Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


lauantai 1. marraskuuta 2014

Sivallus CCCXI

Therese Johaug ilmoitti etsivänsä miestä. Theresen läheltä nähneenä ihmettelen suuresti, jos vapaaehtoisista on pulaa. Missä on jonotuslista?

9 kommenttia:

Sanna kirjoitti...

Kylläpä kiteytit hyvin tuon ongelman noin miesnäkökulmasta.
Monella (kuuluisalla) kauniilla naisella on ihan sama juttu - tyrkyllä on vain (kuuluisuuteen ja) ulkonäköön ihastuneita uroksia. Valkkaa niistä nyt sitten se oikea, siinä on sydän ja perse ruvella kun niitä kaikkia alkaa kokeilla.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllähän Theresa varmasti jonkun miehen saisi helpostikin. Suurin osa ihmiskunnasta varmasti saisi jonkun jos kuka tahansa kelpaisi.

Ongelmana on varmasti löytää ihminen joka:

1. Herättää Theresassa lämpimiä tunteita

Ja sen lisäksi vielä...

2. Pää kestää olla hyvännäköisen julkkisnaisen puoliso

3. Jaksaa olla kansainvälisen kilpaurheilijan puoliso

+ Epäilen että varsinkin kisakaudella voi olla vähän hankala löytää aikaa edes olemassaoleville tutuille uusien tuttavuuksien etsimisestä puhumattakaan. Ja kuten Sanna yllä sanoi, hyvännäköisillä naisilla niitä tarjokkaita on pelkän ulkonäön perässä vähän liikaakin...

Jaska Brown kirjoitti...

Sanna ja anonyymi: Noinhan se menee. Kai julkisuus olisi jollekulle etu, useimmille se on haitta. Mutta meitä on joka lähtöön. Se on kyllä aivan totta, että Theresellä on rima - ihan aiheestakin - varmasti korkealla enkä tarkoita pelkästään omaa ulkonäköä.

Mutta asiasta käytiin tänään seuraava keskustelu:
Salli: Jos Therese nyt sattuisi soittamaan sinulle, niin et kai sinä rupeaisi miettimään minun jättämistäni?
Jaska: Ei...en todellakaan miettisi hetkeäkään.

Tulkinta olkoon lukijan silmässä ja kuulijan korvassa.

Tiedemies kirjoitti...

No, kiinnostuneita lienee riittävästi, mutta väittäisin että ongelma tällaisissa tapauksissa on ymmärrettävissä odotusten ja markkina-arvon kautta.

Ensinnäkin, nainen reissaa kisakylästä toiseen vuoden mittaan -- kisojen majoituksessa on myös paljon miesurheilijoita -- ja potentiaalinen mies tietää tällä olevan vientiä tarvittaessa, niin mustasukkainen mielenlaatu, joka on kuitenkin kohtuu yleinen, sulkee heti suurimman osan miehistä pois. Niilläkin, joilla ko. taipumukset ovat kovin vähäisiä, tilanne on äärimmäinen.

Tämä tarkoittaa, että jäljelle jäävistä aika iso osa on jollakin tapaa pikkuisen vähemmän kykeneviä perustason tunne-elämään. En tarkoita että ihminen joka ei ole mustasukkainen, olisi jotenkin kiero, vaan että epätyypillisen laimean tunne-elämän omaavat miehet ovat yliedustettuina tässä segmentissä.

Miehillä on myös pääsääntöisesti huono itsetunto. Niiden joukossa, joilla itsetunto riittää tällaiseen suhteeseen noin muutoin, on valtavan suuri yliedustus sellaisia, joiden ego on patologisen iso.

Koska nämä yliedustettujen joukot eivät ole samat, niin tämä edelleen kaventaa sitä normaalien miesten joukkoa siellä.

Ja sitten on tietty se, että miehen pitäisi todennäköisesti olla ulkonäöltään ja sosioekonomiselta asemaltaan riittävä.

Joukko kapenee entisestään. Minä olen jo naimisissa, enkä vaihtaisi, joten joutuu jäämään valitettavasti ilman. :)

Jaska Brown kirjoitti...

Tiedemies, napakka analyysi Theresen ongelmasta. Suosittelen kääntämään norjaksi ja lähettämään eteenpäin...

Tuo mustasukkaisuus on kyllä jännä juttu. Noinhan se menee ja pitää mennäkin. Toisaalta parisuhteessa on luottamus oleellista ja jos on luottoa, niin miksi olla mustasukkainen? Noin kyökkipsykologisesti sanoisin, että mustasukkaisuuspotentiaali on hyvä asia, kun taas sen toteutuminen käytännössä on merkki joko puutteellisesta luottamuksesta tai huonosta parisuhteesta, jotka eivät kumpikaan ole hyviä asioita.

Tiedemies kirjoitti...

Luottamus rakennetaan ajan kanssa, ei se synny tyhjästä. Jos henkilö on elämäntilanteensa ja työnsä puolesta paljon sellaisissa ympyröissä jotka ovat omiaan herättämään mustasukkaisuutta kun luottamusta ei vielä ole, niin suhteen mahdollisuudet kestää niin pitkälle että luottamus on riittävän vahvaa, ovat vähäisemmät.

Ihminen joka luottaa heti, tuntematta toista yhtään, on myös useammin jotenkin vajaa tunne-elämältään kuin henkilö jolle luottamuksen syntyminen kestää kauemmin.

Itsetunto on vielä suurempi tekijä. Jos nyt ajatellaan että potentiaalisella kumppanilla olisi paljon vientiä, niin itsetunnon kanssa käy niin että se a) on pikkuisen epärealistinen tai b) selkeästi keskimääräistä todennäköisemmin perustuu tekijöihin joilla on ylipäätään tapana ennustaa suhteiden epäonnistumista.

Tällä b-kohdalla viittaan siihen, että jos mies on ns naistenmies, hänellä saattaa olla naisten suhteen hyvä itsetunto, mutta tämä voi perustua esimerkiksi hiukan patologiseen taipumukseen esimerkiksi ns naistenkaatajana.

Yritän näillä tekijöillä vain tuoda esiin sitä, että vaikka tuollainen "ongelma" herättää hymistelyä ja kitkeriäkin kommentteja (ehkä aiheestakin), niin ei ongelma ihan tuulesta temmattu ole. Eikä kyse ole (ainakaan aina) siitä, että tällainen henkilö olisi jonkinlainen nirppanokkainen narttu jolle ei vaan mikään kelpaa. Ihmissuhteet ovat vaikeita kenelle tahansa, ongelmien muoto vain on erilainen. Varmaan aika moni ruma ja huonokuntoinen nainen jolla on heikko itsetunto, ottaisi tämänkin tytön ongelmat mieluummin kuin omansa.

Monelle miehelle tällaiset ongelmat ovat täysin käsittämättömiä, koska oma ongelma on kärjistäen se, että on tuuria jos joku joskus säälii sen verran ettei välittömästi ala kirkua kun alkaa juttelemaan.

Jaska Brown kirjoitti...

Tiedemies: Aa-men ja naulan kantaan.

Anonyymi kirjoitti...

Miehen itsetuntoon liittyy myös toinen seikka kuin mustasukkaisuus.
Moni mies haluaa olla perheen pää ja tienata enemmän kuin tyttöystävänsä tai vaimonsa. Theresen kohdalla Pera-keskipalkkainen joutuisi tässä alakynteen.

Anonyymi kirjoitti...

Täytyypä todeta, että Tiedemiehen ja Jaskan kommentit kiteyttivät olennaisimman, joten on vaikeaa keksiä tuohon enää erityistä lisättävää.

"Eikä kyse ole (ainakaan aina) siitä, että tällainen henkilö olisi jonkinlainen nirppanokkainen narttu jolle ei vaan mikään kelpaa. Ihmissuhteet ovat vaikeita kenelle tahansa, ongelmien muoto vain on erilainen."

Näinpä. Täysin ongelmista vapaata ihmistä (varsinkaan elämän tällä sektorilla) ei niin taatusti ole olemassakaan. Lieneekö kuitenkin myös niin, että kukaan ei liioin ole elämässä aivan 100%:n voittaja, joten se, mitä ihminen on saanut enemmän jollakin muulla elämän osa-alueella, on sitten herkästi pois joltakin muulta elämän osa-alueelta, tavalla tai toisella? Ainakin yleinen arkikokemus viittaisi monin tavoin tähän suuntaan.

Theresa joutunee siis maksamaan tuon oman "täydellisyytensä" hintaa mm. tällä tavoin... Tässä tapauksessa kun mieheltä todellakin vaadittaisiin jo todella kovaa kanttia erittäin korkeaan henkilökohtaiseen substanssitasoon yhdistyneenä, että suhteella tuollaisen "über-alfa"-naisen kanssa olisi todellisia menestymisen mahdollisuuksia.

Tai onhan naisille joskus aiemminkin neuvottu, että jos todella haluat itsellesi "valiouroksen", kannattaa ottaa suunta sopivaa kenneliä kohti... ;P