Tallin toimitusjohtaja Kikka Suomio sanoo.
Painoraja vaihtelee. Asiantuntijoiden mukaan sopivin painoraja normaalihevoselle olisi 80 kiloa. Eläinlääkärit arvioivat, että ratsastaja saisi painaa enintään 15-20 % hevosen painosta. Asiasta enempää tietämättä teen sivistyneen arvauksen, että pienillä hevosilla tämä voi olla prosentuaalisesti suurempi (20 %) ja suurilla pienempi (15 %) lukema.
Joka tapauksessa painorajan asettaminen on hevosen terveyden kannalta ymmärrettävää. Hevosparat. En minäkään haluaisi, että yli satakiloinen keski-ikäinen nainen tulisi ratsastamaan minulla.

Uusinta: Hyökkäykseen!

Lukijalle: Reilussa neljässä vuodessa ehtii tapahtua. Tämän jutun kirjoittamisen jälkeen asiat ovat tapahtuneet kutakuinkin odotetusti. Ihmiset ovat alkaneet puhua keskenään yhä suorempaan haittamaahanmuutosta. Samaan aikaan keskustelupalstoja sensuroidaan yhä voimakkaammin ja "vihapuhetta" vaaditaan yhä kovemmin rangaistavaksi. Tulee väistämättä mieleen Kolmannen Valtakunnan viimeiset kuukaudet, jolloin rangaistukset ennen romahdusta kovenivat koko ajan - Hitlerin kritisoinnista ei enää seurannutkaan moitteita, vaan ensin keskitysleirikeikka ja aivan viime viikkoina välitön hirttotuomio. Mutta niin vain romahdus tuli silloinkin, vaikka järjestelmäpuolueen vastaista vihapuhetta kitkettiin koko ajan kovemmin keinoin:

Kun aloitin tämän blogin kirjoittamisen edellisellä vuosikymmenellä, maahanmuuttokriittisyys oli vielä kaukana valtavirrasta. Se muutos, joka on tapahtunut tänä aikana, etenkin viimeisen parin vuoden sisällä, on ollut valtava. Parhaana esimerkkinä voi tarkastella median keskustelupalstoja. Mikäli keskustelua ei ole suljettu – kuten useimmissa haittamaahanmuuttoa sipaisevissa uutisissa on: valtaosa lukijoiden kommenteista on ns. halla-aholaisella linjalla eli kriittisiä mutta maltillisia. Voi vain kuvitella, mitä mahtaa löytyä sensuroiduista kommenteista. Vielä pari vuotta sitten tilanne oli toinen – kriittinen kommentti vain siellä täällä.

Tästä huolimatta virallisessa politiikassa ei ole tapahtunut minkäänlaista muutosta. Eikä juuri siinäkään, että omalla nimellä ja kasvoilla ei uskalleta olla julkisesti kansallismielisiä. Yksityisesti kylläkin, ainakin oman otantani mukaan tolkuton määrä ihmisiä sanoo nykyään pienessä porukassa asioita, joita ei viisi vuotta sitten uskaltanut edes ajatella muuten kuin yksin pimeässä lukitun oven takana.

Yrjöperskeles pohti syitä poliitikkojen – etenkin pääministeri Sipilän – takinkääntämättömyyteen ansiokkaasti. Syynä on pelko. Ei äänestäjien, vaan median. Immoscausti osoitti, kuinka kohdellaan jos puhuu kansallismielisyydestä samalla tavalla kuin pitäisi median mielestä monikulttuurista puhua. Nostaisin toiseksi syyksi vanhan tottumuksen. Tarina kertoo, että loppusyksyllä 1991 Tehtaankadun suurlähetystö sai runsaasti yhteydenottoja Lokakuun vallankumouksen perinteisiä vuosipäiväjuhlia odottaneilta suomalaispoliitikoilta. Hurjimmat olivat kuulemma soitelleet vielä seuraavanakin vuonna. Ehkä nyt on tasan yhtä vaikeaa tajuta tuulen jo kääntyneen kuin oli 90-luvun taitteessa.

Median pelko on silti kiistatta olemassa ja aiheesta. Tässä kohtaa osoitan syyttävällä sormella. En mediaa, vaan jokaista isänmaallista kansalaista. En voi syyttää mediaa, jonka toimittajien koulutus on punavihreä aivopesu ja logiikan ymmärrys rajoittuu lukion lyhyeen apukoululaskentoon. Syytän meitä isänmaallisia siitä, että olemme antaneet mädättäjien määritellä kielenkäyttöämme.

Jos joku julkaisee isänmaallisiin arvoihin myönteisesti suhtautuvan kirjoituksen, median ensimmäinen reaktio on rasismista syyttely. Tämä on OK, koska toimittajat ovat mitä ovat. Mutta mikä on vastaajan reaktio? Puolustautuminen ”en ole rasisti”. Tässä annetaan näppärästi mädättäjille yliote. Puolustautuminen on heikkouden merkki. Suntzi sanoo, että voittamattomuus perustuu puolustukseen, mutta voiton mahdollisuus hyökkäykseen. On tietysti ymmärrettävää, että puolustautuminen on ensimmäinen refleksi – kukapa haluaisi saada rasistin leiman, etenkin kun se ei ole totta. Minuakin on syytetty hirmuiseksi rasistiksi esimerkiksi somaleita kohtaan. Kuitenkin olen ensimmäisenä iloitsemassa, jos somalit saavat oman kotimaansa rakennettua sivistyneeksi yhteiskunnaksi. Voisiko somaleja vihaava rasisti toimia näin?

Vihervasemmisto on aina ollut kielipelissä taitava. Jo Lenin osasi asiansa. Kommunistit olivat Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa vähemmistö, mutta kun he saivat vähäpätöisessä puolueen lehden toimittajavaalissa enemmistön, Lenin nimesi oman joukkonsa ”bolsevikeiksi” eli enemmistöläisiksi ja Marlovin johtamat sosialistit ”mensevikeiksi” eli vähemmistöläisiksi. Näin Lenin sai annettua omalle opilleen ”voittajan leiman” ja valitettavat seuraukset tunnetaan.

Mutta tätä peliä voi pelata kaksi. Ja isänmaallisilla on se huomattava etu puolellaan, että me olemme oikeassa. Siksi pitää iskeä takaisin, hyökätä. Vihervasemmisto lanseeraa sanoja ja käsitteitä. Me voimme tehdä samoin. Itse olen keksinyt sanan haittamaahanmuutto, jonka olen ilokseni nähnyt leviävän yhä laajempaan käyttöön (voi toki olla että joku muukin on keksinyt sen ihan itsenäisesti, oikein ajattelemalla kun yleensä päätyy samaan lopputulokseen). Vihervasemmisto pyrkii aiheuttamaan hämmennystä esimerkiksi niputtamalla kaiken maahanmuuton yhteen. Sana ”haittamaahanmuutto” iskee tämän strategian ytimeen. Siitä käy selvästi ilmi, että se sulkee pois suuren osan maahanmuutosta. ”Maahanmuuttokriittinen” on surkea sana, vihervasemmistolainen propagandasana joka pyrkii sekoittamaan kamelinkengittäjän ja prosessi-insinöörin. ”Haittamaahanmuuttaja” ei jätä varaa epäilyille.

Kun seuraavan kerran kohtaa moitesanan ”rasisti”, tulee napata sana omaan käyttöön ja singota se takaisin. ”Vihapuhetta? Ei, en minä vihaa muslimeja. Säälin heitä. Heidän kulttuurinsa on luonut vain epäonnistuneita yhteiskuntia ja kurjuutta. Siksi on inhimillisesti tärkeää kertoa heille totuus siitä, miten luodaan menestystarinoita ja saada heidät käsittämään oman lähtökulttuurinsa destruktiivinen ajattelemattomuus sivistystä kohtaan. Entä itse? Tuo sinun puheesi ”kulttuurien samanarvoisuudesta” oli selvää vihapuhetta länsimaista sivistystä vastaan. Länsimaat ovat luoneet sen sivistyneen yhteiskunnan, jonka hedelmistä epäonnistuneista kulttuureista lähtevät kehitysmaalaiset pyrkivät nauttimaan. Sinä tihkut vihapuhetta omaa, onnistunutta kulttuuriasi kohtaan. Oma puheeni on säälipuhetta. Vihapuhuja olet sinä itse.
Kyse ei ole ihonväristä, kuten olkiukkoja pystyttävä media väittää. Me hyväksymme vaikka ruudullisen, kunhan hän hyväksyy suomalaiset arvot ja on valmis sekä halukas niiden mukaan elämään ja maata rakentamaan. Kääntäen: emme hyväksy myöskään ketään täysin pohjoismaalaistaustaista jihadistimuslimia, vaikka hän olisi kalpea kuin kalkkilaivan kapteeni.

Mädättäjien kimppuun on useimmiten turha hyökätä heidän itsensä takia. He ovat enimmäkseen opportunisteja, jotka olisivat 30-luvun Saksassa olleet Kristalliyönä ensimmäisenä synagogan nurkalla tulitikut kädessä. Tärkeää on se, että saa heidän myötämieliset seuraajansa, suuren yleisön, omalle puolelleen. Suuri osa ihmisistä kun uskoo mediaa. He ovat saattaneet lomailla Hurghadassa ja ihastelleet ”kuinka ystävällisiä ne muslimit oikein olivatkaan, aina niin avuliaita.” Todellisuus on kuitenkin se, että Hurghadan porteilla ovat äijät Kalasnikov kainalossa pitämässä normimuslimit poissa ja ne ystävälliset saisivat hyvin äkkiä kenkää, jos eivät olisi työnsä puolesta ystävällisiä. Työpaikoista turistikohteissa tapellaan verissä päin ja sen lauluja laulat, kenen leipää syöt. Tai sitten hyväuskoinen mokuttaja saattaa olla yliopisto-opiskelija, jonka perustelu kulttuurien samanarvoisuudesta aiheutuu siitä samalla kurssilla olleesta Nigerian igbosta. Kurssi ei ainakaan ole ollut tilastotiedettä, koska silloin tunnettaisiin käsite ”vääristynyt otos”. Minullakin on paljon enemmän yhteistä kontaktipintaa jordanialaisen saman alan ihmisen kanssa kuin naapurissa asuneen, vähän toisenlaiseen elämään päätyneen pikkuserkkuni kanssa.

Me kansallismieliset olemme nostaneet esiin tilastoja, jotka kiistatta osoittavat haittamaahanmuuton katastrofaalisuuden ja näin jatkamme edelleen. Yksi asia on kuitenkin jäänyt pimentoon. Jossain Etelä-Italiassa mafiamaiset rikollisjärjestöt syyllistyvät rikoksiin yllättävän vähän. Syy on suojelurahassa. Jos yritys ei maksa rikollisliigalle, sattuu epäilyttävä tulipalo. Mitä muutakaan vastikkeettomat etuudet haittamamuille ovat kuin suojelurahaa? Jo nyt ryöstöjä, pahoinpitelyjä ja raiskauksia tapahtuu moninkertainen määrä kantaväestöön nähden. Kuvitelkaa, millaista meno olisi, jos suojelurahaa ei maksettaisi. Nyt suojelurahalla pystyy hankkimaan hyödykkeitä, viihdettä ja jopa seksiä. Jos me veronmaksajat emme tätä rahoittaisi, katumme olisivat huomattavasti turvattomampia. Meidän eromme Italian yrittäjiin on kuitenkin siinä, että he eivät voi dumpata mafiosoja takaisin sinne mistä ne ovat tulleetkin.

Isänmaallisten suomalaisten ongelma verrattuna mädättäjiin on se, että meillä on rehellisiäkin töitä tehtäväksi. Ei meitä mamutöissä näy sossuvirkailijoina ja kotouttajina. Kuitenkin juuri noissa asemissa näihin asioihin pääsisi vaikuttamaan. Kun niihin on hakeutunut mädättäjiä, vaikutuskin on mädättävä. Siksi jokaisen isänmaallisen suomalaisen velvollisuus on vähintäänkin pitää huolta siitä, että omalta sektorilta ei tule mokutus läpi. Kaikille suosittelenkin mahdollisuuksien mukaan työryhmiin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen mukaan menemistä. Hommaforumia lukemalla saa hämmästyä keskustelun tasosta. Kun törmää omaa opiskelualaa sivuaviin juttuihin, näkee että liikkeellä on kovan luokan ammattimiehiä. He eivät vain halua julkisuutta. Samasta syystä kirjoitan itsekin nimimerkillä. Minulla ei ole minkäänlaisia poliittisia pyrkimyksiä enkä halua yhteenkään ylimääräiseen luottamustehtävään. Ja suoraan sanottuna: Hommaforumilla pelätään. Aiheesta. Kansallismieliseksi leimautuminen on tuhoisaa. Tästä erinomaisena esimerkkinä on Olli Immonen. Eikä pelkästään siksi, että hänet on leimattu. Vaan siksi, että ylipäätään on olemassa kansanedustaja, julkisuuden edustaja Olli Immonen. Olli on hyvä mies, mutta kyvyiltään, ulosanniltaan ja kielitaidoltaan pelkkä keskinkertaisuus. Hänen paikalleen olisi päässyt tusina parempaa koska tahansa, jos olisivat vain uskaltautuneet kaapista ulos.

Ajat ovat muuttumassa ja meidän kansallismielisten on otettava oikea linja. Ongelmamme on ollut profiili, joka on keskittynyt haittamaahanmuuton vastustukseen. Sen tilalle on otettava kansallismielisyys. Kirjoitin jo viisi vuotta sitten seuraavasti:
Epäedullinen kehitys johtuu maahanmuuttokriittisten strategisesta virheestä. Kriitikot tarjoavat vaihtoehtoa EI - ei turvapaikkaturismille, ei sosiaalietujen hyväksikäytölle, ei levottomuuksille. Mokuttajat taas tarjoavat vaihtoehtoa KYLLÄ - kyllä monikulttuuriselle rikastamiselle, kyllä sosiaaliturvalle, kyllä kulttuurien rinnakkaiselolle.
Kuvitelkaapa tilanne toisinpäin. Maahanmuuttokriittiset julistaisivat vähäosaisten auttamista kehitysmaissa, vaurauden luomista omalla työllä, kansalaisyhteiskuntaa. Mokuttajat toteaisivat: ei kansallisvaltiolle, ei omalle vastuulle ansaitsemisesta, ei suomalaiselle kulttuurille.
Olisiko mokuttajilla mitään mahdollisuuksia?

Positiivisen lähestymistavan voimasta Dilbert-sarjakuvan luoja Scott Adams kirjoitti äskettäin erinomaisen analyysin. Jos lähtee puolustautumaan syytöksiä vastaan, saa niskaansa vain uusia syytöksiä. Sen sijaan pitää napata koppi sanasta ja kääntää se sekä positiiviseksi että esittäjäänsä vastaan. Vielä kerran: ”Minäkö rasisti? Vain jos kusipäisyys on rotu. Miksi suhtaudut itse halventavasti omaan, menestyneeseen ja toimivaan kulttuuriimme suosimalla epäonnistunutta ja mädäntynyttä kulttuuria?”

Meidän ongelmamme on ollut se, että olemme reagoineet mädättäjien toimia vastaan, emme positiivisesti oman kulttuurimme puolesta. Reagoiminen ja vastustaminen ovat häviäjien merkkejä. Siitä huolimatta on saatu aikaan sekä jytky että ihmisten avoimempi puhuminen ongelmista. Kuvitelkaa, mitä saamme aikaan kun puhumme positiivisesti suomalaisesta, menestyvästä yhteiskunnasta ja tarjoamme sitä monikulttuurisuuden sijaan – tai itse asiassa unohdamme koko monikulttuurisuuden ja puhumme ainoastaan meitä odottavasta kansallisesta menestystarinasta. Vielä pari lainausta tuosta viiden vuoden takaisesta tekstistä:
Jos jotakin asiaa haluaa vastustaa, sitä ei pidä vastustaa sanomalla ei vaan tarjoamalla vaihtoehto. Tällä hetkellä Suomen suurin uhka on maamme mätäneminen sisältäpäin haloslaisten, demlalaisten ja mokuttajien toimesta. Tähän ei Hommafoorumin maahanmuuttokriittisyys ole ratkaisu, vaan aidon, kansallismielisen isänmaallisuuden korostaminen. Isänmaallisuus ei tarkoita rasismia tai ulkomaalaisvastaisuutta, vaan positiivista ylpeyttä suomalaisuudesta ja tämän maan aitoa rakentamisen halua. Nuorisomme on isänmaallista ja suurimmalla osalla on arvot kohdallaan. Heille on tarjottava kansallismielisyyden mallia. Oppia voi hakea 30-luvun Suomesta. Systeemi joka kykeni nostamaan vain 20 vuotta aiemmin sisällissodan repimästä kansasta talvisodan yhtenäisyyden hengen, ei voi olla väärässä. Kun katsoo 30-luvun henkistä ilmapiiriä, siinä ei näe venäläis- eikä edes kommunistivihamielisyyttä, vaan kansallisen nousun hurmaa. Siis positiivisuutta. Kommunismin vastustaminen oli sen sivutuote, varsinainen painopiste oli kansallismielisyydessä. Sama yhtenäisyys voidaan rakentaa nuorisomme avulla jo nyt. Aihio on valmiina, tarvitaan vain sopiva annos positiivista nationalismia.

Kansaamme mädättävillä aineksilla on yli kahdenkymmenen vuoden etumatka. Mutta meillä on puolellamme oikeassa olemisen voima.
Se, joka ehtii ensin, voittaa. Ensiksi ehtinyttä vastustava häviää. Vain todellisen vaihtoehdon esittäjä saattaa kyetä voittamaan ensin ehtineen.

Jokainen kansallismielinen on tähän asti pitänyt huolen siitä, että monikulttuurisuus ei kävele juuri oman poteron kohdalta yli. Nyt on aika nousta ylös ja hyökätä. Puhukaa. Kirjoittakaa. Keskustelkaa. Rohkaiskaa ihmisiä mukaan isänmaalliseen henkeen, positiiviseen suomalaiskansallisuuteen.

Keskiarvotilastot - naiset maraton

Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.

Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1	Paula Radcliffe	GBR	2:21:22.6
2	Catherine Ndereba	KEN	2:21:49.2
3	Aberu Kebede	ETH	2:22:00.1
4	Mary Keitany	KEN	2:22:13.7
5	Edna Kiplagat	KEN	2:22:18.5
6	Tirfe Tsegaye	ETH	2:22:24.8
7	Florence Kiplagat	KEN	2:22:44.2
8	Mare Dibaba	ETH	2:22:58.9
9	Zhou Chunxiu	CHN	2:23:00.8
10	Aselefech Mergia	ETH	2:23:12.0
11	Birhane Dibaba	ETH	2:23:14.7
12	Yebrqual Melese	ETH	2:23:17.1
13	Sharon Cherop	KEN	2:23:39.6
14	Feyse Tadesse	ETH	2:23:41.0
15	Constantina Dita	ROU	2:23:45.3
16	Eunice Jepkirui	BRN	2:23:52.6
17	Irina Mikitenko	GER	2:24:01.5
18	Atsede Baysa	ETH	2:24:09.7
19	Svetlana Zakharova	RUS	2:24:17.0
20	Priscah Jeptoo	KEN	2:24:25.3
21	Tegla Loroupe	KEN	2:24:28.2
22	Margaret Okayo	KEN	2:24:28.3
23	Jeļena Prokopčuka	LAT	2:24:33.7
24	Mulu Seboka	ETH	2:24:35.4
25	Yoko Shibui	JPN	2:24:36.3
26	Susan Chepkemei	KEN	2:24:38.0
27	Sun Yingjie	CHN	2:24:38.6
28	Amane Gobena	ETH	2:24:39.6
29	Ingrid Kristiansen	NOR	2:24:40.6
30	Jemima Sumgong	KEN	2:24:44.6
31	Gete Wami	ETH	2:24:44.9
32	Bezunesh Bekele	ETH	2:24:54.5
33	Joyce Chepchumba	KEN	2:24:54.7
34	Lyudmila Petrova	RUS	2:24:55.9
35	Meselech Melkamu	ETH	2:24:57.0
36	Naoko Takahashi	JPN	2:24:57.7
37	Abebech Afework	ETH	2:25:08.4
38	Rita Jeptoo	KEN	2:25:10.1
39	Lornah Kiplagat	KEN	2:25:13.2
40	Elfenesh Alemu	ETH	2:25:17.1
41	Lidia Simon	ROU	2:25:18.9
42	Mamitu Daska	ETH	2:25:19.1
43	Meskerem Assefa	ETH	2:25:20.7
44	Caroline Kilel	KEN	2:25:22.5
45	Helena Kiprop	KEN	2:25:25.8
46	Merima Mohammed	ETH	2:25:27.5
47	Tadelech Bekele	ETH	2:25:30.0
48	Filomena Cheyech	KEN	2:25:35.0
49	Rosa Mota	POR	2:25:36.8
50	Valary Aiyabei	KEN	2:25:39.6
51	Magarsa Askale	ETH	2:25:40.5
52	Agnes Kiprop	KEN	2:25:41.5
53	Shalane Flanagan	USA	2:25:42.1
54	Buzunesh Deba	ETH	2:25:43.1
55	Ashete Bekele	ETH	2:25:43.7
56	Deena Kastor	USA	2:25:45.4
57	Marleen Renders	BEL	2:25:51.2
58	Desiree Linden	USA	2:25:57.5
59	Katrin Dörre-Heinig	GER	2:25:58.6
60	Wei Yanan	CHN	2:26:05.0
61	Reiko Tosa	JPN	2:26:09.6
62	Yukiko Akaba	JPN	2:26:16.5
63	Salina Kosgei	KEN	2:26:18.3
64	Firehiwot Dado	ETH	2:26:18.5
65	Fatuma Roba	ETH	2:26:18.6
66	Derartu Tulu	ETH	2:26:18.8
67	Marta Lema	ETH	2:26:22.1
68	Zhu Xiaolin	CHN	2:26:22.8
69	Mara Yamauchi	GBR	2:26:27.2
70	Agnes Barsosio	KEN	2:26:29.1
71	Caroline Rotich	KEN	2:26:29.5
72	Masako Chiba	JPN	2:26:30.0
73	Uta Pippig	GER	2:26:34.4
74	Atsede Habtamu	ETH	2:26:41.5
75	Margaret Agai	KEN	2:26:50.2
76	Lisa Ondieki	AUS	2:26:50.2
77	Madina Biktagirova	RUS	2:26:50.9
78	Aberu Mekuria	ETH	2:26:51.0
79	Grete Waitz	NOR	2:26:51.2
80	Zhang Shujing	CHN	2:26:51.3
81	Albina Mayorova	RUS	2:26:53.4
82	Biruktayit Degefa	ETH	2:26:53.9
83	Melkaw Gizaw	ETH	2:26:55.2
84	Tiki Gelana	ETH	2:26:56.1
85	Fatuma Sado	ETH	2:26:56.3
86	Harumi Hiroyama	JPN	2:26:58.3
87	Yeshi Esayias	ETH	2:27:00.8
88	Irina Timofeyeva	RUS	2:27:02.3
89	Korene Jelila	ETH	2:27:04.7
90	Ashu Kasim	ETH	2:27:05.5
91	Yoshimi Ozaki	JPN	2:27:08.3
92	Meseret Hailu	ETH	2:27:09.2
93	Tigist Tufa	ETH	2:27:11.5
94	Valeria Straneo	ITA	2:27:12.9
95	Hellen Kimutai	KEN	2:27:14.6
96	Lyubov Denisova	RUS	2:27:15.6
97	Mari Ozaki	JPN	2:27:16.3
98	Adriana Fernández	MEX	2:27:18.0
99	Hiromi Ominami	JPN	2:27:18.6
100	Christelle Daunay	FRA	2:27:19.4

Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:

1	Paula Radcliffe	GBR	2:15:25
10	Catherine Ndereba	KEN	2:18:47
35	Aberu Kebede	ETH	2:20:30
2	Mary Keitany	KEN	2:17:01
26	Edna Kiplagat	KEN	2:19:50
22	Tirfe Tsegaye	ETH	2:19:41
23	Florence Kiplagat	KEN	2:19:44
29	Mare Dibaba	ETH	2:19:52
27	Zhou Chunxiu	CHN	2:19:51
16	Aselefech Mergia	ETH	2:19:31
28	Birhane Dibaba	ETH	2:19:51
18	Yebrqual Melese	ETH	2:19:36
93	Sharon Cherop	KEN	2:22:28
15	Feyse Tadesse	ETH	2:19:30
61	Constantina Dita	ROU	2:21:30
56	Eunice Jepkirui	BRN	2:21:17
14	Irina Mikitenko	GER	2:19:19
83	Atsede Baysa	ETH	2:22:03
63	Svetlana Zakharova	RUS	2:21:31
33	Priscah Jeptoo	KEN	2:20:14

Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1	Paula Radcliffe	GBR	2:21:22.6
4	Mary Keitany	KEN	2:22:13.7
-	Ruth Chepngetich	KEN	-
-	Worknesh Degefa	ETH	-
-	Tirunesh Dibaba	ETH	-
-	Gladys Cherono	KEN	-
-	Vivian Cheruiyot	KEN	-
-	Ruti Aga	ETH	-
-	Brigid Kosgei	KEN	-
2	Catherine Ndereba	KEN	2:21:49.2
84	Tiki Gelana	ETH	2:26:56.1
-	Mizuki Noguchi	JPN	-
-	Roza Dereje	ETH	-
17	Irina Mikitenko	GER	2:24:01.5
14	Feyse Tadesse	ETH	2:23:41.0
10	Aselefech Mergia	ETH	2:23:12.0
-	Lucy Kabuu	KEN	-
56	Deena Kastor	USA	2:25:45.4
12	Yebrqual Melese	ETH	2:23:17.1
27	Sun Yingjie	CHN	2:24:38.6

Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1	Ritva Lemettinen	2:32:17.1
2	Sinikka Keskitalo	2:34:28.5
3	Kirsi Rauta	2:35:41.4
4	Tuija Toivonen	2:36:36.8
5	Anne-Mari Hyryläinen	2:37:00.5
6	Maija Oravamäki	2:41:15.3
7	Sirkku Kumpulainen	2:42:05.5
8	Maija Vuorinen	2:42:13.4
9	Marita Yli-Ilkka	2:42:36.1
10	Leena Puotiniemi	2:43:05.4
11	Sinikka Toropainen	2:44:46.9
12	Laura Manninen	2:44:59.3
13	Marjaana Lahti-Koski	2:45:14.8
14	Sari Juntunen	2:46:12.5
15	Marja Vartiainen	2:48:59.0
16	Jutta Meriläinen	2:49:25.2
17	Ulla-Maija Heinonen	2:50:55.0
18	Anita Herkman	2:51:12.4
19	Anne Jääskeläinen	2:52:00.9
20	Maire Kukkonen	2:52:10.3
21	Sanna Kullberg	2:52:24.7
22	Mira Tuominen	2:52:48.9
23	Irma Virtanen	2:53:18.8
24	Marja-Liisa Vähä-Ypyä	2:53:21.0
25	Elina Junnila	2:53:26.0
26	Sari Juuti	2:53:26.8
27	Riitta Hämäläinen	2:53:33.6
28	Pirkko Malmstedt	2:53:49.2
29	Minna Kainlauri	2:53:59.5
30	Maj-Lis Eklund	2:54:03.7
31	Irmeli Ruponen	2:55:48.7
32	Seija Tirkkonen	2:56:00.6
33	Anu Vatanen	2:56:08.2
34	Elisa Louhelainen	2:56:42.4
35	Erja Nurkkala	2:56:45.5
36	Pauliina Utriainen	2:57:16.8
37	Kukka-Maaria Mustonen	2:57:35.0
38	Anneli Nummela	2:58:40.9
39	Tuula Salminen	2:58:53.0
40	Paula Tukiainen	2:59:11.5
41	Sari Koivu	2:59:30.2
42	Elli Hallikainen	2:59:32.5
43	Tiina Puranen	2:59:40.0
44	Soili Kosonen	3:00:01.5
45	Katja Sillanpää	3:00:09.6
46	Seija Virsu	3:00:13.4
47	Johanna Davidila	3:00:39.9
48	Marjo Mulari	3:00:56.3
49	Seija Nurmi	3:01:09.0
50	Asta Peura	3:01:18.8
51	Sirkka Oikarinen	3:01:24.1
52	Teija Ruippo	3:01:42.3
53	Sirkku Karlsson	3:01:46.5
54	Anni Hemminki	3:02:12.1
55	Pauliina Tommola	3:02:41.3
56	Hanna Vesteri	3:03:04.9
57	Britt Sandvik	3:03:12.2
58	Marja Holopainen	3:03:12.8
59	Merja Jukonen	3:03:16.7
60	Mirjam Tynkkynen	3:03:27.1
61	Eila Puustinen	3:03:47.0
62	Anna-Liisa Virtanen	3:05:01.8
63	Riitta Paasio	3:05:08.4
64	Maija Valme	3:05:36.4
65	Anna-Liisa Vilkkilä	3:05:36.7
66	Birgit Koskela	3:05:56.9
67	Kaarina Länkinen	3:06:09.9
68	Mari Hyyppä	3:06:38.2
69	Anne Mäkelä	3:07:01.1
70	Ritva Patomäki	3:07:03.2
71	Mirja Vartiainen	3:07:29.3
72	Pia-Maria Grandell	3:07:43.6
73	Irja Hynynen	3:08:25.6
74	Paula Nurmi	3:08:39.4
75	Anitta Kirvesniemi	3:08:44.5
76	Eija Tikka	3:08:51.3
77	Jaana Salonen	3:09:06.3
78	Ulla Huopaniemi	3:09:11.7
79	Ann-Katrin Haga	3:09:11.7
80	Kirsti Pokka	3:09:12.8
81	Orvokki Mäyrä	3:10:05.7
82	Heli Tyyskänen	3:10:19.3
83	Sari Mäkinen	3:10:30.0
84	Merja Rautiainen	3:10:41.9
85	Pia Ross	3:11:22.1
86	Tanja Ilomäki	3:11:48.2
87	Seija Vidlund	3:11:54.2
88	Sisko Maukonen	3:11:55.0
89	Riitta Koski	3:12:29.6
90	Merja Ahonen	3:13:04.9
91	Raili Laatikainen	3:13:13.4
92	Anne Väliniemi	3:13:29.4
93	Salme Peltoniemi	3:13:49.7
94	Pirjo Kivelä	3:14:25.7
95	Marika Ahola	3:14:41.5
96	Tuula Pyykkönen	3:14:44.9
97	Kirsi Kivelä	3:14:47.6
98	Minna Syvälä	3:14:58.8
99	Eija Mannila	3:15:17.8
100	Kaisa Höijer	3:15:33.5

Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:

1	Ritva Lemettinen	2:28:00
6	Sinikka Keskitalo	2:33:18
5	Kirsi Rauta	2:31:53
3	Tuija Toivonen	2:28:49
4	Anne-Mari Hyryläinen	2:28:53
10	Maija Oravamäki	2:35:37
9	Sirkku Kumpulainen	2:35:24
13	Maija Vuorinen	2:39:08
20	Marita Yli-Ilkka	2:41:09
11	Leena Puotiniemi	2:35:54
17	Sinikka Toropainen	2:40:52
19	Laura Manninen	2:41:08
22	Marjaana Lahti-Koski	2:41:27
26	Sari Juntunen	2:42:48
15	Marja Vartiainen	2:39:22
41	Jutta Meriläinen	2:46:44
32	Ulla-Maija Heinonen	2:45:04
36	Anita Herkman	2:45:37
27	Anne Jääskeläinen	2:43:32
35	Maire Kukkonen	2:45:28

Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1	Ritva Lemettinen	2:32:17.1
-	Päivi Tikkanen	-
4	Tuija Toivonen	2:36:36.8
5	Anne-Mari Hyryläinen	2:37:00.5
3	Kirsi Rauta	2:35:41.4
2	Sinikka Keskitalo	2:34:28.5
-	Alisa Vainio	-
-	Annemari Sandell	-
7	Sirkku Kumpulainen	2:42:05.5
6	Maija Oravamäki	2:41:15.3
10	Leena Puotiniemi	2:43:05.4
-	Johanna Kykyri	-
8	Maija Vuorinen	2:42:13.4
-	Johanna Bäcklund	-
15	Marja Vartiainen	2:48:59.0
-	Kirsi Valasti	-
11	Sinikka Toropainen	2:44:46.9
-	Carina Juselius	-
12	Laura Manninen	2:44:59.3
9	Marita Yli-Ilkka	2:42:36.1

Uusinta: Lyhyt johdatus maailmanhistoriaan

Lukijalle: Mielestäni tämä juttu on yksi tärkeimpiäini ja uusin sen siksi heti neljän vuoden karanteeniajan täytyttyä. Se ei kuitenkaan aikanaan herättänyt erityistä huomiota. En ilmeisesti osannut vaikeaa asiaa ilmaista oikealla tavalla, mutta väitän että ajatukseni oli kuitenkin tärkeä:

Maailmanhistorian kulun voi selittää yksinkertaisimmin tarkastelemalla eri aikakausina eri paikoissa vallinneiden yhteiskuntajärjestelmien suhtautumista toisiin yhteiskuntiin.

Yleisesti yhteiskunnat voidaan luokitella kahteen pääryhmään: staattisiin ja dynaamisiin.

Staattinen yhteiskunta ei pyri laajentamaan kulttuuripiiriään valtaamalla alueita tai levittämällä kulttuuriaan muiden kansojen keskuuteen. Ääritapauksessa staattinen yhteiskunta eristäytyy kokonaan muista kulttuureista. Esimerkkejä staattisista yhteiskunnista:
Pääsiäissaaren polynesialaiset, jotka olivat niin eristäytyneitä, että olivat jo unohtaneet muiden ihmisten olemassaolon.
Japani 1600-luvulta 1800-luvun puoliväliin, jolloin ulkomaalaiskontaktit olivat äärimmäisen rajoitettuja, jopa kuolemantuomion uhalla kiellettyjä.
Kiina, aina ja perinteisesti hyvin vähän ulkomailta vaikutteita vastaanottaneena.
Bysantti, joka sinnitteli tuhat vuotta palatsijuonitteluineen kunnes romahti muslimi-invaasion edessä.

Staattisille yhteiskunnille tyypillistä on hidas tai pysähtynyt kehitys, joka silloin tällöin ryöpsähtää äkillisesti eteenpäin. Parhaana esimerkkinä pysähtyneisyydestä väliaikaisin kehitysharppauksin toimii Kiina. Staattiset yhteiskunnat eivät aktiivisesti pyri levittämään innovaatioitaan muualle tai laajentamaan valtakuntaansa. Tämän takia staattiset yhteiskunnat eivät yleensä ole maailmanhistorian suurten murrosten kannalta kiinnostavia. Siksi niiden käsittely päätetään tähän.

Dynaaminen yhteiskunta on sellainen, joka vuorovaikuttaa aktiivisesti toisten yhteiskuntien kanssa. Dynaamiset yhteiskunnat voidaan jakaa neljään ryhmään:

1) Endeemiset yhteiskunnat, esimerkiksi itsenäinen Suomi 1990-luvulle asti. Yhteiskunta levittää vaikutteitaan muualle sekä ottaa niitä vastaan, mutta vain vähäisen geenivirran vallitessa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteiskunnasta ei muuteta eikä sinne muuteta merkittävissä määrin. Maailmanhistorian kannalta endeeminen yhteiskunta ei ole erityisen merkityksellinen, joten niitäkään ei tässä käsitellä enempää.

2) Inklusiiviset yhteiskunnat, esimerkiksi Ruotsi 1950-luvulta alkaen. Yhteiskuntaan suuntautuu voimakas maahanmuutto yhteiskunnan omasta halusta johtuen, yleensä orja- tai halpatyövoiman tarpeen takia.

3) Kulttuuriekspansiiviset yhteiskunnat, esimerkiksi Aleksanteri Suuren valtakunta. Yhteiskunta alistaa valtaansa muita alueita, joihin tuo oman kulttuurinsa ilman voimakasta geenivirtaa eli maahanmuuttoa.

4) Väestöekspansiiviset yhteiskunnat, esimerkiksi Yhdysvallat 1700-1900 –luvuilla. Yhteiskunnan asukkaat muuttavat runsain joukoin muille alueille sulattaen alkuperäisväestön itseensä tai syrjäyttäen sen.

Luonnollisesti rajat eri yhteiskuntatyyppien välillä ovat häilyviä. Esimerkiksi jokainen väestöekspansiivinen yhteiskunta on samalla kulttuuriekspansiivinen (ainakaan en ole tietoinen poikkeuksista), mutta kaikki kulttuuriekspansiiviset yhteiskunnat eivät ole väestöekspansiivisia. On jossain määrin mielivaltaista, mihin kohtaan raja näiden kahden välillä vedetään. Kohtuullisen helposti kaikki yhteiskunnat voidaan kuitenkin johonkin näistä luokitella. Maailmanhistorian kannalta merkittäviä tapauksia ovat kolme viimeisintä eli inklusiiviset, kulttuuriekspansiiviset ja väestöekspansiiviset yhteiskunnat, koska vain tällaisten tapausten aktivoituessa maailmanhistoriassa voi tapahtua merkittäviä muutoksia. Tarkastellaan aikajärjestyksessä muutamia edustavia esimerkkejä. Nykyinen geenitutkimus on tehnyt merkittäviä läpimurtoja ihmisen esihistorian selvittämisessä, mutta tässä rajoitutaan kirjoitetun historian aikaan.

1. Hyksot olivat luku- ja kirjoitustaidoton kansa, joka kehittyneemmän aseteknologiansa turvin kykenivät valloittamaan Egyptin ja hallitsemaan sitä sadan vuoden ajan. Niiliä ylävirtaan paenneet Egyptin hallitsijat onnistuivat kehittämään oman vastaavan tekniikkansa ja valtaamaan maan takaisin. Hyksot olivat kuitenkin sadan vuoden aikana onnistuneet assimiloitumaan Egyptin kansaan suurelta osin. Egypti ei enää koskaan palannut entiseen loistoonsa, vaikka faaraot hallitsivatkin vielä toistatuhatta vuotta.
Luokka: Väestöekspansiivinen

2. Aleksanteri Suuren valtakunta. Aleksanteri Suuren isä, Makedonian kuningas Filippos II onnistui ”kultakuormaa kantavalla aasillaan” alistamaan Kreikan staattista yhteiskuntatyyppiä edustaneet kaupunkivaltiot hallintaansa inklusiivisessa valtauksessa. Aleksanteri onnistui levittämään kreikkalaisen kulttuurin laajaan valtakuntaansa perustamalla uusia kaupunkeja ja kannustamalla sivistystä mm. perustamalla kuuluisan Aleksandrian yliopiston. Väestöä hän ei vaihtanut, koska valtakunta hajosi pian hänen kuoltuaan jättäen jälkeensä vähäistä edistystä verrattuna aiempaan tilanteeseen.
Luokka: Kulttuuriekspansiivinen

3. Rooman valtakunta on siinä mielessä ainutlaatuinen tässä listassa, että se voidaan luokitella hyvin perustein mihin tahansa luokkaan. Tietyssä mielessä se oli kulttuuriekspansiivinen, mikä oli esimerkiksi Kreikan kannalta huono asia. Kreikan tiede oli paljon pidemmälle kehittynyttä ja jos roomalainen tarvitsi tiedettä, hän osti kreikkalaisen orjan, joka osasi. Kreikan tiede lakkasi vähitellen kehittymästä roomalaisvallan alla. Toisaalta se oli osin myös väestöekspansiivinen, sillä roomalaista uudisasutusta levisi valloitetuille alueille. Mutta oleellisin muutos oli kuitenkin toinen. Roomaan tuotiin orjia valloitetuilta alueilta ja työvoimaa mm. palkkasotureiksi. Seuraukset näkyvät geenivirrassa. Kannattaa katsoa antiikin roomalaisten patsaita ja maalauksia tarkkaan, miksei myös kreikkalaisten vastaavia. Eivät näytä juurikaan nykypäivän italialaisilta ja kreikkalaisilta, vaan länsieurooppalaisilta. Rooman valtakunta rappeutui tasavallan ajan ja keisarivallan alkuajan loistosta helpoksi saaliiksi vandaaleille.
Luokka: Inklusiivinen

4. Arabikalifaattien aika alkoi Muhammedin kuoltua 632. Välimeren ympäristö oli yhä hajaannuksen tilassa Rooman valtakunnan hajoamisen jäljiltä, joten uusi, järjestäytynyt sotaisa uskonto kykeni valtaamaan koko Välimeren eteläpuolen hallintaansa. Tilanne muistutti suurelta osin Rooman valtakunnan laajenemista. Ero oli kuitenkin geenivirran suunnassa. Valtakunnan äärialueilta siirtymä Arabian niemimaan keskusalueille oli selvästi vähäisempi kuin niemimaalta Pohjois-Afrikkaan ja muualle valloitetuille alueille. Osatekijä tässä oli moniavioisuus, joka salli valloittajasotureiden ottaa sivuvaimoikseen paikallisia naisia. Valloitusten päättyessä 700-luvulla alkoi näkyä myös toinen ero Roomaan. Arabien maailmanvalta ei tuottanut käytännössä mitään uutta tietoutta ja kulttuuria. Bagdadin abbasidikalifaatin vähäiset ansiot alalla koostuivat enimmäkseen antiikin ajan tietojen osittaisesta säilyttämisestä ja Aasian tietouden välittämisestä Eurooppaan. Ihmiskunnan tekninen kehitys alkoi toden teolla vasta 1700-luvulla. Tuskin lienee sattumaa, että samoihin aikoihin islamin Euroopan valloitus oli pysäytetty kolmeksisadaksi vuodeksi vuonna 1683 Wienin taistelussa.
Luokka: Väestöekspansiivinen

5. Mongolien maailmanvaltaa on joskus verrattu influenssaan: kumpikaan ei saa kohteessaan aikaan mitään pysyviä muutoksia, mutta estää kaiken toiminnan kestoajakseen ja jättää potilaan aiempaa huonompaan kuntoon. Mongolien maailmanvalloituksen tyssättyä valtakunta hajosi jättämättä sen kummempia jälkiä. Geenivirta valtakunnan länsialueille oli käytännössä olematon.
Luokka: Kulttuuriekspansiivinen

6. Yhdysvaltain laajeneminen, johon voidaan laskea mukaan siirtokunta-aikana tapahtunut asutuksen leviäminen ja Australian, kuten myös Uuden-Seelannin ja Kanadan asuttaminen muistuttavat kovasti toisiaan. Kaikissa tapauksissa alkuperäisväestö syrjäytettiin asein ja sairauksin länsimaisen väestön tieltä. Tuloksena oli erittäin menestyksekäs ja teknisesti kehittynyt yhteiskunta. Tähän luokkaan ei kuulu Etelä-Afrikka, jossa alkuperäisväestö jäi enemmistöksi. Jos olisi käynyt toisin, voi vastinesimerkkien perusteella aika hyvin arvata millainen maa Etelä-Afrikka olisi nyt.
Luokka: Väestöekspansiivisia

7. Siirtomaa-aika huipentui Berliinin konferenssiin 1884. Siellä Afrikka pilkottiin eri Euroopan maiden valtapiireihin. Seuraus ei ollut länsimaisten ihmisten massamuutto Afrikkaan. Seuraus oli kulttuurin vieminen Afrikkaan. Siirtomaavallan päätyttyä 1900-luvun loppupuoliskolla Afrikkaan ei jäänyt merkittävissä määrin eurooppalaisia. Eurooppalaisen kulttuurin rauniot sinne kylläkin jäivät. Seurauksena ennen siirtomaavaltaa jatkuvia heimosotia käynyt Afrikka oli edes jonkinlaisessa järjestyksen tilassa.
Luokka: Kulttuuriekspansiivinen

8. Yhdysvaltoja sen laajenemisen aikana käytettiin esimerkkinä jo aiemmin. Nykyään Yhdysvallat toimii myös esimerkkinä, mutta toisenlaisessa mielessä. Siirtolaiset eivät näet alun perinkään olleet täysin eurooppalaisia, vaan maahan tuotiin myös afrikkalaisia orjiksi. Päätös osoittautui varsin lyhytnäköiseksi, kuten rikostilastoista voidaan lukea. Viime aikoina Yhdysvaltoja on haitannut maahanmuutto latinalaisista maista, jota ei riitä kompensoimaan maahanmuutto Itä-Aasiasta.
Luokka: Inklusiivinen

Johtopäätökset:

Kulttuuriekspansiiviset yhteiskunnat ovat jääneet suhteellisen vähämerkityksisiksi. Negatiivinen esimerkki kulttuuriekspansiivisuudesta on mongolivaltakunta, joka jätti valloittamansa alueet hajottuaan huonompaan tilaan. Positiivisia esimerkkejä ovat Aleksanteri Suuren valtakunta ja kolonialismi, koska niiden jäljiltä kohdemaat olivat edistyneempiä kuin ennen niitä ja myös ainakin jossain määrin säilyttivät positiiviset rakenteet.

Väestöekspansiiviset yhteiskunnat ovat saaneet aikaan suurimmat muutokset. Muutoksen positiivisuusaste on riippuvainen siitä, onko valtauksen suorittanut edistyneempi vai taantuneempi yhteiskunta, aivan samoin kuin kultturiekspansiivisissa tapauksissa. Positiivisia esimerkkejä ovat Pohjois-Amerikka ja Australia, negatiivisia hyksot ja islamilainen imperiumi.

Inklusiivisissa yhteiskunnissa muutokset ovat tapahtuneet pitkällä, pari-kolme sukupolvea kestäneellä aikavälillä, mikä erottaa sen kahdesta muusta tyypistä. Negatiivisia esimerkkejä inklusiivisista muutoksista ovat Rooman valtakunta ja nykypäivän Yhdysvallat. Positiivisia esimerkkejä inklusiivisista yhteiskunnista ei ole. Tämä selittyy sillä, että ihmiset eivät vapaaehtoisesti siirry kehittyneemmistä yhteiskunnista kehittymättömämpien yhteiskuntien jäseniksi. Toiseen suuntaan muutosta sen sijaan tapahtuu sekä vapaaehtoisesti (siirtotyövoima, pakolaisuus) että väkisin (orjakauppa).

Tärkeintä on se, mitä voimme oppia historian suurista murroksista ja mitä ne tarkoittavat nykypäivänä. On hyvin ilmeistä, että nykyhetken kansainvaellukset tarkoittavat muutosta. Onko kyseessä kulttuuriekspansiivinen, väestöekspansiivinen vai inklusiivinen muutos, on vielä mahdotonta sanoa. Muutos kuitenkin on ilmeinen ja se kohdistuu vain ja ainoastaan länsimaihin. Tämän voi todeta helposti menemällä mihin tahansa syrjäiseen pikkukaupunkiin vaikkapa Laosissa, Jemenissä, Burundissa tai Suomessa eli maanosiensa syrjäisimpien maiden joukkoon kuuluvissa valtioissa. Laosilaisessa pikkukaupungissa kaikki vastaantulijat ovat aasialaisia, Jemenissä arabeja, Burundissa neekereitä. Toisin kuin Suomessa. Kävelin tällä viikolla kilometrin matkan suomalaisen pikkukaupungin läpi ja ehdin nähdä pari kiinalaista, yhden arabilauman ja useita yksittäisiä neekereitä.

Mikäli käynnissä oleva muutos on hyvästä, se on ensimmäinen kerta ihmiskunnan historiassa kun massamaahanmuutto huonommista maista parempiin maihin saa aikaan enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia.