Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Ei nimi miestä pahenna

Valtamedialle internet on uhka. Se yrittää torjua uhkaa vaikenemalla. Armon saavat medioiden omien nettisivujen lisäksi ns. sosiaalinen media eli Facebook ja Twitter. Ne nähdään vaarattomina hömppäsivustoina. Samaan kategoriaan voidaan huoletta niputtaa muotiblogit, joista näkyy aina silloin tällöin juttua. Mutta oletteko koskaan nähneet missään mediassa pienintäkään mainintaa jostain vakavasti otettavasta blogista? Minä en ainakaan.

Äskeinen koski positiivista tai edes neutraalia uutisointia. Jos muuta kuin em. Facebookia ym hömppää mediassa käsitellään, se mustamaalataan erittäin suurella innolla. Sanotaan, että netti on eriytynyt samanmielisten hörhöjen keskusteluksi, josta haetaan vain vahvistuksia omille käsityksille. Todetaan faktojen olevan virheellisiä ja mielipiteiden kärjistettyjä. Sanalla sanoen: pysykää hyvät ihmiset poissa netistä, lukekaa ja katselkaa vain mitä me teille suodatamme. Tämä siitä huolimatta, että sanomalehtien tietolaatikot on yleensä poimittu Wikipediasta ja tv-ohjelmien arvostelujen detaljit suoraan IMDB:stä.

Totta on, että nettikeskustelu on joskus paikkaansapitämätöntä samanmielisten hymistelyä tai pelkkiä törkeitä loukkauksia. Suomi24 on varsinainen kansakunnan vessanseinä. Mutta löytyy muutakin. Esimerkiksi viereisestä blogilistasta voi klikkailla. Ei siellä kommenttiosastolla hörhöt juurikaan riehu. Selitys tähän on ilmeinen – kommentoidakseen pitäisi a) löytää paikalle ja b) lukea ainakin osa jutusta. Kumpikaan ei onnistu, jos takaraivo alkaa suoraan kulmakarvoista.

Omaan blogiini tulee ehkä parisenkymmentä kommenttia per viikkojuttu, vaihtelee suuresti. Ei ole tarvinnut vuosien varrella siivoilla kuin yhden käden sormilla laskettava määrä sopimattomia kommentteja. Okei, saman verran on pitänyt poistaa jotain bottien tehtailuja. Silloin tällöin on pitänyt paria kuumakallea huomauttaa, mutta poistoihin tai banaaneihin ei ole tarvinnut mennä. Kommentit ovat olleet jopa anonyymeilla yleensä korkeatasoisia ja ennen kaikkea asiallisia, mistä esitettäköön tässä suurkiitokset kaikille!

Yksi selitys tasoon valkeni minulle noin vuosi sitten. Eräässä blogissa oli esitetty viittaus kirjoitukseen Sorretut ja etuoikeutetut ja kehotettu lukemaan. Kyseisen blogin kommenteissa eräs kommentoija totesi että vaikutti ihan asialliselta, mutta teksti oli niin korkeatasoista ettei ihan kuka tahansa kykene lukemaan. Mää olin ku klapil päähän lyöty. Ei se omasta mielestäni tosiaankaan ollut omista tuotoksistani mitenkään tieteelliseen suuntaan poikkeava eikä missään nimessä vaikeaselkoinen. Mutta kai mikä tahansa kolmea riviä pidempi on useimmille liikaa, kuten entinen opettajani sanoi.

Päätin kuitenkin suorittaa vähän journalistista tutkimusta. Puhuvatko ihmiset netissä ihan puuta heinää vai eivät? Tähän tarjoutui tilaisuus, kun ilmestyi artikkeli viime vuonna hyväksytyistä ja hylätyistä etunimiehdotuksista. Aihepiiri on aina ollut lähellä sydäntäni. Juttu keräsi yli 800 kommenttia ja perkasin ne läpi. Yleensä on mahdotonta tietää, puhuuko ihminen soopaa kertoessaan netissä että ”tiedän tapauksen, jossa koira pelasti avantoon pudonneen” tms uskomatonta. Tällä kertaa oli suurelta osin mahdollista tutkia väitteiden totuusarvo. Väestörekisterikeskus näet tarjoaa nimipalvelun, josta voi tarkistaa onko jonkun aidoksi väittämä nimi todella olemassa. Muitakin konsteja löytyy, esimerkiksi etunimilaista esitetyt väitteet voi tarkistaa. Lisäksi asiaa harrastaneena tiesi jotain jo valmiiksi.

Kaikkea ei voi tarkistaa. Esimerkiksi useampien etunimien yhdistelmistä ei pysty tutkimaan, onko sellaisia oikeasti olemassa. Sinänsä normaaleista, jopa almanakasta löytyvistä nimistä saa uskomattomia yhdistelmiä. Esimerkiksi Uljas Jorma Urho tai Impi Ellen Anna. Tai etu- ja sukunimen yhdistelmät. Niitä löytyy ihan oikeasti käsittämättömiä. En viitsi intimiteettisyistä kertoa, millaisia on itselleni tullut elämän aikana vastaan. Sanottakoon kuitenkin kaksi keksittyä esimerkkiä, jotka eivät ole ollenkaan niin huimia kuin jotkut aidosti tietämäni: jos sukunimi on Paukku, ei kannata antaa etunimeksi Aimoa. Sananmuunnoshuumori on sitten tarina sinänsä, esimerkiksi jos etunimi on Arja ja sattuu menemään Hukka-nimisen miehen kanssa naimisiin.

Uskokaa huviksenne, tiedän kymmeniä erikoisia oikeasti olemassa olevia nimiä ja nimiyhdistelmiä. Kyseisen jutun kommenttiosiossakin mainittiin ainakin neljä henkilöä, jotka olen nähnyt livenä, nimestä ja/tai muista tuntomerkeistä kykeni tunnistamaan sataprosentisella varmuudella. Lisäksi oli pari sellaista, jotka todennäköisesti ovat tuntemiani henkilöitä, mutta annetut tiedot eivät rajaa yksikäsitteisesti.

Seuraavassa kommenteista löytyneitä tahallisia tai tahattomia virheitä. Ei meno virheetöntä ollut, kaukana siitä, mutta ei niin paha kuin media antaa ymmärtää. Ilmeisesti sivistyneen ja sivistymättömän ihmisen ero on siinä, että sivistynyt ihminen sanoo kirjoittaessaan ”muistikuvani mukaan”, ”käsittääkseni” tai jotain vastaavaa, mikäli ei ole varma. Sivistymättömiä on valtaosa Suomi24:ssä, melkoinen vähemmistö Iltalehdessä ja -Sanomissa (josta esimerkit siis ovat) ja tuskin ollenkaan viereisen blogilistan kommentaattoreissa. Itse blogit ovat yleensä parempaa kieltä ja enemmän faktaa sisältäviä kuin median jutut. Tosin tästä ei voi täysin syyttää mediaa, onhan se suunnattu toisenlaiselle asiakaskunnalle.

Anna Rauha Kai Kille Usko Ville,siinähän noita olisi

Kyse oli yhdelle ihmiselle annettavista nimistä, joita Suomen lain mukaan voi olla vain kolme (1945 alkaen). Eikä selvästi miehen nimeä naiselle tai toisinpäin. Näitä samankaltaisia litanioita löytyi ketjusta useita.

Joskus -80 -luvulla luin Hesarista tyttölapsen saaneen nimekseen Prisitte

Ei löydy nimipalvelusta ainuttakaan.

Tiedän tänä vuonna syntyneen ja kastetun lapsen nimeltä Tähtimyrsky.

Ei löydy nimipalvelusta ainuttakaan. Tosin voi olla että tämänvuotisena ei ole ehtinyt rekisteriin.

Jorma on hyväksytty, muttei synonyymejä , miksi?????

No olisiko siksi, että Jorma on saanut sivumerkityksensä kaaauan sen jälkeen kun Jorma oli suosittu.

Aivan käsittämätön argumentti tuo, että jotain nimeä ei voida antaa koska lasta voidaan kenties tulevaisuudessa kiusata...!!

Eikö tämän kirjoittaja ole ikinä käynyt koulua?

Luin hesarin kastetuista 90-luvun alussa tytön nimen Suttura Aleksandra.

Ilmeisesti lukihäiriöinen, koska Sutturoita ei ole nimipalvelussa.

Mimiqueen...on ihan kastetodistuksessa. lapsiparka.

Ei löydy nimipalvelusta ainuttakaan.

Varma Kosto - sota-aikana.

Varma moka - toteaisi 1913 syntynyt 1913 syntynyt demarien kansanedustaja.

Kun mä saan joskus pojan niin siitä tulee Sauron. En tosin ajatellut kysyä miltään lupalautakunnalta mielipidettä.

Tuskin kovin moni muukaan jonka ehdotus on hylätty on mennyt kyselemään - kyllä se mielipide tulee kyselemättäkin. Tosin Sauron on jo hyväksytty, koska löytyy nimipalvelusta.

Kaivakaa esiin F.E. Sillanpään lasten nimet. Siinäpä pohtimista. esim Sotaprinssi !

Sillanpää tai Kianto, samapa tuo kun on joku kirjailija. Tosin virhe on korjattu myöhemmin ketjussa muiden toimesta.

Aikoinaan Toijalassa asui puhelinluettelotietojen mukaan Romu Lovi neiti ja sit numero, ei ole enää vuosiin näkynyt.

Tekstistä ei käy ilmi oliko Romu vai Lovi se etunimi vai mahdollisesti molemmat. Kummin tahansa, nimipalvelusta ei löydy sen paremmin Romua kuin Lovea kummastakaan.

Panis puolestaan jäi mieleen keihäsmiehistä, hyvä heittäjä! Ja kyllä Pilu nimikin naurahdutti erään ranskalaisteeveesarjan lopputeksteissä etunimenä.

No hyvin on mieleen jäänyt, kun tunnetusti perusteellinen Tilastopaja ei tunne ainuttakaan Panis-nimistä yleisurheilijaa sen paremmin Suomessa kuin ulkomaillakaan. Olisiko sekoittunut hyvin palkattuun autokuski Olivier Panisiin? Aikoinaanhan samaan aikaan formuloissa päristeli Häkkisen ohella myös Japanin poika Takagi. Vitsin mukaan Erja Häkkisen suosikkijärjestys kärkikolmikoksi olisi ollut Panis-Häkkinen-Takagi.
Tuosta Pilu-etunimestä en tiedä mutta epäilen vahvasti että kyseessä olisi ollut siinäkin sekaantuminen ranskalaiseen tv-tuottajaan. Muistan kerran paikallisessa kodinkoneliikkeessä käydessäni nähneeni tv-sarjan lopputeksteissä vilahtaneen nimen ja tuumanneeni että mitä helvettiä? Sitten piti tarkistaa netistä ja löytyihän sieltä tietoa henkilöstä nimeltä Lissa Pillu.

Nykyään lapsen nimeksi voi antaa myös sellaisia sopimattomia nimiä kuin Herkku ja Nami, molemmat on hyväksytty nimiksi!

Nykyään? Ainoa(t) Herkku-nimet löytyvät vuosina 1940-59 syntyneistä.

Tunsinpa tytön, jonka nimi oli Tuju Mattis Hermine Nadja Tatjaana...

Niin varmaan tunsit joo. Ikävä puoli asiassa on se, että Tuju ja Mattis eivät voi olla saman henkilön nimiä, koska niitä ei löydy samoina vuosina syntyneiltä lainkaan.

Mutta entäs tämä jonka kuulin yhden tänä vuonna kastetun saaneen nimekseen, eli Samase.

Ei löydy nimipalvelusta ainuttakaan. Tosin voi olla ettei ole vielä ehtinyt kirjautua. Samatuo.

Minulla oli toisena nimenä URPO.Eipä ole enää.

Omapa on asiasi. Myöhempää ketjusta löytyi toinenkin Urpon nimestään poistanut. Huvittava piirre on se, että Urpo-nimeä pidetään ehkä junteimmista junteimpana - vaikka nimi on peräisin latinankielisestä nimestä Urbanus, mikä taas tarkoittaa kaupunkilaista ja hienosti sivistynyttä.

Tytölle nimeks ladaniva :D

Lada on ihan oikeasti naisen nimi. Osui silmään Suuresta Etunimikirjasta, kun sattuneista syistä sitä aikoinaan Sallin kanssa selailtiin. Nauroin että kyseisen nimiselle naiselle on varmaan usein kuittailtu, että "sulla mahtaa olla huonot kyydit."

suomessa saa vaihtaa etunimen vaan kerran, joten kandee harkita huolella. sukunimeä saa vaihtaa kuinka monta kertaa vaan. älkää vängätlö vastaan, olen vaihtanut niin tiedän.

Sen verran vängtlään vastaan, että a) virke aloitetaan isolla kirjaimella, erityisesti sana Suomessa kirjoitetaan isolla sen sijainnista riippumatta ja b) nimilaki sanoo, että etunimen saa vaihtaa maistraatille tehtävällä hakemuksella eikä vaihtojen lukumäärästä puhuta mitään, tosin ensimmäisellä kerralla riittää pelkkä ilmoitus.

Mulla oli psykiatri nimeltä Kukka Ruukku.. Että ilmota sitten siinä lähteväsi Kukka Ruukulle juttelemaan..

Suomessa ei ole sukunimeä Ruukku. Olikohan nyt varma juttu ettei sukunimi ollut Pukki, ainakin kirjoittaja saa mennä puhumaan pukille.

Etunimet" Aina Hellä, ja sukunimi" Alapää. Oli kastettujen palstalla!

Suomessa ei ole sukunimeä Alapää. Sen sijaan Nurmon kylä on nimeltään Alapää. Urheiluseura Nurmon Jymy syntyi, kun kylän urheiluseura Alapään Koitto yhdistyi Ylipään Kavereihin.

Kiite oli suhteellisen paljonkin käytetty nimi joskus

No, jos paljona pitää sitä että rekisteristä löytyy neljä kappaletta n. 20 vuoden ajanjaksoja joilta nimeä ylipäätään löytyy ja jokaisessa on lukumääränä "alle viisi".

Samoin Hirsus- sukunimiselle pojalle ei oikein Pentti sovi, muille kylläkin!

Kuten Hirvoselle?

Aikoinaan ei saanut antaa lapselle nimeksi Antti Kristian. Onkohan tuo lakipykälä vielä voimassa?

Tuskin on voimassa kun ei ole koskaan ollutkaan. Nimeä on annettu alle viidelle henkilöllä vuosien 1960-79 välillä. Pappi on kyllä voinut kieltäytyä kastamasta. Joskus 30 vuotta sitten oli tapaus, jossa pappi kieltäytyi hyväksymästä nimeä Annamari, koska siinä oli kaksi nimeä liitetty yhdeksi. Ei varmaan tullut mieleen, että Marianna oli jo tuolloin yleinen. Antti-nimi olisi kyllä hyvä, jos vastustaa asiaa jota sukunimi merkitsee. Raittiusvalistajalle Antti Viinanen olisi aika kova nimi.

Meidän kylästä löytyy poika nimeltä Napilus, sääliksi käy..

Kylä ei siis sijaitse Suomessa tai poika ei nauti Suomen sosiaaliturvaetuuksia, koska Napilusta ei löydy nimipalvelusta.

Katselin kerran aikoja sitten yhden ammattialan matrikkelia. Siellä oli etunimet Jopa Artturi Tuli.

Paitsi että Jopa- ja Tuli -etunimiä ei ole olemassa samoina vuosina syntyneillä.

Olin koulussa 50-luvulla ja kärsin nimestäni koska siihen aikaan Taru oli tavallinen metsästyskoiran nimi.
Nyt olen ylpeä mielestäni aika harvinaisesta nimestä, en ole koskaan tavannut toista Tarua.


Missä hiton tynnyrissä tämä muija on elänyt? Rekisteristä löytyy melkein seitsemäntuhatta Tarua ja sopii veikata että useimmilla kyseessä on puhuttelunimi. Muistin heti useita tapaamiani Taruja, yhden näin itse asiassa tänäänkin Huitsinnevadan keskustassa käydessä.

Olen yhdessä hautakivessä nähnyt etunimet Sulo Kostaja. Joskus on saatettu antaa hyvinkin sotaiselta kalskahtavia nimiä.

Kostajaa ei löydy nimipalvelusta. Tunsin muuten aikoinaan Sulo-nimisen miehen. Oikein sitten helvetin ruma ja romuluinen heppu, joka oli istunut taposta linnassa.

Aikoinaan nuorena likkana, eräs nainen tilasi jotain silloisesta työpaikastani ja ilmoitti etunimekseen Karvamarja, kerran pyysin toistamaan, kolmatta en enää kehdannut.
Ajattelin silloin, ettei se voi olla oikein ja laitoin lähetteeseen pelkän Marjan. Kun lähetys oli mennyt perille, rouvan mies soitti ja sanoi erittäin loukkaantuneella äänellä, että minun vaimoni nimi on Karvamarja.


Ei löydy nimipalvelusta ainuttakaan Karvamarjaa.

Seitsenottelijana kunnostautuneella Miina Kentällä on velipoika....Dennis Kenttä ;)

Miina oli aikoinaan Suomen parhaita seiväshyppääjiä, ei seitsenottelija. Kokeili toki otteluakin monien seiväshyppääjien tapaan, mutta ei mainittavalla menestyksellä. Tietääkseni ei ole Dennis-nimistä veljeä...

Minulla oli kerran Unkarilainen työkaveri jonka nimi oli PASKA.

Epäilen että kyseessä oli tsekki tai slovakki. Ei niin harvinainen sukunimi siellä päin - Slovakian parlamentin entinen puhemies on Pavol Paska.

Suomessa ei voi ottaa omaa sukunimeään myös etunimeksi.

Tätä ei ole laissa kielletty. Kuitenkin käsittääkseni asia on niin, että tällainen muutos katsottaisiin nimilain mainitseman tavan vastaisena sopimattomaksi. Laki on sinänsä epäjohdonmukainen, sillä 32 b § :ssa sanotaan, että etunimeksi ei voida hyväksyä sukunimeä. Toisaalta Suomi on täynnä sukunimiä, jotka löytyvät almanakasta, esimerkiksi Tapio, Lauri, Ilkka. Nämä siis ovat lain kirjaimellisen tulkinnan mukaan laittomia etunimiä. Naisen nimiä on harvemmin sukuniminä, mutta ainakin Taina ja Eeva ovat olemassa. Entäpä jos ennen nykyistä sukunimilakia joku Taina-niminen nainen olisi mennyt naimisiin sellaisen miehen kanssa, jonka sukunimi olisi ollut Taina? Hänestä olisi silloin väistämättä tullut Taina Taina. En ole ainakaan kuullut koskaan vastaavasta tapauksesta, joka tietysti olisi nykyäänkin mahdollinen. Sen sijaan tiedän tapauksen, jossa kaksi saman etunimen omaavaa seurustelivat keskenään (eri sukupuolta, tämä tapahtui kauan ennen syntymääni eli aikana kun homoja ei vielä ollut olemassa). Naimisiin pari ei kuitenkaan päätynyt.

ystäväni ystävä pojan nimi on persukas

Niin huono trolli, että ellen tietäisi todella älyttömiä nimiä olevan olemassa, en olisi vaivautunut tarkistamaan. Ei löydy nimipalvelusta ainuttakaan.

ite ihmettelen sitä miks jtn esim musmili maiden nimiä ei hyväksytä suomessa ja ne kuulostaa suomalaisista muka oudoilta tai härskeiltä. Miettikää niitä muslimeja jotka on muuttanu suomee ja ei saa antaa lapsillensa omien kulttuurien nimiä

Minä taas ihmettelen sitä jos muuttaa johonkin maahan eikä halua sopeutua. Kun suomalaiset muuttivat siirtolaisiksi Amerikkaan, ei siellä syntyneistä lapsista tullut Kyöstejä tai Päivejä. Muhammed, Mehmet ja Abdullah eivät ole suomalaisten nimiä. Ja kyllä musmili maiden nimet Suomessa hyväksytään etunimiksi lain perusteella. Porsaanreikä laissa.

38 kommenttia:

Tomi kirjoitti...

Miksi ulkomaalaistaustaisen suomalaisen pitäisi antaa suomalainen nimi?

Minä poistaisin koko nimilain tarpeettomana.

Arisusi kirjoitti...

Luin vasta Kiannosta kertovaa Wikipedia-artikkelia ja pistin minäkin merkille lastensa erikoiset nimet. Nimipalvelusta ei kuitenkaan löydy suurinta osaa omaperäisemmistä nimistä. Esimerkiksi Sotavalta ja Tähtivalo löytyvät, mutta Sotaprinssiä ja Imatroa ei. Mikä mahtaa olla syy moiseen?

Anonyymi kirjoitti...

Alapäässä :) on kesäisin koko ajan naistenhaku.

http://www.tanssi.net/fi/p/j.html

Ironmistress kirjoitti...

Entäpä ne Saukon sisarukset Anu ja Per ?

(ducking for cover)

Ironmistress kirjoitti...

Katsokaapa muuten Frank Zappan vanhimman tyttären nimi. Kun jätetään se keskimmäinen nimi pois (hän itse ei käytä sitä), se on oikeastaan ihan kaunis.

Kari Rydman kirjoitti...

Ensimmäisenä ylioppilaskesänäni olin töissä Hgin nykyisen Johanneksen seurakunnan virastossa, ja törmäsin henkilöön etunimiltään Tulipas Edvin, syntynyt vissiin jo 1800-luvun puolella tai aivan 1900-luvun alussa.

Olen joskus aprikoinut, että jos avioparin sukunimet sattuvat olemaan samat, voiko esimerkiksi rouva käyttää kaksiosaista nimeä kuten Lehto-Lehto?

Tiedemies kirjoitti...

Nimipalvelu ei ole ihan täydellinen, en ole ihan 100% varma, miten väestötietojärjestelmä reagoi siihen, jos jostain syystä tietojen luovuttaminen on kokonaan kielletty. Uskon tosin, että nimimyytit "Hellä Alapää" ja "Heli Kopteri" (Suomessa ei ole ketään jolla olisi sukunimenä Kopteri) tms ovat keksittyjä tapauksia.

Sensijaan Suomessakin on noin 60-70 "Muna"-nimistä naista.

Muuten: yleisimmät etunimet ovat yleensä suosittuja nimenomaan toisena nimenä. Tätä ei tietokanta kerro. Maria ja Juhani ovat vuodesta toiseen ykkösinä, ja ne ovat nimenomaan toisena nimenä hyvin yleisiä. Suomessa on nimittäin jostain syystä hyvin yleistä että ensimmäisessä etunimessä on kaksi tavua ja toisessa kolme. Omilla lapsillanikin olen noudattanut tätä konventiota, ja vaikka heidän nimensä eivät olekaan ensimmäisten nimien osalta kovin yleisiä, toiset nimet löytyvätkin sieltä suosituimpien nimien joukosta.

Viime vuosikymmeninä onkin yleistynyt sellainen tapa, että lapselle annetaan jokin hippinimi ja sitten joku perinteisempi nimi. Siis tyyliin "Hamppu Johannes" tms (Ei, Suomessa ei ole ketään "Hamppu"-nimistä, tämä oli nyt vain esimerkki)

Suomesta muuten löytyy myös seuraavat nimet:
Merkurius (alle 30), Venus (alle 70), Maa (alle 20), Terra (alle 30), Mars (alle 40), Jupiter (alle 56), Saturnus (alle 10), Uranus (alle 10), Neptunus (alle 10),Pluto (alle 20).

Muita nimitietokannasta löytyviä aurinkokunnan kohteita ovat esimerkiksi Kharon, Triton, Io, Oberon, Rhea, Ariel, Dione. Olin vähän pettynyt, että siellä ei ollut yhtään Europa:a, Titan:ia, Callisto:a tai Ganymede:ä.

Ihmiset eivät ole kovin sivistyneitä, näemmä.

Jaska Brown kirjoitti...

Tomi, jos haluaa olla suomalainen. Aivan kuten maahan pysyvästi muuttaessaan pitää haluta. Kyllä minunkin lapseni olisivat saaneet muunkieliset nimet, jos olisin lähtenyt siirtolaiseksi johonkin.

Arisusi, en tiedä. Ehkä kirjoitusvirhe Wikissä.

IM: Ehe, ehe. Varmaa havaintoa Anu Saukon olemassaolosta ei ole. Sen sijaan teen tässä poikkeuksen (koska juttu on yleisesti tunnettu) ja annan linkin oikeasti olemassa olevaan henkilöön, jolla on vieläpä aika sopiva ammatti. Klikkaa ja hae "Anu S".

KR: Lehto-Lehto ei ole mahdollinen, koska laki tulkitaan siten että yhdysnimeä otettaessa toisen nimen tulee olla erilainen. Tunnen muuten yhden tällaisen avioparin, nimi ei kuitenkaan ole Lehto.

Tm: Mietin itsekin tuota, onko tietojenluovutuskielto voimassa nimipalvelussa. Ainakin kaikki tietämäni yksittäistapaukset löytyivät vielä silloin, kun siitä sai tiedot vuosittain eikä "alle 5" rajoitusta vielä ollut. Europaa ei ole? Sepä yllätys.

Tomi kirjoitti...

TM, Ariel on juutalainen miehen nimi. Eikä luultavasti tule taivaankappaleesta.

Tomi kirjoitti...

Unkarissa on paljon etnisiä vähemmistöjä, kuten kaikissa entisen Itävallan keisarikunnan entisissä osissa. Sieltä löytyy myös tsekkejä, joten Paska nimenä unkarilaisella ei ole mahdoton.

Monet joita nykyään pidetään tsekkeinä olivat etnisesti saksalaisia tai saksankielisiä juutalaisia. Tällaisia ovat Bolzano, Gödel, Kafka, Mendel.

Ironmistress kirjoitti...

Tomi, nimi "Ariel" tarkoittaa hepreaksi "Herran ahjo". Siitä diminutiivimuodot ovat Aryk ja Ari. Hyvin suosittu nimi Israelissa.

Ironmistress kirjoitti...

Tuo sääntö, että sukunimeä ei voi ottaa etunimeksi, on olemassa sitä varten, ettei lapselle voisi antaa nimeksi vaikkapa Virtanen Lahtinen tai Mäkelä Nieminen.

Tiettävästi ainoa suomalainen etunimi, joka on ollut alunperin sukunimi, on "Ilkka". Nuo kaikki muut sukunimet ovat alunperin olleet suvun kantaisän tms etunimiä.

Anglosaksisessa kulttuuripiirissä on hyvin yleistä, että poikalapselle annetaan sukunimi etunimeksi, kuten vaikkapa Stanley, Dudley, Bruce, Washington, Woodrow, Calvin, Douglas tms. Tytöille puolestaan annetaan paikannimiä, kuten Kimberley, Chelsea, Tiffany jne.

Ironmistress kirjoitti...

Tomi: Minä poistaisin koko nimilain tarpeettomana.

Ruukinmatruuna taas ei poistaisi.

Tomi kirjoitti...

Kuitenkaan suomalanen nimi Ari ei tule Arielista ja sen johdannaisista, vaan Adrianuksesta.

Tomi kirjoitti...

RM, wikipedian mukaa heprealainen nimi Ari tarkoittaa leijonaa Ariel Jumalan leijonaa.

Anonyymi kirjoitti...

Toi nyt on kyllä puppua, että suomalaissiirotlaiset olisivat tehneet jonkinlaisen kollektiivisen päätöksen antaa lapsilleen amerikkalaiset nimet, tai Ruotsissa ruotsalaiset.

Kertooko esim. nimi Jorma Kaukonen mitään tai vaikka Mika Hannula?

Minusta ei ole ihan mahdoton ajatus, että siirtolaisiksi lähteneet haluavat säilyttää palan kotikulttuuriaan mm. lastensa nimien kautta.

Anonyymi kirjoitti...

Muistelen radiotoimittaja Rauni Rannan kertoneen jossain haastattelussa, että hän seurusteli Teatterikorkeassa ollessaan Rauni Mollbergin kanssa. Avioon suhde ei johtanut ihan "nimellisestä" syystä.

Jaska Brown kirjoitti...

Tomi, kirjoitinkin tsekki tai slovakki tarkoittaen etnistä taustaa. Unkarissa on muistaakseni etenkin slovakkivähemmistö.

IM: Ja jenkeillä on tapana antaa äidin sukunimi toiseksi etunimeksi. Malliin John Fitzgerald Kennedy tai Ronald Wilson Reagan ym.

Ano, Jorma Kaukonen ja Mika Hannula sanovat kyllä. Samoin Pamela Anderson, Timothy Kopra, Mike Markkula, Bonita Pietila, Magnus Pääjärvi, Marutei Tsurunen ja Jean Untinen-Auel. Toisena nimenä sukutaustaan viittaaminen on OK, mutta jos haluaa sopeutua, se tulee myös osoittaa. Esimerkkejä suomalaissiirtolaisista löytyy molempiin suuntiin, mutta kyllä viimeistään toisessa sukupolvessa etunimi on ollut uuden kotimaan mukainen vaikka kaikki esivanhemmat olisivat suomalaisia. Vaan näytäpä minulle Matti Abdullah tai Liisa Özgil niin minä näytän sinulle somalialaisen naismäkihyppääjän.

Anonyymi kirjoitti...

Täällä pohjoisessa juoksee pystykorva nimeltään Petsamo. Pistää hymyilyttämään , kun isäntä huutaa metsässä "Petsamo, heti tänne".

Anonyymi kirjoitti...

Kaukonen ja Hannula ovat syntyneet nykyisissä kotimaissaan suomalaisten vanhempien lapsena, mutta saaneet etunimensä suomalaisen perinteen mukaan. Mikä nuo siis erottaa kotimaamme Abdullaheista?

Ylipäänsä on uskaliasta väittää suomalaisten in corpore tekevän sitä tai tätä.

Jaska Brown kirjoitti...

Ano: Mikä nuo siis erottaa kotimaamme Abdullaheista?
Itsensä elättäminen, kulttuurellinen sopeutuminen ja asuinmaan tapojen kunnioittaminen. Siinä ensialkuun.

Pointti oli se, että melkoinen osa 1. sukupolven suomalaissiirtolaisista on enimmäkseen assimiloitunut, 2. sukupolvi käytännössä kokonaisuudessaan ja 3. sukupolvea ei erota kantaväestöstä mikään muu kuin ehkä sukunimi. Kuten edellä esitetty lista osoittaa. Mutta onko pienintäkään merkkiä samantasoisesta sopeutumisesta tiettyjä kulttuureja edustavien siirtolaisten piiristä?

Tiedemies kirjoitti...

Astronomisten nimien joukossa mainitsemani paikalliset nimet ovat itseasiassa harvinaisia verrattuna vähän vierasperäisempiin nimiin. (Jos tällainen sanaleikki nyt sallitaan)

Vähän kauempaa peräisin olevia nimiä ovat Sirius(<90), Arcturus(<10), Vega(<85), Rigel (<50), Hadar(<40), Agena(<10), Capella(<10), Antares(<20), Pollux (<20), Deneb(<10). Tähtinimistä Mimosa on ehkä yleisin, näitä on yli 1000 Suomessa. Yllättävän moni kirkkaimpien tähtien nimistä löytyy nimilistasta. Osa niistä on toki siellä ihan muista syistä.

Myös Andromeda (<40) on edustettuna. Tähdistönimistä taas Carina (2000+) on melko edustettu, mutta sen suomenkielinen versio Köli ei löydy etunimilistasta, ja on sukunimenäkin vain kuudella Suomessa rekisteröityneellä. Lyyra ja Kurki sinnittelevät parillakymmenellä edustajalla; Kulmaviivoittimen tähdistöllä ei taida olla edustajia (en katsonut!) mutta sen latinalainen muoto Norma on parillasadalla suomalaisella. Alle 30 suomalaista on saanut etunimekseen "Jänis", mutta yhtään Lepus-nimistä ei ole, mikä on hieman yllättävää. Myöskään yhtään Ajomiestä tai Karhunvartijaa systeemi ei valitettavasti tunne, nämä olisivat hyviä ja hienoja suomalaisia nimiä. Karhu-nimisiä kyllä on, tosin alle 40. Ilmapumppu-nimeä en tarkastanut piruuttanikaan; se ei tähdistönä ole Suomessa kovin tunnettu, mutta näkyy kyllä täällä tropiikissa hyvin. Susi-nimisiä Suomessa on alle 81, mutta ei yhtään Lupus-nimistä.

Kaikenkaikkiaan ennakkoasenteeni, että ihmiset antaisivat mielellään taivaankappaleiden nimiä lapsilleen ei saanut juuri tukea tästä pienestä tutkailustani. Se on sääli.

Tomi kirjoitti...

TM, suurin osa noista tähdistönimistä on annettu lapselle sen mytologisen pohjan takia (tähdistöt ovat nimetty pääosin kreikkalaisen mytologian mukaan), eikä siksi, että ovat tähdistönimiä.

Tiedemies kirjoitti...

Väittäisin että suurempi osa ihmisistä esimerkiksi tietää nimet Saturnus ja Uranus tai Sirius pikemminkin tähtitaivaalta kuin mytologiasta, todennäköisimmin myös ainakin Andromeda, Merkurius ja Mars ovat tutumpia taivaankappaleina. Tosin, voin arvella väärinkin.

Anonyymi kirjoitti...

"Itsensä elättäminen, kulttuurellinen sopeutuminen ja asuinmaan tapojen kunnioittaminen. Siinä ensialkuun."

En oikeastaan tarkoittanutkaan tätä, vaan kirjoitin vastaukseni suhteessa väitteeseesi, jonka mukaan suomalaiset siirtolaisina ovat muka antaneet lapsilleen vallitsevan ympäristön mukaiset nimet. Mikä siis jo parin esimerkin perusteella on potaskaa: joku antaa, joku toinen ei.

Sitä paitsi harva siirtolainen lähtee ajatuksella, että koskaan en enää Suomeen palaa. Monilla, etten sanoisi useimmilla, on mielessä olla kohdemaassa vain vähän aikaa ja palata sitten kotiin rikkaana ja kadehdittuna, mikä jo sekin omalla tavallaan vaikuttaa lasten nimenantoon.

"Pointti oli se,... 2. sukupolvi käytännössä kokonaisuudessaan "

No oikeastaan esimerkit juuri todistivat, että näin ei ole käynyt läheskään kaikkien kohdalla.

"Mutta onko pienintäkään merkkiä samantasoisesta sopeutumisesta tiettyjä kulttuureja edustavien siirtolaisten piiristä?"

Tuskin, sillä toisen tai kolmannen polven tosi-musulmaaneja (niitähän tietenkin tarkoitat) ei Suomessa käytännössä ole.

Sen sijaan tataarit ovat säilyttäneet nimikylttinsä omaperäisinä vuosikymmenten ajan, vaikka muuten heitä ei erota suomalaisista edes poliisi. Kulttuuri on siis sopeutunut, nimet eivät. Voi olla, että mustempi-ihoisten kanssa käy samoin.

Anonyymi kirjoitti...

"Paitsi että Jopa- ja Tuli -etunimiä ei ole olemassa samoina vuosina syntyneillä."

Haa, nytpä taitaa nimipalvelu olla väärässä. Nimittäin Vihdin kunnan Nummelan ala-asteella, 70-80-luvuilla (aiemmin Ruskelan koulussa) oli puukäsityön opettajana Jopa Artturi Tuli Järvisalo. Tiedän asian koska kyseinen opettaja - melkoisen hirmuinen tapaus muuten - opetti minutkin nikkaroinnin saloihin.

Ja maininta ko. henkilöstä löytyy myös Ruskelan koulun historiikista:

"Syksyllä 1955 aloittivat opettajat Jopa Artturi Tuli ja Outi Eira Järvisalo. He olivat Ruskelan pitkäaikaisimmat opettajat, sillä he olivat peruskoulun tuloon eli koulun lopettami­sen 1976 asti."

http://www.villesuhonen.net/Ruskelankoulu.html

paukkis kirjoitti...

Miten se huutelikaan iisalmelaisäiti parvekkeelta tyttärelleen: "Yasmine, Yasmine, heti tumput kätteen ettet vilustu!"

Jaska Brown kirjoitti...

Tm, miten olisi tähdistöistä Perseus? Mutta ihan totta, luulisi että niitä löytyisi enemmän etuniminä. Tosin tätäkin lukevilla nuorilla miehillä on vielä mahdollisuus korjata tilannetta...

Ano, jolle kommentoin siirtolaisuudesta (suosittelen nimimerkin hommaamista, helpompi erotella): Kuten totesin, on esimerkkejä molempiin suuntiin. Mutta kyllä monet siirtolaisiksi muuttaneetkin jo muuttivat nimensä, vaan näytäpä yksikin esimerkki "nykysiirtolaisista". Tai edes yksi sellainen, joka on antanut täällä syntyneille lapsilleen suomalaiset nimet, kuten moni (ei kaikki) suomalaissiirtolaiset antoivat uudessa kotimaassa syntyneille sikäläiset nimet.
Mitä tulee sopeutumistoivoosi, toivon hartaasti että sinä olet oikeassa ja minä väärässä.

Ano: Kommenteissa väitettiin, että Tuli olisi ollut etunimi. Linkissäsi taas käsittäisin sen olleen sukunimi.

Siili kirjoitti...

Muistelisin että Hämeenlinnan hautausmaalta löytyy kivi jossa nimenä on Antti Herranrauha Lontoontori mutta sukunimi ei ole jäänyt päähän. Tarinan mukaan nimen antoi isä joka toimi merimiespappina Lontoossa joskus ennen sotia. Kiven muistelen nähneeni mutta muusta tarinasta en mene takuuseen.

Anonyymi kirjoitti...

"Kuten totesin, on esimerkkejä molempiin suuntiin."

Oikeastaan minä taisin tätä korostaa...

Se, että musulmaani nimeää jälkikasvunsa Abdullahiksi, johtuu nähdäkseni ensisijaisesti Suomeen suuntautuvan musulmaanisiirtolaisuuden nuoruudesta. Uusia sukupolvia täällä ei ihmeemmin ole syntynyt.

Jossain Britanniassa näitä markhendrickejä on enemmänkin, koska siirtolaisuudella on pitemmät perinteet. Tähän perustan oman uskomukseni - en siis erityisempää toivettani - nimenantamisperinteen vähittäiseen muuttumiseen.

On tietysti totta, että nimi heijastaa antajansa arvomaailmaa: suomalaissyntyiset muslimit - ne harvat - nimeävät käsitykseni mukaan antavat usein lapsilleen nimiä, joihin törmää todennäköisimmin Dubaissa kuin Kälviällä. Ja Suur-Suomea haikailtaessa täälläkin yleistyivät nimet tyyliin "Aunus", joiden kantaja on taatusti saanut hävetä vanhempiensa mielenilmaisua.

Herääkin kysymys, onko esim. lestadiolaisilla jokin koodi, jonka mukaan nimet annetaan, tai jonka mukaan tiettyjä nimiä vältetään?

juge kirjoitti...

Mitä tapahtuu kun Kuuskoski-Vikatmaa menee naimisiin Isohookana-Asunmaan kanssa? Voiko yhteinen nimi olla Kuuskoski-Vikatmaa-Isohookana-Asunmaa?

Entäs jos Kuuskoski-Vikatmaa-Isohookana-Asunmaa menee naimisiin Nokso-Koivisto-Kumpula-Natri-Halla-ahon kanssa?

Ironmistress kirjoitti...

Hmm. Sieltä tuskin löytyy myöskään ketään nimellä Fornax ?

Meidän lapsilla on kaikilla heprealaisperäiset nimet, joskin supisuomalaisessa muodossa. Niissä on hyvä puoli että ne ovat suunnilleen samanlaisia kaikkialla länsimaailmassa.

Anonyymi kirjoitti...

Nykysiirtolaisista mainittakoon Ranskasta tullut perhe jonka poika on Arto ja Iranista tullut perhe jonka tytär on Leila.

Tosin molemmat perheet ovat todenneet että ko. nimet voisivat olla myös lähtömaan nimiä ja sen vuoksi sopivat heille mainiosti.

Jaska Brown kirjoitti...

Siili, ei löydy noita nimipalvelusta. Mutta jos henkilö on kuollut ennen 70-lukua, niin luultavasti ei löydykään. Jostain muistelisin että se toimii vain niillä jotka ovat olleet elossa tietyn ajankohdan jälkeen.

Ano, tuosta lessujen koodista en tiedä muuta kuin että käsittääkseni suosivat perinteisiä nimiä.

IM: Tuo globaalius / suomalaisuus on hyvä nimeämisperusta. Nimen tulee olla sellainen, että se toimii maailmalla olematta silti ristiriidassa suomalaisuuden kanssa.

Ano: Leila on arabialaisperäinen nimi ja tarkoittaa yötä. Hyvin yleinen Iranissa ja kohtalaisen yleinen arabimaissa. Sen sijaan Arto Ranskassa on ainakin minulle tuntematon, ellei sillä sitten tarkoiteta nimen sikäläistä muunnosta tai samoin ääntyvää nimeä.

Tomi kirjoitti...

Jaska, Tuo Arto on mahdollisesti nimetty Arto Paasilinnan mukaan. Paasilinna on varsin suosittu Ranskassa.

Jaska Brown kirjoitti...

Tomi: No niinpä tietysti. Taas tekisi mieli potkaista itseään kun ei tajua ilmeistä asiaa.

paukkis kirjoitti...

Tässä jokin päivä sitten paikallislehdessä oli haastattelu, jossa naishenkilö kertoi Levillä löytäneensä puh.luettelosta henkilön Sirkka Sirkka, osoite Sirkka. En vaivautunut tarkistamaan ja lehtikin on mennyt jo roskikseen...

Anonyymi kirjoitti...

Tarkistappa Babek, tumma ja tulinen kaveri. Oli yhdessä seurassa samaan aikaan. Sai kuulla aika paljon nimestään, meinaan mikä se on toisinpäin...