Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


lauantai 3. joulukuuta 2016

Uusinta: Sananen maahanmuutosta

Lukijalle: Viime viikolla uusin tekstin Islamin nakerrus ja tämä vuotta myöhempi kirjoitus on tavallaan sen jatko ja täsmennys. Ei lisättävää vuoden 2010 tekstiin, paitsi se että taaskaan järkipuhetta ei kuunneltu vaan yritetäänpä vielä uudestaan:

Päivi Räsänen nosti taas kerran kohun toteamalla, että Suomen tulisi ottaa vastaan ensisijaisesti kristittyjä pakolaisia. Räsäsen ehdotus, vaikka onkin pöyristyttävä, on selvä parannus nykytilanteeseen.

Yksinkertaistetusti sanoen maahanmuuttopolitiikassa on kaksi muuttujaa, joista molemmat voivat saada kolme eri arvoa. Muuttujien arvot ovat periaatteessa toisistaan riippumattomia.

Ensimmäinen muuttuja on maahanmuuttajien määrä. Vaihtoehtoina ovat 1) lähes rajoittamaton maahanmuutto, 2) jonkinlainen lukumääräkiintiö tai 3) päätösten teko yksittäistapausten mukaan.

Toinen muuttuja on maahanmuuttajien laatu. Vaihtoehtoina ovat A) maahanmuuttajien täydellinen satunnaisuus, B) tiettyjen maahanmuuttajaryhmien suosiminen ja toisten torjuminen tai C) tietynlaisten maahanmuuttajien suosiminen ja toisten torjuminen.

On huomattava, että vaihtoehdot B ja C ovat täysin eri asia, vaikka ero on vain yhden sanan suuruinen.

Räsänen otti siis kantaa vaihtoehdon B puolesta puuttumatta erikseen vaihtoehtoihin 1-3, vaikkakin hänen voinee olettaa tarkoittaneen vaihtoehtoa B2. Tätä nykyä Suomen maahanmuuttopolitiikka noudattaa kutakuinkin vaihtoehtoa A2, vaikka tietyt viralliset tahot ajavatkin sitä kovasti vaihtoehdon A1 suuntaan.

Kun päätöksiä tehdään, on ihan ensimmäiseksi päätettävä millaisia seurauksia halutaan. Haluammeko Suomen olevan vauras, teknologisesti korkealla tasolla oleva ja yhteiskunnallisesti rauhallinen maa? No joo, aika typerä kysymys sinänsä - kukapa ei haluaisi. Seuraavaksi on sitten pohdittava, millaisia ihmisiä tällaisessa maassa pitäisi asua.

1) Vauras? Pitäisikö maahanmuuttajien olla siinä tapauksessa ahkeria ja työhalukkaita vai mieluummin sosiaalituella loisivia?

2) Teknologisesti korkeatasoinen? Pitäisikö maahanmuuttajien olla siinä tapauksessa älykkäitä vai heikkolahjaisia?

3) Yhteiskunnallisesti rauhallinen? Pitäisikö maahanmuuttajien olla siinä tapauksessa sosiaalisesti yhteistyökykyisiä vai rikollisuuteen taipuvaisia?

Tyhmiä kysymyksiä taas kerran. Mutta vastaukset eivät ole tyhmiä.

1) Etiopialaista ja somalia tuskin moni erottaa ulkonäön perusteella toisistaan, joten rasismista ei voi olla kyse heidän työllistymisensä eroissa. Silti etiopialaisten työttömyysaste oli vuonna 2008 8,2 % ja somalien 55,2 %.

2) Maailmanlaajuisen tutkimuksen mukaan itäaasialaisten keskimääräinen ÄO on 105 ja negroidien 75.

3) Kaikki muslimit eivät ole terroristeja, mutta kaikki terroristit ovat muslimeja. Tietyt maahanmuuttajaryhmät ovat esimerkiksi rikollisuudessa moninkertaisesti edustettuja verrattuna kantaväestöön, Yhdysvalloissa rodun ja rikollisuuden suhdetta on tutkittu tarkemminkin.

Väännetäänpä rautalankaa: kuvitellaan että Suomesta halutaan tehdä koripallon suurvalta. Jos maahanmuuttajat valitaan satunnaisesti (vaihtoehto A), voi olla että tänne tulee hyvällä tuurilla joku lahjakkuuskin. Jos maahanmuuttajat valitaan ryhmänä (vaihtoehto B), niin maahanmuuttokriteereissä rima kannattaa asettaa tuonne kahteen metriin. Jos maahanmuuttajiksi otetaan enimmäkseen alle 170-senttisiä, niin turha toivoa korismenestystä. Toki poikkeusyksilöitä -ei tarvitse olla NBA:n parhaaksi valittu - saattaa vertikaalisesti rajoittuneistakin löytyä, kuten esimerkiksi Tyrone Bogues, Spud Webb ja Earl Boykins.

Mikäli emme aseta ykkösasiaksi koripallomenestystä vaan vaurauden, teknisen kehityksen ja yhteiskuntarauhan, maahanmuuttajien valikoituessa satunnaisesti saattaa yksittäistapauksen kohdalla joskus käydä tuuri tai sitten ei. Jos maahanmuuttajia otetaan enimmäkseen islamilaisista ja afrikkalaisista maista, niin turha toivoa rauhallista, teknisesti kehittynyttä vaurasta maata. Toki poikkeusyksilöitä - ei tarvitse olla Nobel-tason tiedemies - saattaa negroideista ja muslimeistakin löytyä, kuten esimerkiksi ... ööö ... siis tuota ... no varmaan joku.

Loogiset johtopäätökset ovat seuraavat:
1) Maahanmuutto islamilaisista maista on lopetettava ja maahanmuuttajiksi on otettava vain kristityistä tai pienin varauksin buddhalaisista maista tulevia, koska he jakavat suomalaisten kanssa yhteensopivan arvomaailman.
2) Afrikkalaisten maahanmuuttoa on rajoitettava voimakkaasti ja maahanmuutto on keskitettävä länsieurooppalaiseen väestöön, jossain määrin myös itäeurooppalaisiin ja aasialaisiin.
3) Koska miehet ovat taipuvaisempia rikollisuuteen, miespuolisia maahanmuuttajia on hyväksyttävä vain vähän ja enemmistön maahanmuuttajista on oltava naisia, jotka sopeutuvat paremmin.

Edellä esitetty on ehdottoman väärin. Ei ihmisiä saa luokitella hänen syntyperänsä, kotimaansa tai sukupuolensa mukaan.

Kokonaan toinen asia on, jos maahanmuuton kriteerit asetetaan siten, että lopputuloksena saadaan maahanmuuttajiksi tietynlaisia ihmisiä. Tämä on loppujen lopuksi varsin yksinkertaista.

Kriteerejä:
1) Perheenyhdistämiset lopetetaan. Eivät suomalaisetkaan Ameriikkaan lähtiessään ottaneet perhettään mukaan. Tehoaa täällä oleviin afrikkalaisiin.
2) Turvapaikkaa hakevat lennätetään johonkin maahan, joka on lähempänä heidän kotimaataan. Esimerkiksi Tansania on suht rauhallinen maa ja kulttuurillisestikin lähempänä lähtömaita, niin että kovalta kulttuurishokilta säästytään. Tansania varmaan ottaa mielellään hakijat vastaan, jos Suomi maksaa suolarahaksi vaikkapa saman verran, kuin täällä kuukaudessa hakijaan kuluu. Tieto tästä karsii ne, joiden ensisijainen tarkoitus on päästä EU-alueelle eikä sotaa pakoon. Kokonaiskustannukset ja ympäristökuormitus pienenevät.
3) Tupakoitsijoita ei hyväksytä maahanmuuttajiksi. Tämä pudottaa aika tehokkaasti muslimimiehet pois.
4) Rikokseen syyllistynyt karkotetaan välittömästi maasta. Rikokseksi katsotaan myös vetoaminen oman maan kulttuuriin työtehtävistä kieltäydyttäessä. Tämä säädös karsii epäsosiaalisen aineksen.
5) Välittömästi maahantulon jälkeen pyrkijälle järjestetään kulttuurivapaa älykkyystesti. Yhden keskihajonnan alle suomalaisten keskiarvon suoriutuneet käännytetään. Tämä säädös karsii aineksen, jolle ei teknisesti kehittyneessä yhteiskunnassa löydy kykyjä vastaavia töitä.
6) Suomen (tai ruotsin) kielestä järjestetään koe kahden vuoden kuluttua maahantulosta. Mikäli välttävää taitoa edellyttävää koetta ei läpäise, seuraa karkotus. Tämä säädös karsii sopeutumishaluttomia.

Lisäkohtia voi keksiä vapaasti. Kaikenlainen syntyperään, rotuun, uskontoon tai sukupuoleen kohdistuva syrjiminen pitää kuitenkin olla kriteereissä kielletty. Mieleni teki lisätä säädös, että heti rajalla maahanmuuttajalle pitäisi tarjota tervetuliaisateriaksi annos suomalaista perinneruokaa läskisoosia eli sianlihakastiketta. Jos ei maistu, niin oli muuten sen luokan epäkohteliaisuus että aika tehdä 180 asteen käännös. Mutta se olisi ehkä vähän liian ilkeä kriteeri.

Mitkään edellä mainituista kuudesta säädöksestä eivät tietenkään koske henkilöitä, jotka tulevat Suomeen töihin ja veronmaksajiksi. Ne koskevat ainoastaan henkilöitä, jotka millä tahansa tavoin ovat tulossa osallisiksi suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän eduista osallistumatta välittömästi sen maksamiseen.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Itse katson, että ultimaattinen humanismi tarkoittaa rauhaa, mutta se saavutetaan ainoastaan ihmisen sukupuutolla.

Olen siis haitallisen maahanmuuton suhteen monta mieltä. Haitallinen maahanmuutto toki romuttaa rakenteita ja heikentää täten kehittyneiden maiden kehittymiskykyä tulevaisuuden luonnonkatastrofeja vastaan, mikä saattaisi olla ratkaiseva tekijä kohti tavoitetta, koska ei-kehittyneiden maiden kohdalla sitä ei tule tapahtumaan. Toisaalta väkimassojen muutto aiheuttaa kasvattaa lisääntymisen mahdollisuuksia emomaassa, joka tulee jossain vaiheessa kantamaan kyseisille piruparoille mukanaan kärsimystä.

On toisaalta viisaampaa asettaa edelle erittäin pitkän tähtäimen edut eli hallitsematon haitallinen maahanmuutto.

Jaska Brown kirjoitti...

Ano: Mitä luonnon tuhoutumiseen tulee, niin kehitysmaalaiset eivät yleensä voisi asiasta vähemmän perustaa. Ei tarvitse muuta kuin katsoa kuinka hyvin jätteitä lajitellaan ohjeista huolimatta. Eli on kannattavampaa viedä länsimaalaiset arvot kehitysmaihin kuin kehitysmaalaiset länsimaihin.
Mitä ihmiskunnan sukupuuttoon tulee, niin harvempi sen kannattaja on halukas aloittamaan itsestään. Tai ehkä jotkut ovatkin ja siksi he eivät enää asian puolesta argumentoikaan.