Murhan uhriksi joutumisen riskiä kasvattavat monikymmenkertaiseksi omat elämäntavat ja epämääräinen seura, mutta huonolla tuurilla uhriksi voi joutua kuka tahansa. Myös tunnettujen urheilijoiden kohtalona on joskus ollut päätyä murhatuiksi. Seuraavassa aikajärjestyksessä kymmenen kuuluisaa murhatapausta, joissa uhrina on olltu urheilija.
15.10.1910 Stanley Ketchel
Keskisarjan maailmanmestari Stanley Ketchel oli ammattinyrkkeilyn alkuvaiheen suurimpia nimiä. Hän valtasi kiistattoman maailmanmestaruuden vain 21-vuotiaana tyrmäämällä ensimmäisessä erässä Mike Sullivanin. Seuraavat kolme vuotta hän hallitsi keskisarjaa kovalla kädellä voittamalla kaikki varteenotettavat vastustajat. Välillä hän tosin hävisi mestaruuden Billy Papkelle tämän iskettyä Ketcheliä jo ennen asiaankuuluvaa tervehdystä. Uusintaottelussa kaksi kuukautta myöhemmin Ketchel kosti Papkelle antamalla tälle selkäsaunan. Siihen aikaan erotuomari ei yleensä keskeyttänyt otteluita ja Ketchel pieksi Papkea kymmenen erän ajan armotta säästäen tyrmäysiskun tarkoituksella vasta 11. erän alkuun, kuten oli Papkelle jo ennen ottelua luvannut. Uusia haasteita hän haki yrittämällä raskaan sarjan kruunua Jack Johnsonilta. Väitetään, että rahapulassa ollut Johnson oli suostunut ottelemaan 15 erää yrittämättä tyrmäystä. 30 kiloa kevyempi Ketchel kaipasi hieman tasoitusta. Ketchel itse puolestaan intoutui liikaa ja iski 12. erässä Johnsonin lattiaan. Sieltä noustuaan Johnson otti sordiinon pois päältä ja tyrmäsi Ketchelin puolessa minuutissa.
Naistenmiehenä tunnettu Ketchel sai luodin selkäänsä istuessaan aamiaispöydässä. Hän oli iskenyt silmänsä naiseen, jonka poikaystävä ei liiemmin pitänyt asiasta. Paikalta paennut murhaaja saatiin kiinni ja hän kuoli istuttuaan vankilassa 12 vuotta.
Tunnetusti värikästä elämää elävät nyrkkeilijät ovat kuolleet suhteettoman usein murhattuina. Ammattilaisten maailmanmestareista murhatuiksi ovat tulleet Ketchelin lisäksi ainakin Trevor Berbick, Héctor Camacho, Antonio Cermeno, Arturo Gatti, Don Jordan, Alfredo Layne, Eleoncio Mercedes, Robert Quiroga, Clemente Sánchez, Mzukisi Sikali, Battling Siki ja Wallace Smith. Esimerkiksi Muhammad Alin ammattilaisena kohtaamista 50 vastustajasta vähintään yhdeksän istui jossain vaiheessa vankilassa ja ainakin kaksi murhattiin. Lisäksi Sonny Listonin ja Zora Folleyn kuolemia epäiltiin murhiksi ja Cleveland Williamsin tappanut autoilija olisi varmasti saanut tuomion, jos olisi jäänyt kiinni.
14.6.1942 Otto Herschmann
Harvassa ovat urheilijat, jotka ovat saavuttaneet olympiamitaleita kahdessa eri lajissa. Itävaltalainen Otto Herschmann oli ensimmäisissä nykyajan olympialaisissa 1896 uimarina ja sai hopeaa (tai jos tarkkoja ollaan, pronssia, sillä 1896 voittajalle annettiin hopeamitali ja toiseksi tulleelle pronssimitali, muut saivat vain lämmintä kättä) 100 metrin vapaauinnissa. Vuonna 1912 laji oli vaihtunut miekkailuksi, jossa hän sai hopeaa säilän joukkuekilpailussa. Jälkimmäisellä kerralla hän oli myös Itävallan kansallisen olympiakomitean puheenjohtaja ja on edelleen ainoa kansallisen olympiakomitean puheenjohtaja, joka virassa ollessaan on saanut olympiamitalin.
Lakimies Herschmannin kohtaloksi koitui juutalaisuus. Natsit pidättivät hänet ja kohtalona oli kuolema keskitysleirillä, todennäköisesti kaasukammiossa.
10.9.1946 Olivér Halassy
Kahdeksanvuotiaana unkarilainen Olivér Halassy joutui liikenneonnettomuuteen. Hänen vasen jalkansa amputoitiin polven alapuolelta. Ainoa urheilulaji, jossa puuttuvasta jalasta ei ollut merkittävää haittaa, oli uinti. Niinpä Halassysta tuli uimari ja vesipalloilija, hänen onnekseen Unkari oli maailman parhaita vesipallomaita. Halassy voitti olympiakultaa 1932 ja 1936 sekä hopeaa 1928. Jalan puuttuminen ei tahtia haitannut edes soolouinnissa, sillä hän voitti 1500 metrin vapaauinnin Euroopan mestaruuden 1931 - vain muutamaa tuntia vesipallofinaalin jälkeen.
Toisessa maailmansodassa Neuvostoliiton armeija vapautti Unkarin liittäen sen kommunististen maiden onnelliseen perheeseen. Vuotta myöhemmin neuvostosotilaat halusivat vapauttaa myös auton, jossa Halassy oli matkustajana. Tässä yhteydessä sekä auton kuljettaja että Halassy ammuttiin. Tapausta ei tuohon aikaan katsottu voitavan tutkia tarkemmin, syyllisten rankaisemisesta nyt puhumattakaan.
24.7.1947 Elias Katz
Katz sai Pariisin olympialaisissa 1924 hopeaa 3000 metrin estejuoksussa ja kultaa tuolloin ohjelmaan kuuluneessa 3000 metrin joukkuejuoksussa. Joukkueen kaksi muuta jäsentä olivat Paavo Nurmi ja Ville Ritola. Katz muutti sittemmin Saksaan, mutta poistui sieltä 1933. Ei liene sattumaa, sillä tuolloin valtaan nousi muuan Adolf Hitler. Muuton kohteena oli Palestiina, sillä Katz oli juutalainen. Toisen maailmansodan jälkeen Katz valmensi Israelin juoksijoita, joiden tavoitteena olivat vuoden 1948 olympialaiset.
Israelilaiset eivät kuitenkaan noihin kisoihin päässeet, koska heillä oli tärkeämpääkin tekemistä. Palestiinalaiset eivät hyväksyneet maan jakoa juutalaisten ja muslimien vyöhykkeisiin, vaan aloittivat sisällissodan. Huonostihan siinä tietysti kävi ja niinpä palestiinalaiset menettivät senkin, mitä olisivat rauhanomaisesti saaneet. Ennen sotaa vallinneissa levottomuuksissa 46-vuotias siviilimies Elias Katz murhattiin palestiinalaisten iskussa.
5.9.1972 Ze'ev Friedman
Ze'ev Friedman sijoittui Münchenin olympialaisissa sijalle 12 painonnoston sarjassa 56 kg. 5.9 Israelin olympiajoukkueen majapaikan ovi murrettiin. Palestiinalaisterroristien hyökkäyksessä painituomari Moshe Weinberg ja painonnostaja Yossef Romano murhattiin. Yhdeksän Israelin joukkueen jäsentä otettiin panttivangeiksi. Kun terroristien vaatimuksiin ei suostuttu, he yrittivät neuvotella kuljetuksen Kairoon. Siirtymisen yhteydessä poliisit järjestivät väijytyksen, joka epäonnistui. Kaikki panttivangit saivat surmansa. Valitettavasti kolme terroristia jäi eloon. Heidät tuomittiin vankilaan, mutta vapautettiin palestiinalaisterroristien kaapattua lentokoneen. Nykyään terroristeista yksi on enää elossa, kaksi muuta on päässyt marttyyreina paratiisiin israelilaisten suosiollisella avustuksella.
Ze'ev Friedman on valittu iskussa kuolleiden viiden urheilijan edustajaksi heistä parhaiten olympialaisissa menestyneenä. Muut neljä olivat painonnostajat Yossef Romano ja David Berger sekä painijat Eliezer Halfin ja Mark Slavin. Muutama israelilaisurheilija selviytyi pakoon joutumatta panttivangiksi. Vasta pari päivää aiemmin 50 km kävelyssä yhdeksänneksitoista sijoittunut Shaul Ladany, Bergen-Belsenin keskitysleiriltä eloonjäänyt teknillisen korkeakoulun professori ei antanut tälläkään kertaa periksi fanaatikoille.
4.12.1980 Stanislawa Walasiewicz
Walasiewicz syntyi 1911 Puolassa tsaarin Venäjällä, mutta muutti vanhempiensa kanssa pikkulapsena Yhdysvaltoihin. Siellä hänestä tuli huippuluokan pikajuoksija. Asuinpaikastaan huolimatta hän edusti synnyinmaataan Puolaa, koska sai USA:n kansalaisuuden vasta 1947. Hän voitti olympiakultaa 100 metrillä 1932 sekä hopeaa samalla matkalla 1936. Jälkimmäisellä kerralla voittaja Helen Stephensiä epäiltiin mieheksi ja hän joutui todistamaan sukupuolensa. Walasiewicz ei tähän joutunut, vaikka hänenkin ympärillään kiersi huhuja olemuksen ja matalan äänen takia.
Aihetta tarkistukseen olisi kuitenkin ollut. Walasiewiczin kohtaloksi koitui aseistettu ryöstö, jonka uhrina hän kuoli 69-vuotiaana. Ruumiinavauksessa havaittiin hänellä olleen miehiset vehkeet. Sinänsä erikoista, koska hän oli ollut naimisissakin ja käytti liitossa saamaansa sukunimeä Olson. Tosin liitto oli päättynyt eroon melko nopeasti - liekö aviomies havainnut tulleensa huijatuksi.
2.7.1994 Andrés Escobar
Kolumbia karsiutui vuoden 1994 jalkapallon MM-kisojen alkulohkossa jatkosta. Kahdessa ensimmäisessä ottelussa Romanialle ja USA:lle kärsittyjen tappioiden jälkeen viimeinen ottelu Sveitsiä vastaan oli merkityksetön, vaikka siitä voitto tulikin.
Kolumbian kannalta kisojen dramaattisin tapahtuma oli alkulohkon toinen ottelu USA:ta vastaan. Puolustaja Andrés Escobar yritti katkaista amerikkalaispelaajan keskityksen ja pisti pallon vahingossa omaan maaliin tyylillä, josta kuka tahansa hyökkääjä olisi ollut kateellinen. 1-0 USA:lle, toisella puoliajalla 2-0 ja Kolumbian kavennus viime hetkillä ei enää tilannetta pelastanut. Maa oli ulkona jatkopeleistä.
Kisojen jälkeen Escobar palasi kotimaahansa, jossa häntä pidettiin osasyyllisenä huonoon menestykseen. Tullessaan ulos baarista yöllä hän joutui sanaharkkaan, jossa toisena osapuolena oli Medellinin huumekartellissa henkivartijan vakanssilla ollut Humberto Castro Munoz. Pikkurikollinen veti aseensa esiin, ampui kuusi kertaa Escobaria ja silminnäkijöiden mukaan huusi "Maali!". On jäänyt epäselväksi, toimiko hän omaan laskuunsa vai paikallisten vedonlyöjien käskystä, kostoksi heidän rahallisille tappioilleen.
11.3.1995 Peter Karlsson
Ruotsalainen jääkiekkoilija Peter Karlsson oli kokenut divarijyrä. Puolustaja pääsi kotikaupunkinsa Västeråsin edustusjoukkueeseen vakinaisesti 19-vuotiaana vuonna 1985. Kolmen divarikauden jälkeen joukkue nousi Elitserieniin, mutta Karlssonin taso ei vielä sinne riittänyt. Niinpä hän pelasi neljä seuraavaa kautta muissa divariseuroissa. Kaudella 1992-93 Karlsson pääsi vihdoin takaisin Västeråsiin ja Elitserieniin. Peliaikaa ei kuitenkaan löytynyt, runkosarjassa tilille tuli vain 15 ottelua ja yksi syöttöpiste. Karlsson palasi divariin, jossa ehti pelata vielä kaksi kautta kahdessa eri seurassa.
Karlssonin kohtaloksi koitui yöelämässä saadut puukoniskut. Murhaaja väitti homoseksuaaliksi tunnetun Karlssonin yrittäneen vietellä häntä, jolloin tilanne lähti lapasesta. Tuomio oli tyypilliseen ruotsalaiseen tapaan vain kahdeksan vuotta. Ei ole tiedossa, kuinka kauan hän tuomiostaan lopulta istui.
26.9.1996 Dave Schultz
Kalifornialainen Dave Schultz oli huippulupaus junioripainissa voittaen kaiken mahdollisen lukiolaisena. Maailman huipulle hän murtautui vuoden 1982 MM-kisoissa ottamalla pronssia vapaapainin sarjassa 82 kg. Sen jälkeen hän teki harvinaislaatuisen tempun. Yleensä painijat siirtyvät iän myötä ylempiin sarjoihin, mutta Schultz vetikin painoa alemmas ja vaihtoi 74-kiloisiin. Yhtenä syynä vaihdokseen saattoi olla vuotta nuorempi pikkuveli Mark, joka kasvoi aavistuksen isommaksi eikä olisi mahtunut 74-kiloisiin. Niinpä Schultzin veljekset saivat Daven sarjanvaihdoksen ansiosta molemmat olympiakultaa 1984.
Pikkuveli Mark lopetti huipulla 80-luvun lopulla, mutta Daven ura jatkui. Vielä 35-vuotiaana hän sai 1995 pronssia MM-kisoissa. Tähtäimessä olivat seuraavan vuoden olympialaiset. Niihin hän valmistautui yhdessä monen muun amerikkalaispainijan kanssa Foxcatcher-painifarmilla, jonka oli perustanut eksentrinen upporikkaan perheen jäsen John du Pont. du Pontin eksentrismi meni lopulta yli äyräiden ja hän ampui Dave Schultzin. Tapauksesta tehtiin palkintoja kerännyt elokuva. Murhaajan perikunta oli äskettäin jälleen lehtiotsikoissa myytyään muutama vuosi sitten edesmenneen John du Pontin omistaman maailman harvinaisimman postimerkin. Myyntihinta oli yli yhdeksän miljoonaa dollaria.
27.11.2007 Sean Taylor
Sean Taylor oli huippuluokan takapuolustaja jenkkifutiksessa. Yliopistotähti varattiin NFL:ään sijalla 5 ja murtautui nopeasti liigan eliittiin. Jo kolmannen kautensa jälkeen hänet valittiin liigan all star -otteluun ja neljännellä kaudella liigan ykköstähdistöön. Tosin viimeinen valinta oli postuumi.
Taylorin kotiin murtauduttiin ja varas ampui häntä reiteen. Luoti katkaisi reisivaltimon ja Taylor ehti menettää liikaa verta ennen tyttöystävänsä hälyttämän ambulanssin saapumista. Koomaan vaipunut Taylor kuoli myöhemmin sairaalassa. Washingon Redskinsin seuraavassa ottelussa joukkueen puolustus ryhmittyi ensimmäiseen peliinsä vain 10 miestä kentällä Taylorin muistoa kunnioittaakseen.
Odottamaton pelko
10 tuntia sitten
7 kommenttia:
Mikä ihmeen järki on ollut joukkuejuoksussa? En nyt väitä että kelkkailukaan on mikään oikea urheilulaji, mutta joukkuejuoksu...
Onko muuten yhtään mustalaista menestynyt urheilussa?
KT: Eipähän joukkuejuoksussa paljon järkeä ollutkaan, se poistettiin ohjelmasta vuoden 1924 jälkeen. Tosin yhtenä syynä poistoon oli ilmeisesti se, että Suomi sen olisi kuitenkin voittanut.
Tuohon aikaan KOK:lla oli sentään jotain rotia, nykypäivänä se laji olisi varmasti jäänyt ohjelmaan. Miljoona kertaa fiksumpi se sentään oli kuin joku joukkuemäkihyppy - joukkuejuoksussa sentään pystyi taktikoimaan, mäkihypyssä kyse on siitä että lasketaan pisteet yhteen. Mutta noista eri lajien järkevyydestä voisin joskus sohaista muurahaispesää viikkojutulla.
Jotkut mustalaiset ovat menestyneet ainakin nyrkkeilyssä, suoralta kädeltä tuli mieleen Suomen mestari Riku Lumberg. Siinäkin mielessä erikoinen tapaus, että hän on mustalaiseksi pampun epätavallisessa päässä - ammatti on poliisi. Googlaamalla löytyi tämmöinen lista. En mene takuuseen pitääkö miten hyvin paikkansa, minulle oli ainakin uutta että Ilie Nastase ja Ivailo Marinov (tai mitä nimeä hän nyt milloinkin käytti, otteli ainakin kolmella eri nimellä) olisivat muka mustalaisia.
Hyvää juhannuksen jatkoa sinnepäin. Amerikkalainen Pat Tillman ei ehkä suoraan kuulu tälle listalle, mutta laitetaan kuriositeettina. Mies oli menestyksekäs ammattilainen jenkkifutiksen NFL:ssä, mutta WTC-iskujen jälkeen värväytyi US Rangerseihin ja kaatui Afganistanissa omien joukkojen vahingossa ampumana.
http://en.wikipedia.org/wiki/Pat_Tillman
Oi gevalt!
Kovin moni murhatuista on ollut juutalainen, ja mukana on ollut yksi suomalainenkin, Elias Katz. Kaikki Katzit ovat tavalla tai toisella sukua toisilleen - mitä sukua hän on ollut kirjailija Daniel Katzille?
Olisi mielenkiintoista myös nähdä lista sodassa kaatuneista urheilijoista. Heitä varmasti on viljalti - ovathan urheilijat fyysisesti kovakuntoista väkeä, ja siksi haluttuja sotilaina.
Stella Walsh oli kromosomaalisesti intersukupuolinen (hermafrofiitti). Wikipedian mukaan:
Detailed investigation has also revealed that she had both 45X0 and 46XX chromosomes.
Mistä voidaan päätellä, että hän on kärsinyt 46XX-SRY -syndroomasta. Hänellä on ollut naisen genetiikka, mutta hänen isänsä meioosissa yhdestä siittiön kantasolusta on tarttunut SRY-geeni toiseen X-kromosomiin. Hänellä oli käynyt ns. paska tsägä kromosomiarpajaisissa.
Tällaista sattuu, ja "XX-miehiä" on noin 1:40 000 elävänä syntyneistä.
Nykypäivänä interseksuaalin asia hoidettaisiin korjausleikkauksella siinä vaiheessa, kun lapsi osaa päättää, että onko hän poika vaiko tyttö. Walshin tapauksessa hän selkeästi oli sosiaalisesti nainen ja identifioi itsensä naiseksi.
Voidaan kysyä, miksei Stella Walsh mennyt vanhemmitsen korjausleikkaukseen? Hän eli kuitenkin myöhemmällä iällään jo sitä aikaa, jolloin leikkaustekniikat olivat jo olemassa. Pelkäsikö, että hänen interseksuaalisuutensa tulisi julkisuuteen ja aiheuttaisi skandaalin? Emme saa koskaan tietää.
YP: Kiitos linkistä. Olin joskus törmännyt tapaukseen, mutta unohtanut jo nimen. Laitoin talteen, kirjoitan joskus urheilijoista sodassa.
IM: Tässä jutuntynkää sodassa kaatuneista suomalaisurheilijoista. Tarkemmin aiheesta kertoo tuore kirja.
Jaska: Jos kirjoitat taas joskus taiteilijoista sodassa, niin laitetaanpas listan aluksi talvisodassa kaatunut elokuvaohjaaja Nyrki Tapiovaara:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nyrki_Tapiovaara
Lähetä kommentti