Uusinta: Suora kannustin

Lukijalle: Minulla on tapana todeta, että haittamaahanmuutosta ei voi esittää niin typerää ja Suomen kansalle vahingollista ideaa, ettei sitä lähdettäisi toteuttamaan. Ehkä olen erehtynyt, sillä tätä neljä vuotta sitten esittämääni typeryydenleimausta ei ole vielä ainakaan sellaisenaan toteutettu. Mitä nyt rikolliset saavat joskus turvapaikan sillä perusteella, että Suomi suhtautuu rasistisesti muihin kulttuureihin eikä hyväksy niiden tapaa hoitaa rikollisongelmaa lyhentämällä rikollisen pituutta noin 30 senttimetrillä. Toisaalta voi yrittää ajatella positiivisesti ja pitää tämän ehdotuksen toteutumattomuutta merkkinä siitä, että haittamaahanmuuttopolitiikan suunta on vihdoinkin kääntymässä järkevään päin aiheutettuaan Suomen väestörakenteelle vasta yhtä pahat vahingot kuin toinen maailmansota. Siinä näet kuoli kansamme parasta osaa suunnilleen yhtä paljon populaatiota kuin haittamamuja on maahan tullut ja täällä lisääntynyt:

Syyrian sodan seurauksena Suomeen otetaan entistä enemmän kiintiöpakolaisia. Kiintiöpakolaisjärjestelmä on tarkoitettu väliaikaiseksi turvapaikaksi kotimaastaan lähteville. Tarkoitus on, että kotimaan olojen rauhoituttua ihmiset palaavat takaisin. Tähän ilmoitetaan jopa olevan haluja. Todellisuus osoittautunee jälleen kerran toiseksi. Kyllä Chilen pakolaiset suurimmaksi osaksi palasivat, mutta eipä yhteenkään muslimi- tai Afrikan maahan ole esiintynyt havaittavaa paluumuuttoa. Osasyynä tähän on toki se, että muslimi- tai Afrikan maissa olot eivät historiallisen katsannon valossa voikaan muuttua rauhallisiksi, olettaen tietysti että siirtomaavalta ei palaa takaisin.

Syyrian - ja tietysti muualtakin tulevien pakolaisten - vastaanoton kannustimeksi vastaanottaville kunnille tarjotaan valtion taholta korvauksia. Valtio maksaa kunnalle yli seitsemänvuotiaista 2300 euroa vuodessa ja alle seitsemänvuotiaista 6845 euroa. Maksuja suoritetaan turvapaikkamenettelyn kautta tulleille kolmen vuoden ajan, kiintiöön kuuluville neljän vuoden ajan. Kuntapäättäjien silmissä pyörivät euron kuvat kuin hedelmäpelissä. Monet laskevat Pudasjärven tapaan, että neljän vuoden kuluessa pakolaiset ovat lähteneet lätkimään isompiin kaupunkeihin. Ehditään tehdä tili ja päästä riesasta eroon ennen kuin kulut alkaisivat juosta omasta pussista. Sopisi kuitenkin laskea, riittääkö tuo muutama tonni vuodessa kattamaan kuluja. Epäilyksiä on esitetty.

Sen verran nihkeyttä (suom. huom: järkeä ja laskutaitoa) monen kunnan päättäjissä on esiintynyt, että valtio antaa uutta porkkanaa. Jos kunta ottaa pakolaisia vastaan, maksetaan kertakorvauksena 20 000 euron bonusraha. Siis kokonaista kaksikymmentä tonnia! Jos talousvaliokunnan jäsen on tottunut saamaan puuyhtiöltä muutaman tonnin kantohintakuitteja, niin taju katoaa kymppitonnin kohdalla. Kaksikymmentä tonnia kuulostaa isolta rahalta. Sen saamisen edellytyksenä on kuitenkin vähintään 20 pakolaisen ottaminen, eli tonni per lärvi. Vaikka se tulee muiden korvausten päälle, se on kärpäsen kakka meressä. Kuvitellaan, että Huitsinnevada harkitsisi pakolaisten vastaanottamista ja perusteena käytettäisiin tätä 20 000 euron starttirahaa. Siinä tapauksessa olen valmis lupaamaan kunnanisille, että minä maksan omasta pussistani kunnan kassaan 20 000 euroa, kunhan saan vastineeksi lupauksen että kunta ei ikinä ota vastaan pakolaisia. Ja jos ottaa, niin maksavat rahat takaisin. Enkä vaadi edes korkoa.

Valtion kannustimet eivät siis ole riittävät. Tähän on olemassa yksinkertainen ratkaisu: kasvatetaan kannustimia. Johan alkaa kunnissa rasismi ja muutosvastarinta saada kyytiä, kun tehdään kolmen kohdan ohjelma:
1) 20 000 euron kertakorvaus muutetaan kuntakohtaisesta pakolaiskohtaiseksi eli joka jannusta valtio maksaa tämän verran rahaa kunnalle.
2) Vuosittaiset korvaukset tuplataan ainakin aikuisten osalta hintaan 5000 / vuosi ja lastenkin kohdalta voidaan korottaa vähäsen, sanotaan nyt vaikka luokkaan 10 000 / vuosi.
3) Korvauksia ei enää maksetakaan vain 3-4 vuotta, vaan kymmenen vuotta.

Aika änkyröitä saavat olla semmoisessa kunnassa, joka ei enää tähän syöttiin nappaisi. Tosin tässä on se pikkuinen ongelma, että valtiolta saattaisivat loppua rahat kesken. Eli veronkorotuksia luvassa. Ja ne taas iskevät tietysti jokaiseen kunnan asukkaaseen vähintään välillisesti. Pahimmassa tapauksessa saattavat jopa lisätä rasismia, kun kaikki tietävät miksi verot nousivat.

Vaan eipä niin isoa ongelmaa, etteikö sitä voisi pätevällä suunnittelulla ulkoistaa. Hoidetaan verotus siten, että se muuttuu oikeudenmukaiseksi. Voi tietysti olla, että lakeja joutuu vähän muuttamaan, mutta onneksi perussuomalaiset ja kridet eivät kykene horjuttamaan sitä, kun Suomen Vihervasemmistokeskustakokoomussosialistinen Puolue säätää määräenemmistöllään tarvittaessa vaikka kiireellisessä järjestyksessä uuden lain.

Valtion kunnille maksama pakolaisapu irrotetaan muusta budjetista ja siirretään kuntien itsensä maksettavaksi. Maksumäärä määräytyy kuntakohtaisesti ollen kääntäen verrannollinen kunnan pakolaismäärän osuuteen sen väkiluvusta. Käytännön esimerkki (sori Yrjöperskeles, lainaan taas keksimiäsi kuntia): Huitsinnevada, Lällävesi ja Nyhtänköljä. Sovitaan yksinkertaistamisen takia, että kaikissa kunnissa on yhtä paljon asukkaita. Huitsinnevada on ottanut runsaasti pakolaisia, sen väestöstä heitä on tuplasti enemmän kuin valtakunnan keskiarvo. Lällävedellä taas pakolaisia on yhtä paljon kuin valtakunnassa keskimäärin. Nyhtänköljä puolestaan on tunnettu Suomen rasistisimpana paikkakuntana eikä siellä ole pakolaisen pakolaista. Lällävedellä valtion tuet tuovat miljoona euroa, Huitsinnevadassa kaksi miljoonaa, Nyhtänköljä ei tietysti saa mitään. MUTTA: näihin tukiin kerätään rahat siten, että Lälläveden kunta maksaa valtiolle miljoonan, Nyhtänköljä kaksi miljoonaa ja Huitsinnevada ei senttiäkään. Käytännössä Lällävesi maksaa siis omien pakolaistensa tuen, mikä onkin oikeudenmukaista sillä siellä pakolaisia on vain saman verran kuin maassa keskimäärin. Nyhtänköljä taas maksaa Huitsinnevadan tuet kokonaisuudessaan.

Johan on kumma, jos ei kuntien välille synny kilpailua siitä, kuka saa ottaa kiintiöpakolaisia ja kuka jää ilman. Parhaassa tapauksessa kunnat lähettävät omat delegaationsa pakolaisleireille haalimaan tulokkaita, etteivät vain joutuisi maksumiehiksi. Eiköhän se Nyhtänköljäkin opi - Siperia opettaa, kun kuntavero on pakko nostaa suuruusluokkaan 25 äyriä.

Lisämausteita systeemiin voi keksiä mielen mukaan - tuskin maahanmuuttokoneistolta mielikuvitus kesken loppuu. Yhtenä vihjeenä voi jo antaa sen, että pysyvästi vaikeavammaisten kohdalla annettu korvaus ei riitä, joten sen voisi tuplata. Tällöin Suomi saisi mainetta maana, josta ei käännytetä avuntarvitsijoita. Tuplakorvaus houkuttelisi kunnat hakemaan pakolaisiksi nimenomaan niitä, jotka apua eniten tarvitsevat - invalideja, mielenterveysongelmaisia, toki rikostaustaisetkin voitaisiin korvauksen piiriin laskea. Työllistävä vaikutuskin olisi aivan eri luokkaa; kunta saisi reilusti verotuloja, kun olisi suuri tarve hoiva-alan ammattilaisille, erityisopettajille, sosiaalityöntekijöille, jopa poliiseille, jotka kaikki maksaisivat veronsa kunnan kassaan.