Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


maanantai 28. syyskuuta 2015

Sivallus CCCXXXVII

Tunne-ihminen ottaa suurimpana kohteliaisuutena sen, kun hänen sanotaan toimineen järkevästi ja järki-ihminen suurimpana loukkauksena sen, kun hänen sanotaan toimineen tunteella.
Lähettänyt klo
Tunnisteet: ,

7 kommenttia:

RedEyedFrog kirjoitti...

Mä en ole vielä tavannut ainuttakaan järki-ihmistä. Sellaisia toki, jotka pitävät itseään järki-ihmisinä, vaikka selvästi toimivat tunteiden ohjaamina, mutta kieltämättä repivät pelipöksynsä megalomaanisen äänekkäästi, jos tästä tavasta heille huomauttaa.

Olenkin menettänyt uskoni järki-ihmisten olemassaoloon. Varsinainen ero järki- ja tunne-ihmisten välillä on se, että jälkimmäiset ovat rehellisiä toimintatavoistaan, kun taas edellämainitut pettävät itseään.

28. syyskuuta 2015 klo 21.25
Jaska Brown kirjoitti...

Joo, jos sen noin määrittelee niin olet oikeassa. Ajattelin asian lähinnä niin, että vedetään raja johonkin mielivaltaiseen pisteeseen janalla, jonka toisessa päässä on äärimmäinen tunne-ihminen ja toisessa päässä vähemmän tunne-ihminen.

Siinä mielessä olen itse hyvin vahvasti tunne-ihminen että kun asiat eivät toimi järkevästi, niin tunnen hyvin voimakkaasti...

29. syyskuuta 2015 klo 6.14
TapsaK kirjoitti...

Järjen vastakohta ei ole tunne vaan tyhmyys. :)

29. syyskuuta 2015 klo 10.23
Kari Rydman kirjoitti...

Minäkin määrittelisin TapsaK:n tapaan. Järjen vastakohta on järjettömyys, tunteen tunteettomuus. Tuntuvat jotenkin yhteismitattomilta. Mutta kysymys on, onko järjellısyydellä ja tunteellisuudella vuorovaikutusta. Luultavasti on, mutta ehkä jonkinlainen nelikenttä ollisi parempi. Esimerkkisi kyllä tuo esille sen, että ihmistä voi nimitellä kaikessa rauhassa rumaksi tai pahaksi tai miksi tahansa, mutta tyhmäksi haukkuminen kirpaisee paljon enemmän. Tämänhetkinen kansainvaellus kirvoittaa epäilemättä hyvin älykkäissäkin ihmisissä järjettömän tuntuisia reaktioita, joten äly ja järki eivät tuntuisi olevan sama asia. Ehkäpä järjellisyys on sukua viisaudelle, joka hyvinkin voi pitää liiallisen tunteilun aisoissa.

29. syyskuuta 2015 klo 10.43
Strix Senex kirjoitti...

Ajattelin kirjoittaa, että järjen vastakohta on järjettömyys, tunteen tunteettomuus. TapsaK ja Kari Rydman jo ehtivät tämän oikean havainnon kirjoittaa. Yritetään sitten vähän spekuloida järjen ja tunteen suhteesta. Tunteen roolina on kertoa, onko kivaa vai ikävää. Se kertoo, mihin tultiin. Järjen roolina on katsoa eteenpäin, suunnitella mitä pitäisi tehdä, että huomenna olisi kivaa ja mitä pitää välttää, että huomenna ei olisi keljua.

29. syyskuuta 2015 klo 12.30
Jaska Brown kirjoitti...

Kommentoijat ovat varmasti oikeassa. En kuitenkaan ole kuullut jaosta järjellisiin/järjettömiin tai tunne/tunteettomiin ihmisiin, ainakaan siinä määrin kuin järki/tunneihmisiin.

29. syyskuuta 2015 klo 20.54
AnttiT kirjoitti...

Jos otettaisiin käyttöön kaksiakselinen koordinaatisto, todettaisiin järjenkäytön olevan x-akseli ja tunteenkäytön y-akseli, tällöin voitaisiin sijoittaa päätökset omiin pisteisiinsä ja määritellä ihmisille keskiarvoinen alue jolla he liikkuvat päätöksiä tehdessään. Tällöin järjettömyys ja tunteettomuus olisivat omien akseliensa nollakohdat, ja likimääräisen jaon järki- ja tunneihmisiin voisi tehdä piirtämällä suoran y = x.

Kuitenkin varsin harva päätös tehdään tai ihminen toimii puhtaasti järjellä tai tunteella.

4. lokakuuta 2015 klo 4.11

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)