Tätä kirjoittaessa pelataan parhaillaan jääkiekon nuorten MM-kisoja. Vuosittain Pohjois-Amerikassa sekä muutamassa Euroopan maassa suuren huomion saavat kisat on aina pelattu vuodenvaihteessa siten, että kisat alkavat edellisen vuoden puolella ja päättyvät pian uudenvuoden jälkeen.
Aikoinaan kisat olivat merkittävä pelaajatarkkailun kohde NHL-varauksia ajatellen. Nykyään painopiste on siirtynyt alle 18-vuotiaiden MM-kisoihin, sillä sen ikäisiä ei ole vielä voinut varata. Kaksikymppisten kisoissa esiintyvät lupaavimmat pelaajat on jo varattu ja muutkin enimmäkseen puhki analysoitu. Toki lisätietoa tulee etenkin siitä, kuinka pelaaja pärjää kovassa seurassa, mutta merkittävyys tietolähteenä ei ole yhtä suuri kuin joskus 20-30 vuotta sitten.
Yhdessä mielessä alle 20-vuotiaiden MM-kisat ovat kuitenkin erinomaisen mielenkiintoinen mittari. Jääkiekon kansainvälisessä levinneisyydessä ja tasossa. Aikuisten MM-kisat eivät ole mitään muuta kuin rahasampo, jolla otetaan hölmöiltä ylimääräiset pois. Niiden aikana maailman 16 parasta jääkiekkojoukkuetta tahkoaa NHL:n pudotuspelejä. Niistäkin pelaajista, jotka sattuvat kuulumaan pudotuspeleistä karsiutuneisiin joukkueisiin saadaan MM-kisoihin houkuteltua varmaan alle puolet pyydetyistä. Tämän makaaberina seurauksena MM-kisoista tulee tietysti jännittävämmät, koska joukkueet tasoittuvat. Esimerkiksi edellisissä, vuoden 2019 MM-kisojen joukkueissa Kanadan joukkue koostui kokonaan NHL-pelaajista. Jos Kanada olisi saanut parhaat miehensä mukaan, niin eipä MM-joukkueesta kovin montaa pelaajaa olisi mukaan mahtunut. Jopa Ruotsin joukkueessa oli vain neljä pelaajaa NHL:n ulkopuolelta. Sveitsillä NHL-pelaajia oli puolestaan kuusi eikä maa olisi saanut kaikista NHL-pelaajistaan edes joukkuetta kasaan. Italialla ja Iso-Britannialla taas ei edes voinut NHL-pelaajia olla, koska mailla ei sellaisia edes ole. Kaikkiaan tilanne on siis se, että MM-kisojen kuudestatoista maasta yksi (Kanada) on liikkeellä D-maajoukkueella, yksi (USA) C-maajoukkueella, neljä (Suomi, Ruotsi, Venäjä, Tsekki) B-maajoukkueella, kolme (Slovakia, Sveitsi, Saksa) A-B -maajoukkueen yhdistelmällä ja loput A-maajoukkueella, josta saattaa joissain tapauksissa (viime kisoissa ainakin Tanska, Latvia, Itävalta) puuttua pari parasta pelaajaa. Tämän seurauksena kisat ovat tasaisemmat ja voittaminen sattumanvaraisempaa kuin A-maajoukkueilla pelatessa.
Toisin on nuorten MM-kisoissa. Siellä ovat paikalla lähes kaikki parhaat alle 20-vuotiaat. Vain muutamat tämän ikäiset ovat jo murtautuneet NHL:ään eivätkä pääse kisoihin. Lisäksi, koska käytännössä joukkueet koostuvat vain kahdesta ikäluokasta, menestykseen vaaditaan laaja taso. Pikkumaallakin saattaa olla hyvä A-maajoukkue, koska sinne voidaan koostaa yli kymmenen ikäluokan parhaat pelaajat, mutta kahteen ikäluokkaan mahtuu vain muutama poikkeusyksilö eikä joukkue voi menestyä, jos jo kakkoskenttä koostuu kisaturisteista kolmos- ja neloskenttien ollessa täysin kädettömiä.
Niinpä nuorten MM-kisat ovat erinomainen mittari maan jääkiekkokulttuurin tasolle sekä jääkiekon levinneisyydelle maailmassa noin yleensäkin.
Ensimmäiset MM-kisat pelattiin vuonna 1977. Sitä ennen käytiin kolmet epäviralliset kisat, mutta niitä ei ole tässä laskettu mukaan. MM-kisoja tahkottiin kahdeksan maan voimin vuoteen 1995 asti eli yhdeksäntoista kertaa. Heikoin maa putosi B-sarjaan ja yksi nousi tilalle. Vuodesta 1996 alkaen on pelattu kymmenen joukkueen kisat. Välillä B-sarjaan on pudonnut yksi, välillä kaksi joukkuetta. Kun tarkastelee joukkuevalikoimaa, huomaa kiinnostavan asian. Kahdeksan joukkueen systeemissä vakiojäseniä oli kuusi: Suomi, Ruotsi, Tsekkoslovakia/Tsekki, Neuvostoliitto/Venäjä, Kanada ja USA. Nämä kuusi maata olivat mukana jokaisella 19 kerralla. Ei ollut mikään sattuma, että kymmenen joukkueen kisoihin siirryttiin 1996. Tsekkoslovakia oli viimeisen kerran mukana 1993 (kisojen alkaessa oli vielä Tsekkoslovakia, mutta päättyessä maa oli jo hajonnut). Tämän jälkeen Slovakia pelasi 1994 C-sarjassa ja 1995 B-sarjassa nousten odotetusti A-sarjaan 1996. Laajennus oli ilmeisesti juuri tästä syystä tehty, sillä nyt kuuden vakiojäsenen joukkoon saatiin seitsemäs. Nämä seitsemän maata ovat olleet mukana kaikilla 26 kerralla 1996-2021. Kolme muuta ovat vaihdelleet samoin kuin kahdeksan maan systeemissä vaihtelivat ne kaksi muuta. Itse asiassa kymmenen maan sarjassa on ollut kahdeksaskin vakiojäsen eli Sveitsi, jonka muuten puhtaaseen putkeen sisältyy yksi käynti B-sarjassa vuonna 2009.
Seuraavat tilastot on jaettu kahteen osaan: kahdeksan maan sarja 1977-1995 ja kymmenen maan sarja 1996-2020 (tämänkertaisten kisojen tilastoja ei ole mukana, koska kisat ovat vielä kesken). Kahdeksan maan sarjassa käytetään nimityksiä Saksa, Tsekkoslovakia ja Neuvostoliitto, vaikka alkuvaiheessa kyseessä oli Länsi-Saksa ja loppuvaiheessa maat olivatkin Tsekki ja Venäjä (sekä yksissä kisoissa Itsenäisten Valtioiden Yhteisö). Vuoden 1987 kisoissa Neuvostoliitto ja Kanada hylättiin joukkotappelun takia, mutta niiden sijoituksiksi on laskettu Kanadalle neljäs ja Neuvostoliitolle kuudes, koska maat säilyivät kuitenkin sarjassa ja olisivat saamillaan pisteillä olleet näillä sijoilla. Vastaavasti sarjataulukossa sijoilla 4-6 olleet on pudotettu pykälää tai kahta alemmas.
Kahdeksan maan sarja 1977-1995
Maa, osallistumiskerrat, mitalit, mestaruudet, keskimääräinen sijoitus, paras sijoitus.
Ensisijaisena lajittelukriteerinä osallistumiskerrat, toisena keskimääräinen sijoitus.
| Neuvostoliitto | 19 | 16 | 10 | 2,1 | 1 |
|---|---|---|---|---|---|
| Kanada | 19 | 12 | 7 | 2,8 | 1 |
| Tsekkoslovakia | 19 | 11 | 0 | 3,4 | 2 |
| Ruotsi | 19 | 10 | 1 | 3,6 | 1 |
| Suomi | 19 | 6 | 1 | 3,9 | 1 |
| USA | 19 | 2 | 0 | 5,4 | 3 |
| Saksa | 16 | 6,8 | 5 | ||
| Sveitsi | 9 | 7,8 | 7 | ||
| Norja | 5 | 7,4 | 6 | ||
| Puola | 5 | 7,8 | 7 | ||
| Itävalta | 1 | 8,0 | 8 | ||
| Japani | 1 | 8,0 | 8 | ||
| Ukraina | 1 | 8,0 | 8 |
Yhdeksäntoista vuoden aikana A-sarjassa esiintyi kuuden vakiomaan lisäksi vain seitsemän muuta maata. Kaikki vakiomaat olivat useammin kuin kerran mitaleilla, neljä niistä voitti mestaruuden. Paras ei-vakiomaa oli selvästi Saksa, joka oli poissa A-sarjasta vain kolme kertaa ja ylsi kerran jopa viidenneksi. Kolme maata oli satunnaisvierailijoita, kolme kävi A-sarjassa vain kerran. Näiden kuuden maan 22 turnauskerrasta vain viisi kertaa oli sellaisia, että maa säilytti paikkansa kahdeksan maan sarjassa. Lisäksi tuli vuonna 1995 yksi välttämätön säilyminen, kun yksikään maa ei sarjan laajennuksen takia pudonnut.
Viimeisenä järisyttävin tilastotieto. Vakiokuusikon ulkopuolelta kuuden parhaan joukkoon päästiin vain neljästi, Saksa kolme kertaa ja Norja kerran, kaikki eri vuosina. Joka ainoana vuonna kuuden parhaan joukossa oli siis vähintään viisi vakiokuusikon jäsentä. 15 kertaa 19 kisoissa vakiokuusikko miehitti kuusi ensimmäistä sijaa.
Kymmenen maan sarja 1996-2020
Maa, osallistumiskerrat, mitalit, mestaruudet, keskimääräinen sijoitus, paras sijoitus.
Ensisijaisena lajittelukriteerinä osallistumiskerrat, toisena keskimääräinen sijoitus.
| Kanada | 25 | 20 | 11 | 2,4 | 1 |
|---|---|---|---|---|---|
| Venäjä | 25 | 21 | 3 | 2,8 | 1 |
| USA | 25 | 10 | 4 | 3,8 | 1 |
| Ruotsi | 25 | 9 | 1 | 4,1 | 1 |
| Suomi | 25 | 9 | 4 | 4,5 | 1 |
| Tsekki | 25 | 3 | 2 | 5,1 | 1 |
| Slovakia | 25 | 2 | 7,0 | 3 | |
| Sveitsi | 24 | 1 | 6,8 | 3 | |
| Saksa | 12 | 9,2 | 8 | ||
| Kazakstan | 8 | 8,5 | 6 | ||
| Valkovenäjä | 8 | 9,8 | 9 | ||
| Tanska | 7 | 8,6 | 5 | ||
| Latvia | 5 | 9,2 | 8 | ||
| Norja | 3 | 9,7 | 9 | ||
| Ukraina | 3 | 10,0 | 10 | ||
| Itävalta | 1 | 9,0 | 9 | ||
| Norja | 1 | 9,0 | 9 | ||
| Puola | 1 | 10,0 | 10 | ||
| Itävalta | 1 | 10,0 | 10 | ||
| Ranska | 1 | 10,0 | 10 |
Kahdeksasta vakiojäsenestä (lasketaan yhden vuoden B-sarjassa vieraillut Sveitsikin sellaiseksi) kaikki ovat olleet mitaleilla. Mestaruuden ovat voittaneet kaikki muut paitsi Slovakia ja Sveitsi.
”Satunnaisvierailijoita” on käynyt tusina, eli nyt sentään 20 maata on ehtinyt A-sarjassa vierailla. Vakiojäsenten ulkopuolelta eniten turnauksia on pelannut Saksa, 12 eli alle puolet (nyt tuli kolmastoista eli tasan puolet kasassa). Muut yksitoista ovat olleet enemmän tai vähemmän satunnaiskävijöitä. Niiden pelaamista 39 turnauksesta 26 eli tasan kaksi kolmasosaa on päättynyt putoamiseen. Saksakin on ollut varsinainen hissijoukkue, se on pudonnut seitsemän kertaa eli useammin kuin on säilynyt. Ainoa ei-vakiojäsen jolla on enemmän säilymisiä kuin putoamisia on Tanska, neljä vastaan kolme. Tanska onkin samalla parhaan sijoituksen kirjannut ei-vakiojäsen, se oli kerran viides. Edes Saksa ei ole ollut koskaan kahdeksatta sijaa ylempänä. Seitsemän parhaan joukkoon on vakiojengin ulkopuolelta tunkeuduttu vain kolmesti, Tanskan viidennen sijan lisäksi Kazakstan oli kerran kuudes ja kerran seitsemäs.
Lopuksi sama järisyttävä tilastotieto kuin kahdeksan joukkueen sarjasta: vakiokahdeksikon lisäksi kahdeksan parhaan joukkoon on päästy vain yhdeksän kertaa. Joka kerta eri vuosina eli joka ainoana vuonna kahdeksan parhaan maan joukossa on ollut vähintään seitsemän vakiokahdeksikon jäsentä. 25 kisoissa vakiokahdeksikko on miehittänyt kahdeksan ensimmäistä sijaa 16 kertaa.
Nuorten MM-kisat on jääkiekon levinneisyyden ja globaalin tason paras mittari. Se kertoo selvää kieltä siitä miten asiat ovat, oltakoon Suomessa ja Kanadassa miten innostuneita tahansa. Mikä toki suotakoon kaikille, kukin olkoon innostunut omasta hiekkalaatikostaan. Pistetäänpä vielä lopuksi näkyville keihäänheiton nuorten MM-kisojen mitalitaulukko. Keihäänheittoa tunnetusti perinteisesti vähätellään sanomalla että eihän sitä paljon missään muualla harjoiteta kuin Suomessa. Nuorten MM-kisoja on järjestetty vuodesta 1986 alkaen joka toinen vuosi eli 17 kisat on käyty. Tässä nuorten miesten mitalitaulukko. Kaksi Neuvostoliiton edustajaa on jyvitetty niihin maihin joita he myöhemmin edustivat eli Venäjälle ja Valkovenäjälle, yksi itäsaksalainen on laskettu saksalaisiin:
| Maa | Kultaa | Hopeaa | Pronssia | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Etelä-Afrikka | 3 | 3 | 1 | 7 |
| Suomi | 2 | 3 | 1 | 6 |
| Venäjä | 2 | 1 | 1 | 4 |
| Puola | 2 | 2 | ||
| Iso-Britannia | 1 | 2 | 3 | |
| Saksa | 1 | 1 | 2 | 4 |
| Australia | 1 | 1 | 2 | |
| Latvia | 1 | 1 | 2 | |
| Valkovenäjä | 1 | 1 | ||
| Uzbekistan | 1 | 1 | ||
| Trinidad | 1 | 1 | ||
| Intia | 1 | 1 | ||
| Japani | 1 | 1 | 2 | |
| Puola | 1 | 1 | ||
| Norja | 1 | 1 | ||
| Egypti | 1 | 1 | ||
| Argentiina | 1 | 1 | ||
| Slovenia | 1 | 1 | ||
| USA | 1 | 1 | ||
| Etelä-Korea | 2 | 2 | ||
| Uusi-Seelanti | 1 | 1 | ||
| Kreikka | 1 | 1 | ||
| Kuuba | 1 | 1 | ||
| Brasilia | 1 | 1 | ||
| Ukraina | 1 | 1 | ||
| Moldova | 1 | 1 | ||
| Grenada | 1 | 1 |
Seitsemättoista kisat. Mitalisteja kahdestakymmenestäseitsemästä maasta. Kultamitalisteja kahdestatoista maasta. Jokaisesta maanosasta (paitsi Antarktikselta) mitalisteja vähintään kahdesta eri maasta. Mestaruus puuttuu ainoastaan Etelä-Amerikalta.
Viimeksi nuorten MM-kisat käytiin 2018 Tampereella (vuoden 2020 kisoja Nairobissa siirrettiin sattuneesta syystä vuodella). Satuin paikan päällä olleena kiinnittämään silloin huomiota keihäänheiton finalisteihin. Kaksitoista maailman parasta junioria. Jokainen eri maasta. Edustajia kuudesta maanosasta. Viisi ensimmäistä sijaa menivät kaikki eri maanosiin, ainoa afrikkalainen ”petti” ja oli vasta yhdestoista. Suomen Teemu Narvilta toivottiin mitalia, mutta kuudes sija olisi tuonut vain EM-hopeaa, jos kyseessä olisivat olleet EM-kisat mutta kun eivät olleet.
11 kommenttia:
"Esimerkiksi edellisissä, vuoden 2019 MM-kisojen joukkueissa Kanadan joukkue koostui kokonaan NHL-pelaajista. Jos Kanada olisi saanut parhaat miehensä mukaan, niin eipä MM-joukkueesta kovin montaa pelaajaa olisi mukaan mahtunut."
Keitähän ne parhaat Kanadan miehet sitten mahtoivat olla? Ja millä kriteereillä? Ja millä kriteereillä joukkue tuleviin (?) kisoihin luokitellaan D-kastiin?
Suomen alle 20v. hävisi tänään tiukan taiston jenkeille yhdellä maalilla. USA:ssa on väkeä mistä valita 60 kertaa suomalaisiin nähden. Ilmeisesti aikuistuessaan jenkit uskovat C-joukkueella voittavansa paitsi Suomen myös Kanadan, joka lähtee mittelöihin ylimielisesti D-joukkueella. Toivottavasti kisat tulevat olemaan yhtä viihdyttävät ja kuin nämä alle kaksikymppisten kisat.
"Aikuisten MM-kisat eivät ole mitään muuta kuin rahasampo, jolla otetaan hölmöiltä ylimääräiset pois. "
Mutta katsotaanhan naistenkin urheilutapahtumia. Siinäkin taidetaan ottaa hölmöiltä ainakin tuomaripelillä hölmöiltä rahat pois. Niin on monelle käynyt.
Veijo Hoikka: Voitaneen olettaa melko turvallisin mielin, että jos lähdetään parasta joukkuetta hakemaan, niin sinne otetaan joukko parhaita pistenikkareita. Ainakin kahteen parhaaseen hyökkäysketjuun eli kuusi miestä. Katsotaanpa NHL-kauden 2018-19 kanadalaispelaajien pistesaldoa. MM-joukkueen kolmen parhaan pistenikkarin sijoitukset kanadalaispelaajien joukossa ovat 18, 20 ja 27. Jos Kanada pistäisi parhaan joukkueensa jalkeille, luultavasti yksikään näistä ei olisi mukana. Sanoin, että Kanadalla on aikuisten MM-kisoissa D-joukkue. Se oli varovaisuutta. Oikeampaa olisi todeta, että maa saa jalkeille F-joukkueen.
Sijoitukset 18, 20 ja 27. No voi helvata. Kiekon kaikkien aikojen parhaan maan joukosta ei siis löydy hyökkääjien (miksei muuten oteta pakkeja lukuun?) joukosta kuin 6 pelaajaa, jotka pystyvät tekemään maaleja kovia vastustajia vastaan kansainvälisellä tasolla. Tämän päivän ottelussa Kanadan peli oli surkeaa räpeltämistä ja hävisivät taitokiekkoa pelaavalle USA:lle, mikä tuli totuuslehdille valtavana yllätyksenä. Montako NHL:n kärkikaartin maalintekijää oli Suomen äijien joukkueella 2019 sen voittaessa MM:n?
Luokittelusi A-F-tasoihin oli lohduttava. Suomenkaan ei tarvitse tuntea syyllisyyttä siitä, että Venäjä menetti kasvonsa hävitessään Suomelle pronssiottelun. Pelasihan Venäjä B-tason joukkueella. Suomi sen sijaan pelasi parhaalla miehistöllään, sillä sehän voitti jääkiekon suurvallan Venäjän. Onneksi Venäjälle luovutimme siirtomaamme Karjalan jo kauan sitten, sillä osasimme ennakoida, että saamme jossakin muodossa kompensaatiota tuleville loukkauksillemme Suurta ja Mahtavaa kohtaan.
Naisurheilun kommenttini oli epäselvä. Tarkoitin: naisia vastaan ei kannata lähteä ottelemaan, sillä tuomaripelillä ainakin hölmöiltä otetaan helposti kaikki rahat pois.
Onneksi USA voitti tämän junnumestaruuden:
Nuoret Leijonat eivät hävinneet häviäjille!
Veijo Hoikka: Täsmennän vielä. Kirjoituksessa ja antamassani esimerkissä käsiteltiin siis AIKUISTEN MM-kisoja, ei nuorten. Nuorten MM-kisoissa jokainen joukkue on parasta, mitä maasta saadaan jalkeille.
Juuri tästä syystä tasovertailussa pitää käyttää nuorten MM-kisoja, ei aikuisten. Aikuisten kisoissa pelaa maan tasoon nähden ihan erilaisia joukkueita.
Qroquius Kad: USA:lla kävi tuuri. Viidestä keskinäisestä pelistä Kanada olisi voittanut neljä, ainakin vedonlyöjien mukaan. Yksittäisessä pelissä voi käydä miten vaan.
JB: USA:lla kävi tuuri. Katsoitko ottelun?
Kiälenhualtoo:
Lätkä on semmonen tila, kun vaikka kiakonpelaaja tapaa missin ja ihastuu siihen. Sanotaan, että ollaan lätkässä. Peli on jääkiakko, lyhkösesti kiakko. Taikka nuarisokiälellä hoki, oikein siis ulkomaankiälellä.
Pyssymiäs
Lisäys:
Kiakkoo voidaan nimittää myös lötäksi. Siis kiakko on toiselta nimeltään lötä.
Itäsuomalaisia murteita puhuvia vodaan kiusata opettemalla niille sana kiakko. Tuppaavat lausumaan sen kiekko.
Pyssymiäs
Veijo Hoikka: En katsonut. Perustin toteamuksen vedonlyöjien arvioon ja joukkueiden materiaaliin.
Pyssymiäs: Entäs se tamperelaisten tapa sanoa "jäähalli" kahdella ja puolella ällällä?
Epäilen, että Jaskakin, tai etenkin. Jaska, tietää, ettei paras jääkiekkojoukkue tule nimeämällä siihen 23 yksittäin parasta pelaajaa. Vaikkapa Venäjän "dream teamien" tulokset kertonevat sen, ja jos sallitaan hyppäys jalkapalloon, afrikkalaisten maajoukkueiden jatkuva alisuorittaminen.
Itse katsoin em. loppuottelun, ja olen sitä mieltä, että USA oli kisojen joukkueista ainoa, joka olisi kyennyt voittamaan Kanadan myös vaikkapa paras viidestä -systeemissä.
Ja lienee kaikille selvää, että jääkiekko on maailmalla sivulaji. Mutta on toisaalta älyllisesti epärehellistä verrata talvilaji kesälajien. Etenkin lajiin, jota voi harjoitella melkein missä vain melkein millä kepillä tahansa.
Sen verran lisään, että jääkiekon mm-kisojen suurin erehdys on ollut siirtyminen pudotuspelijärjestelmään. Vanha sarjajärjestelmä oli paljon parempi. Siinä jokaisella ottelulla oli käytännössä merkitystä mestaruuden kannalta, yhtään ottelua ei voinut pelata löysästi.
Lähetä kommentti