Olin jo jonkin aikaa suunnitellut kirjoittavani aiheena työilmapiiri. Nykyään kun työ tuntuu kovasti ihmisiä ahdistavan. Toiset sanovat, että työelämän vaatimukset ovat muuttuneet kovemmiksi, toiset taas että nykyään ihmiset eivät kestä mitään. Todellisuudessa nykyään on helpompaa kuin ennen, sanotaan. Kaikenlaiset tekniset vempeleet ovat helpottamassa, työsuojelu on eri luokkaa puhumattakaan työntekijöiden oikeuksista. Vanhan haikailu on typerää nostalgiaa, väitetään.
Tähän saumaan osui Hesarin kuukausiliitteestä yleensä asiaa kirjoittavan Ilkka Malmbergin juttu Aina vain paranee, jossa hän vertasi vuotta 1983 nykypäivään. Johtopäätös oli, että totta, aina vain paranee. Ironmistress ehti jo repiä väitteen kappaleiksi. Palaan Malmbergin kirjoitukseen myöhemmin.
Olen työskennellyt käytännöllisesti katsoen samassa työssä noin kymmenen vuotta. Sitä ennenkin homma oli melkein sama, mutta vastuualue oli laajempi. Tuolloin tein elämässä valinnan ja siirryin samassa firmassa omasta pyynnöstäni organisaatiokaaviossa pykälän alemmas. Päätin luopua uraputkesta perheen ja harrastusten hyväksi. Muutama vuosi sitten tosin vaihdoin työnantajaa, mutta työnkuva ei käytännössä muuttunut.
Kymmenen vuotta sitten olin tyytyväisempi työssäni. Johtopäätös: kymmenen vuotta sitten asiat olivat paremmin kuin nyt.
Väärin. Eivät olleet. Kun latasin pöydälle plussat ja miinukset vertailukohtina nyt ja silloin, plussalista oli pidempi ja kertoimet painavammat kuin miinuslistalla. Eli nyt on paremmin. (Tässä välissä huomautan, että muutaman vuoden takainen työnantajanvaihdos ei vaikuta millään tavoin plussiin ja miinuksiin – tilanne molemmissa organisaatioissa oli sama.) Plussapuolen edut olivat selvät: esimerkiksi käytettävissä oleva teknologia on tehostanut työtä huomattavasti verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Miinuspuolelle jäivät lähinnä organisatoriset ratkaisut, mitenkään tarkemmin erittelemättä. Yleisesti ottaen kaikki varsinaista työtä edistämätön sälä on lisääntynyt. Henkilökemiat työtovereiden kanssa ovat samanlaiset, joten henkilösuhdemuutokset ovat merkityksettömiä, vaikka työtoverit ovatkin vaihtuneet.
Oliko vika siis minussa? Olinko tullut vaativammaksi ja siksi tyytymättömämmäksi? Mielestäni en. Jos minulta kysyttäisiin, haluaisitko mieluummin työskennellä samoissa oloissa kuin kymmenen vuotta sitten, vastaukseni olisi epäröimättä kielteinen.
Jonkin aikaa sai viettää mietintämyssy päässä, kunnes oivalsin, mistä oli kyse.
Jotkin asiat ovat muuttuneet parempaan suuntaan ja jotkin huonompaan suuntaan.
Absoluuttisesti nyt on paremmin.
Vika on siinä, että suurimman osan huonompaan suuntaan muuttuneista asioista ei olisi ollut pakko muuttua huonompaan suuntaan.
Jotkin huonompaan suuntaan tapahtuneista muutoksista ovat tietysti olleet väistämättömiä. Joko olosuhteiden muuttuessa tai sitten parempaan suuntaan muuttuva asia A on muuttanut asiaa B huonompaan suuntaan.
Valtaenemmistö huonommaksi muuttuneista asioista on muutettu turhaan. Ne voisivat olla edelleen samalla tavalla kuin kymmenen vuotta sitten.
Siksi ihmiset ovat tyytymättömiä työhönsä. Nyt on paremmin, mutta pidempään työelämässä olleet muistavat ne tarpeettomasti huonompaan suuntaan muuttuneet asiat ja ovat siksi tyytymättömiä.
Eivät ihmiset vastusta muutosta sinänsä. He vastustavat huonompaan suuntaan tehtäviä muutoksia, vaikka samalla jotkin asiat muuttuisivatkin paremmiksi.
Pohdiskelin, onko tämä vain yksittäistapaus ja päätin hankkia tietoa aivan toiselta suunnalta. Rekkakuski keskustelukumppaniksi ja kysymyksiä:
- Jos vertaat omaa työtäsi kymmenen vuoden takaiseen, oletko tyytyväisempi nyt?
En ole.
- Mieti, mitä kaikkea muutoksia työssäsi on tapahtunut. Jos saisit vaihtaa kymmenen vuoden takaiseen – eli sinun pitäisi luopua kaikista niistä muutoksista, joita tässä on tapahtunut – vaihtaisitko?
Jaa… nyt tuli aika paha. Taitais mennä aika lailla tasan.
- Mitkä asiat ovat muuttuneet parempaan suuntaan?
No, nuo tietokonejärjestelmät nupissa ovat tietysti helpottaneet, se on suurin juttu.
- Jos mietit huonoja muutoksia, ovatko ne olleet väistämättömiä?’
Kiireisyys on lisääntynyt, koska nykyään ajoja voidaan järjestellä tehokkaammin. Se on tietysti väistämätöntä. Mutta kaikki turhanaikuinen paperisota ja muu ylimääräinen työtä haittaava paska on lisääntynyt, ja se on ihan turhaa.
Eli täsmälleen sama tilanne kuin itselläni. Ei voi olla sattumaa.
Jos olisin voinut aloittaa työurani nyt, tilanne olisi parempi kuin oli aloittaessani kymmenen vuotta sitten ja minä tyytyväisempi kuin silloin. Mutta ongelma on siinä, että tiedostan oikein hyvin ne asiat, jotka olivat ennen paremmin.
Ihannetilanne olisi, jos saisi nykypäivästä viedä nuo työtä helpottavat asiat menneisyyteen tekemättä niitä turhanaikuisia huonompaan suuntaan vieneitä muutoksia. Toki valtaosa asioista on muuttunut parempaan suuntaan, kuten Malmberg jutussaan kirjoitti. Siinä vain unohdettiin ne negatiiviset ei-välttämättömät muutokset:
Sait esimerkiksi nukkua parikymmentä minuuttia pitempään. Tilastojen mukaan vuonna 1983 puolet suomalaisista oli hereillä jo kymmentä yli kuusi. Nyt joka viides suomalainen on sängyssä vielä kahdeksalta. Siis arkena. Ja näin lauantaiaamuisin ero on vielä suurempi.
Valoa on enemmän aamuisin kuin iltaisin valveillaoloaikaan – oli jo 1983. Valveillaoloaika on siirtynyt enemmän pimeän ajan suuntaan. En näe tässä mitään positiivista.
Avaat ehkä television. Vuonna 1983 sieltä olisi kuulunut näin aamulla vain vihainen sähinä.
Tai ehkä avaat radion ja valitset haluamasi kanavan. Tähän aikaan aamusta sinulla olisi ollut vuonna 1983 vain kaksi vaihtoehtoa: yleisohjelmassa diakoniasihteerin pitämä Aamu-vartio ja sen jälkeen Varhaiskonsertin uusinta, rinnakkaisohjelmassa taas Sävelradio ja sen jälkeen Jumppahetki.
Kun määrä kasvaa, laatu huononee. Vuonna 1983 katsoin televisiota päivässä sen mitä nykyään kahdessa viikossa.
Keittiösi on pieni ja ahdas, mutta se ei ole mikään ongelma, sillä kokkaamisesta ei vielä kohkata. Ruuasta puhuvat vain Patakakkosen kokit Jaakko Kolmonen ja Veijo Vanamo. Joko kuulet korvissasi ohjelman vihelletyn tunnusmelodian? Kodin vanha keittokirja saa kelvata, sen väliin taitellaan lehdistä leikattuja reseptejä.
Ja ruoka tehdään kunnon kotiruokana. Einekset tekevät vasta tuloaan. Aikaa tietysti menee enemmän, mutta terveys kiittää.
Syödään eineksiä, kalpeaa kiinankaalia, kalanmakuisia kananmunia, ja herkkuna on mutaisessa lammikossa kasvatettu kirjolohi. Eletään talouskyljysten, gotlerin, balkanin ja maidon aikaa – sinistä maitoa juodaan jo jonkin verran enemmän kuin punaista, mutta rasvatonta ei juuri ollenkaan.
Ja kärsitään vähemmän ruoka-aineallergioista. Tosin ne olivat teollisen ruuan myötä jo alkaneet yleistyä. Toisaalta valikoimat ovat kasvaneet vuoteen 1983 verrattuna valtavasti ja hyvä niin.
Yleisradio päättää, mitä katsotaan. Koska kansalaisen tulee katsoa iltauutiset, ne tulevat molemmilta kanavilta samaan aikaan.
Ja olivat muuten helvetin paljon laadukkaammat kuin nykyuutiset. Määrä kasvaa, laatu huononee.
Hesarin pääkirjoitussivulla on Kari Suomalaisen sarjakuva, jossa hän pilkkaa luonnonsuojelijoita ja vihreitä. Vihreät eivät vielä ole puolue, eikä liikkeellä ole edes johtajaa, mutta se on saanut edelliskuun eduskuntavaaleissa lävitse kaksi kansanedustajaa.
Kari on piirtänyt joukkion epämääräistä pitkätukkaista väkeä ja vähättelee, että "oli kyseessä rauha, ydinvoima tai luonnonsuojelu, niin liikkeellä on aina sama vähemmän luottamusta herättävä porukka". Hän laskee, että heitä on kuitenkin koko Euroopan mielenosoituksissa vain noin puolet siitä määrästä, joka seuraa televisiosta Reinikaista.
Vieressä on komisario Reinikaisen kuva, jossa hän sanoo, että "pankaas nyt lapset pistäen kotianne kohti, tai syntyy tommonen vaihtoehtoliike. Meinaan liikettä ilman vaihtoehtoo."
Tampereen murteesta on juuri tullut uusi huumorimurre, kun vielä muutama vuosi sitten oltiin hauskoja lähinnä savoksi.
Vuonna 2013 Karin vitsi kuulostaa typerältä, mutta epäilemättä sille nauretaan aamulla vuonna 1983 monessa kodissa, sillä asenteet ovat jyrkkiä ja arvot kovia.
30 vuotta sitten sille vielä naurettiin, nykyään se on tajuttu hyytäväksi totuudeksi. Kari oli näkijä.
Nojatuolistaan rasistisia ja sovinistisia puhuva Archie Bunker sopii tähän ilmapiiriin hyvin.
Archie Bunker oli suvaitsevainen mies. Yhdessä jaksossa häntä yritettiin houkutella Ku-Klux-Klanin tapaiseen järjestöön, mutta Bunker totesi saaneensa verensiirron mustalta naiselta ja kehotti porukkaa painumaan hevon kuuseen. Jos haluaa suvaitsemattomuuteen tutustua, kannattaa katsoa mitä vihervasemmisto kirjoittelee perussuomalaisista. Hauska yksityiskohta muuten, että Archieta esittänyt Carroll O'Connor oli siviilissä varsin liberaali, kun taas hänen ultraliberaalivävyään "Läskipäätä" esittänyt Rob Reiner tiukka konservatiivi. Ilmeisesti parodiaa pystyy tekemään parhaiten vastakkaiselta puolelta aatekenttää.
Suomi on kova maa. Lasten ruumiillista kuritusta ei ole vielä kokonaan kielletty. Se tarkoittaa, että kivun ja vähäisen ruumiinvamman tuottaminen ei ole kielletty eikä sovi puuttua, jos näkee puistossa isän vähän läiskivän lastaan.
Jos vaihtoehtoina on tuo ja nykyinen ”saat sakot jos hipaiset”, valitsen milloin tahansa vuoden 1983. Jos sana ei tehoa, niin kiinni ja rangaistusaitioon. Ei lapsi sinne mene, ellei tiedä joutuvansa sinne tarvittaessa kantamalla. Eikä siellä pysy, ellei tiedä joutuvansa tarvittaessa kiinnipidetyksi.
Miesten ja naisten asenteet ovat hyvin kaukana toisistaan – yhtä kaukana kuin palkat. Esimerkiksi peruskoulun luokanopettaja saa kuukaudessa 7015 markkaa, mutta lähes 800 markkaa enemmän, jos hän on mies.
Koska miehet ovat virkaiältään vanhempia, tekevät pidempää päivää ja ovat suhteellisesti useammin johtajaopettajia. Ei palkkataulukossa sanota ”tästä työstä sitten enemmän liksaa jos on killuttimet” eikä sanottu tuolloinkaan.
Siviilipalvelusmiehiä ei katsota hyvällä. Heitä on vain pari prosenttia asevelvollisista. Sivariksi päästäkseen on kyettävä perustelemaan maailmankatsomuksensa tutkintalautakunnalle, johon kuuluu tuomari, upseeri, pappi, sosiaalityöntekijä ja psykiatri.
Aseeton kansa on kelvoton kansa. Niin kauan kun asevelvollisuus katsotaan tarpeelliseksi, siviilipalvelusta ei tarvita. Armeijassa voi palvella aseettomana, jos vakaumus estää ja hyvä niin. Nykyään maanpuolustukseen suhtaudutaan paljon välinpitämättömämmin eikä se tiedä hyvää.
Auta armias, jos Suomeen tulvahtaisi pakolaisia, sillä rasismi on yleistä ja hiljaisesti hyväksyttyä. Kysykää vaikka romaneilta. Rasismi ei vain tule ilmi, koska ei ole vierasmaalaisia. Kysyttäessä useimmat tietenkin ovat sitä mieltä, että on sama, minkä värinen ihminen on, vaikka olis vihree.
Eikä oikeasti olekaan. Rasismi syntyy arkipäivän kohtaamisista. Romanien kanssa kohtaamiset olivat tuolloinkin suureksi osaksi negatiivisia. Nykyään romaneja ei halveksita yhtä paljon, kun somalit ovat tulleet tilalle. Mutta miksi kiinalaisia ei halveksita, heitä on maassa suunnilleen yhtä paljon kuin somaleja?
Vielä vuonna 1983 uudet kerrostalolähiöt ovat kauttaaltaan valkoisten kantasuomalaisten asuttamia, nimitaulut täynnä makkosia, kolehmaisia, limpereitä ja lumpereita. Pihoilla ja ostareilla kuulee vain suomea tai suomenruotsia.
Oikeasti, onko etninen värinä jokin arvo sinänsä?
Ulkomaalaisia on Suomessa vähemmän kuin prosentin neljäsosa, sillä heidän maahantulonsa estää ulkomaalaistoimiston päällikkö Eila Kännö.
Huomaa että Malmberg ei ole lukenut Kännön muistelmia eikä tunne hänen alaisiaan. Kännö esti vain ei-toivottujen ulkomaalaisten maahantulon, ei kunnon väen. Vaan onpahan saatu monikulttuurista värinää eikä tarvitse itse miettiä mihin ne ylimääräiset palkkarahat käyttäisi, kun makselee turkkilaisten kebabstarttirahoja ja somalien diskokuluja.
Uutisetusivun isoin juttu on Skdl:n eduskuntaryhmän hajoaminen. Uusista ajoista kertoo sekin, että uutisen vieressä kerrotaan Tuure Junnilan paluusta eduskuntaan. Haastattelussa hän arvostelee Kekkosta ja kokoomuksen pitämistä vuosikymmenien ajan oppositiossa. Kekkonen hiipuu parhaillaan Tamminiemessä. Neuvostoliiton kollega Juri Andropov ei voi paljon paremmin, mutta häntä talutellaan kainaloista neuvottelupöytiin.
Ei Neuvostoliittoa 2013. Että voi olla nannaa. Ei kommunisteja 2013. Aaaaah. Kommunisteista mutatoituneet vihervasemmistolaiset 2013. Aaaarggghhh.
Mutta jos ajat tuntuvat muuttuvan näinä vuosina vauhdikkaasti, niin nyt menneen ajan saattaa jo kelata takaisin, sillä kauppoihin ovat ilmestyneet ensimmäiset kuvanauhurit.
Ne mullistavat televisionkatselun. Ikävä kyllä nämä nauhurit maksavat viitisen tonnia, siis markkaa. Sairaanhoitajan palkka (5 285 markkaa) riittäisi siihen juuri ja juuri, mutta kun ne verotkin pitää maksaa.
Halpaelektroniikkaa ei ole. Länsisaksalaisen television saa opettajan puolen kuun palkalla. Ei siis ihme, että televisiota varten säästetään kuukausia, ja jos siihen tulee vika, kutsutaan korjaaja. Kuka voisi uskoa, että vanhoja vastaanottimia kertyy jonain päivänä kasoittain vinteille ja kierrätyskeskuksiin, ihmiset maksavat niiden poiskuljetuksesta ja joka köyhällä on kengät, kännykkä ja televisio – joillakin taulutelevisio.
Ylipäänsä kulutustavara on vuonna 1983 vielä kallista: t-paidat, kengät, pusakat, työkalut, radiot, lelut, pokkarit, kasetit, huonekalut. Aasialainen halpatuotanto ei laske hintoja. Polkupyörää ei hylätä hankeen.
Tämä hyvä. Vähät siitä, että laatu on huonompi – ominaisuuksia on enemmän ja hinta murto-osa entisestä. Mutta kyllä minä olisin valmis maksamaan pesukoneesta 50 % enemmän, jos se kestäisi tupla-ajan. Samoin mistä tahansa muusta kodintuotteesta, jonka kehitys ei enää tuo uusia merkittäviä ominaisuuksia, kuten auto, mikrouuni, … ainoa poikkeus nykyään taitaa olla tietokone.
Vuonna 1983 aamut eivät ole vielä muuttuneet hätäisiksi. Lehti luetaan rauhassa ja kuunnellaan aamu-uutiset. Suihku on sentään jo 70 prosentissa asunnoista, mutta esimerkiksi vanhoissa helsinkiläisasunnoissa se ei ole selviö. Ihmiset osaavat peseytyä lavuaarissa tai tuolille nostetussa pesuvadissa.
Ei ollut kodissa suihkua, ei. Tässä on menty parempaan suuntaan.
Nuuhkit työvaatteitasi. Ne olisi pitänyt illalla panna parvekkeelle. Toisaalta muidenkin vaatteet haisevat tupakalta. Työpaikoilla ilma on savusta sinisenä, haisevia tuhkakuppeja on siroteltu sinne tänne.
Suomalaiset polttavat vuonna 1983 kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna 2013 – ravintolassa, työpaikalla, ruokapöydässä, kokouksessa, junassa ja lentokoneessa.
Taas plussaa nykyajalle. Kun muutama vuosi sitten tupakkalakiin tuli jokin tiukennus, minulta kysyttiin jossain gallupissa vainotaanko tupakoitsijoita jo liikaa. Vastasin että selvästikään ei vielä riittävästi, koska niitä on vielä jäljellä.
Pysäkillä ei ole graffitia, mutta on se töhritty. Tuota sanaa ei vielä tunneta. Töhryt ovat kuulakärkikynällä tehtyjä nimikirjaimia ja kömpelöitä piirroksia. Niiden viesti on helppo ymmärtää.
Kyllä muistini mukaan 1983 tunnettiin jo sana graffiti ja spraymaalit, mutta voi tietysti olla että erehdyn ja tulivat vasta parin vuoden kuluttua. Sotkemisen yleistyminen ei nyt ainakaan voi olla positiivista, pisteet vuodelle 1983.
Kosteutta vastaan ei ole muuta suojaa kuin sateenvarjo ja umpinainen sadetakki. Goretexia ei tunneta, joten jalkasi ovat märät.
Pointsin nykyajan tekstiileille.
Kännykättömät matkustajat tuijottavat mykkinä eteensä, ja jöröstä kuskista näkyy kantasuomalainen paksu niska.
Täällä Huitsinnevadassa sama tilanne yhä, paitsi että kännykät on. Kuskit ovat suomalaisia, koska täällä linja-autokuskin palkalla kykenee asumaan ilman suojavärilisiä toisin kuin kehä III:n sisäpuolella.
Pankinjohtajan tapaaminen on jännittävä paikka. Mutta sinun täytyy vain antaa luotettava vaikutelma, vähän niin kuin Alkossa ja ravintolan ovella. Viime aikoina pankkien luotonanto on kyllä jo vähän höltynyt.
Eikä nuorten maksuhäiriöistä ollut kuultukaan.
Pörssi ja osake ovat valtaenemmistölle yhtä hämäriä käsitteitä kuin nuo tulevaisuuden kolme kirjainta: A.T.K.
ATK onkin suunnilleen ainoa asia, jonka paremmuudesta kaikki ovat samaa mieltä.
Moni käy pankissa myös panemassa. Ihmiset säästävät. Se tarkoittaa sitä, että ostokseen hankitaan ensin rahat ja haetaan se vasta sitten.
Ilmeisesti olen vanhanaikainen, koska tämän olen pitänyt asuntoa lukuun ottamatta aina tapanani.
Luottokortteja on vain johtajilla. Jos rahat loppuvat ennen tilipäivää, on taas käännyttävä kaverien puoleen.
Talousmatematiikan peruslause: tulot > menot. Tuolloin oli vaikeampaa rikkoa sitä.
Työpaikalle tulet mielelläsi. Siellä on kavereita, sillä väkeä on paljon: on kaikenlaista portinvartijaa, juoksupoikaa, assistenttia, harjoittelijaa. On ihan selviä suojatyöpaikkojakin sellaisille, jotka eivät oikein enää jaksa muiden tahdissa. Kyllä he siinä sivussa menevät.
Pysyivät poissa pahanteosta ja sosiaalielätyksestä. Kyllä minä maksaisin mieluummin työttömälle siitä että leikkaisi nurmikkoni ja mättäisi polttopuut pinoon kuin että teen sen itse ja verorahat kiertävät kohteeseensa vastikkeetta.
Teollisuus tarvitsee vielä käsipareja tekemään tylsiä työvaiheita. Rakennustyömailta kajahtelevat suomenkieliset huudot, eikä siivoojan kanssa tarvita englantia. Kaupoissa on myyjiä, ravintoloissa tarjoilijoita, ovilla portsari, kuorma-autoissa apumies, ratikoissa rahastajia – ihme, ettei takseissa. Ei puhettakaan, että veisit itse pois astiat.
Ja nuorena pääsi kesätöihin, kun meni kysymään siististi pukeutuneena. Nykyään töihin pääsee parhaiten, jos ensin perseilee kunnolla, niin sitten jokin sopeuttamisprojekti järjestää jotakin.
Eläkkeelle vuonna 2012 jäänyt Yhteiskuntapolitiikka-lehden päätoimittaja, sosiologi Matti Virtanen myöntää, että hänelläkin on noista ajoista kultaiset muistot.
"Tulevaisuus oli täynnä mahdollisuuksia ja minulla unelmien duuni."
Vuonna 1949 syntyneenä Virtanen kuuluu suuriin ikäluokkiin. Ne olivat tuolloin vähän yli kolmikymmenvuotiaita – silloin ei vielä puhuttu kolmekymppisistä. Virtanen oli saanut työpaikan Alkoholipolitiikka-lehdessä, julkaissut kiitetyn kirjan suomalaisesta viinakulttuurista, saanut toisen lapsen ja hankkinut pienen kesämökin.
Sodankäynyt sukupolvi oli luopumassa johtopaikoista. Virtasen mielestä silloin syntyi myös sovinto jatkosodan käyneen sukupolven ja suurten ikäluokkien välille. Vanhat kaunat katosivat.
"Siinä oli jäidenlähdön tunnelmaa."
Johtotehtäviin pääsi, kun oli käynyt keskikoulun. Vakinainen työpaikka oli jokaisella nyt tuntemallani tuolloin kolmikymppisellä. Ei ole nykyisillä kolmikymppisillä.
Mutta otetaanpa esimerkki ostovoimasta. Hesarin etusivulla Kukkura-kauppa tarjoaa huhtikuussa 1983 Kulta-Mokkaa hintaan 13:95 mk. Kahvipaketin sai noin puolen tunnin työllä, keskimääräisellä työntekijän tuntipalkalla.
Maaliskuussa 2013 S-Marketin Juhla-Mokka-tarjous on 2,89 euroa. Nyt sen ansaitseminen vie kymmenen minuuttia.
Asuttiinkin ahtaasti: neliöitä henkeä kohti oli vain 64 prosenttia nykyisistä.
Vapaa-aikaa oli vuonna 1983 vähemmän kuin nyt, miehet olivat vähemmän kotona, kotityöt jakaantuivat epätasaisemmin, vanhemmat viettivät vähemmän aikaa lasten kanssa, suomalaiset ulkoilivat ja liikkuivat selvästi vähemmän.
Miehet oirehtivat: lähes 1 000 miestä päätyi vuonna 1983 itsemurhaan. Viime vuonna miesten itsemurhia oli noin 700. Itsemurhien määrä on laskenut jyrkästi jo kaksi vuosikymmentä.
Jos sairastuit vakavasti, pääsit 1983 ehkä nopeasti upouuteen terveyskeskukseen, mutta 2013 jäät paljon varmemmin henkiin.
Tässä pisteet taas nykyajalle.
Tai jos lapsesi sairastuu. Silloin vastasyntyneen avosydänleikkaukset olivat dramaattisia tapahtumia, nyt ne ovat sairaalassa arkipäivää. Aikuisille sydänpotilaille tehtiin ohitusleikkauksia, jotka vaativat paljon henkilökuntaa ja tehohoitopäiviä. Nyt tehdään näppäriä pallolaajennuksia – sairaalassa vietetään yö ja sairauslomaa tulee viikko. Vuonna 1983 tuskin tiesit sanaa pallolaajennus.
Pointsit nykyajalle. Tosin eläkkeissä riittää maksamista.
Kotimaiset ympäristöuhat ovat hälvenneet. Vuonna 1983 Suomen ympäristön tila oli paljon huonompi kuin nykyisin. Teollisuus ja asutuskeskukset työnsivät vesistöihin fosforia ja typpeä, ja järvistä monet olivat saastuneet uimakelvottomiksi. Lannoitteet valuivat jokiin, oli kuolleita kaloja ja leväpuuroa. Kaikkein pahinta oli 1960-luvun lopussa. Vantaanjoessa killui kakka, ja joessa uivat pikkupojat tunnisti ihottumasta.
Nyt taajamien jätevedet käsitellään puhdistamoissa, ja vesistöistä suurin osa on luokiteltu joko erinomaisiksi tai hyviksi. Helsingin rantavesiin suunnitellaan uimaloita ja kylpylöitä.
Vuonna 1983 surtiin Euroopan happosateita, nykyisin koko sana on nuoremmille tuntematon. Metsissä puut tursuavat taas naavaa. Se ehti saasteiden takia välillä kadota Etelä-Suomesta.
Ilmanlaatu on parantunut huomattavasti voimaloiden ja teollisuuslaitosten lähettyvillä. Sammalten raskasmetallipitoisuudet ovat tuntuvasti pienentyneet.
Vaikka autoliikenne on moninkertaistunut, autojen pakokaasupäästöt ovat vähentyneet ja Helsingin ilma on paljon parempi nyt kuin 1983.
Hiilidioksidipäästöt ovat sen sijaan kasvaneet. Kasvihuoneilmiöstä ei osattu puhua vuonna 1983.
Oli se aikaa. Happosateiden tuhoja pelättiin, mutta enää ei tarvitse. Kasvihuoneilmiötä ei vielä tarvinnut pelätä. Eikä osattu vielä pelätä otsonikatoakaan. Eikä enää tarvitsekaan…
Nyky-Suomi käyttää enemmän luonnonvaroja, ja sen lisääntynyt energiankäyttö lämmittää ilmakehää enemmän kuin vuoden 1983 Suomi.
Ja Suomi on edelleen yksi niistä harvoista maista, joiden luonnonvarojen tuotto – käyttö -saldo on positiivinen.
Mutta merikotkia on ainakin kymmenen kertaa niin paljon, ilveksiä kahdeksankertainen määrä, valkoselkätikkoja kuusinkertainen. Karhukanta on kaksin-kolminkertaistunut. Susi on niin poliittinen eläin, että siitä ei uskalla sanoa mitään.
Hyvä näin. Silloin oli suurharvinaisuus, että näki ilveksen jäljet. Nykyään ei viitsi edes tupsukorvaansa lotkauttaa, jos joku näistä kertoo.
Maailmassa menee varsin hyvin. Mutta miksi hyvät uutiset eivät mene perille?
Nälänhädät ovat väistyneet, globaali keskiluokka kasvaa kohisten, kehitysmaat käyvät kauppaa keskenään. Köyhätkin afrikkalaiset kantavat kännyköitä ja sopivat bisneksistä. Ripeimmin vaurastuvat maat ovat nyt Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Aasiassa.
Maailman lapsikuolleisuus on Unicefin mukaan lähes puolittunut 20 vuodessa. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa se on vähentynyt vielä ennakoituakin nopeammin. Malariakuolemat ovat vähentyneet, hiv-tartunnat harvinaistuvat. Väestönkasvu alkaa olla hallinnassa.
Sitten kun saisi vielä väestönkasvun pysähtymään sieltä mistä pitäisi. En ole ikinä ymmärtänyt, miksi maahanmuutto kulkee siihen suuntaan, että ne jotka ovat omista maistaan tehneet persläpiä lisääntyvät kuin kanit ja muuttavat kelvollisiin valtioihin muuttamaan niitä samanlaisiksi persläviksi. Eikö olisi fiksumpaa, että paremmista maista muutettaisiin tekemään huonompia maita paremmaksi?
Pietari Suuren reinkarnaatio, Pohjois-Korea ja NATO-optio
3 tuntia sitten
34 kommenttia:
Jaska:"Ja kärsitään vähemmän ruoka-aineallergioista. Tosin ne olivat teollisen ruuan myötä jo alkaneet yleistyä. "
Taitaa olla mutua. Alergioiden lisaantymisen syyna on valveutuneet vanhemmat ja parantunut diagnostiikka.
"Kun määrä kasvaa, laatu huononee. Vuonna 1983 katsoin televisiota päivässä sen mitä nykyään kahdessa viikossa."
Subjektiivista mutua.
"Ja olivat muuten helvetin paljon laadukkaammat kuin nykyuutiset. Määrä kasvaa, laatu huononee."
Lisaa mutua.
"Jos vaihtoehtoina on tuo ja nykyinen ”saat sakot jos hipaiset”, valitsen milloin tahansa vuoden 1983. Jos sana ei tehoa, niin kiinni ja rangaistusaitioon. Ei lapsi sinne mene, ellei tiedä joutuvansa sinne tarvittaessa kantamalla. Eikä siellä pysy, ellei tiedä joutuvansa tarvittaessa kiinnipidetyksi."
Persu mutuilua. Lasta saa pitaa kiinni, kantaa ynm. Nykyaankin pieksetaan laposia ilman rangaistuksia. Tieto pieksamisesta menee harvoin viranomaisten tietoon.
"Aseeton kansa on kelvoton kansa. Niin kauan kun asevelvollisuus katsotaan tarpeelliseksi, siviilipalvelusta ei tarvita. Armeijassa voi palvella aseettomana, jos vakaumus estää ja hyvä niin. Nykyään maanpuolustukseen suhtaudutaan paljon välinpitämättömämmin eikä se tiedä hyvää."
Persu plajays. Suurin osa asevelvollisista olisi nykykoulutuksella sodassa pelkkaa tykinruokaa. Siviilipalvelus on suositeltavampaa, siella voi tehda jotain yhteiskunnallisesti hyodyllista, toisin kuin armeijassa. Armeija on suurelle osalle pelkkaa rukkasen riiputtelua, josta ei ole hyotya kelekkaan.
"Eikä oikeasti olekaan. Rasismi syntyy arkipäivän kohtaamisista. Romanien kanssa kohtaamiset olivat tuolloinkin suureksi osaksi negatiivisia. Nykyään romaneja ei halveksita yhtä paljon, kun somalit ovat tulleet tilalle. Mutta miksi kiinalaisia ei halveksita, heitä on maassa suunnilleen yhtä paljon kuin somaleja?"
Persuilua tai pareminkin perseilya.
"Ei Neuvostoliittoa 2013. Että voi olla nannaa. Ei kommunisteja 2013. Aaaaah. Kommunisteista mutatoituneet vihervasemmistolaiset 2013. Aaaarggghhh."
Lisaa vainoharhaista perseilya.
"Tämä hyvä. Vähät siitä, että laatu on huonompi – ominaisuuksia on enemmän ja hinta murto-osa entisestä. Mutta kyllä minä olisin valmis maksamaan pesukoneesta 50 % enemmän, jos se kestäisi tupla-ajan. Samoin mistä tahansa muusta kodintuotteesta, jonka kehitys ei enää tuo uusia merkittäviä ominaisuuksia, kuten auto, mikrouuni, … ainoa poikkeus nykyään taitaa olla tietokone."
Taytta mutua. Loytyisiko tilastoja laadusta?
"Oli se aikaa. Happosateiden tuhoja pelättiin, mutta enää ei tarvitse. Kasvihuoneilmiötä ei vielä tarvinnut pelätä. Eikä osattu vielä pelätä otsonikatoakaan. Eikä enää tarvitsekaan…"
Etko sina pitanyt itseasi luonnontieteellisesti orientoituneena?
Silti naytat taipuvan denialisti huuhapelleporukan kelkkaan.
Happosateet oli oikea ongelma kuten myos oli otsonikato. Ne ratkaistiin lainsaadannolla ja tekniikan kehittymisella.
Ihme että jaksat antaa näkyvyyttä Imatran ihmelapsi putkimies paanaselle.
Kotiruoasta sen verran, että 1983 ei syöty päivittäin lihaa. Ruoka oli usein pilaantunutta ja nykymittapuun mukaan yksipuolista.
Tupakasta - se ei kuulu sinulle tupana vertaa jos joku haluaa polttaa. Paitsi, ellet maksa siitä veroa. Tuskin lienee syytä mainita hyvinvointivaltiota, joka haluaa ottaa yksilön terveyfenhoidon kustannukset itselleen ja samalla oikeuden päättää mitä saat syödä, juoda tai polttaa.
Tiedän että sinä et halua kontrolloida muiden polttamisia, mutta moni haluaa ja perustelu on että hän tietää sinua paremmin miten sinun tulee elää. Sairasta eikö?
Kumis, Imatran? Putkimies?
Tomi: Tämä on subjektiivista. Suurimmaksi osaksi väistämättä, koska kyse on siitä miltä ihmisestä tuntuu.
Ymmärrän hyvin, että jonkun mielestä 2013 telkkarista tulee parempia ohjelmia - ei vuonna 1983 ollut vielä Big Brotheria, noin esimerkiksi. Ja täytyy myöntää, että jos vuonna 1983 olisi ollut internet, olisin taatusti katsonut telkkaria vähemmän.
Allergioista voit olla oikeassa. Tai sitten voimme olla molemmat yhtä aikaa oikeassa, ne eivät ole toisiaan poissulkevia.
Toki happosateet ja otsonikato olivat ongelma ja ne ratkaistiin. Juuri sitä tarkoitinkin. Jokin ympäristöongelma X on aina ollut tapetilla ja se on ratkaistu.
Kiitos noista hyvistä kommenteistasi. Muilta osin teksti oli enimmäkseen kiukuttelevaa teiniangstia.
Kumitonttu: Jos joku haluaa polttaa tupakkaa, se ei kuulu minulle, antaa mennä. Paitsi jos se tapahtuu alle 10 metrin (tuulen yläpuolella alle 50 metrin) säteellä minusta tai lapsistani.
On kai aika selvää, että tekniikka ja tiede on 30 vuodessa edistynyt paljon. Jos nykyinen länsimainen yhteiskuntamalli pysyy pystyssä, niin 30 vuoden kuluttua voi kirjoittaa taas jutun, miten surkeaa elämä olikaan vuonna 2013.
Ei vuonna 1983 osattu kaivata kännyköitä tai taulutelkkareita, kun niitä ei ollut. Sen sijaan oli kyllä sähkö, sisävessa, viemäri, jääkaappi, pakastin ja auto. Amerikkalainen ekonomisti Robert Gordonin mukaan nämä toisen teollisen vallankumouksen tuotteet muuttuvat tavallisen ihmisen elämää paljon enemmän. Gordonin artikkelin voi lukea täältä:
http://www.cepr.org/pubs/PolicyInsights/CEPR_Policy_Insight_063.asp
KT, kyllä se tupakointi kuuluu.
Koska immissio.
Kaikille: Tekniikka on edistynyt paljon vähemmän vuodesta 1983 vuoteen 2013 kuin mitä se edistyi vuodesta 1953 vuoteen 1983.
Koska logistiikkakäyrä ja innovaatiosaturaatio.
RM, tekniikka on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana enemmän kuin se kehittyi vuosien 1000-1800 välillä.
Jaska, oma tekstisi oli tyypillistä tietämätöntä ääliöpersuilua. Sen ajan mitä olen tätä blogia seurannut, niin tuotosten taso on laskenut koko ajan, samalla ne ovat aina vaan persummaksi.
Tunnusta pois rehellisesti olevasi persu.
En muista mitään tuosta vuodesta 1983 vaikka olin olemassa. Kaikki tietoni ovat jälkikäteisiä.
Juoksutietäjänä Jaska osaa kai arvioida kuinka monta prosenttia varusmiehistä juoksi cooperissa vähintään 3000 metriä vuonna 1983? Mikä oli aikuisten juoksukunto yleisesti ottaen vuonna 1983 verrattuna nykyhetkeen?
Sen voi todeta vuodesta 1983 että työttömyys ei ollut mahdottoman paha. Ainakin hanttihommia taisi löytää jopa Huitsinnevadasta ja Ala-Tölviöstä. Toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen sai helpommin kuin nyt. Pätkätöitä ja osa-aikatöitä ei ollut niin paljon kuin nyt. Jos joku siirtyi pois julkisesta virasta niin yleensä siihen hankittiin uusi viranhaltija, eikä virkaa lakkautettu tai laitettu täyttökieltoon eikä näin ollen lisätty jäljellä olevien työmäärää.
Eläkkeelle ei menty siinä määrin ennenaikaisesti alle kuuskymppisenä vaan silloin kun oli "virallinen" eläkeikä kyseisessä työssä jossain 63-65 tienoilla.
http://www.kysy.fi/kysymys/onko-missaan-nahtavissa-tyollisyys-ja-tyottomyyslukuja-ennen-vuotta
Kari, juuri tuota halusin sanoa. En kymmenen vuotta sitten osannut kaivata työhöni nykyisiä vempeleitä, kun niitä ei vielä ollut olemassa edes protoasteella. Mutta nyt osaan kaivata niitä asioita, jotka olivat kymmenen vuotta sitten paremmin.
IM: Näin on, ainakin kodintekniikassa. Ja tupakoinnissa juuri noin; jos joku juo viinaa, hän ei kaada sitä minun kurkustani alas, mutta tupakoitsija valitettavasti löyhkää monen metrin päähän vaikkei juuri sillä hetkellä polttaisikaan.
Tomi, ole siinä tapauksessa hyvä ja lopeta seuraaminen jos noin kovasti vanne kiristää päätä. Tai jos jatkat, niin opettele sivistyneen käytöksen perusasiat.
Vieras, en osaa sanoa muuta kuin että ainakin viimeisen 20 vuoden ajan Cooperin tulosten keskiarvo on tullut alaspäin ja hajonta on kasvanut. Ja kesätöihin pääsi helposti, kun meni kysymään siististi pukeutuneena ja esiintyi reippaasti ja kohteliaasti. Ei välttämättä aina tärpännyt, mutta monin verroin helpommin kuin nykyään.
> "Ei Neuvostoliittoa 2013. Että voi olla nannaa. Ei kommunisteja 2013. Aaaaah. Kommunisteista mutatoituneet vihervasemmistolaiset 2013. Aaaarggghhh."
> Lisaa vainoharhaista perseilya.
Eihän suurta neuvostopeltoa vuonna _2013_ puolustelevaa ihmistä voi ottaa vakavasti. Mitä tahansa tältä ihmiseltä näkee kirjoitettuna on täten automaattisesti epäilyttävää, vaikka matematiikan historiasta hän oli ihan oikeassa ja kaikki muut inttäjät väärässä. Valtava sääli, mutta minkäs teet...
> Ruoka oli usein pilaantunutta
Höpöhöpö. Hyvin yleinen myytti, mutta että jopa vuonna 1983...
http://historymedren.about.com/od/misconceptions/a/rotten_meat.htm
Tiedoksi nyt kaikille. Pilaantunut ruoka on vaarallista. Ihmiset osaavat sitä välttää, osasivat jo 1983 ja "aina". Toisaalta tonttu onkin hyvin suoraviivainen kirjoituksissaan, ja faktat saavatkin kyytiä siinä sivussa...
Ano:"Eihän suurta neuvostopeltoa vuonna _2013_ puolustelevaa ihmistä voi ottaa vakavasti. Mitä tahansa tältä ihmiseltä näkee kirjoitettuna on täten automaattisesti epäilyttävää, vaikka matematiikan historiasta hän oli ihan oikeassa ja kaikki muut inttäjät väärässä. Valtava sääli, mutta minkäs teet..."
En puolustellut NL:ää. Vainoharhaiseksi perseilyksi kutsuin siinä kohdassa esiintynyttä vihervasemmistovihaa. Heidän yhdistämisensä NL:ään on sekopäistä.
> En puolustellut NL:ää. Vainoharhaiseksi perseilyksi kutsuin siinä kohdassa esiintynyttä vihervasemmistovihaa. Heidän yhdistämisensä NL:ään on sekopäistä.
Siis mitä?!?
Vasemmistolla ei ole mitään, pienintäkään, yhteyttä suureen ja mahtavaan naapuriin? Olen hyvin hämmästynyt... Kyllä minä muistan ajan, kun se oli kuulemma työläisten paratiisi.
Vihreiden ja rauhanliikkeen (ja jossain määrin muiden vaihtoehtoliikkeiden, mutta otetaan nämä nyt tässä, kun tuo Karin toteamuskin) yhteys toisiinsa, rahoitus ja kannustus "idästä" sekä oleminen hiljaa neukkulan suurista ongelmista näissä asioissa on kyllä niin vahva kuin mikään tällainen asia voi vaan olla. Otetaanpa taas lainaukset (Steve Dutchilta ja Orwellilta):
in the 1950's, I got a fairly standard view of the horrors of Communism. By the mid 1960's, I had come to regard a lot of that information as mere propaganda. Then, early in my college career at Berkeley (1965-69, no less) I got a revelation. I was browsing in the library stacks and came across a section on Soviet history. I discovered that everything I had been taught to regard as propaganda was in fact true, and moreover, the documentation was massive and easy to find. Then I read Aleksander Solzhenitsyn's Gulag Archipelago and discovered that what I had been told in the 1950's wasn't the whole truth. The reality was far worse. Only the most massive and willful denial of reality could have accounted for the mind-set of Western intellectuals.
https://www.uwgb.edu/dutchs/PSEUDOSC/TreasonV3.HTM
The Russians, unlike the British, are not blamed for defending themselves by warlike means, and indeed all pacifist propaganda of this type avoids mention of Russia or China.
https://www.uwgb.edu/dutchs/PSEUDOSC/ProblemWithPacifism.HTM
Ja sitten suomalaislinkkejä:
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=1285&start=15
http://kemppinen.blogspot.fi/2007/05/derkkula-ii.html
"Vihreät on puolueena syntynyt erilaisten vahvojen ideologisten liikkeiden kohtaamisesta: ympäristöliikkeen, feministien, rauhanliikkeen, vammaisaktivistien, erilaisten vaihtoehtoliikkeiden jne."
http://www.vihreatnaiset.fi/blog/2013/02/19/lasse-miettinen/
Ja sitten nimiä virheiden historiasta: Satu Hassi, Ville Komsi.
Mutta joo, mielipiteesi juurikin näissä asioissa pitää olla sellaisia kuin ne ovat. Olethan maksettu mies.
Pilaantunut ruoka on vaarallista. Ihmiset osaavat sitä välttää, osasivat jo 1983 ja "aina". Toisaalta tonttu onkin hyvin suoraviivainen kirjoituksissaan, ja faktat saavatkin kyytiä siinä sivussa..
<3 Oi kun ano yrittää sunnuntaiaamun kunniaksi olla symppis <3
Anonyymi ei ole elänyt 1983 tai ei muista niitä aikoja. Joka vuosi kouluissa, oppilaitoksissa ja varuskunnissa oli "vatsatautiepidemioita", joita nykyisin kutsuttaisiin ruokamyrkytyksiksi. Isoäidit kuorivat homeen hillon päältä pois ennen kuin asettivat lasipurkin tarjolle. Lapsille opetettiin koulussa, kuinka homehtuneesta leivästä VOI leikata homehtuneen osan pois, mutta suositeltavaa on heittää leipä roskiin. Läheskään kaikissa perheissä ei ollut jääkaappeja, hygienian tuntemus oli heikkoa eikä aina ollut edes mahdollisuutta puhtaaseen ravintoon.
Pilaantunutta ruokaa ei yleensä edes tunnista, joten sitä ei voi aina välttää vaikka "osaisikin" kuten ano kuvittelee. Ruoka voi pilaantua myös ns. kontaminaatiolla, eli esimerkiksi sairas ihminen käsittelee raaka-aineita keittiössä. Kuten Evira toteaa:
Elintarvike voi sisältää merkittävän määrän terveydelle haitallisia tekijöitä ilman, että pilaantumisesta olisi näkyviä merkkejä.
Tässä vielä toinen linkki. Eihän tällaisia kirjoituksia julkaistaisi, jos ihmiset "olisivat 83 ja aina osanneet välttää" pilaantunutta ruokaa. Jos ja kun on melko turvallista väittää, että yleinen tietoisuus erilaisista riskeistä ja kyky välttää niitä ovat voimakkaasti lisääntyneet 30 vuodessa, niin mistä ihmeestä johtuisi, että ruokien osalta näin ei olisi käynyt?
Ano, suurin osa ns. "vihervasemmisto"-aktiiveista on syntynyt vasta 80-luvulla tai myöhemmin. Heillä ei ole omia muistoja NL:stä. Joten he eivät myöskään tunne sympatiaa ko. maata kohtaan. Kommunismia heistä ei kannata juuri kukaan.
Satu Hassi on Suomen äänekkäimpiä venäjäkriitikoita. Paljon äänekkäämpi kuin kokoomuslaiset. Kylmänsodan aikakana nuoleskelua NL:n suuntaan esiintyi paljon ns. porvaripuolueissakin. Kepu oli eniten rähmällään, mutta kokoomuksestakin löytyi paljon ilkkakanervia.
Joten he eivät myöskään tunne sympatiaa ko. maata kohtaan.
Mutua.
Suurin osa punavihreistä todellakin vastustaa kapitalismia ja kannattaa säännöstelyä. Iso osa heistä kannattaa myös toisinajattelijoiden vaientamista ja - Tomin tapaan - myös heidän tappamistaan. En näe mitään kovin oleellista eroa näissä unelmissa ja Neuvostoliiton todellisuuden kesken.
Kumis, minusta sinä muistutat toimintatavoiltasi ja mielipiteiltäsi enemmän neuvostovirkamiestä kuin minä.
Olen aidosti liberaali toisin kuin sinä. NL oli konservatiivinen maa, sopisit sinne hyvin.
Kaikilla pitäisi olla heikko toleranssi liioitteluun ja totuuden vääristelyyn, kun puhutaan asiaa. Tontsha muuntaa totuutta räikeästi omaan suuntaansa. En ymmärrä miksi, koska niin tekevät hänen vastustajansa. Eikö pitäisi yrittää olla heitä parempi?
Totsin määritelmä pilaantumisesta on kliininen ja tosimaailmalle vieras. Sama kun sanotaan, että kaikki on myrkkyä, riippuu vaan määristä. Ei paljon naurata, jos on kyseessä akuutti myrkytystapaus.
Tosi on, että ihmiset ovat "aina" pystyneet suojautumaan pilaantuneelta ruoalta. Aina on tiedetty, että tuore kala pilaantuu nopeasti, säilöntämenetelmät ovat ikivanhoja, veden keittäminen on usein ihan paikallaan yms..
Ja muutes. Minä en välitä parasta ennen -päivistä. Syön usein ruokaa tuon päivämäärän jälkeen. Kuorin jopa itse joskus homeen hillon päältä pois ja syön. Leikkaan joskus ihan hiukan homehtuneen leivänosan pois ja syön loput.
"Läheskään kaikissa perheissä ei ollut jääkaappeja"
Jääkaappeja vuonna 1981 94 prosentilla kotitalouksista.
http://www.tilastokeskus.fi/tk/el/kulutustutkimus/kulutust_t4_1.html
Asettaa kyllä aikaisemman "Anonyymi ei ole elänyt 1983 tai ei muista niitä aikoja." hyvin epäsuotuisaan valoon. Tyydyn taas toteamaan, että tötsi ei pahemmin faktoista välitä.
"hygienian tuntemus oli heikkoa eikä aina ollut edes mahdollisuutta puhtaaseen ravintoon"
Kuulostaa pahemmalta kuin keskiajalla...
Sitten tontshis opettaa meille elintarvikehygieniaa ihan kuin, ihan kuin vuonna 1983 minulle yläasteella. Sinulla toosa on paha tapa olettaa, että netissä sinulle kirjoittelevat ihmiset olisivat kaikki alle kouluikäisiä lapsosia ja kertoa heille ihan yleistietoa. Voisit lopettaa sen.
Kyllä ne terveysriskit Suomessa 1983 olivat ihan muualla kuin peruselintarvikehygieniassa. Asiat olivat kunnossa sen suhteen silloin ja ovat nytkin.
> Jos ja kun on melko turvallista väittää, että yleinen tietoisuus erilaisista riskeistä ja kyky välttää niitä ovat voimakkaasti lisääntyneet 30 vuodessa
Korotan ja väitän, että ne lisääntyneet tiedot painottuvat "kissaa ei saa kuivata mikroaaltouunissa" ja "mäkkärin kahvi on kuumaa: älä kaada sitä päällesi" -tyyppisiin seikkoihin. Nykyään on paljon median lietsomia ja ihmisten uskomia puolitotuuksia: heteroseksistä saa AIDSin, hullun lehmän -tauti jyrää meitin, Fukushimassa kuoli massoittain ihmisiä jne.. Tiedän ihmisen, joka lopetti naudan syömisen, koska hullun lehmän -tauti.
> Ano, suurin osa ns. "vihervasemmisto"-aktiiveista on syntynyt vasta 80-luvulla tai myöhemmin. Heillä ei ole omia muistoja NL:stä. Joten he eivät myöskään tunne sympatiaa ko. maata kohtaan. Kommunismia heistä ei kannata juuri kukaan.
Tomi, suurin osa ns. "äärioikeisto"-aktiiveista on syntynyt vasta 80-luvulla tai myöhemmin. Heillä ei ole omia muistoja natsi-Saksasta. Joten he eivät myöskään tunne sympatiaa ko. maata kohtaan. Natsismia heistä ei kannata juuri kukaan.
Kuulapäistä iso-osa oikeasti kannattaa natsismia. Kansallinen vastarintaliike ilmoittaa kansallissosialismin olevan tavoite.
Suurin osa "vihervasemmistoon" niputetuista ei ole koskaan kommunismia kannattanut. Itä-blokin romahduksen jälkeen kommunismin kannatus on romahtanut.
Toki Suomessa on muutama kommunistinen puolue, mutta ne ovat yhtä marginaalisia kuin kansallinen vastarintaliike.
Tontsha Totsin tötsi tontshis toosa
Hehheh, ano on sanaseppo...
Asia jota en koskaan oikein ole ymmärtänyt on se, että toisia nimittelemälläkö tämä nuori liberaalipolvi kuvittelee saavuttavansa jotain? Ei ihme että näitä Alppilan tapauksia kaatuu koko ajan syliin kun nyt jo nelikymppisen anon (ollut yläasteella 83) keskustelutyyli on tuollainen.
> Kuulapäistä iso-osa oikeasti kannattaa natsismia. Kansallinen vastarintaliike ilmoittaa kansallissosialismin olevan tavoite.
Yrität sanoa, että natseista suurin osa kannattaa natsismia. Vau! Mikä yllätys! Äärioikeiston suhteen taas asia ei ole näin, kun kerta ilmeisesti luet erityisesti persut siihen.
> Suurin osa "vihervasemmistoon" niputetuista ei ole koskaan kommunismia kannattanut. Itä-blokin romahduksen jälkeen kommunismin kannatus on romahtanut.
> Joten he eivät myöskään tunne sympatiaa ko. maata kohtaan.
He kannattavat kommunismia muulla nimellä, tai sitten ihan suoraan vielä vuonna _20xx_:
http://samivarsell.vas.fi/
>> Tontsha Totsin tötsi tontshis toosa
> Hehheh, ano on sanaseppo...
> Asia jota en koskaan oikein ole ymmärtänyt on se, että toisia nimittelemälläkö tämä nuori liberaalipolvi kuvittelee saavuttavansa jotain? Ei ihme että näitä Alppilan tapauksia kaatuu koko ajan syliin kun nyt jo nelikymppisen anon (ollut yläasteella 83) keskustelutyyli on tuollainen.
Ja taas siirrettiin keskustelu metatasolle: toisen ihmisen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin (se, että käytän nimimerkistäsi eri nimityksiä ja olen yli 40-vuotias). Nämä nimitykset olivat täky, ja sinä onneton menit nielaisemaan. Ja et tietenkään tunnustanut, että olisit pelkissä faktoissa väärässä. Etpä tietenkään... Olet todella pikkumainen, kun rupeat "keskustelutyylistä" nillittämään. Joo, ehkä on aika päättää "keskustelu" tähän.
Yks juttu lopuksi vaan. Sinulla ja tapaisillasi (otetaanpa esimerkkinä Juha Kettunen) on "keskusteluissa" aina tapana vinkua vastapuolta kertomaan jotain henkilökohtaista itsestään ja nuuskia niitä asioita muista lähteistä (yli 40-v, Tomilta Imatra ja putkimies) ja sitten käyttää tätä tietoa vähänkin negatiivisessa valossa. Uutinen: temppu käy vanhaksi hyvin äkkiä.
Anna nyt mennä vaan, sankari, ja julista itsesi tämän debatin voittajaksi.
Anolle, en ymmärrä Kumitontun vihjailua. Imatralla en muistaakseni ole koskaan käynyt, veljeni on putkimies en minä (tämän Kumis tietää).
Anna nyt mennä vaan, sankari, ja julista itsesi tämän debatin voittajaksi.
Varsin hyvin kuvaa anonyymin keskustelutaitoa tuo lausahdus.
Olen lukuisia kertoja todennut, että keskusteluissa ei ole voittajia. Keskusteluissa vaihdetaan mielipiteitä. Toiset mielipiteet ovat paremmin perusteltuja kuin toiset, toiset ovat loogisempia kuin toiset ja osassa mielipiteitä ei ole mitään lisäarvoa itse keskusteluun.
Sinun näkemyksesi mukaan ruokamyrkytykset ovat täysin triviaali ilmiö, ja minun mielestäni eivät ole. Ei tämä asia tästä muuksi muutu, koska minä en aio muuttaa näkökantaani etkä ilmeisesti sinäkään. Toisen nimitteleminen sen takia ettei hän "usko" sinun totena pitämään asiaan on vain huonotapaista.
Kukaan ei tietenkään kovin mielellään kuule olevansa huonotapainen, ja sen takia alat syytellä minua keskustelun siirtämisestä metatasolle ja muusta vastaavasta. Yrität osoittaa olevasi minua fiksumpi syyttämällä minua syötin nielemisestä kun en tajunnut nimittelysi olevan jonkinlainen älyllisen voimainponnistuksen lopputulos.
Jääkaapeista vielä: 80-luvun jääkaapit olivat nykyisten kylmälaukkujen kokoisia, joten sen ajan ruoan säilyttämistä ei kannata verrata nykyisen kokoisten jääkaappien ominaisuuksiin. Toki niitä oli enemmän kuin vain "marginaalisesti" kuten kommentoin ylempänä. Ruokaa säilytettiin kellareissa, sitä kuivattiin, suolattiin ja säilöttiin. Siitä huolimatta ennen tapahtui paljon enemmän ruokamyrkytyksiä kuin nykyisin. Jos näin ei olisi, niin ei olisi ollut mitään syytä kiristää jatkuvasti ruoantuotannon puhtauteen liittyviä säädöksiä.
Sinänsä olen samaa mieltä, että valvontaa on ehdottomasti liikaa, mutta joku syy siellä valvonnan lisäämisen taustalla on. Sinun väitteesi mukaan syyt ovat siis täysin perusteettomia. Itse en usko siihen, mutta kerrankos minä nyt väärässä olisin ollut.
Mitäs mitäs... eihän tässä tarvitse kuin vuorokaudeksi lähteä reissuun ja selkänsä kääntää, kun täällä on jo täysi hulina päällä. No, siitä vaan, sana on suht vapaa muutamin rajoituksin.
Anonyymeille:
1. Toivoisin, että hankkisitte bloggerin tunnuksen. Ei ole vaikeaa ja helpottaisi keskustelijoiden tunnistamista.
2. Anonyymeille säännöt ovat tiukemmat kuin nimimerkillisille. On esimerkiksi hyvien tapojen vastaista käydä kiinni toisen henkilön persoonaan, jos itse on anonyymi.
Itse asiasta totean sen verran, että kyllä Kumitonttu on omien subjektiivisten kokemusteni nojalla oikeassa. Eipä ole enää ruokamyrkytyksiä samaan malliin kuin oli ennen.
Tomi, ei ole kehittynyt. Itse asiassa viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole tehty yhtä ainutta todella merkittävää innovaatiota.
Teknologia rönsyilee ja hakee uomaansa. Osa teknologiasta ei vielä ole vakiintunutta. Se antaa mielikuvan siitä, että teknologinen evoluutio olisi nyt jotenkin vauhdikkaampaa kuin ikinä.
Todellisuudessa se ei ole sitä. Ja jollemme pian saa uusia innovaatiota aikaiseksi, meitä uhkaa innovaatiosaturaatio.
Taas tätä innovaatiosaturaatiohöpinää. Tekniikka kehittyy koko ajan myriadein pienenpienin rinnakkaisin askelein. Maailmassa on satoja tuhansia ellei miljoonia tiedemiehiä ja tuotekehitysinsinöörejä. Monet sovelletun fysiikan (esim. puolijohde-) tai biotekniikan kaltaiset alat kehittyvät selkeillä mittareilla mitaten eksponentiaalisesti siten, että jonkin tietyn suorituskyvyn hinta puolittuu tasaisin väliajoin. (*) Jopa polttomoottoreiden kaltaisista laitteista kehittyy koko ajan pienin askelein puhtaampia ja hyötysuhteeltaan parempia.
Linkin takana on käyrä, joka näyttää miljoonan DNA:n emäsparin lukemisen hinnan ajan funktiona.
http://singularityhub.com/2011/03/05/costs-of-dna-sequencing-falling-fast-look-at-these-graphs/
Vuonna 2001 miljoonan emäsparin lukeminen maksoi noin $8000 ja tämän vuoden alussa se maksoi alle 10 centiä.
Taas tätä innovaatiosaturaatiohöpinää. Tekniikka kehittyy koko ajan myriadein pienenpienin rinnakkaisin askelein. Maailmassa on satoja tuhansia ellei miljoonia tiedemiehiä ja tuotekehitysinsinöörejä. Monet sovelletun fysiikan (esim. puolijohde-) tai biotekniikan kaltaiset alat kehittyvät selkeillä mittareilla mitaten eksponentiaalisesti siten, että jonkin tietyn suorituskyvyn hinta puolittuu tasaisin väliajoin.
Kapasiteetin kasvu ei tarkoita uusia innovaatioita.
Ruukinmatruuna tietää Mooren lain. Mutta hän tietää myös vähemmän tunnetun Parkinsonin datalain, joka menee niin, että ohjelmat pyrkivät kasvamaan niin, että ne käyttävät kaiken käytössä olevan kapasiteetin.
Mitä iloa on, että Intel tuo meille lisää tehoa jos Microsoft vie sen kaiken pois?
(*) Jopa polttomoottoreiden kaltaisista laitteista kehittyy koko ajan pienin askelein puhtaampia ja hyötysuhteeltaan parempia.
Avainsana "pienin". Polttomoottorissa ollaan päästy sinne logistiikkakäyrän pienenevän rajahyödyn vyöhykkeelle. Termodynamiikalle me emme mahda mitään.
Linkin takana on käyrä, joka näyttää miljoonan DNA:n emäsparin lukemisen hinnan ajan funktiona.
http://singularityhub.com/2011/03/05/costs-of-dna-sequencing-falling-fast-look-at-these-graphs/
Kapasiteetti kasvaa mutta uusia innovaatioita ei tunnu syntyvän.
"Kapasiteetti kasvaa mutta uusia innovaatioita ei tunnu syntyvän."
Tuo suorituskyvyn kasvu _on_ tulosta lukuisista pienistä innovaatioista. Vastaavanlaisia suorituskykyjä on lukuisia muitakin. Vähitellen niistä seuraa laadullisia eroja käytettävissä olevaan teknologiaan. Esimerkiksi Google-autot ovat ajaneet itseään jo satojatuhansia kilometrejä ilman kolareita. Arvelen, että tähän asti tieteiskuvitelmista tunnetut itseään ajavat autot ovat todellisuutta noin kymmenessä vuodessa. Tietokoneiden ja ohjelmistojen suorituskyky riittää siihen jo nytkin mutta laseretäisyysmittarit ja muut oheislaitteet maksavat aivan liikaa sarjatuotantoautoihin.
Biotekniikassa avainsuorituskykyjen eksponentiaalisesta kasvusta seuraa henkilökohtaistetun lääketieteen sovelluksia. Esimerkiksi syöpäkasvainten genetiikan tarkka ja halpa selvittäminen mahdollistaa hoidollisesti ja kustannusmielessä tehokkaamman hoidon. Toisin sanoen hoidolla saavutettavissa olevien terveiden lisäelinvuosien hinta alenee.
Viite:
http://en.wikipedia.org/wiki/Google_driverless_car
Nyt on vuosi 2022, eli yhdeksän vuotta on kulunut tuosta ajasta.
Googlen itseajavat autot ovat yhä beetatestivaiheessa. Niistä ei ole tullut mitään. Mutta sensijaan meillä on nyt toimivia sähköautoja - Tesla räjäytti pankin, ja oikeat autonvalmistajat seuraavat perässä. Tässä se tappaja-applikaatio ei suinkaan ollut autoteknologia, vaan akkuteknologia.
Meillä ei ole vielä henkilökohtaistettua lääketiedettä, mutta meillä on mRNA-rokotteet. Ja sitten meillä on rokotteenvastustajia - joita meillä ei ollut 2013. Eikä heitä ollut 1983. mRNA-rokote oli myös tappajasovellus - se mahdollisti koronavirusrokotteen kehittämisen murto-osassa siitä ajasta, joka olisi kulunut perinteisen rokotteen luomiseen.
Teknologia ei etene enää harppauksin vaan kukonaskelin, mutta toisinaan nuo kukonaskeleet ylittävät hyvin syviä kuiluja. Ikävä kyllä ihmiskunnan idiotismi ei ole hävinnyt yhtään mihinkään, vaan se(kin) on saanut uusia muotoja.
Lähetä kommentti