Aloitin blogin pitämisen helmikuussa 2009. Alusta lähtien päätin kirjoittaa yhden viikoittaisen päätarinan, päätös joka on pitänyt kohta kymmenen vuotta ilman poikkeuksia. Yhtenä ensimmäisistä - tarkalleen laskien yhdeksäntenä - viikkojuttuna julkaisin novellin Salaliitto. Harvemmin käy niin, että yhdeksän vuoden kuluttua tulee inspiraatio kirjoittaa jatko-osa tarinalle. Silloinen tarina sijoittui julkaisuhetkeen nähden reilut viisitoista vuotta menneisyyteen eli 1990-luvun alkupuolelle. Sen jatko-osa sijoittuu tarkemmin määrittelemättömään nykyhetkeen plusmiinus yksi vuosi eli 2017-19.
Kokoussali oli juuri sen suuruinen, että muutama kymmenen ihmistä mahtui sisään. Normaalisti tälle väelle olisi vaadittu suurempi sali, mutta tällä kertaa avustajat oli jätetty kotiin. Turvallisuussyyt. Läsnäolijoista vanhin puhui.
- Olemme nyt tutustuneet tilanneraporttiin ja keskustelleet siitä. Projektipäällikön suositus on siis aikataulun viivästyttäminen parilla vuodella. Voisimmeko saada lyhyen yhteenvedon siitä, mikä on mennyt pieleen? Miksi arvionne eivät ole pitäneet?
Puheenjohtaja nousi seisomaan. Hän katsoi parhaaksi vastata syytöstä hipovaan kysymykseen pystyasennossa arvovaltaa saadakseen.
- On muistettava, että alkuperäinen suunnitelma laadittiin Neuvostoliiton hajottua ja siitä on jo aikaa. Jokainen yksittäinen arvio on pitänyt paikkansa toleranssirajoissa. On vain käynyt sillä tavoin, että käytännössä joka ainoa arvio on osunut omissa toleranssirajoissaan sille äärirajalle, joka on projektin aikataulua hidastava. Normaalisti on odotettavissa, että useista arvioista osa osuu kohdalleen, osa osuu vasemmalle ja osa oikealle rajalle siten, että ne suunnilleen kumoavat toistensa vaikutuksen. Nyt kaikki yksittäiset arviot ovat osuneet samaan reunaan. Tämän yhteisvaikutuksen takia suositan viivästyttämistä. Emme aloita kahden vuoden kuluttua, vaan neljän-kuuden vuoden kuluttua.
Kysyjä nyökytteli.
- Ymmärrän. Vaikka kaikki onkin näissä meille jaetuissa kansioissa kerrottu, voisimmeko saada vielä sanallisen kuvauksen arvioista ja niiden toteutumisesta?
Kyseessä oli enemmänkin määräys kuin pyyntö. Puheenjohtaja käytti tässä kokouksessa puhevaltaa, mutta todellisuudessa hän oli vain isäntärenki niille miehille ja muutamalle naiselle, jotka auditoriossa istuivat.
- Käyn läpi asiat järjestyksessä.
- Ensimmäiseksi, terrorismi.
Ennusteemme ovat toteutuneet sen alhaisimman skenaarion mukaan. Muistanette että hurjimmassa skenaariossa meillä olisi ollut tässä vaiheessa täysi sisällissota tai joukkotuhoisku, joka olisi vaatinut miljoonia uhreja. Nykymeininki on ollut alhaisimmalla ennustetulla tasolla, ilman sitä ISIS:in tuomaa piikkiä se olisi ollut jopa alle alimpien ennusteiden. Tähän on pääasiallisesti vaikuttanut kaksi asiaa. Toinen on se, että muslimit ovat vielä tumpelompia kuin kuvittelimme. Eli halua terrorismiin olisi, mutta kykyjä ei sitäkään vähää. Se toinen syy tuleekin sitten seuraavassa ennusteessa.
- Toinen ennuste koski kotouttamispolitiikkaa. Se on onnistunut paremmin kuin odotimme. Muslimit ja afrikkalaiset ovat integroituneet länsimaiseen yhteiskuntaan hämmästyttävän hyvin. Ei toki lähellekään niin hyvin kuin vasemman laidan ajattelijat kuvittelivat. Mutta hehän nyt luulevat kaikkien ihmispopulaatioiden olevan samanlaisia ja kulttuurien samanarvoisia. Onnistunut kotouttamispolitiikka on osasyy siihen, että terrorismiakin on esiintynyt selvästi odotettua vähemmän. Toki näemme autopaloja, mellakoita ja no-go –alueita, mutta emme läheskään siinä määrin kuin keskimmäinen skenaario ennusti, siitä huonon tapauksen ennusteesta puhumattakaan. Onhan kotouttamiseen rahaa toisaalta palanutkin. Jos haluaa nähdä asiassa humoristisen puolen, niin lopputulokset ovat olleet selvästi huonompia kuin kotouttajat ovat odottaneet mutta selvästi parempia kuin me pidimme mahdollisina.
- Kolmas ennuste koski tulijoiden määrää. Se on ollut odotettua pienempi. Tästä on luonnollisesti seurannut vähemmän vahinkoja kuin odotetulla tulijamäärällä olisi tullut. Mutta edelleenkin, lukumäärät olivat annetun ennusteen rajoissa, tosin siellä alarekisterissä.
- Neljänneksi luonnonkatastrofit ovat olleet vähäisempiä eivätkä ole herättäneet ihmisten ympäristötietoisuutta siinä määrin kuin odotimme. Edelleen on hyvin yleinen absurdi ristiriita siinä, että ilmastonmuutoksesta eniten huolestuneet ihmiset ovat samoja jotka haluavat haalia mahdollisimman paljon afrikkalaisia Eurooppaan moninkertaistamaan hiilijalanjälkeään. Mitään öljypulaa ei ole tullut, kiitos uusien löydettyjen lähteiden. Tämä taas on meidän kannaltamme ongelma, koska vaihtoehtoisia energialähteitä ei ole kehitetty odotetulla vauhdilla. Me taas tarvitsemme niitä, koska operaation alkaessa emme voi luottaa Lähi-idän öljyn saatavuuteen.
Puheenjohtaja vilkaisi syrjäkarein Venäjän edustajia. Hän ei voinut sanoa, että Venäjäänkään ei voinut luottaa ainoana öljynlähteenä. Olihan Venäjä tässä suunnitelmassa mukana. Mutta viesti meni varmasti perille.
- Viidenneksi taloustilanne on ollut odotettua parempi, mihin on osasyynä se, että haittamaahanmuutto ei ole ollut niin runsasta kuin odotimme. Euro on kestänyt kasassa ja talouskriisit on torjuttu parhaalla odottamallamme tavalla, joten kansalaiset eivät ole tympiintyneet odoteusti.
- Kuudenneksi tiettyjen avainmaiden väestö on käyttäytynyt suunnitelmaamme hidastavalla tavalla. Erityisesti mainitsen tässä Saksan ja Unkarin, koska ne ovat tavallaan vastakkaiset esimerkit. Saksan väestö ei ole noussut kapinaan, natsiajan traumat ja häpeät osoittautuivat odotettua suuremmiksi. Vastaavasti kauttakulkumaa Unkari yllätti päättäväisyydellään, mikä on hidastanut haittamaahanmuuton edistämistä Euroopassa. Mikä taas on hidastanut ihmisten reaktioita.
- Seitsemänneksi – ja kenties tärkeimmäksi kaikista – median toiminta on kulkenut sen loivimman skenaarion mukaisesti. Kun tätä suunnitelmaa tehtiin melkein kolmekymmentä vuotta sitten, kokemuksemme esimerkiksi lehdistöstä oli moniarvoisuus. Eri sanomalehdet kertoivat samasta asiasta eri painotuksin. Oletimme tämän jatkuvan. Se, mitä emme huomanneet oli Neuvostoliiton ja itäblokin romahduksen vaikutus. Lehdistön moniarvoisuus oli Neuvostoliiton olemassaolon seuraus. Kun se romahti, lehdistö degeneroitui tasapaksuksi mössöksi. Ja meidän suunnitelmamme kannalta hankalimpaan suuntaan. Suuri osa ihmisistä lukee uutisensa edelleen vanhanaikaisista medioista. Tosiasiat eivät ole vielä konkretisoituneet kohtaamisteorian mukaisesti, koska kohtaamisia haittamaahanmuuton todellisuuden kanssa ei ole tullut riittävästi. Ja vaikka olisikin tullut, niin kiitos median, moni uskoo edelleen kohdanneensa yksittäistapauksen. Mutta tämä on muuttumassa ripeää vauhtia. Sivumennen sanoen, tämä on itse asiassa sellainen asia, joka alkaa kohta toimia meidän puolestamme. Media on taantunut klikkijournalismiksi, tutkiva journalismi on jo kuollut. Toimittajat ovat älyltään C-luokkaa. Kuvitelkaa mitä tapahtuu, kun tämä koneisto kääntyy – ja sehän kääntyy, koska toimittajat ovat aina olleet tuulenhaistelijoita – suoltamaan meidän propagandaamme. Goebbels muuttuisi kateudesta vihreäksi, sillä hänellä ei ollut lähellekään yhtä kattavaa koneistoa. Eikä median tarvitse tällä kertaa edes valehdella.
Puheenjohtaja istui, tarttui edessä olevaan lasiin ja otti kulauksen vettä. Yksi kokousedustajista nousi seisomaan ja puheenjohtaja nyökkäsi. Mies puhui sujuvaa englantia, mutta saksalaisella korostuksella.
- Eli kaikki siis meni sinänsä toleranssirajoissa, mutta talo oli joka kohdasta vinksallaan samaan suuntaan. Vai menikö jokin asia ennusteessa juuri kuten pitikin?
- Yksi asia. Kuten silloin 1990-luvun alussa edeltäjämme suunnittelivat, valtaosa haittamaahanmuutosta koostui miehistä, koska miehet aiheuttavat enemmän yhteiskunnallista levottomuutta. Tämä tapahtui täysin ennustetusti. Tosin odottamaton haittapuolensa siinäkin. Etenkin nyt, kun suunnitelman punaisen vaiheen käynnistämistä lykättäneen. Koska tulijat olivat pääsääntöisesti yhtä sukupuolta, rodut ovat risteytyneet odotettua enemmän.
- Ymmärrän sen olevan ongelma, mutta miten suuri?
- Aiheuttaa tietysti turbulenssia, mutta teillä Saksassakin puoli- ja neljännesjuutalaisten vainot onnistuivat aikoinaan ilman kapinaa.
Kokoussalista kuului hörähdys. Julmaa huumoria, mutta kaikki tunnistivat totuuden. Lähes kaikki olivat ihmetelleetkin mielessään sitä, kuinka oli mahdollista etteivät ihmiset tajunneet: jos Saksassa kyettiin tuhomaan erityisen menestyksekäs, yhteiskuntaan integroitunut, ongelmia aiheuttamaton ja sukupolvien ajan valtaväestön kanssa risteytynyt kansanosa, mikä sai kuvittelemaan että huonosti pärjäävä, integroitumishaluton, mellakoiva ja vasta yhden sukupolven ajan maassa ollut tunkeilijaväestö olisi turvassa?
Toinen edustaja pyysi puheenvuoroa ja sai sen.
- Eli tässä on siis syy siihen, että olemme vaientaneet nationalistipoliitikkoja ja estäneet kaikkien karismaattisten hahmojen nousun valtaan. Esimerkiksi meillä Suomessa junailimme matukriittisen puolueen puheenjohtajaksi miehen, jonka karisma ja ulkoinen olemus muistuttivat erehdyttävästi märän tiskirätin vastaavia. Tosin hän on viime aikoina kovasti kehittynyt. Samoin niittasimme naiskanditaatin, joka ulkonäkönsä ja ajatustensa, osin kykyjensäkin puolesta olisi saattanut mennä pitkälle. Ei tarvinnut muuta kuin onnekas sattuma siinä, että hän oli tehnyt gradunsa aivan yhtä huonosti kuin muutkin sen ajan ja alan opiskelijat. Vaan kohta ei temppuilu enää auta. Pinnan alla kytee, minkä näkee keskustelupalstoilta ja etenkin lehtien uutiskommenttien peukutuksissa. Tarvitaan vain nationalistinen kipinä ja räjähdys etenee suunnitellusti. Koko Euroopassa.
- Aivan niin. On melkoista ironiaa, että nämä nationalistipoliitikot, joita nyt niin kovasti ryöpytämme, saisivat kaiken haluamansa kohta mutta he ovat liian aikaisin liikkeellä. Tosin suurin osa heistä ei haluaisi varmaan mennä yhtä pitkälle kuin me olemme menossa. Mutta se johtuu vain siitä että heillä ei ole tietoa eikä kykyjä tajuta kuinka vaarallinen nykytilanne on ihmiskunnan olemassaololle.
Iäkäs valtiomies nousi vaivalloisesti jaloilleen. Hetken salia tarkasteltuaan hän puhui vanhan miehen narisevalla äänellä.
- Minä olen yksi niistä harvoista läsnäolijoista, joka oli paikalla silloin kaksikymmentäviisi vuotta sitten,. Silloinen ennuste on pitänyt paikkansa. Silloin suunnitelma kuulosti hurjalta, mutta hyväksyimme sen koska tajusimme realiteetit. Arviot ovat osoittautuneet oikeiksi, siispä edetkäämme suunnitelman mukaan. Mutta ne pari-kolme vuotta myöhemmin. Vielä ei ole aika.
Politiikassa kyse ei ole siitä, mikä on totta ja mikä valetta. Politiikassa on kyse siitä, mikä on "oikein" ja mikä "väärin" poliittisesti. Tämän taidon hallitseminen edellyttää, että sanoo saman asian kuin kaikki muutkin vähän eri sanoin. On sanottava se mikä on "oikein" riippumatta siitä onko se totta vai valetta. Jos sanoo toden asian joka on "väärin", ura on ohi ihan samalla tavalla kuin jos sanoo valheellisen asian joka on "väärin".
Joskus "oikean" ja "väärän" paradigma muuttuu, yleensä silloin kun toden ja "oikean" ristiriita on kasvanut liian räikeäksi. Silloin etulyöntiasemassa on se, joka sanoo ensimmäisenä sopivaan aikaan toden asian, jonka sanominen olisi vielä hetki sitten ollut "väärin". Muut seuraavat perässä.
Sopiva vertauskuva asiaan on jokin joukkuepeli, vaikka jalkapallo. Hyökkäykseen pitää lähteä oikea-aikaisesti. Jos tekee sen etuajassa, on väärässä. Siinä vaiheessa kun kaikki muut ovat jo menossa, on jo myöhässä. Etulyöntiasema on sillä pelaajalla,joka on lähtenyt ensimmäisenä - eli vaistonnut pelitilanteen muutoksen nopeimmin. Kun taas se pelaaja, joka on lähtenyt vähän liian aikaisin, on paitsiossa.
Tässä asiassa oikea hetki on vasta noin viiden vuoden kuluttua, vaikka joitakin koepalloja on jo heitetty. Haluaisin kuulla puheenjohtajan näkemyksen siitä, aiheuttaako tämä viivytys muutoksia suunnitelmaan?
- Ei merkittävästi. On tosin yksi asia, mikä on ennusteissamme mennyt pieleen. Ja se on itse asiassa aika noloa, sillä virhe aiheutui siitä oletuksesta, että vasemmistolaisvetoinen väestötiede olisi ollut oikeassa. Eli kaikki ihmispopulaatiot käyttäytyisivät samalla tavalla eri taloudellisen kehityksen vaiheissa, mikä jälkikäteen tuumaten on järjetön ajatus. Mutta niin erehdyimme tekemään ja niinpä väestönkehitysennusteemme olivat optimistisempia, kun taas
todellisuudessa etenkin Afrikassa väestönkasvu sen kuin kiihtyy elintason noustessa. Tämä, yhdessä suunnitelman viivästyttämisen kanssa, aiheuttaa tietysti sen että inhimillinen tragedia on laskettua suurempi.
Puheenjohtaja vaikeni hetkeksi. Sitten hän nosti katseensa.
- Olette kaikki lukeneet raportit ja suunnitelmat. Olemme keskustelleet. Haluaako joku käyttää vielä puheenvuoron?
Syvä hiljaisuus.
- Haluaako joku, että äänestämme ensin siitä toteutetaanko suunnitelma vai ei? Vaikka se tapahtuisi vasta viiden vuoden kuluttua, on toimenpiteet aloitettava vuoden sisällä eikä niitä sen jälkeen voi enää pysäyttää.
Hiljaisuus jatkui katkeamattomana.
- Selvä. Siispä ehdotan suljettua lippuäänestystä siitä, aloitammeko aikataulun mukaisesti vai siirrämmekö noin kahdella-kolmella vuodella…
6 kommenttia:
Vai tulee helmikuussa 10 vuotta - hieno suoritus!
Mieleni tekee sanoa, että olet tehnyt tärkeää työtä, koska nyt olemme päässeet tilanteeseen, jossa kyseenalaistetaan monia poliittisen eliitin ja virkakunnan dogmeja. Ei tietenkään yksin sinun ansiostasi, mutta pitkän linjan blogistina sinulla on arvioni mukaan ollut merkitystä sille.
Toivotaan että kiihdytät tahtia seuraavat 10 vuotta!
Se ”Salaliitto” oli ensimmäinen juttu Jaskan blogista johon törmäsin ja blogiin saman tien koukutuin. Tämä kirjoitus jatkaa luontevasti siitä mihin aikaisempi loppui ja lukija jää miettimään että mikä on sen Punaisen Kansion sisältö, tosin sen kyllä saattaa arvata. Niin tässä kuin siinä aikaisemmassakin mietitään sitä järjellistä ja perusteltua syytä viimeisen kahdenkymmenen vuoden järjettömyyteen. Onko sitä olemassa on tietysti oma kysymyksensä mutta pohtia aina sopii.
Mukavaa mielenkiintoista luettavaa taas kerran, pitänee katsastaa tuo ensimmäinenkin osio. Ollut oikein viihdyttävää lueskella blogiasi, varsinkin tykkään kun aihealueita tuntuu löytyvän vähän laidasta laitaan. Sivallukset sekä kaikki nuo urheilu aiheiset kirjoituksetkin on täyttä timanttia. Toista kuukautta lueskellut kirjoituksiasi ja täytyy myöntää että tuskinpa löydän tarvetta lopettaa seuraamista.
Kumitonttu: Kiitoksia, pisara meressä mutta kuitenkin.
Yrjöperskeles: Eiköhän se Punainen Kansio ole käännetty saksankielisestä manuaalista. Tosin saksalaisten aikomus oli alunperin karkoittaa juutalaiset, vaan kun kukaan ei suostunut ottamaan vastaan. Ja kuten ykkösosan loppuun kirjoitin, tällaista kokousta ei - toivottavasti - koskaan pidetty, mutta yrittäkääpä itse esittää parempi selitys sille mitä Euroopassa on tapahtunut viimeiset 20 vuotta.
Jones: Kiitoksia paljon. Yritän antaa itsestäni vaikutelman, että rujon ulkokuoren alla sykkii vittumainen sydän, mutta palaute lämmittää silti.
Jopa, Jaska, pauhasit taas todella ns. vittumaisen hienosti:-)))
Kiitos siitä! Muuten, vaikka olen tällainen ehtoopuolen miäs, ja lapseni ja lastenlapseni ovat hurahtaneet, niin silti tunnen tiettyä surua heidän puolestaan.
Minä toki olen silloin jo tuhkataivaassa/-helkkarissa.
Tässä voi aina lohduttautua sillä, että jos olen väärässä, ilahdun suuresti. Voimia eloon.
Lähetä kommentti