Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


tiistai 10. heinäkuuta 2018

Vitaalit statistiikat, osa II


Kirjoituksen edellisessä osassa tarkasteltiin maakohtaisia tietoja. Tässä kakkososassa tarkastellaan (1) tilastoja alueittain ryhmittelemällä maat maantieteellisiin blokkeihin sekä (2) kaivaudutaan yksittäisiä esimerkkejä käyttäen syvällisemmin maakohtaisiin tilastoihin.

Yleinen havainto on se, että meille on valehdeltu suut silmät täyteen, mitä väestönkasvuun ja sen seurauksiin eli ympäristöongelmiin tulee:
1) Vastoin väitteitä väestönkasvu ei ole hidastumassa elintason nousun myötä, vaan ehkä jopa päinvastoin, mikäli kyseisen väestön kulttuuri sitä suosii
2) Vastoin väitteitä Eurooppa ei ole millään tavoin syyllinen ympäristöongelmiin, sillä Euroopan väestöpolitiikka on ollut koko ajan kestävällä kannalla - paitsi maahanmuuton osalta


Ensimmäisessä taulukossa ei ole sinänsä mitään uutta tilastotietoa ja sen voi huoletta sivuuttaa. Se on mukana vain siksi, että lukija voi halutessaan tarkistaa, mihin blokkiin mikäkin maa on sijoitettu.
Käytin jaottelussa kolmeatoista suuraluetta: Pohjoismaat, Länsi-Eurooppa (rajana entinen rautaesirippu eli Kreikka sisällytettiin tähän), Itä-Eurooppa, Lähi-itä (rajana Israelin-Egyptin raja), Etelä-Aasia (rajana Afganistan-Pakistan), Kaukoitä, Keski-Aasia (NL:n entiset tasavallat Mustastamerestä itään), Pohjois-Afrikka (Välimeren rantavaltiot + Sudan), Afrikka, Pohjois-Amerikka (vain USA ja Kanada), Keski-Amerikka, Etelä-Amerikka ja Oseania. Jaon tarkempiin perusteluihin menemättä totean sen olevan luultavasti sopivin mahdollinen maantieteellisen, kulttuurillisen ja väestöllisen jaon kompromissi.
Tilastoaineisto on sama kuin viimeksi eli tässä ovat mukana vain maailman 160 asukasluvultaan suurinta maata. Tämä tarkoittaa sitä, että alle miljoonan asukkaan maista mukana on vain kaksi, sitä pienempiä ei aineistossa tilan- ja ajansäästösyistä ole mukana.
Taulukossa maan nimen jälkeisessä sarakkeessa asukasluku 1957 (miljoonaa), sen jälkeen asukasluku 2017, sitten kasvukerroin 1957-2017 (eli kuinka moninkertaiseksi väkiluku on kasvanut 60 vuodessa) ja viimeisenä keskimääräinen vuotuinen kasvuprosentti.

Taulukko 1. Maiden jako kolmeentoista suuralueeseen. Tämä taulukko on mukana vain referenssinä ja sen voi sivuuttaa:


19572017Kerroin%/v
     
Pohjoismaat19,66826,6211,350,51%
Ruotsi7,36410,1201,370,53%
Tanska4,4885,7561,280,42%
Suomi4,3245,4961,270,40%
Norja3,4925,2491,500,68%
     
Länsi-Eurooppa298,000394,4641,320,47%
Saksa71,16682,7491,160,25%
Ranska44,28466,6511,510,68%
Iso-Britannia51,75966,3641,280,42%
Italia49,18160,4971,230,35%
Espanja29,82146,5491,560,74%
Hollanti10,98117,1441,560,75%
Belgia8,98911,3361,260,39%
Kreikka8,09610,7681,330,48%
Portugali8,74710,3101,180,27%
Itävalta6,9668,8221,270,39%
Sveitsi5,1268,4821,650,84%
Irlanti2,8854,7931,660,85%
     
Itä-Eurooppa267,809323,1611,210,31%
Venäjä115,035146,8421,280,41%
Ukraina40,80042,3221,040,06%
Puola28,25738,4221,360,51%
Romania17,56319,6381,120,19%
Tsekki9,34110,6101,140,21%
Unkari9,8409,7800,99-0,01%
Valkovenäjä7,9369,4981,200,30%
Bulgaria7,6517,0500,92-0,14%
Serbia6,4817,0401,090,14%
Slovakia3,8445,4421,420,58%
Kroatia4,0464,0961,010,02%
Moldova2,7774,0431,460,63%
Bosnia-Hertzegovina3,0423,4591,140,21%
Albania1,4812,8631,931,11%
Liettua2,6812,8371,060,09%
Makedonia1,3702,0761,520,69%
Slovenia1,5562,0641,330,47%
Latvia2,0541,9470,95-0,09%
Kosovo0,8731,7792,041,19%
Viro1,1811,3521,140,23%
     
Lähi-itä79,475360,2314,532,55%
Iran19,54780,7134,132,39%
Turkki25,47780,8113,171,94%
Irak6,30038,2756,083,05%
Saudi-Arabia3,74032,6028,723,67%
Afganistan8,62229,7243,452,08%
Jemen4,97028,2505,682,94%
Syyria4,11118,2704,442,52%
Jordania0,7289,63013,234,40%
Arabiemiraatit0,0449,400213,049,35%
Israel1,9768,7974,452,52%
Libanon1,8146,0823,352,04%
Palestiina1,2274,9584,042,35%
Oman0,5234,6398,883,71%
Kuwait0,2244,08218,254,96%
Qatar0,0392,54765,487,22%
Bahrain0,1351,45110,784,04%
     
Etelä-Aasia715,3582379,2023,332,02%
Intia406,1281314,4323,241,98%
Indonesia83,501261,8913,141,92%
Pakistan42,970207,7754,842,66%
Bangladesh45,994163,3953,552,14%
Filippiinit25,030104,1824,162,41%
Vietnam32,93993,7002,841,76%
Thaimaa24,28169,0382,841,76%
Myanmar20,16753,3712,651,64%
Malesia7,42731,9794,312,46%
Nepal8,79628,8263,282,00%
Sri Lanka9,01221,4442,381,46%
Kamputsea5,06915,8483,131,92%
Laos1,9876,4923,271,99%
Singapore1,5485,6123,632,17%
Itä-Timor0,5081,2172,401,47%
     
Kaukoitä755,4111621,6092,151,28%
Kiina617,7981383,8332,241,35%
Japani91,744126,7141,380,54%
Etelä-Korea22,68151,4462,271,37%
Pohjois-Korea10,15225,4912,511,55%
Taiwan9,36923,5622,511,55%
Hongkong2,7927,4102,651,64%
Mongolia0,8753,1533,602,16%
     
Keski-Aasia30,89087,6572,841,75%
Uzbekistan7,72032,3454,192,42%
Kazakstan8,72218,0142,071,22%
Azerbaidzan3,4989,7812,801,73%
Tadzikistan1,9008,8364,652,59%
Kirgisia1,9786,1403,101,91%
Turkmenistan1,4345,7584,022,34%
Georgia3,9673,8110,96-0,07%
Armenia1,6712,9721,780,96%
     
Pohjois-Afrikka62,369240,6833,862,28%
Egypti25,75694,1903,662,18%
Algeria10,67341,6973,912,30%
Sudan9,88252,6505,332,83%
Marokko10,86734,3253,161,94%
Tunisia3,98111,4462,881,78%
Libya1,2106,3755,272,81%
     
Afrikka203,063978,1964,822,65%
Nigeria42,712199,6604,672,60%
Etiopia21,17294,3524,462,52%
Kongon dt14,26981,3405,702,94%
Etelä-Afrikka16,15956,7173,512,11%
Tansania9,25251,5575,572,90%
Kenia7,41049,7006,713,22%
Uganda6,24037,6746,043,04%
Ghana6,06528,8424,762,63%
Angola4,70627,7295,893,00%
Mosambik7,23528,8623,992,33%
Madagascar4,76325,5715,372,84%
Norsunluurannikko3,28724,2957,393,39%
Kamerun5,09823,2244,562,56%
Niger2,75120,6517,513,42%
Burkina Faso4,67119,6324,202,42%
Mali5,05418,5423,672,19%
Malawi3,30517,3735,262,80%
Sambia2,80316,4055,852,99%
Senegal2,82415,2715,412,85%
Tsad2,78114,9005,362,84%
Somalia2,63711,3354,302,46%
Zimbabwe3,41314,5424,262,45%
Guinea3,39411,6273,432,07%
Ruanda2,53311,8094,662,60%
Benin2,34811,0034,682,61%
Burundi2,78510,4013,732,22%
Togo1,5157,1784,742,63%
Sierra Leone2,0917,0923,392,06%
Kongon tasavalta0,9435,2615,582,91%
Eritrea1,3265,0693,822,26%
Keski-Afrikka1,4404,6593,241,98%
Liberia1,0434,2894,112,38%
Mauritania0,7863,8064,842,66%
Namibia0,5632,3684,212,42%
Lesotho0,8132,2332,751,70%
Botswana0,3322,2746,853,26%
Gambia0,2412,1018,733,68%
Gabon0,4802,0254,222,43%
Guinea-Bissau0,5771,8703,241,98%
Mauritius0,6051,2642,091,24%
Päiväntasaajan Guinea0,2441,3445,522,89%
Swazimaa0,3231,3854,292,46%
Djibouti0,0750,96412,864,35%
     
Pohjois-Amerikka186,868362,2991,941,11%
Yhdysvallat170,420325,7191,911,09%
Kanada16,44936,5802,221,34%
     
Keski-Amerikka64,754212,5043,282,00%
Meksiko35,419125,1713,532,13%
Guatemala3,81916,1764,242,43%
Kuuba6,38211,2571,760,95%
Haiti3,65311,3473,111,91%
Dominikaaninen tasavalta2,73910,1693,712,21%
Honduras1,8268,8664,862,67%
El Salvador2,5646,5822,571,58%
Nicaragua1,6106,3063,922,30%
Costa Rica1,2064,9474,102,38%
Panama0,9614,0984,262,45%
Puerto Rico2,2793,3371,460,64%
Jamaika1,5762,8901,831,02%
Trinidad0,7201,3561,881,06%
     
Etelä-Amerikka132,827421,9393,181,95%
Brasilia64,084208,8693,261,99%
Kolumbia13,90649,2253,542,13%
Argentiina19,58844,0452,251,36%
Peru9,27631,8263,432,08%
Venezuela7,28331,4314,322,47%
Chile7,18418,1382,521,56%
Ecuador4,18316,7134,002,34%
Bolivia3,12211,1463,572,14%
Paraguay1,7637,0534,002,34%
Uruguay2,4383,4931,430,60%
     
Oseania14,01338,4562,741,70%
Australia9,53024,5842,581,59%
Papua-Uusi-Guinea1,9178,1514,252,44%
Uusi-Seelanti2,2094,8162,181,31%
Fidzi0,3560,9052,541,57%


Taulukko 2: Alueet vuoden 1957 väkiluvun mukaisessa järjestyksessä. Viimeisenä sarakkeena on väestön absoluuttinen kasvu miljoonina:


Alue19572017Kerroin%/vKasvu
Kaukoitä755,4111621,6092,151,28%866,198
Etelä-Aasia715,3582379,2023,332,02%1663,844
Länsi-Eurooppa298,000394,4641,320,47%96,464
Itä-Eurooppa267,809323,1611,210,31%55,352
Afrikka203,063978,1964,822,65%775,133
Pohjois-Amerikka186,868362,2991,941,11%175,431
Etelä-Amerikka132,827421,9393,181,95%289,112
Lähi-itä79,475360,2314,532,55%280,756
Keski-Amerikka64,754212,5043,282,00%147,749
Pohjois-Afrikka62,369240,6833,862,28%178,314
Keski-Aasia30,89087,6572,841,75%56,767
Pohjoismaat19,66826,6211,350,51%6,953
Oseania14,01338,4562,741,70%24,444

Kannattaa kiinnittää huomiota sarakkeeseen Kerroin. Vuosien 1957-2017 välillä ainoat alueet, joilla väestönkasvu on ollut alle 50 % (kerroin alle 1,5), ovat kaikki Euroopan alueet. Näiden lisäksi Pohjois-Amerikka on ainoa alue, jonka väestö ei ole vähintään kaksinkertaistunut. Afrikan väkiluku on lähes viisinkertaistunut 60 vuodessa eikä Lähi-itäkään paljon jälkeen jää.


Taulukko 3: Alueet vuoden 2017 mukaisen väestön suuruisessa järjestyksessä. Toisena sarakkeena on sijoitus vastaavassa tilastossa 1957:


 Alue19572017%/vKasvu
12Etelä-Aasia715,3582379,2022,02%1663,844
21Kaukoitä755,4111621,6091,28%866,198
35Afrikka203,063978,1962,65%775,133
47Etelä-Amerikka132,827421,9391,95%289,112
53Länsi-Eurooppa298,000394,4640,47%96,464
66Pohjois-Amerikka186,868362,2991,11%175,431
78Lähi-itä79,475360,2312,55%280,756
84Itä-Eurooppa267,809323,1610,31%55,352
910Pohjois-Afrikka62,369240,6832,28%178,314
109Keski-Amerikka64,754212,5042,00%147,749
1111Keski-Aasia30,89087,6571,75%56,767
1213Oseania14,01338,4561,70%24,444
1312Pohjoismaat19,66826,6210,51%6,953

Vielä 1957 niukasti kakkosena ollut Etelä-Aasia on nyt väkiluvultaan lähes 1,5-kertainen Kaukoitään nähden. Kuitenkaan vuotuinen väestönkasvu alueilla ei näytä poikkeavan paljonkaan, 2,02 % vastaan 1,28 %. Korkoa korolle näyttää tehonsa. Samankaltainen ilmiö on havaittavissa Pohjois-Afrikan ja Keski-Amerikan välillä.
Vuonna 1957 Länsi-Euroopassa oli noin 1,5-kertainen määrä asukkaita Afrikkaan verrattuna. Nyt Afrikan asukasluku on noin 2,5-kertainen Länsi-Eurooppaan nähden!


Taulukko 4. Alueet vuosien 1957-2017 kasvuprosentin mukaisessa järjestyksessä. Toisessa sarakkessa väkiluvun mukainen järjestys 1957 ja kolmannessa sama 2017:


  Alue19572017%/vKasvu
153Afrikka203,1978,22,65%775,1
287Lähi-itä79,5360,22,55%280,8
3109Pohjois-Afrikka62,4240,72,28%178,3
421Etelä-Aasia715,42379,22,02%1663,8
5910Keski-Amerikka64,8212,52,00%147,7
674Etelä-Amerikka132,8421,91,95%289,1
71111Keski-Aasia30,987,71,75%56,8
81312Oseania14,038,51,70%24,4
912Kaukoitä755,41621,61,28%866,2
1066Pohjois-Amerikka186,9362,31,11%175,4
111213Pohjoismaat19,726,60,51%7,0
1235Länsi-Eurooppa298,0394,50,47%96,5
1348Itä-Eurooppa267,8323,20,31%55,4

Jos olisi käytössä jokin mittari yleiselle sivistyneisyydelle ja laskisi sen antaman korrelaation väestön keskimääräisen kasvuprosentin kanssa, tulos olisi aika veikeän näköinen.


Taulukko 5. Alueet vuosien 1957-2017 absoluuttisen väestönkasvun mukaisessa järjestyksessä. Toisessa sarakkeessa kasvuprosentin mukainen järjestys, kolmannessa väkiluvun mukainen järjestys 1957 ja neljännessä sama 2017:


   Alue19572017%/vKasvu
1421Etelä-Aasia715,42379,22,02%1663,8
2912Kaukoitä755,41621,61,28%866,2
3153Afrikka203,1978,22,65%775,1
4674Etelä-Amerikka132,8421,91,95%289,1
5287Lähi-itä79,5360,22,55%280,8
63109Pohjois-Afrikka62,4240,72,28%178,3
71066Pohjois-Amerikka186,9362,31,11%175,4
85910Keski-Amerikka64,8212,52,00%147,7
91235Länsi-Eurooppa298,0394,50,47%96,5
1071111Keski-Aasia30,987,71,75%56,8
111348Itä-Eurooppa267,8323,20,31%55,4
1281312Oseania14,038,51,70%24,4
13111213Pohjoismaat19,726,60,51%7,0

Etelä-Aasia, Kaukoitä ja Afrikka yhteenlaskettuna ovat tuottaneet 71,6 % koko maailman väestönkasvusta! Voi vain kuvitella, kuinka hurja osuus olisi, mikäli Kiina ei olisi tehnyt radikaaleja toimenpiteitä. Vastaavasti koko Euroopan osuus on 3,4 %. Jos tästä lasketaan pois Eurooppaan suuntautuneen maahanmuuton vaikutus, on osuus vielä pienempi.
Kun tarkastellaan todellisia ongelma-alueita eli niitä, joiden väestönkasvuprosentti on ollut yli kahden (Etelä-Aasia, Afrikka, Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka), niiden osuus väestönkasvusta on ollut 62,7 %. Painetaan tämä prosenttiluku muistiin myöhempää vertailua varten.


Taulukko 6. Alueet vuoden 2047 projisoidun asukasluvun mukaisessa järjestyksessä. Toisessa sarakkeessa vuoden 2017 mukainen järjestysnumero, kolmannessa sama tieto vuodelta 1957. Toiseksi viimeisessä sarakkeessa vuosien 2010-2017 kasvuprosentti ja viimeisessä vuosien 2017-2047 projisoitu kasvumäärä, mikäli kasvuprosentti pysyy samana.


  Alue20172047%/vKasvu
112Etelä-Aasia2379,23765,61,54%1386,4
235Afrikka978,22267,92,84%1289,7
321Kaukoitä1621,61874,20,48%252,6
478Lähi-itä360,2682,42,15%322,2
547Etelä-Amerikka421,9598,21,17%176,3
666Pohjois-Amerikka362,3466,70,85%104,4
753Länsi-Eurooppa394,5455,30,48%60,8
8910Pohjois-Afrikka240,7449,42,10%208,7
984Itä-Eurooppa323,2317,7-0,06%-5,4
10109Keski-Amerikka212,5289,41,03%76,9
111111Keski-Aasia87,7138,01,52%50,4
121213Oseania38,564,21,72%25,7
131312Pohjoismaat26,633,90,81%7,3

Afrikan räjähdysmäinen kasvu näkyy. Vastoin yleisiä väitteitä sen väestönkasvu ei ole hidastunut edes prosentuaalisesti, absoluuttisesta nyt puhumattakaan! Afrikan keskimääräinen vuotuinen väestönkasvu vuosina 1957-2010 oli 2,63 %. Vuosina 2010-2017 se oli 2,84 %. Mikäli kasvu kiihtyy, jopa tämä vuosien 2010-2017 kasvuprosenttiin perustuva ennuste saattaa olla liian optimistinen. Ja tämänkin mukaan Afrikan väkiluku 11-kertaistuu välillä 1957-2047.
On huomattava myös Lähi-idän mahtava nousu. Vuoden 1957 kahdeksannelta sijalta neljänneksi. Alueen öljyä lukuun ottamatta olemattomat luonnonvarat huomioiden Syyrian sota (ei siellä loppujen lopuksi ole kyse mistään muusta kuin liikakansoituksen aiheuttamista ongelmista) on vasta pientä alkusoittoa.
Vastaavasti Länsi-Eurooppa putoaa kolmannelta sijalta seitsemänneksi ja Itä-Eurooppa neljänneltä yhdeksänneksi. Itä-Eurooppa onkin ennusteen mukaan ainoa, jonka väkiluku laskee. Tosin Länsi-Eurooppakin saattaa vastoin ennustetta päätyä ekologisesti järkevään ratkaisuun eli nollakasvuun, mikäli haittamaahanmuuton suunta käännetään päinvastaiseksi.


Taulukko 7. Alueet vuosien 2010-17 kasvuprosentin mukaisessa järjestyksessä. Toisessa sarakkessa väkiluvun mukainen järjestys 2047, kolmannessa sama 2017 ja neljännessä 1957:


   Alue20172047%/vKasvu
1235Afrikka97822682,84%1290
2478Lähi-itä3606822,15%322
38910Pohjois-Afrikka2414492,10%209
4121213Oseania38641,72%26
5112Etelä-Aasia237937661,54%1386
6111111Keski-Aasia881381,52%50
7547Etelä-Amerikka4225981,17%176
810109Keski-Amerikka2132891,03%77
9666Pohjois-Amerikka3624670,85%104
10131312Pohjoismaat27340,81%7
11321Kaukoitä162218740,48%253
12753Länsi-Eurooppa3944550,48%61
13984Itä-Eurooppa323318-0,06%-5

Oseanian kasvuprosentti perustuu suurelta osin Australian siirtolaisuuteen eikä ennuste pitäne paikkaansa, koska maa on järkiintynyt politiikassaan.


Taulukko 8. Alueet vuosien 2017-2047 projisoidun absoluuttisen väestönkasvun mukaisessa järjestyksessä. Toisessa sarakkeessa kasvuprosentin mukainen järjestys, kolmannessa väkiluvun mukainen järjestys 2047, neljännessä sama 2017 ja viidennessä 1957:


    Alue20172047%/vKasvu
15112Etelä-Aasia237937661,54%1386
21235Afrikka97822682,84%1290
32478Lähi-itä3606822,15%322
411321Kaukoitä162218740,48%253
538910Pohjois-Afrikka2414492,10%209
67547Etelä-Amerikka4225981,17%176
79666Pohjois-Amerikka3624670,85%104
8810109Keski-Amerikka2132891,03%77
912753Länsi-Eurooppa3944550,48%61
106111111Keski-Aasia881381,52%50
114121213Oseania38641,72%26
1210131312Pohjoismaat27340,81%7
1313984Itä-Eurooppa323318-0,06%-5

Tarkastellaan samat tiedot kuin Taulukon 5 (absoluuttinen väestönkasvu 1957-2017) jälkeen.
Tuolloin Etelä-Aasian, Afrikan ja Kaukoidän yhteenlaskettu osuus kasvusta oli 71,6 %, nyt se on 74,0 %. Tämä siitä huolimatta, että Kaukoidän väestönkasvu on pudonnut voimakkaasti (Kiinan väestön ikärakenteen takia se on luultavasti vielä tätä ennustetta pienempi, luultavasti lähes olematon) ja Etelä-Aasiankin hidastunut selvästi. Afrikan väestöräjähdys on vasta päässyt vauhtiin.
Ongelma-alueiden (väestönkasvu/v 1957-2017 yli 2 % eli Etelä-Aasia, Afrikka, Lähi-itä, Pohjois-Afrikka) yhteenlaskettu osuus kasvusta 1957-2017 oli 62,7 %, nyt (2017-2047) se on 81,1 %. Tämä osuus on vielä suurempi, mikäli huomioidaan näiltä alueilta pois muuttavat ja muualla lisääntyvät.
Euroopan osuus oli 3,4 %, nyt se on 1,6 %. Mikäli haittamaahanmuutto eliminoidaan laskelmasta, Euroopan väkiluku on mitä ilmeisimmin jopa laskussa.


Taulukko 9. Kasvuprosentin muutos, kun verrataan vuosien 2010-2017 arvoa vuosien 1957-2017 arvoon. Ensimmäisessä sarakkeessa maan sijoitus tässä tilastossa, sitten vuosien 1957-2017 keskimääräinen vuotuinen kasvuprosentti, sitten vuosien 2010-2017 vastaava arvo, tämän arvon muutos prosenttiyksikköinä ja viimeisenä projisoitu absoluuttinen kasvu 2017-2047 vuosien 2010-17 kasvuprosentilla:


Alue%/v%/vErotusKasvu
1Pohjoismaat0,51%0,81%0,31%7,307
2Afrikka2,65%2,84%0,19%1289,740
3Oseania1,70%1,72%0,03%25,724
4Länsi-Eurooppa0,47%0,48%0,01%60,816
5Pohjois-Afrikka2,28%2,10%-0,17%208,667
6Keski-Aasia1,75%1,52%-0,23%50,368
7Pohjois-Amerikka1,11%0,85%-0,26%104,381
8Itä-Eurooppa0,31%-0,06%-0,37%-5,437
9Lähi-itä2,55%2,15%-0,40%322,159
10Etelä-Aasia2,02%1,54%-0,48%1386,416
11Etelä-Amerikka1,95%1,17%-0,77%176,272
12Kaukoitä1,28%0,48%-0,80%252,590
13Keski-Amerikka2,00%1,03%-0,97%76,895

Kuten aiemmin todettiin, Afrikan väestönkasvu on kiihtynyt jopa prosentuaalisesti, absoluuttisesta määrästä nyt puhumattakaan.
Kaikki kolme muuta aluetta, joilla väestönkasvu on ollut voimakkaampaa 2010-17 kuin 1957-2017 ovat "luonnottoman väestönkasvun" alueita. Eli alueita, joiden väestönkasvu aiheutuu maahanmuutosta. Tilastoykkönen Pohjoismaiden kasvuprosentin nousu johtuu suurelta osin Ruotsiin (ja toki muuallekin, mutta yli 50-prosenttisesti Ruotsiin) suuntautuneesta haittamaahanmuutosta.


Näistä tilastoista ilmenee paljon. Mutta ei kaikkea. Bloggarikollega Professori kutsui kirjoituksen ykkösosaa varsin osuvasti "melkein tieteeksi" ("... tämän kaltaiset blogit ovat vaarallisia kilpailijoita totuusmedialle. Esimerkkinä Jaskan pauhantaa-blogin eilinen kirjoitus väestöräjähdyksestä: sehän oli melkein tiedettä ja sellaisena poliittista agendaansa tuputtavalla ammattitoimittajakunnalle pelottavan ikävä totuuden lähde - näin oletan.")
Määritelmä "melkein tiedettä" oli niin hyvä, että nauroin ääneen. Heitin vastakommentin toteamalla: "Olen hyvin tietoinen mallinnukseni puutteista ... Jos saisin apurahana vuoden ansioitani vastaavan summan, ottaisin (heti kun työtilanne sen sallisi) vuoden sapattivapaan ja kirjoittaisin asiasta oikean ja perusteellisen tutkimuksen. Valitettavasti tutkimuksen aihepiiri ei vain suosi apurahahakemuksia, jotka käsittelevät aihetta jostain muusta kuin mokutuksen näkökulmasta, joista tässä muutama esimerkki."
Mikäli minulla olisi tosiaan mahdollisuus vuoden ajan perehtyä tähän aihepiiriin, aikaan saisi huomattavasti tarkemman ja perustellumman arvion. Silloin olisi mahdollista kaivautua syvällisempiin tilastotietoihin ja mallintaa väestönkasvua ottaen huomioon esimerkiksi väestön ikärakenteen, mikä tässä on sivuutettu.

Kaikkia tilastotietoja ei ole saatavissa lainkaan. Joistakin on pakko tyytyä arvioihin. Etenkin siinä tiedossa, mikä on oleellisen tärkeä maailman kestokyvyn kannalta. Oleellista on se, kuinka paljon luonnonvaroja mikäkin maa tuottaa suhteessa kulutukseen. Ja siinä asiassa meille on totisesti valehdeltu suut silmät täyteen. Monessa kehitysmaassa kulutus on luonnonvaroihin nähden samalla tasolla kuin länsimaissa - itse asiassa harvaan asutuissa länsimaissa se on jopa pienempi. Puhumattakaan siitä, mitä tapahtuisi jos kehitysmaalaisten elintaso olisi sama kuin länsimaissa (vaikka huomioisikin lämpimämmästä ilmastosta aiheutuvan vähäisemmän kulutuksen). Ja puhumattakaan räjähdysmäisestä väestönkasvusta, mikä pahentaa suhteellista tilannetta koko ajan.

Tämän tutkimuksen nollahetki oli 1957. Ainoa syy tähän valintaan ei ollut suinkaan se, että tuolloin alkoi olla saatavilla suhteellisen luotettavia väestötilastoja kaikkialta maailmasta. Toinen ja jopa merkittävämpi syy oli se, että tuolloin väestö asui vielä lähes poikkeuksetta omilla lähtöalueillaan (poikkeuksina toki Amerikka ja Australia, mutta niiden silloinen väestö voidaan laskea sille alueelle alkuperäiseksi, koska suurimmat siirtolaisaallot olivat jo menneet). Huomattavaa siirtolaisuutta on ollut vasta 1980-luvulta alkaen.

Tästä päädytään sitten väestönkasvun kannalta oleelliseen kysymykseen. Millaiset olisivat väestötilastot, jos ne laskettaisiin väestön alkuperän mukaan? Kaksi esimerkkiä.

1) Turkin väkiluku oli vuonna 1957 laskennallisesti 25,477 miljoonaa. Sanotaan tätä väestöä jatkossa "turkkilaiseksi". Jos laskemme kaikki tuolloin tähän lukuun kuuluneiden jälkeläiset turkkilaisiksi siten, että esimerkiksi turkkilaisen ja syyrialaisen jälkeläinen on 0,5 turkkilaista, mikä olisi turkkilaisten luku 2017? Tuskin se 80,811 miljoonaa, joka on Turkin väkiluku. Turkissa asuu suhteellisen vähän muualta muuttaneita, mutta turkkilaisia asuu paljon muuallakin, pelkästään Saksassa yli kaksi miljoonaa. Turkkilaisten lukumäärä on luultavammin lähempänä 90 miljoonaa.

2) Ruotsin väkiluku oli vuonna 1957 7,364 miljoonaa. Nykyään Ruotsin väkiluku on 10,120 miljoonaa. Ruotsalaisia ei ole tänä aikana maailmalle muuttanut merkittävissä määrin, maksimiarvioksi voi heittää lonkalta puoli miljoonaa geeniperimää. Sen sijaan Ruotsiin on muutettu muualta siinä määrin, että 2,439 miljoonaa Ruotsissa asuvaa on joko syntynyt ulkomailla tai on kahden ulkomailla syntyneen jälkeläisiä. Sellaisia, joiden toinen vanhempi on syntynyt Ruotsin ulkopuolella, on arvion mukaan 0,8 miljoonaa. "Geenivirtana" tämä tarkoittaa laskennallisesti 0,4 miljoonaa eli puolet geeneistä on ei-ruotsalaista alkuperää. Tähän pitää vielä lisätä ne, jotka ovat saaneet vähemmän kuin puolet geeneistään ei-ruotsalaisesta alkuperästä eli toisen ja kolmannen sukupolven lisäys - karkea arvio on 0,1 miljoonaa, yhteensä siis 0,5 miljoonaa. Kun sitten lasketaan karkea arvio ruotsalaisten väestönkasvusta, päädytään seuraavaan tulokseen (miljoonia):
Ruotsin väkiluku 2017: 10,120
- Ruotsin väkiluku 1957: 7,364
+ ulkomaille lähteneet ruotsalaiset: 0,5
- Ruotsissa asuvat ulkomaalaiset: 2,439
- ruotsalaisiin sekoittunut ei-ruotsalainen geenistö: 0,5
= 0,317
Ruotsin väkiluku on 60 vuoden aikana kasvanut 2,756 miljoonalla. Ruotsalaisten määrä on kuitenkin kasvanut vain 0,317 miljoonaa. Ruotsalaisten väestönkasvu on siis vain 11,5 % Ruotsin väestönkasvusta! Ja itse Ruotsissa ruotsalaisten määrä on tosiasiassa vähentynyt!
Arvio on siis karkea, mutta suuntaa-antava.


Koko totuutta ei saada näkyviin edes siirtolaisvaikutus huomioimalla. On huomattava myös väestöryhmien erot maan sisällä.

Kolme esimerkkiä maista, joita voidaan hyvällä syyllä pitää monietnisinä:

1) Ranskassa oli vuonna 2004 kuusi miljoonaa pohjoisafrikkalaistaustaista, kaksi miljoonaa afrikkalaistaustaista ja miljoona aasialaistaustaista. Tämä määrä on kasvanut rajusti, eikä ainoastaan siirtolaisuuden takia. Maan hedelmällisyysluvut ovat karua luettavaa. Ranskassa syntyneillä naisilla se on 1,70, Pohjois-Afrikassa syntyneillä naisilla 2,57-2,97 vaihdellen lähtömaan mukaan ja muualla Afrikassa syntyneillä keskimäärin 2,86. Kun vielä huomioi sen, että tuo 1,70 pitää sisällään myös Ranskassa syntyneet taustaltaan ei-ranskalaiset, voi helposti arvata että vuoden 1957 ranskalaisten määrä (44,284 miljoonaa) ei ole merkittävästi kasvanut, vaikka Ranskan väkiluku 2017 onkin 66,651 miljoonaa.

2) Brasilia on hyvä esimerkki maasta, jonka etniseen koostumukseen siirtolaisuus ei ole vuosien 1957-2017 välisenä aikana vaikuttanut merkittävästi. Vuonna 2009 maassa asui neljä miljoonaa ulkomailla syntynyttä, mikä on vain hieman yli viisi prosenttia väkiluvusta. Lisäksi on huomioitava, että ulkomailta muuttuneiden etninen koostumus ei merkittävästi poikkea maassa syntyneestä väestöstä, toisin kuin esimerkiksi Ranskassa. Brasilian eri väestöryhmien kasvua voidaan tarkastella etnisyyden mukaan ja tulokset ovat mielenkiintoisia. Tilastotiedot löytyvät vuosille 1960 ja 2010, jotka ovat kohtuullisen lähellä tässä tutkimuksessa käytettyjä vuosilukuja. Taulukosta ja summista on jätetty pois aasialaiset ja intiaanit, koska määrät ovat suhteellisen vähäisiä:


Ryhmä1960 (milj)%2010 (milj)%Kerroin
Valkoiset42,83861,5%91,05148,5%2,13
Sekarotuiset20,70629,7%82,27743,8%3,97
Mustat6,1168,8%14,5177,7%2,37
Yhteensä69,66 187,845 2,70

Mustien määrä on siis kasvanut voimakkaammin (2,37-kertaiseksi) kuin valkoisten (2,13-kertaiseksi). Tämä siitä huolimatta, että vähemmistön määrän pitäisi tietysti pienentyä enemmistöön nähden, jos molempien hedelmällisyysluku on sama ja molemmat lisääntyvät myös muiden ryhmien kanssa suunnilleen yhtä paljon. Sekarotuisten määrä on kasvanut lähes kaksi kertaa niin nopeasti kuin valkoisten määrä.

3) Etelä-Afrikan väkiluku oli vuonna 1957 16,159 miljoonaa ja vuonna 2017 56,717 miljoonaa. Se on 3,51-kertaistunut:


Ryhmä1960 (milj)%2014 (milj)%Kerroin
Mustat10,92868,3%43,33380,2%3,97
Valkoiset3,08819,3%4,5548,4%1,47
Värilliset1,5099,4%4,7718,8%3,16
Aasialaiset0,4773,0%1,3412,5%2,81
Yhteensä16,002 53,999 3,37

Mustan väestön määrä on 3,97-kertaistunut. Valkoisen väestön määrä on 1,47-kertaistunut. Apartheidin päättymisen jälkeen se on pysynyt suunnilleen vakiona maastamuuton kompensoidessa vähäisen kasvun. Lähiaikoina sen määrä ilmeisesti vähenee, kun "afrikkalaistaminen" etenee Zimbabwen tietä seuraten. Mutta oleellinen vertailukohta on mustan väestön kasvukerroin verrattuna värillisen (sekarotuisen) väestön kasvukertoimeen: 3,97 vastaan 3,16. Koska kumpikaan väestöryhmistä ei ole merkittävissä määrin muuttanut pois maasta, voidaan tästä päätellä mitkä väestöryhmät ovat taipuvaisempia hillittömään kasvuun elinolosuhteiden toistaiseksi salliessa.
Biologiassa tätä valintamallia kutsutaan r/K-strategiaksi, jossa tietyt populaatiot panostavat jälkeläisten määrään (r) ja toiset laatuun (K). Yleistäen sanoen r-strategiaa noudattavat eivät kasvata jälkikasvuaan, K-strategiaa noudattavat kasvattavat. Olosuhteiden ollessa elämälle siedettävät r-strategiaa noudattavan populaation osuus kasvaa aina nopeammin kuin K-strategiaa noudattavan populaation.


Uskonnon merkityksestä väestönkasvuun voi esimerkkinä tarkastella Libanonia. Maassa väestönlaskenta on poliittisesti herkkä asia, koska poliittiset valta-asemat on sementoitu vuoden 1932 väestönlaskennan perusteella. Tuolloin 53 % väestöstä oli kristittyjä (pääasiassa maroniitteja) ja 47 % muslimeja (sunnien ja shiiojen lisäksi Libanonissa myös muutaman prosentin druusivähemmistö lasketaan muslimeiksi). Sen perusteella perustuslaki määrää presidentin maroniitiksi, pääministerin sunnimuslimiksi ja parlamentin puhemiehen shiiamuslimiksi. Muutama muukin virka on rajoitettu.
Väestönlaskentaa ei virallisesti ole suoritettu vuoden 1932 jälkeen. Epävirallisten arvioiden mukaan maassa on nykyään 60 % muslimeita ja 40 % kristittyjä. Vuonna 1956 arvioitiin kristittyjen määrän olevan 56 % ja muslimien 44 %, mutta tätä voi pitää vähintäänkin epävarmana. Joka tapauksessa oleellinen asia on se, että muslimiväestön määrä on kasvanut nopeammin. r/K-strategia jälleen.


Yleisenä esimerkkinä valtavasta väestönkasvusta tarkastellaan usein Israelia, mikä onkin ymmärrettävää länsimaisesta näkökulmasta. Onhan se ainoa länsimaa, jonka väestönkasvu on samalla tasolla kehitysmaiden kanssa. Maan väkiluku on 4,45-kertaistunut vuosien 1957-2017 välillä. Usein kauhistellaan - aiheesta sinänsä - , kuinka tiheään asuttu maa on. Huvittava vertailukohta on naapurimaa Syyria, jonka väkiluku on samana aikana 4,44-kertaistunut - käytännössä täsmälleen sama kasvukerroin ja vieläkin suurempi, koska Syyrian väkiluku on sodan takia laskenut viime vuosina. Oletteko koskaan kuullut kauhisteltavan Syyrian ahtautta? En minäkään. Silti maiden välinen elintasokuilu on aivan huikea Israelin eduksi. Eikä Israelissa ole syttynyt liikakansoituksesta aiheutuvaa sotaa.
Israelin väestönkasvu on sitä paitsi aiheutunut hyvin suurelta osin siirtolaisuudesta eikä siksi ole lisännyt ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä lähellekään yhtä merkittävästi kuin Syyrian väestönkasvu. Israelin luonnollinen väestönkasvu aiheutuu osin ortodoksijuutalaisista, mutta ennen muuta muslimeista. Israelin muslimiväestön lukumäärä vuonna 2016 oli 1,524 miljoonaa. Vuonna 1960 koko maassa oli ei-juutalaisia (suurin osa tietysti muslimeja) 0,239 miljoonaa. Muslimiväestön määrä on siis yli kuusinkertaistunut siinä missä juutalaisväestön määrä on reilusti kolminkertaistunut 1,911 miljoonasta 6,446 miljoonaan. Aika hyvä suoritus maalta, jota tietyt ryhmät muissa länsimaissa pitävät muslimien pahimpana vihollisena.


Kirjoituksen kolmas osa, joka käsittelee sitä mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja kuinka ongelmia voidaan lievittää, ilmestyy aikaisintaan kahden viikon kuluttua muiden kiireiden takia. Neljäs osa on fiktiivinen tarina Suomesta vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen.

11 kommenttia:

Pauli Vahtera kirjoitti...

Väestöennusteet ovat alimitoitettuja - tulevaisuus on entistäkin kurjempi

Suuri osa Afrikan maista itsenäistyi vuonna 1960. Sen jälkeen Afrikkaan on kaadettu kehitysapua valtavat määrät – pelkästään viime vuonna Saharan eteläpuoleisiin maihin 25 miljardia euroa kahdenvälisenä apuna (maasta maahan).

Suomi nousi sodan jälkeen 20 vuodessa paljolti siksi, että maksoimme sotakorvauksia Neuvostoliitolle nykyrahassa yli 5 miljardia euroa.

Nigerian väkiluku on nyt 200 miljoonaa. Ennusteen mukaan se nousisi 752 miljoonaan vuoteen 2100 mennessä. Tuo tarkoittaisi 1,61 %:n vuosittaista kasvua. Nigerian nykyisellä väestökasvulla 3,24 % määrä olisi 2,8 miljardia. Koko Afrikan väestöksi on ennustettu vuodelle 2100 4,4 miljardia.

Nigerian väestö kasvoi vuodesta 1957 viime vuoteen 2,6 % vuodessa. Kuinka realistista on olettaa, että väestönkasvu laskisi ilman suuria katastrofeja.

Nigeria on öljyvarojen takia rikas maa. Onko realistista odottaa että talous siellä saataisiin kuntoon, kun sitä ei ole tähänkään asti saatu. Vaikka saataisiin, hirmuinen väestönkasvu tuhoaa kaiken altaan.

Tuhka kirjoitti...

Tuon väestön kasvun seurauksena on syntynyt Nuorisopullistuma. Tämän seurauksena on paljon nuoria (miehiä) joilla ei ole tulevaisuttaa saati omaisuutta, joilla saavuttaisi jonkin aseman noissa yhteiskunnissa. Ainoa tapa jolla sen saa on ottamalla väkisin tarjolla olevista resurseista. Kun väestöpullituma tapahtui espaniassa ja Portugalissa 1600-luvulla, ylijäämä miehet lähetettiin tappelemaan ja valtaamaan silloisia siirtomaita.

Tässä ei ole mitään uttaa auringon alla. Nykyaikana on vain enemmän väkeä ja parempi aseistus sekä välitön tiedonvälitys.

Kyyneliin tämä vain päättyy

Professori kirjoitti...

Kiitos jälleen "melkein tieteestä"; näitä on hauska lukea. Pieni lisäys kuitenkin Etelä-Afrikkaan, koska tutustuin vähän aikaa sitten maan valkoisten väestökehitykseen. Wikipedian mukaan heidän määränsä on laskenut vuoden 1995 5,225 miljoonasta viime vuoden 4,493 miljoonaan. Siis noin 14 prosenttia 22 vuodessa.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Toistan itseäni mutta edes puolittain tolkullisessa maailmassa tämä kirjoitus taulukoineen saisi aikaiseksi lööpit otsikolla ”Väestöhätätila!”. Nyt sen sijaan kerrotaan kuinka fitnesskaunotar Irenia Pimpsten treenasi itselleen upeat vatsalihakset.

Anonyymi kirjoitti...

Katsoin Countrymeters sivuilta syntyneiden määrää. Selvisi että aika moni Afrikan maa menee Japanin ohi määrässä. Sellainen väkimäärä syntyneiden mukaan olisi yksi listaus minkä voisi tehdä. Toinen mikä pistää silmään on se, että maailman väestönkasvun prosenttiluku lähti tosiaan nousuun.

Jaska Brown kirjoitti...

Pauli Vahtera: En tosiaan tiedä, kuinka paljon viralliset mallit nojaavat siihen oletukseen, että elintason kasvu tarkoittaa väestönkasvun hidastumista. Tämä oletus puolestaan nojaa siihen vähintäänkin hataralla pohjalla olevaan olettamukseen, että eri ihmisryhmät käyttäytyvät samalla tavalla.

Tuhka: Juuri tuo. Mahdollisessa kolmososassa käsitellään noita asioita.

Professori: Tuo Etelä-Afrikan valkoisten lukumäärä on muuten hyvä esimerkki siitä, kuinka väestöennusteet menevät perseelleen. Tekstissäsi annettu linkki johtaa tähän tilastoon, joka lienee E-A:n virallinen väkilukulaskuri. Maassa järjestettiin väestölaskenta 1991, jolloin valkoista väestöä oli 5,068 miljoonaa. Kyseessä oli juuri se aika, jolloin siirryttiin pois valkoisten ylivallasta. Tämän jälkeen oletettiin valkoisten määrän kehittyvän kuten siihenkin asti, minkä nyt piti olla jokaiselle itsestään selvää ettei näin ole. Tästä täysin päättömästä olettamuksesta saatiin vuodelle 1995 tuo mainitsemasi arvio 5,224 miljoonaa. Seuraavana vuonna järjestettiin väestönlaskenta, jossa valkoisen väestön lukumäärä olikin 4,434 miljoonaa. Lähes 0,8 miljoonan eli noin 15 % hävikki yhdessä vuodessa ei kerta kaikkiaan ole uskottavaa. Todellisuudessa on käytännössä varmasti käynyt niin, että tuo 0,6 miljoonan pudotus väestönlaskentojen 1991-96 välillä on jakautunut kutakuinkin tasaisesti maastapakoon noiden viiden enemmistövaltaan siirtymisen vuoden ajalle. Itse käytin kirjoituksessa virallisia väestölaskentoja, mutta unohdin lisätä linkin tekstiin. Korjasin asian nyt.

Yrjöperskeles: Joo mutta kun se Irene on paljon helpompi käsittää kuin väestötilastot.

Ano: No, ei nyt sentään onneksi koko maailman väestönkasvu ole noussut prosentuaalisesti. Vuosille 1957-2017 keskimääräinen vuotuinen kasvuprosentti oli 1,63, vuosille 2010-17 1,43. Merkittävistä alueista vain Afrikan kasvuprosentti on noussut. Sen sijaan absoluuttinen kasvu on tietysti kiihtynyt. Vuosina 1957-2017 väestö kasvoi keskimäärin 76,9 miljoonaa vuodessa, vuosina 2010-17 keskimäärin 100,7 miljoonaa vuodessa. Samat luvut Afrikalle ovat muuten 12,9 miljoonaa ja 24,9 miljoonaa.

Pauli Vahtera kirjoitti...

Väestöennusteiden mukaan Afrikan väkiluku kasvaisi keskimäärin 38 miljoonalla vuodessa vuoteen 2100. Jos ennusteet on tehty alakanttiin, voi kasvu olla yhtä lailla 50-70 miljoonaa. Nuo määrät ovat sellaisia, että vaikka Eurooppa ottaisi vastaan 10 miljoonaa joka vuosi, sillä ei olisi mitään merkitystä Afrikan väestönkasvulle. Mutta se tarkoittaisi, että Eurooppa muuttuisi Afrikaksi muutamassa vuosikymmenessä. Ja täälläkin alkaisi hirmuinen väestönkasvu. Sen jälkeen alkaisivat sodat ja 1900-luvun maailmansodat olisivat hiekkalaatikkoleikkejä niiden rinnalla.

Anonyymi kirjoitti...

Siis koko maailman kasvuprosentti oli 2.09 huippuvuosina 1968-69. Siitä se laski 1.17 vuoteen 2015 sen jälkeen on lasku taittunut ja lähtenyt hieman nousuun 1.21kö se on 2018. Lähteenä siis countrymeters info.

Jaska Brown kirjoitti...

Pauli Vahtera: Täsmälleen. Tilanne on niin kammottava, että en yhtään ihmettele ettei sitä haluta nähdä. Ihmisen psykologia nyt vain toimii sillä tavalla. Erityisen tragikoomista on se sijaistoiminta, jota tällöin esim. kasvissyönnin, ekoturismin, haittamaahanmuuton ja muun yleisen viherpiipertämisen muodossa harjoitetaan.

Ano: Luulenpa että tuo tilasto - mikä on ilmeisen valitettavasti oikeassa - aiheutuu juuri Afrikasta. Aiemmin Afrikan väestönkasvun nousu ei kasvattanut koko maailman kasvuprosenttia, koska Afrikan osuus väestöstä oli vähäisempi. Nyt se on suurempi ja niinpä sen kasvuprosentin nousu kasvattaa jo koko maailmankin kasvuprosenttia.

Anonyymi kirjoitti...

Kun laskit, kuinka moninkertaiseksi minkin maan tai laajemman alueen väestö kasvoi 50 vuodessa (1957-2007), tästä tuli mieleen muuan hypoteettinen, jossitteleva kysymys:
Kuinka moninkertaiseksi Suomen väestö olisi tuossa ajassa kasvanut ja kuinka suuri se olisi nyt, jos syntyvyys olisi pysyvästi jäänyt yhtä korkealle tasolle kuin millä se oli paljon puhuttujen suurten ikäluokkien syntyessä vuosina 1945-1950.
Ajastaika-kalenterissa on taulukko Suomen väkiluvusta eri aikoina. Sen mukaan se oli 3,779 miljoonaa vuonna 1945 ja 4,030 miljoonaa vuonna 1950. Viidessä vuodessa se kasvoi siis 1,066 -kertaiseksi. Taskulaskimella siitäkin voidaan helposti ottaa viides juuri, joka on noin 1,029, ja se osoittaa, että vuodessa väestö kasvoi keskimäärin 1,029-kertaiseksi eli 2,9 prosenttia.

Jos sitä menoa olisi jatkunut, seuraavien 7 vuoden aikana eli vuoteen 1957 mennessä väestö olisi edelleen kasvanut 1,029 potenssiin 7 = 1,094 -kertaiseksi, ja vuonna 1957 se olisi ollut 4,410 miljoonaa. Seuraavien 50 vuoden aikana eli vuoteen 2007 mennessä se olisi kasvanut tästä edelleen 1,029 potenssiin 50 = 1,902 -kertaiseksi eli 8,388 miljoonaan. Se olisi melkoisesti enemmän kuin maan nykyinen väkiluku. Mutta kun tätä verrataan muiden maanosien väestönkasvuun, voidaan todeta ehkä yllättäen: jopa tuolla suurten ikäluokkien aikaisella väestönkasvuprosentillakin Suomi kuuluisi yhä niihin melko harvoihin alueisiin maailmassa, joissa väestö ei noiden 50 vuoden aikana kaksinkertaistunut. Toisin sanoen suurimmassa osassa maailmaa väestönkasvu on koko tuon 50-vuotiskauden ajan ollut suhteellisesti nopeampaa kuin se oli Suomessa edes vuosina 1945-1950.

Mutta tuon tarkastelemasi 50-vuotiskauden päättymisestäkin on nyt jo 11 vuotta. Tuota vauhtia Suomen väestö olisi vielä sinäkin aikana kasvanut 1,152-kertaiseksi ja olisi nyt noin 9,663 miljoonaa.

Jaska Brown kirjoitti...

Anonyymi: Sinulla on tuossa näppäilyvirhe. Suomen väkiluku kasvoi välillä 1945-1950 tosiaan 1,066-kertaiseksi. Mutta olet kirjoittanut viidennen juuren väärin (sinulta jäi ilmeisesti yksi desimaali huomaamatta), sillä se on 1,0129. Tästä vuotuinen kasvu on 1,29 %. Tätä oikeaa kasvuprosenttia olet kuitenkin laskuissasi käyttänyt, sillä tulokset ovat oikein. Ja on huomattava, että noilla "valtavien" suurten ikäluokkien kasvuprosenteilla Suomen väkiluku olisi siis kaksinkertaistunut, kun Afrikan väkiluku on oikeasti siis viisinkertaistunut siinä ajassa!