Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


lauantai 18. marraskuuta 2017

Uusinta: Rikos ja rangaistus

Lukijalle: Kun tämän kirjoitti 2009, ei osannut nähdä kehitystä. Tuolloinkin laissa oli blankopykäliä, mutta tuomioita annettiin sentään jollain mittarilla tasapuolisesti. Tuntuu, että nykyisen lainsäädännön tarkoituksena on valmistella orwellmaista tilannetta, jossa jokainen rikkoo jatkuvasti lakia. Blankopykälien määrä ja ennen muuta niiden soveltaminen "tarpeen" mukaan on kasvanut jatkuvasti. Jos kehitys jatkuu, niin lähitulevaisuudessa tilanne voi hyvin olla kaiken oikeustajun vastainen. Tällöin voidaan aina pidättää haluttu henkilö ja mätkäistä tälle syyte, sillä pykäliä on niin paljon ja rangaistusasteikko niin väljä, että syytä rangaistukseen on aina. Ja kääntäen voidaan aina haluttaessa jättää syyttämättä, koska lain rikkominen on "maan tapa" ja rangaistusasteikon alapäässä rikoskaan ei ole suuri:

Olkoon meillä kolme esimerkkihenkilöä, kaikki kolmikymppisiä miehiä.

Arska on alkoholisoitunut, sosiaalitukien varassa elävä pitkäaikaistyötön.

Enska on poikamies ja työskentelee autokorjaamolla asentajana, työsuhde on vakinainen.

Ilpo on kunnan kaavoitusinsinööri, naimisissa mutta lapsia ei ole.

Poliisi on pistänyt maantielle 80 km/h rajoitusalueelle tutkan ja kaikki kolme esimerkkihenkilöämme hurauttavat siihen 105 km/h. Koska ylinopeutta on 25 km/h ja olosuhteissa ei esiinny lieventäviä eikä raskauttaviakaan asianhaaroja, jokaiselle rävähtää 12 päiväsakkoa.

Arskan tulot ovat 551 euroa kuukaudessa eli peruspäiväraha. Tällöin hänen maksettavakseen tulee kaavan mukaan 72 euroa, mutta Arska kiroilee Nissaniaan käynnistäessään raskaasti säädöstä, jonka mukaan ylinopeussakon minimisumma on 115 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että pitää kävellä sossun luukulle pyytämään rahaa ”ruokaan”, Arska tuumii.

Enska tienaa nettona 1 500 euroa. Näin ollen Enskan sakkosummaksi tulee 240 euroa ja Enska-paralta jää vanhan Bemarin tuunaus seuraavaan palkkapäivään.

Ilpon nettotulot ovat 2 800 euroa. Sakkoa tulee 504 euroa ja Ilpo miettii, miten selviää uuden farkku-Volvon (perheenlisäys tulossa ensi kuussa) seuraavasta osamaksuerästä.

Kaikki kolme ovat tehneet täsmälleen samanlaisen rikoksen. Ilpon rangaistus on silti noin nelinkertainen verrattuna Arskaan. Enskan rangaistus on yli kaksinkertainen Arskaan nähden ja alle puolet Ilpon rangaistuksesta.

Me pidämme tätä oikeudenmukaisena, koska rangaistus koettelee kaikkia kolmea suhteellisesti yhtä rankasti. Kenenkään taloutta se ei kaada, mutta jokainen joutuu miettimään menonsa uudestaan vähäksi aikaa. Jos jokaiselle määrättäisiin 115 euroa sakkoa, ei se hetkauttaisi Ilpoa juuri lainkaan. Jos sakko olisi 504 euroa, ei Arska pystyisi sitä mitenkään maksamaan ja Enskan talous kaatuisi. 240 euron sakko puolestaan kaataisi Arskan talouden, mutta Ilpolle se olisi vain harmillinen menoerä.

Voimme siis olla ylpeitä oikeusjärjestelmästämme, joka kohtelee kansalaisia tasavertaisesti. ”Ettei vahva sortaisi heikkoa”, kirjoitti jo Hammurabi lakinsa esipuheessa. Vai voimmeko?

Ihmeellisen sattuman kautta Arska, Enska ja Ilpo joutuvat kaikki samanlaiseen tilanteeseen. Jokainen heistä on viettämässä kaunista kesäiltaa julkisella paikalla, kukin omien kavereidensa seurassa. Paikalle ilmestyy puolituttu, jonka kaikki tuntevat ärsyttäväksi tyypiksi. Tyyppi on lievässä humalatilassa ja ryhtyy haastamaan riitaa. Joku seurueen jäsenistä pyytää ystävällisesti häntä poistumaan, josta on arvattavat seuraukset: suunsoitto yltyy entisestään ja tyyppi innostuu jopa tönäisemään jotakuta läsnäolijoista. Tällöin Arska / Enska / Ilpo, joka sattuu olemaan varsin isokokoinen ja lihaksikas, päättää antaa tyypille pienen opetuksen. A / E / I tarttuu tyyppiä kädestä ja tempaisee pienellä pyöräytyksellä hänet kauemmaksi. Humalainen mies sattuu horjahtamaan ja lyö päänsä penkkiin. Hetken kuluttua hän nousee ylös ja lähtee kotiinsa hieman huumaantuneena. Seuraavana aamuna hänet löydetään sängystään aivoverenvuotoon kuolleena.

Poliisi tutkii asioita aikansa ja tapauksista seuraa luonnollisesti oikeusjuttu. Koska ärsyttäjä ei ole käynyt käsiksi tekijään eikä vaarallisella tavalla kehenkään muuhunkaan, tapausta ei voida katsoa itsepuolustukseksi. Toisaalta kyseessä ei ole tappo, koska tarkoitus ei ollut vahingottaa kohdetta. Kyseessä on rikoslain 21. luvun 9 § mukaan törkeä kuolemantuottamus. Lain mukaan rangaistus on neljästä kuukaudesta kuuteen vuotta vankeutta. Missään kolmesta tapauksesta syyllisellä ei ole aiempaa rikosrekisteriä raskauttavana asianhaarana. Toisaalta tekijää on kaikissa tapauksissa pidettävä fyysisen kontaktin aloittajana. Siksi rangaistus ei ole alin mahdollinen, vaan tiilenpäitä tulee luettavaksi kaksi vuotta ja kuusi kuukautta. Kaikki saavat saman rangaistuksen, koska tapaukset ovat olleet täysin identtiset.

Mitkä ovat sitten tapausten inhimilliset seuraukset?

Kuten todettu, kaikki tekijät ovat ensikertalaisia. Kaikki käyttäytyvät vankilassa hyvin ja vapautuvat kärsittyään rangaistuksestaan vähän yli puolet eli puolitoista vuotta vuotta myöhemmin.

Arska on vankilassa ollessaan joutunut olemaan erossa viinasta ja hänen terveytensä on parantunut. Hän ei ole viinan korvikkeena sortunut huumeisiin. Vanha Nissan ja sossun hommaama kämppä odottavat häntä ja Arska palaa entiseen elämäänsä.

Enska on myynyt kaksionsa selvitäkseen asianajajansa kuluista. Vapauduttuaan hän palaa entiseen työhönsä, pomo pitää Enskaa kunnon ammattimiehenä ja palkkaa hänet uudestaan. Enska hommaa vuokrakaksion ja pistää elämänsä vähitellen raiteilleen.

Ilpon vaimo on jättänyt hänet, koska ei ole kestänyt miehen vankilassa olon häpeää. Hänet on erotettu työpaikastaan virkamiehelle sopimattoman käytöksen nojalla. Kunnan tai valtion virkoja Ilpon on turha etsiä, koska linnakundin maine on kiirinyt kauas. Yksityisellä puolella kaavoitusinsinöörille ei ole liiemmin käyttöä, kun lama-aikana työttömiä rakennusinsinöörejäkin on riittämiin. Ilpo menee töihin rakennusmieheksi, tosin työt ovat kausiluonteisia.

Kun Arska, Enska ja Ilpo tekivät pienen, sakolla rangaistavan rikoksen, seuraukset olivat jokaiselle yhtä tuntuvat porrastetun rangaistusasteikon ansiosta. Raskaammassa rikoksessa kaikille mäiskäistiin sama tuomio. Rangaistuksen seuraamukset olivat kuitenkin täysin erilaiset!

Jos raskaammissa rikoksissa noudatettaisiin samaa kaavaa, olisi Arskan rangaistus ollut kolme vuotta vankeutta ilman armahdusta puolivälissä. Enska olisi istunut linnassa vuoden. Ilpo olisi saanut ehdollisen tuomion, koska työpaikan menetys ja työuralle seuranneet vahingot olisi katsottu hänelle niin koviksi seuraamuksiksi, että siinä olisi ollut rangaistusta kylliksi.

Porrastettu vankeusrangaistus tuntuu silti intuitiivisesti oikeustajun vastaiselta siinä missä porrastettu sakkorangaistus oikeustajun mukaiselta. Porrastetun sakon argumentti on seurausten tuntuvuuden samanlaisuus. Tämän argumentin käyttö vakavammissa rikoksissa ei ole hyväksyttyä.

Onko niin, että laki ei ole sama kaikille? Edellytetäänkö Ilpolta ns. yhteiskunnan tukipylväänä moitteettomampaa käytöstä kuin Arskalta? Jos vankeusrangaistukset olisivat seurausten mukaan porrastettuja, syyllistyisivätkö korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevat yhtä runsaassa määrin rikoksiin kuin alimmassa asemassa olevat? Onko niin, että loppujen lopuksi meitä ei pidä poissa rikosten poluilta moraali, vaan rangaistuksen pelko? Sillä, jolla on vähemmän menetettävää, on suurempi houkutus syyllistyä rikokseen. Jos nykyisen suuruisen rangaistuksen pelko pitää ylemmän keskiluokan rehellisenä, niin saataisiinko rangaistusasteikkoa ylöspäin porrastamalla - ts. Arska olisi saanut teostaan neljän vuoden tuomion, Enska kahden vuoden ja Ilpo vuoden - rikoksiin syyllistyvät alaluokan jäsenet pidettyä kaidalla tiellä?

Vastatkoon ken uskoo osaavansa.

17 kommenttia:

Kumitonttu kirjoitti...

En tiedä osaanko vastata, koska kysymys on niin absurdi. Väitän, että rangaistuksen tarkoituskaan ei ole olla sama. Neuvostoliiton rikoslaissa valtion vihollinen tai hänen jälkeläisensä ansaitsivat kovemman rangaistuksen. Me elämme edelleen tuota jälkikommunistista yhteiskuntaa, jonka meille demlalaiset juristit toivat. Demokratiassa hullut voittavat.

Anonyymi kirjoitti...

Mitenhän se sakkorangaistus liikenteessä hurjasteluun tai kännipäissään tapon rangaistus liittyy johonki kommunismiin tai sosialismiin ?

-jpt-

RedEyedFrog kirjoitti...

Kyllähän nuo asiat vaikuttavat. Esimerkiksi raiskauksesta on tuomittu pienempiä rangaistuksia perusteena se, että tekijällä on vakituinen työ. Tuomioistuimet siis voivat ja hyvinkin ottavat tuollaisia asioita huomioon ihan nykyäänkin.

Veijo Hoikka kirjoitti...

En halua yrittää vastata, koska en osaa.
Olisikohan pitänyt esimerkkiin ottaa mukaan loistokkaan poliittisen uran harjalla oleva henkilö, esimerkiksi pormestari?

Jaska Brown kirjoitti...

Kumitonttu: Ja nykyaikaa sanotaan suvaitsevaisemmaksi, mikä on totaalista paskapuhetta. On asioita, jotka 50 vuotta sitten olisivat tuhonneet ihmisen uran ja ovat nykyään suorastaan positiivisia. Tämän takia nykyaikaa väitetään suvaitsevaksi. Mutta on myös asioita, jotka nykyään tuhoavat ihmisen uran ja jotka olisivat 50 vuotta sitten olleet suorastaan positiivisia. Aika aikaa kutakin.

jpt: Siten, että vasemmistolaissa ajattelussa syy rikokseen johtuu yhteiskunnasta eikä tekijästä, paitsi jos rikos kohdistuu yhteiskuntaa vastaan jolloin vikana ei voi olla sosialistinen yhteiskunta vaan se on aina tekijän oma syy, josta paranee rankaista myös hänen sukuaan. (Mikä sinänsä on kummallista, koska sosialismissa ei virallisesti uskottu genetiikkaan van lysenkolaisuuteen.)

RedEyedFrog: Niin käytetään. Tässä tapauksessa valitettavasti.

Veijo Hoikka: Siinä lopputulos riippuu rikoksen laadusta ja poliittisista suhdanteista.

Qroquius Kad kirjoitti...

Kuten RedEyedFrog mainitsi, tuomioistuimet soveltavat pahimmillaan suorastaan irrationaalisia perusteita. Niinpä moninkertaisen rikoksenuusijan tuomiota voidaan kohtuullistaa(!), koska hänellä on jo ennestään niin monta tuomiota samanlaisista rikoksista.

Tämä ei silti ole aina koko totuus, kuten eräässä bloggauksessaan mainitsi täälläkin aiemmin linkattu tuplatohtori-hovioikeusneuvos: hän kertoi eräästä raiskaustapauksesta, jossa Helsingin hovioikeus oli vapauttanut syytetyn. Media oli raivoissaan, yleisöstä puhumattakaan. Kumpikaan ei tiennyt koko totuutta: kyseinen nainen oli nostanut siihen mennessä lähes 80 raiskaussyytettä sekä tehnyt rikosilmoituksen n. 200 raiskauksesta.

Muuttujiksi on siis syytetyn sosioekonomisen aseman lisäksi huomioitava myös millaisesta rikoksesta ketäkin syytetään millaisin perustein. - Toki kaikki tässä bloggauksessa ja kommenteissa mainitut aspektit huomioidaan tuomioistuinkäsittelyssä nykyääänkin. Kysymys onkin, miten ne pitäisi huomioida ja millaisia päätöksiä niiden pohjalta pitäisi langettaa, koska ainakin nykyisellään ne eivät vastaa yleistä oikeudentuntoa.

buuri johannesbuurista kirjoitti...

Työtuloihin perustuva sakotus järjstelmä ei ole millään muulla tavalla "oikeudenmukainen" kuin kateuden kannalta katsottuna.

Ei sovi anglosaksiseen oikeuskäsitykseen. Suomi taitaakin olla ainoa maa maailmassa jossa mm. ylinopeussakon suuruus määräytyy työtulojen mukaan.

Sairasta, mutta ehkä suomalaiset tässäkin asiassa ovat viisaampia kuin muut.

Anonyymi kirjoitti...

Aiheellista pohdintaa Jaskalta. Tuli Anneli Auerin tapaus mieleen. Oliko oikein että Auer sai 545 800 euroa korvausta 611 päivästä jotka istui vankilassa syyttömänä miehensä murhaan? Hänet oli kuitenkin tuomittu seksuaalirikoksista, ja niiden sovittaminen jatkui vielä monta kuukautta sen jälkeen kun murhajutussa tuli vapauttava tuomio. Kaikki rikokset tehtiin ennenkuin hän joutui vankilaan joten mitä järkeä on tässä? 800 euroa päivässä (vakiintunut korvaus 120 euroa) plus ansionmenetys lasten hyväksikäyttäjälle... Kenen mielestä tämä on oikein?

Matias

Anonyymi kirjoitti...

Ylinopeudesta määrättävä tuloihin perustuva sakko voi tuntua epäoikeudenmukaiselta, mutta ketäänhä ei pakoteta kaahaan tuhatta ja sataa, vaikka alla olisi vähän kovempaa menevä pirssi..
Toinen asia on sitten nämä 5km ylinopeudet, joita tulee monasti hoksaamattoomudenki takia, niistä on käyty keskusteluaki jonkunverran..

-jpt-

Ironmistress kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Ironmistress kirjoitti...

Lisää suomalaisen oikeuslaitoksen kukkasia: kymmenvuotiaan tytön bylsiminen ei ole törkeä raiskaus. Näin siis Suomen Turussa.

Syyksi hovioikeus sanoo sen, ettei tyttö tapellut riittävän pontevasti vastaan.

Ruukinmatruuna itse puolestaan on sitä mieltä, että a) kymmenvuotiaalta tytöltä ei voida olettaa kykyä puolustautua 23-vuotiasta kehitysmaalaista vastaan voimakeinoin ja b) alaikäisiin lapsiin sekaantuminen on aina törkeä rikos.

Mitähän Kastraatiolaki sanoo tästä asiasta? Ruukinmatruuna on sitä mieltä, että lapsen negatiivinen vapaus seksuaalisesta ahdistelusta on voimakkaampi oikeushyvä kuin raiskaajan positiivinen vapaus oman seksuaalisuutensa toteuttamiseen.

Jaska Brown kirjoitti...

Qroquius Kad: Tuo on syy, miksi pitää olla varovainen eikä tuomita jos ei tiedä taustoja. Kun lukee lehdistä asioista joissa itse on mukana ja tietää enemmän, huomaa etteivät asiat tosiaankaan ole kovin usein ihan sillä tavalla kuin mediassa kerrotaan.

jpt: Joo, vuoden paras suoritus kolahti pari viikkoa sitten postilaatikkoon. Sain huomautuksen ajettuani viidenkympin alueella 53 km/h.

Ironmistress: Aivan käsittämätöntä. Kymmenvuotiaan pitäisi siis ruveta tappelemaan aikuista, hänelle jo valmiiksi väkivaltaa tekevän miehenkuvatuksen kanssa. Kommentoin tapausta tarkemmin viikon uutiskatsauksessa.

Veijo Hoikka kirjoitti...

7. Suojaikäraja
Julkisen sektorin lakimiehille tulisi valintaprosessissa virkaan läpäistä sekä psykologin että psykiatrin perusteellinen analyysi mahdollisten psykopatologioiden toteamiseksi.
Lisäksi suljettava pois yhteydet demlaan sekä poliittisiin puoleisiin tai järjestöihin tai maahanmuuttoon liittyviin toimijoihin.
Valintaa suosivana tulisi hakijalla olla omia lapsia, sillä assosioidessaan uhrin kärsimykset heijastaen ne omiin lapsiin saattaisi lakimiehellä ilmaantua inhimillisiä henkisiä tunteita esim. myötätuntoa tai jopa sääliä uhria kohtaan.

Jaska Brown kirjoitti...

VH: Kommenttisi lipsahti ilmeisesti väärään juttuun, kopsaan sen täältä oikeaan.

RedEyedFrog kirjoitti...

Tuota... Jaska, tuo kommenttisi 22.11. Ensimmäinen ja viimeinen kappale ovat aika pahassa ristiriidassa keskenään...

RedEyedFrog kirjoitti...

Jaska, eikö nuo sun toiseksi viimeisen kommentin ensimmäinen ja viimeinen kappale ole aika räikeässä ristiriidassa keskenään?...

Jaska Brown kirjoitti...

"Ihan sillä tavalla" oli ensimmäisessä kappaleessa. Jotenkin minä en vain jaksa uskoa, että viimeisen kappaleen juttu olisi niin pahasti väärin kerrottu, että siinä olisi hirveästi tulkinnanvaraa. Paitsi jos tulkinnanvaraksi katsotaan se, että yhdyntä kymmenvuotiaan kanssa voisi olla jotain muuta kuin raiskaus, kuten tuomioistuin suuressa viisaudessaan katsoi. En usko, että sellaisia perusteluja olisi että ninun järkeni sellaiselle mutkalle taipuisi. Eli ei, eivät olleet ristiriidassa.