Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Välihuomautus 58: Pikajuoksua viheriöllä

Ja kuinka ollakaan, edelliseen välihuomautukseensopivasti heti perään lehdet revittelivät uutisotsikoita Hollannin Arjen Robbenin huikeasta nopeudesta kentällä. Uutisen mukaan Robben olisi spurtannut vauhdilla 37 km/h ennen toista maaliaan Espanjaa vastaan. Linkattua Iltalehden uutista luokattomammin asian otsikoi Hesari: Robben olisi voittanut SM-kisojen satasen! Hesarin uutinen perustui laskutoimitukseen, jonka mukaan 37 km/h vauhdilla 100 metriä sujahtaa aikaan 10,28. Uskon epäilemättä toimittajan näin laskeneen, koska laskun oikea tulos on 9,73. Virhe syntyy siinä, että 37 km/h muunnettuna yksikköön m/s on 10,28 m/s. Toimittajien matemaattiset taidot vastaavat kokemusteni mukaan semmoista kohtalaista kuudesluokkalaisen tasoa.

Mitähän toimittaja olisi tuumannut, jos olisi osannut laskea oikein? Robben olisi voittanut maailmanmestaruuden!? Katsotaanpa tilannetta oikeasti. Kalevan Kisojen voittoväite perustui siihen, että viime vuonna kultaa otettiin ajalla 10,57. Se tekee keskinopeudeksi 34,05 km/h. Tällä nopeudella ei kuitenkaan matkaa juosta, sillä alkukiihdytys vie aikansa. Tämän voi helposti todentaa vaikka sillä, että Usain Boltin huippunopeudeksi hänen juostessaan satasen ME:n 9,58 mitattiin 44,72 km/h (keskinopeus välillä 60-80 m). Jos koko matka olisi mennyt samalla nopeudella, satasen ME olisi 8,05. Oikeasti Boltin keskinopeus koko matkalla oli 37,58 km/h. Tästä voimme helposti suhteuttaa Robbenin mitatun huippunopeuden keskinopeudeksi laskemalla Boltilta osamäärän keskinopeus/huippunopeus ja kertomalla saadulla osamäärällä Robbenin huippunopeuden. Lopputulos on 31,09 km/h, mikä on siis suhteellisesti se nopeus, jolla Robben olisi satasen pinkonut. Loppuaika tällä nopeudella on 11,58. Kovaa sekin viheriöllä nappulat jalassa kesken pelin juosten, mutta ei lähelläkään edes Kalevan Kisojen tulosrajaa.

On myös huomautettava, että todellisuudessa jalkapalloilija ei hallitse telinelähtöä ja menettäisi siinä ainakin pari kymmenystä. Tämä ei tietenkään ole hänen vikansa ja olisi korjattavissa pienellä harjoittelulla. Sen sijaan kiinnostaisi tietää, kuinka helvetissä on muka kyetty mittaamaan Robbenin kentällä juoksema matka ja kellottamaan aika edes etäisesti jonkinlaista mittaustarkkuutta muistuttavalla menetelmällä. Korkeakoulun labrassa vastaava mittaus naurettaisiin ulos alta aikayksikön, virhemarginaalin täytyy hipoa kymmentä prosenttia. Tästä kertookin toinen juttu, jonka mukaan Robbenin nopeus ei sittenkään olisi ollut 37 km/h, vaan vain 31,03 km/h. Eihän siinä ole kuin semmoinen lähes 20 % pudotus ensin ilmoitettuun...

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olen sitä mieltä, ettei kukaan ammattijalkapalloilija vedä 100 m alle 11 s ilman pikajuoksuharjoittelua. Theo Walcottin väitetään juosseen 10,60 s, mutta hänellä on pikajuoksutausta.

Surin osa maailman kautta aikojen kovimmista jalkapalloilijoista on ollut varsin hitaita. Esimerkkinä mainittakoon Zidane ja Maradona. Vielä 90-luvulla jalkapalloilijat olivat todella kaukana yksilöurheilijoista harjoittelussa, ovat kenties vieläkin.

Siinä missä 70-luvun yleisurheilijat tekivät yhtä kovia tuloksia kuin nykyiset, niin 70-luvun jalkapalloilijat olivat täysiä höntsäilijöitä, jotka eivät pärjäisi yhtään nykypäivänä. Urheilullisuus on jalkapallossa varsin nuorta.

Jaska Brown kirjoitti...

Joo, ihan totta. Tuo "varsin hitaita" on kyllä suhteellinen käsite, ei heidän suorituksiinsa sohvaperuna pysty. Mutta tuo viimeinen toteamuksesi osuu naulan kantaan. Jalkapallosta on tullut urheilullisempaa ja sen toteamiseen riittää katsoa vanhoja futistallenteita. Näyttää kuin pelaajat menisivät hidastetussa filmissä. Taitopuoli voi olla samalla tasolla, mutta joku Suomen maajoukkue pistäisi kyllä silloisia maailmanmestareita pataan.

Anonyymi kirjoitti...

"Urheilullisuus" on lisääntynyt käytännössä siksi, että sitä on paljon helpompi kehittää kuin taitoa, pallokontrollia ja pelisilmää.

Kuka tahansa suomalainen puujalka saadaan juoksemaan tartania ympäri tasolla, joka on futiskentillä kuranttia, mutta tämä puoli "urheilullisuutta" ei vielä takaa, että osaa harhauttaa yhtäkään saksalaista pakkia.

Sama pätee yleensä kaikkeen fyysiseen: kuulaa on pirun helppo oppia työntämään pari metriä pitemmälle (jos vain vähänkin motiivia moiseen typeryyteen riittää), mutta opettelepa hallitsemaan palloa Messin tavoin tai saavuttamaan Robbenin rytminvaihtokyky.

Tämän vuoksi jalkapallo on fyysistynyt ja "urheilullistunut". Vähemmän taitavat pelaajat ja joukkueet käyttävät fyysisyyttä hyväkseen teknisesti parempia pelaajia vastaan. Eikä siinä ole edes mitään väärää, mutta kuka helvetti menee katsomaan 22:ta keskinkertaista maastojuoksijaa, jos tarjolla olisi 22 oikeaa jalkapalloilijaakin. Tässä on yksi selkeä syy Suomi-futiksen surkeisiin yleisömääriin.

Anonyymi kirjoitti...

Sanoisin, että huippujääkiekkoilijat ovat enemmän urheilijoita kuin huippujalkapalloilijat. Jos laitettaisiin jääkiekkoilijat ja jalkapalloilijat kymmenotteluun, niin jääkiekkoilijat pärjäisivät paremmin.

Joukkuepeleistä kovimmat urheilijat löytyvät jenkkifutiksesta.

Anonyymi kirjoitti...

"Enemmän urheilijoita", hmm. Kymmenottelun tuloksesta en olisi lainkaan varma. Aika monella futarilla on yu-tausta ennen lopullista lajivalintaansa, Hans-Peter Briegel spesifinä esimerkkinä. Jenkkifutareista ei ole muuhun kuin nappien syöntiin - 140-150-kiloiset läskit linjamiehet eivät pärjää käytännössä kuin kiekonheitossa ja siinäkin mittamiehinä.

Anonyymi kirjoitti...

Entä Messi? En usko hänen pärjäävän missään muussa lajissa kuin jalkapalossa. Hän on lähes kääpiö ja ruumiinsa mittasuhteet ovat varsin omituiset. Painonnosto voisi olla laji, jossa hän saattaisi pärjätä.

Anonyymi kirjoitti...

Entä Theo Fleury, jos yksittäisiä tapauksia tutkitaan. Messi jättäisi hänet seisomaan satasen juoksussa ja tuskin Theo korkeushyppääjänkään geenejä omistaa. Jos joukkueessa on yksitoista Messiä, Se tuskin pärjää. Sen sijaan yksi akrobaattisen taitava ja siis urheilullinen messi kyllä kesän tekee.

Anonyymi kirjoitti...

Fleuryä ei ole koskaan pidetty maailman parhaana jääkiekkoilijana. Ei lähelläkään. Messiä taas yleisesti pidetään, hänet on usein valittu vuoden parhaaksi pelaajaksi. Jotkut pitävät häntä jopa kautta aikojen parhaana jalkapalloilijana.

Jääkiekkoilijat ovat keskimäärin paljon jalkapalloilijoita suurempia ja vahvempia.