Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Kannaksen kautta

Karjalan kannas on vaikein paikka,
Karjalan kannas on kunniapaikka
taistella Europan silmien alla,
vastata sortohon vapautumalla,
kilpenä torjua, kalpana estää
(Uudenkirkon ja Kivennavan asukkaille omistettu 1911)

Eino Leinon profetiamainen runo on todellakin kirjoitettu jo ennen Suomen itsenäistymistä. Kannakset ovat perinteisesti olleet strategisesti tärkeitä paikkoja. Niiden kautta kulkevat tiet, niiden hallinta antaa mahdollisuuden kontrolloida liikennettä kahden maa-alueen välillä. Sarjassa maantieteellisiä erikoisuuksia on tähän mennessä esitelty erikoiset järvet, saaret, vuoret, enklaavit ja eksklaavit, joet, syvängöt ja salmet. Tässä blogin lukijoille joululahjana kannakset, tällä kertaa aakkosjärjestyksessä siitä syystä että kannaksen leveyden määrittely on vähintäänkin epämääräinen käsite.

Aucklandinkannas. Uuden-Seelannin Pohjoissaaren pohjoisosaa erottaa muusta saaresta kapeimmillaan viitisen kilometriä leveä kannas. Tähän rakoseen uusseelantilaiset keksivät sitten rakentaa suurimman kaupunkinsa. Ainoana etuna mainittakoon, että kaupungissa on kaksi satamaa. Toisaalta jos haluaa siirtää paattinsa satamasta toiseen, pitää purjehtia noin 800 km.

Aunuksenkannas. Laatokkaa ja Äänistä erottaa noin 125 km levyinen kannas. Kannaksen eteläosassa on järviä yhdistävä Syväri, jonka lähettyvillä Suomen armeija oli kaivautuneena asemasodan aikana 1942-44.

Chignectonkannas. 24 kilometrin levyinen kannas yhdistää Nova Scotian provinssin Kanadan mannermaahan. Strategisesti tärkeän sijaintinsa takia kannaksella on käyty lukuisia taisteluja 1600- ja 1700-lukujen sodissa niin intiaanien ja eurooppalaisten välisissä kuin keskinäisissä kahinoissakin. Erikoisinta on, että siellä taisteltiin jopa Yhdysvaltain vapaussodassa.

Gibraltarinkannas. Gibraltaria, tuota Espanjan lihasta törröttävä piikkiä yhdistää Espanjaan kilometrin levyinen kannas. Erityisen nyrpeästi espanjalaiset katsovat brittien hallussa olevaa niemen pohjoisosaa - he eivät näet hyväksy sitä, että britit levittivät omistustaan linnoitetun muurin pohjoispuolelle vuoden 1704 jälkeen. Sotku syntyi, kun Utrechtin sopimuksessa ei määritelty rajaa tarkasti. Tätä nykyä kiistellyllä alueella sijaitsee mm. Gibraltarin lentokenttä. Britannia ja Espanja ovat päässeet jonkinmoiseen sopimukseen, jossa britit saavat käyttää aluetta mutta tunnustavat Espanjan kiistävän omistusoikeuden. Gibraltarin lentokenttä on suureksi osaksi ollut pakko rakentaa mereltä vallatulle maalle, kun maapläntin leveys ei muuten riitä laskeutumiseen. Jos jostain syystä espanjalaisten käsitys rajasta hyväksyttäisiin, jäisikö osa lentokenttää brittien haltuun, se kun on kiistatta heidän mereltä valtaamaansa maata?

Goose Green. Falklandsaarten niukasti suurimman ja ylivoimaisesti asutuimman saaren Länsi-Falklandin jakaa miltei kahteen yhtä suureen osaan vain reilun kilometrin levyinen kannas. Ylivoimainen enemmistö saarten noin kolmesta tuhannesta asukkaasta asuu pääkaupunki Port Stanleyssa, mutta kannaksella sijaitseva Goose Greenin kylä on saarten toiseksi suurin 70 asukkaalla. Falklandin sodan aikana kannaksella käytiin sodan ensimmäinen merkittävä maataistelu. Miehistöltään lähes tasavahvoin pataljoonan suuruisin joukoin käyty taistelu päättyi odotetusti argentiinalaisten tappioon. Kaatuneita oli yhteensä 64, yksi heistä brittipataljoonan komentaja everstiluutnantti Herbert Jones, jolle myönnettiin kuoleman jälkeen Viktorian risti.

Karjalan kannas. Suomalaisille vain lyhyesti Kannas, mikä kertookin kaiken oleellisen. Siitä, mitä siellä tapahtui 1944, kiistellään yhä. Muu tulikin tästä kannaksesta kerrottua jo tämän jutun alussa.

Keskisaarento. Kalastajasaarennon yhdistää muuhun Petsamoon reilun kahden kilometrin levyinen kannas. Siitä vain pieni kaistale kuului Tarton rauhan mukaan Suomelle. Saarennon kärjessä ollut Vaitolahden kylä olikin käytännössä vain laivayhteyden välityksellä Petsamoon. Talvisodan jälkeen Petsamo jäi muilta osin Suomelle, mutta Vaitolahden neukut vaati, ettei pelkäis Leningraadi.

Khalkidiken kannakset. Khalkidiken provinssi pohjois-Kreikassa haarautuu eteläosastaan kolmeen Egeanmereen törröttävään niemeen: Kassandreia (kannas kapeimmillaan alle 1 km, siitä kaukaisimpaan niemenkärkeen linnuntietä 48 km), Sithonia (alle 6 km, 39 km) ja Athos (2 km, 47 km). Kassandreian kannaksen poikki on jo antiikin ajalla kaivettu nykyäänkin käytössä oleva kanava. Tunnetuin niemistä on Athos siellä sijaitsevien luostareidensa takia. Niemi on oma hallintoalueensa, jossa asuu nykyään parituhatta munkkia. Ulkopuolisten vierailuun alueelle tarvitaan erillinen lupa, joka myönnetään vain miehille. Aikoinaan Kreikan kulttuuriministerinä toiminut tunnettu laulaja Melina Mercouri ilmoitti tulevansa paikalle vaikka helikopterilla, jolloin munkit ilmoittivat yhtä tyynesti ampuvansa kovilla. Mercouri hävisi pokka pitää -ottelun. Naisten kielto alueelta koskee jopa naaraspuolisia tuotantoeläimiä, kuten lehmiä ja kanoja.

Korintin kannas. Vajaan kuuden kilometrin levyinen kannas yhdistää Peloponnesoksen niemimaan Kreikkaan. Itse asiassa useimmissa kielissä sana kannas, isthmus tulee kreikankielisestä niskaa tarkoittavasta sanasta ἰσθμός isthmos. Jo antiikin kreikkalaiset suunnittelivat kannaksen poikki kanavaa, mutta tyytyivät kuitenkin 2600 vuotta sitten rakennettuun kivitiehen, jota pitkin kyettiin vetämään pieniä aluksia. Keisari Nero aloitti rakennustyöt, jotka jäivät pahasti kesken. Kanava valmistui sitten 1800-luvun lopulla. Valitettavasti vain 21 metrin levyinen kanava on liian kapea nykyiselle laivaliikenteelle.

Kran kannas. Noin 50 km leveä kannas yhdistää Malaijin niemimaan Thaimaahan ja Burmaan. Kannaksen poikki on suunniteltu kanavaa, joka jonkin verran lyhentäisi laivamatkaa Itä-Aasiasta Euroopaan. Ajansäästö ei matkassa olisi merkittävä, mutta yliliikennöidyn Malakansalmen paine helpottuisi huomattavasti. Toistaiseksi ei ole edetty piirrustuspöytää pidemmälle.

La Coupée. Ranskan rannikon lähellä olevista Britannialle kuuluvien Kanaalisaarten pääsaarista pienin on Sark. Saari on jakautunut kahteen osaan, joita yhdistää toisiinsa vajaan sadan metrin levyinen kannas, jonka molemmin puolin on satametrinen pudotus mereen. Suojakaiteet kannakselle rakennettiin 1900; sitä ennen lapset etenivät kannaksen yli kontaten, ettei tuuli puhaltaisi heitä mereen.

Panamankannas. Kannas sulkeutui noin kolme miljoonaa vuotta sitten. Tällöin tapahtui melkoinen eläinvaellus Pohjois- ja Etelä-Amerikan välillä. Maanosiin oli kehittynyt erilaiset eläimistöt, jotka pääsivät tuolloin valloittamaan vastinlajiensa ekologisia lokeroita. Yleisesti ottaen pohjoisen lajit olivat menestyksekkäämpiä etelässä kuin etelän lajit pohjoisessa. Nykypäivänä kannas tunnetaan piakkoin satavuotisjuhliaan viettävästä Panaman kanavasta, jonka rakentaminen oli aikansa haasteellisin projekti. Aluksi piti hommata Panamalle itsenäisyys Kolumbiasta, sitten selättää keltakuume, lakkoilevat työntekijät ja Gaillardin kallioleikkaus.

Perekopinkannas. Krimin niemimaan yhdistää Ukrainaan kapeimmillaan kahdeksan kilometrin levyinen kannas. Strategisen merkityksensä takia se oli linnoitettu jo antiikin aikana. Toisessa maailmansodassa akselivallat saivat kannaksen haltuunsa viisi päivää kestäneiden taistelujen jälkeen syyskuun 1941 lopussa. Linnoitettu Sevastopol Krimin niemimaalla piti puoliaan vielä seuraavan vuoden heinäkuuhun asti.

Suezinkannas yhdistää Afrikan Euraasiaan. Vajaan kahdensadan kilometrin mittaisen kannaksen poikki avattiin avoin merikanava 1869. Tämä nosti jo aiemmin strategisesti tärkeän alueen merkityksen uusiin sfääreihin. Toisessa maailmansodassa saksalaisten tavoite oli Suez, 1956 Egyptin kansallistettua kanavan ranskalaiset ja britit yhteistyössä (!) valtasivat kanavan joksikin aikaa aina YK:n väliintuloon asti. Kanava oli suljettuna kuuden päivän sodasta 1967 aina vuoteen 1975 asti. Siinä välissä käydyssä Jom Kippur -sodassa israelilaiset joukot ylittivät kanavan ja miehittivät joksikin aikaa palan Afrikkaa.

Sulawesin saaren kannas. Vanha kansa tuntee maailman 11. suurimman saaren paremmin nimellä Celebes. Sen pohjoisosa on noin 700 km pitkä, leveimmillään noin satakilometrinen niemimaa. Saaren pääosasta sitä erottaa kapeimmillaan noin 25 km levyinen kannas.

Tehuantepecinkannas. Parisataa kilometriä leveä kannas on Meksikon kapein kohta. Se ei paljon poikkea muista Keski-Amerikan kannaksista leveydeltään, mutta kulkureittinä se oli helpoin aina Panaman kanavan rakentamiseen asti. Kanavan rakentamista pidettiin 1800-luvulla sen pituuden takia mahdottomana, mutta laivoja varten suunniteltiin jättiläismäistä, neliraiteista rautatietä. Suunnitelmat kariutuivat kustannuksiin ja Panaman kanavaan. Nykyään kannaksen entinen merkitys on muisto vain.

Vienankannas. Kolmas niistä kannaksista, joiden kautta unelmoitiin Suur-Suomen rajan kulkevan. Erottaa Äänistä ja Vienanlahtea toisistaan.

Ja loppuun tarina. Junassa istuivat vierekkäin karjalaisukko ja hämäläisukko. Karjalainen koetti heimon tapojen mukaisesti viritellä keskustelua ja hämäläinen heimon tapojen mukaisesti sitä vältellä. Karjalainen kyseli ummet ja lammet hämäläisen vastaillessa urahdellen. Lopulta karjalainen kysäisi jo tuskastuneelta hämäläiseltä:
- Mistäs sie oot kotosin?
- Perseestä!
- No sithä myö ollaa naapureita, mie oon sielt kannakse toiselt puolelt!

6 kommenttia:

Yrjöperskeles kirjoitti...

Kiitokset taas Jaskalle mielenkiintoisesta tiedon pläjäyksestä sekä hyvää ja rauhallista joulua sinne omaan Huitsinnevadaasi. Tuosta Aunuksen kannaksesta tuli mieleen kysymys, joka joskus on päässä pyörinyt. Eli jatkorähinän aikaan suomalaiset ylittivät Syvärin lähes sen koko pituudeltaan, mutta Syvärin alajuoksulle jäi venäläisille pieni sillanpää joen pohjoispuolelta. Mikähän moiseen syynä? Liekö ollut liian kova naapurin vastarinta vaiko ehkä hankala maasto tahi joku muu syy. Liekö sulla tietoa?

pjt kirjoitti...

Jostain syystä ryhdyin laulamaan tuota Leinon ruonoa Mikko Alatalon tv:stä tutuin sävelin. Ei oikein rimmannut sitten kuitenkaan.

Jaska Brown kirjoitti...

Yrjö: Olen joskus kauan sitten kiinnittänyt samaan asiaan huomiota, vaan en enää muista löysinkö kysymykseen tyydyttävää vastausta. Pikaisella selailulla Jatkosodan Historia ei paljastanut muuta kuin että VI AK:n tavoitteeksi oli asetettu kyseinen linja ja sen saavutettuaan se asettui puolustukseen. Hämärä muistikuva olisi (jota tuki yksi ko. kirjassa ollut kartta), että Syvärin suisto olisi pirullista suomaastoa joka olisi parempi jättää vihulaisen kiusaksi vaan enpä mene vannomaan.

Ironmistress kirjoitti...

Oletettavasti Vienan kannas on sama asia kuin Maaselän kannas?

Jaska Brown kirjoitti...

IM, ei ole. Vienan kannas on Äänisen ja Vienanmeren välissä. Maaselän kannas on Äänisen ja Seesjärven välissä. Kannasten eteläpäät lähtevät kyllä samasta pisteestä eli Äänisen pohjoispäästä. Suomen armeija oli jatkosodan aikana asemissa Maaselän kannaksella kaksi ja puoli vuotta. Sinä aikana joukkoja ehdittiin kierrättää useampaan kertaan ja yksi vaihto osui siinä mielessä henkilökohtaisesti mielenkiintoisesti, että Sallin isoisän poppoo tuli sille paikalle, josta poistui enoni osasto.

Ironmistress kirjoitti...

OK, kiitos täsmennyksestä!