Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


perjantai 4. toukokuuta 2012

Onko naisten helpompi menestyä?

Sukupuoli- eli käytännössä naiskiintiöitä vaaditaan sinne sun tänne kiihkeällä innolla. Perusteluna on naisten syrjintä. Syrjinnän osoitukseksi taas riittää se, että naisilla on aliedustus huipulla, kun taas naisten aliedustukseen pohjalla (koulupudokkaat, syrjäytyneet, vangit) ei jostain syystä vaadita sukupuolikiintiöitä. Syrjintäväitteisiin voi kylläkin esittää tylyn kuittauksen pyytämällä esimerkkiä yhdestäkin sellaisesta absoluuttisesti mitattavissa olevasta asiasta, jossa parhaat naiset päihittäisivät järjestelmällisesti parhaat miehet. Urheilussa naisten tappiot ovat toki fyysisin syin selitettävissä ja miesten dominanssi vakavasti otettavissa tieteissä voidaan aina yrittää selitellä syrjinnällä. Mutta tosiasioita ei käy kiistäminen; shakissa yksikään nainen ei ole koskaan vakavasti kyennyt haastamaan parhaita miehiä ja ne alat, joissa parhaita naisia pidetään parhaiden miesten veroisina (kuten kirjallisuus), ovat aina subjektiivisesti arvioitavia - ja siksi on mahdollista, että naiset saavat "bonusta" arvioinnissa.

Toisaalta naisten on helpompi menestyä jopa naisten joukossa kuin miesten omassa joukossaan. Esimerkiksi tenniksessä on kritisoitu sitä, että naisten pelit käydään isoissa turnauksissa paras kolmesta erästä -systeemillä miesten pelien ollessa paras viidestä. Miehet joutuvat siis tekemään enemmän töitä. Eikä siinä kaikki, on tunnettua että miesten puolella keskinäinen kilpailu on selvästi kovempaa, ATP-rankingin sadas pelaaja voi hyvinkin yllättää kymmenen joukossa olevan, kun taas naisten puolella tällainen tapaus on kuulemma erittäin harvinainen.

Kun nyt sattuu jonkinlaista ymmärrystä kestävyysjuoksusta olemaan, päätin tutkia naisten ja miesten kilpailun keskinäistä vaativuuseroa esimerkkinä kyseinen ala.

Poimin Tilastopajan vuoden 2011 maailmantilastoista seitsemästä lajista (800, 1500, 3000, 5000, 10 000, puolimaraton, maraton) sekä miehistä että naisista 1., 3., 10., 30., 100., ja 300. parhaat tulokset. Estejuoksua en ottanut, koska se on naisilla suhteellisen uusi laji ja lisäksi miesten ja naisten esteet ovat erilaiset eivätkä siksi täysin vertailukelpoiset. Samasta syystä ei voi tutkia esim. heittolajeja, koska niissä eripainoisten välineiden vaikutus vertailuun luultavasti sotkisi aineistoa. Valitusta aineistosta ryhdyin sitten laskemaan suhteellista vertailua eri sukupuolten kilpailun kovuudesta toisiinsa verrattuna.

Seuraavassa suoritettu laskuproseduuri vaihe vaiheelta, esimerkki jokaisesta vaiheesta kursivoidusti.

1. Valitaan laji ja sukupuoli.
Naisten 800 metriä.

2. Valitaan sijoitukset, joita tutkitaan.
10. ja 100. paras.

3. Lasketaan näiden aikojen suhdeluku järjestyksessä suurempi : pienempi.
2.01,88 : 1.58,21 = 1,031.

4. Kerrotaan saadulla suhdeluvulla vastaavan lajin toisen sukupuolen vastaava pienempi aika.
Miesten 800 metriä, 10. paras aika 1.44,07 * 1,031 = 1.47,30

5. Katsotaan, mille sijalle kyseinen aika olisi riittänyt sen toisen sukupuolen maailmantilastossa.
Aika 1.47,30 olisi riittänyt miesten maailmantilastossa sijalle 171.

6. Mikäli kilpailu on molemmilla sukupuolilla yhtä kovaa, saadun sijan pitäisi olla suunnilleen sama kuin alkuperäinen huonompi sijoitus.
171. sija on selvästi huonompi kuin 100. sija. Naisten 800 metrin 10. ja 100. sijan ero on sama kuin miesten 800 metrillä 10. ja 171. sijan ero. Suhteessa yhtä paljon 10. parhaalle häviävä juoksija pärjäisi siis miesten kisassa selvästi huonommin kuin naisten kisassa. Näin ollen miesten puolella kilpailu tällä tasolla on selvästi kovempaa.

Vastaavasti voidaan laskea toiseen suuntaan valitsemalla aluksi miesten 800 metrin 10. ja 100. paras sijoitus. Saadaan seuraavat tulokset:
1.46,50 : 1.44,07 = 1,0233.
1.58,21 * 1,0233 = 2.00,97.
Tämä aika riittää naisten maailmantilastossa sijalle 72.
Miesten 800 metrin 10. ja 100. sijan ero on sama kuin naisten 800 metrillä 10. ja 72. sijan ero. Suhteessa yhtä paljon 10. parhaalle häviävä juoksija pärjäisi siis naisten kisassa selvästi paremmin kuin miesten kisassa. Myös tämän esimerkin nojalla kilpailu miesten puolella on kovempaa.


Laskin vastaavat esimerkit kaikille kombinaatioille (1-3/10/30/100/300, 3-10/30/100/300, 10-30/100/300, 30-100/300 ja 100-300). Näitä tuli viisitoista, ja kun laski ne sekä naisista miehiin että miehistä naisiin, yhteensä 30 per laji. Lajeja oli mukana seitsemän, eli 210 laskutoimitusta. On huomattava, että verrattaessa 1. tai 3. parasta sijoitusta mihin tahansa muuhun saadut tulokset eivät ole luotettavia. Tämä johtuu siitä, että yksi poikkeusyksilö voi olla lajissaan niin paljon muita edellä, että suhdeluku vääristyy, tai tällaisen poikkeusyksilön puuttuessa suhdeluvut vääristyvät liian tasaisiksi. Satunnainen vaihtelu tasaantunee 10. sijaan mennessä sellaiseksi, että arviot ovat luotettavia. Toisaalta laskin kaikille 30 kombinaatiolle seitsemän lajin keskiarvon, mikä tasoittaa yksittäisessä lajissa esiintyneen satunnaisvaihtelun vähäisemmäksi.

Seuraavassa taas esimerkki suoritetusta laskusta, esimerkkisijoituksina taas sijaluvut 10. ja 100. sekä vertailusuuntana naisista miehiin.

800 metrillä naisten 10-100 vastaa miehillä haarukkaa 10-171, kuten edellisessä esimerkissä todettiinkin.
1500 metrillä naisten 100. sija vastaa miehillä sijaa 133.
3000 metriä: 54.
5000 metriä: 300.
10 000 metriä: 114.
Puolimaraton: 176.
Maraton: 162.
Näiden keskiarvo on pyöristettynä 159. Noin keskimäärin naisten kisoissa haarukka 10-100 merkitsee miesten kisoissa siis haarukkaa 10-159. Miesten puolella kilpailu on näin ollen keskimäärin selvästi kovempaa.

Vastaava lasku toiseen suuntaan suoritettuna eli miesten 10-100 tuottaa naisille keskimääräisen vastinhaarukan 10-82. Tämä tulos viittaa samaan suuntaan eli miesten keskinäinen kilpailu on kovempaa.


Kaikki haarukkavariaatiot järjestyksessä vertailuarvot, muunnos naisista miehiksi, muunnos miehistä naisiksi (Äskeinen esimerkki 10-100: 159-82 eli vertaillaan 10. ja 100. parasta tulosta, jolloin 100. paras naistulos vastaa kovuudeltaan 159. parasta miestulosta ja 100. paras miestulos 82. parasta naistulosta):
1-3: 9-3
1-10: 22-7
1-30: 66-22
1-100: 228-65
1-300: 693-154
3-10: 13-9
3-30: 47-27
3-100: 181-77
3-300: 672-187
10-30: 39-29
10-100: 159-82
10-300: 625-194
30-100: 137-86
30-300: 557-205
100-300: 449-228
(Huomautus: Muutaman kerran muunnettaessa 300. parasta tulosta naisista miehiksi tilasto loppui kesken, puolimaratonilla sijaan 642 ja 5000 metrillä sijaan 1168, jolloin arvoiksi otettiin nämä.)
Kuten tilasto osoittaa, millä tahansa variaatiolla naisten tulosta miesten tulokseksi muunnettaessa saadaan lähtöarvoa suurempi sijoitus ja miesten tulosta naisten tulokseksi muunnettaessa pienempi. Tämä osoittaa kiistattomasti, että miesten puolella kilpailu on kovempaa kuin naisten puolella.

Eri matkoja tutkiessa havaitaan yksi poikkeusmatka. 3000 metrillä useimmissa vertailuluvuissa naisten keskinäinen kilpailu on miesten keskinäistä kilpailua vaativampaa, ei kuitenkaan kaikissa. Koska suurin ero miesten hyväksi taas vallitsee 5000 metrillä, voidaan päätellä naisten kilpailuja käytävän enemmän 3000 metrillä, kun taas miehet juoksevat sen tilalla 5000 metriä. Ainakin kotimaisten kilpailujen ohjelmia katsellessa tämä havainto pätee; naisten ohjelmassa on usein 3000 metriä samoissa kisoissa, joissa miehet juoksevat 5000 metriä.

Keskiarvojen keskiarvoja laskettaessa huomataan esimerkiksi se, että naisten 100. paras tulos vastaa kutakuinkin miesten 176. parasta tulosta. Toisinpäin miesten 100. paras tulos vastaa naisten 77. parasta tulosta. Vastaavat vertailut järjestyksessä absoluuttinen tulos - mitä sijaa naisten absoluuttinen tulos vastaa miesten tuloksena - mitä sijaa miesten absoluuttinen tulos vastaa naisten tuloksena:
3-9-3
10-18-8
30-51-26
100-176-77
300-599-174
Kaikista vastaavista arvoista suhteellisen muutoksen keskiarvo laskien voidaan todeta, että naisten keskinäisessä kilpailussa sijoitus tulee kertoa aika tarkkaan kahdella (2,02), niin saadaan miesten vastaava sijoitus. Maallikolle lopputulos voidaan tiivistää siten, että miesten keskinäinen kilpailu on kaksi kertaa niin kovaa kun naisten keskinäinen kilpailu. Päästäkseen maailman 10. parhaaksi naiseksi lajissaan on oltava suhteessa maailman parhaaseen yhtä hyvä kuin päästäkseen 20. parhaaksi mieheksi. Kokonaan toinen asia on sitten se, työskentelevätkö maailman paras mies ja paras nainen keskenään yhtä kovaa. Mikäli tässäkin on eroa miesten hyväksi (kuten arvioni mukaan on), miesten keskinäisellä kilpailulla on vielä suurempi ero naisten keskinäiseen kilpailuun kovuudessa kuin edellä olevat laskelmat osoittavat.

11 kommenttia:

Vasarahammer kirjoitti...

Yksi asia, jonka ansiosta pidän tästä blogista, on sen perinteinen käsitys urheilusta, jossa tärkeintä on urheilu ja muut seikat ovat toisarvoisia.

Nykyisin urheilu on osa viihdeteollisuutta, jossa myös ulkourheilulliset asiat ovat tärkeitä. Tuloksilla ja urheilullisesti oikeudenmukaisella lopputuloksella ei ole suurta merkitystä, kunhan tapahtuma on myytävissä mainostajille ja maksu-tv:n asiakkaille.

Naistenniksessä pelaajien ulkonäöllä on väliä, mikä näkyy ansioissa jos ei urheilullisesta menestyksestä riippumatta niin ainakin siten, että menestys ja taidot eivät ole se kaikkein tärkein asia.

Tomi kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Tomi kirjoitti...

VH:n pointti on hyvä. Nykyään naisurheilu on ulkoisten seikkojen takia noussut paikoin miesurheilua tärkeämmäksi.

Paras esimerkki on tästä ampumahiihto ja lajissa esiintynyt yletön Magdalena Neuner fanitus.

6. toukokuuta 2012 0.03
Poista

Jaska Brown kirjoitti...

Kiitos, Vasara!

Joo, minä olen viimeisiä urheilun aatteellisia mohikaaneja. Huitsinevadan Urheilijoiden viimeisessä johtokunnan kokouksessa pohdittiin menestysstrategioita. Käytin puheenvuoron, jossa totesin että meidän hommamme on kasvattaa huitsinnevadalaista lapsista kunniallisia kansalaisia urheilun avulla. Jos siinä sivussa sattuu tulemaan urheilullista menestystä, niin se on toki ihan kiva. Katsoisivat varmaan muuten kieroon idealismia, mutta kun oma ykkösvalmennettava sattui viime vuonna olemaan Huitsinnevadan paras urheilija... Jos joku huipulle haluaa, niin toki häntä siinä tuetaan. Näen kuitenkin urheilun tärkeimmän arvon isänmaallisuudessa ja nuorison kasvattamisessa.

Tomi: Naisurheilussa naiset pärjäävät tulojen hankinnassa sillä millä muutenkin yleensä eli ulkonäöllään. Miehille sillä ei ole kuin marginaalinen merkitys. Jos äijä on maailman ykkönen, sponsorit kolkuttelevat ovilla, mutta jos ladon seinästä repäistyn näköinen muija on maailman ykkönen, niin turha toivoa mainosmiljoonia. Vaan annapa olla, jos Marilyn Monroen pikkusiskon näköinen pääsee SM-pistesijalle jossain kilpavatkauksessa.
Toisaalta tämä on ihan ymmärrettävääkin, kyllä se kojootinruma nainenkin saisi mainosmiljoonat, jos voittaisi lajissaan parhaat miehet.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Kiitokset mainiosta sottailusta taas kertaalleen. Vaan sinä kun olet noita yleisurheilumiehiä, niin olis mielenkiintoista kuulla näkemyksesi siitä, että miksi suomalainen yleisurheilu (ja varsinkin juoksulajit) ottivat silloin 1970-luvun alussa niin valtavaa boostia (ja sitten melkein katosi kymmenen vuotta myöhemmin). Varsinkin Rooman EM-kisat vuonna 1974 olivat jo suoranaista DDR:ää. Doping on minusta liian helppo vastaus, sillä eiköhän silloin kaikki doupanneet sen, minkä röörit vain kestivät.

Anonyymi kirjoitti...

Tidat olla melkoinen masokisti, jos arvotat urheilua sen kyvyssä kasvattaa isänmaallisuutta.

Jaska Brown kirjoitti...

Yrjö: Olen miettinyt mainitsemastasi aihepiiristä kirjoittamista. En ole kuitenkaan ollut päättävissä asemissa, joten epäilyni siitä, mitä sisäpiirissä tyrittiin ovat vain epäilyjä. Kirjoitan aiheesta ehkä joskus kesemmällä, jos oivallukset kristallisoituvat.

Ano, kiitoksia isänmaallisuuteen liittyvästä kommentistasi - sain siitä idean sivallukseen.

Anonyymi kirjoitti...

Tuntemani naisurheilijat harjoittelevat aivan yhtä kovalla panostuksella kuin miehetkin...toisaalta otanta on pieni, mutta kertoo ainakin sen että Suomalaisnaiset panostavat ja se näkynee tilastoissakin...

-kestokoutsi-

Jaska Brown kirjoitti...

Kestokoutsi, uskon kyllä että valmentamasi naiset harjoittelevat kovaa, onhan mulla silmät päässä...

Toisaalta, ei tarvitse muuta kuin laskea Suomen tilastoista vaikka kolmanneksi parhaan ajan ja A-rajan suhdeluku, niin huomaa kyllä että naisilla ja miehillä on kilpailun kovuudessa eroa. Osasyy tähän on varmasti naisten melkoisen suuri lopettamisprosentti siinä 20 ikävuoden tienoilla, jolloin miehet vasta alkavat vähitellen nousta valtakunnalliselle tasolle.

Anonyymi kirjoitti...

Minulla on sellainen käsitys, että telinevoimistelu on laji, jossa naisten keskinäinen kilpailu on kovempaa kuin miesten. Miehet lähtevät tyypillisesti mieluummin potkimaan palloa kuin kieppumaan rekille ja tekemään kolmoisvoltteja permannolla. Naisten telinevoimistelu on myös erittäin globaali laji, koska isot maat kuten Kiina, USA, Venäjä, Englanti, Ranska, Italia, Japani jne., ovat mukana tosissaan. Kuriositeettina pienehkö maa Romania tuottaa huippuja vuodesta toiseen.

Suomalaisten kaikkien aikojen kovin suoritus on Wikipedian mukaan vuoden 2002 Unkarin telinekohtaisissa MM-kilpailuissa Maria Skytän saavuttama nojapuiden 19. sija. Kuninkuuslaji neliottelussa ei ole menestystä tullut edes tuon vertaa.

Miesten telinevoimistelussa voi tulla tälläkin viikolla EM-mitaleita, mutta olen siinä käsityksessä että laji ei ole niin kilpailtu kuin naisilla.

Jaska Brown kirjoitti...

Anonyymi, voi hyvinkin olla noin. Toinen vastaava laji saattaa olla taitoluistelu.

Telinevoimistelussa suomalaiset ovat saavuttaneet aiempina vuosina olympiakultamitaleja ja maailmanmestaruuksia, mutta vain miesten puolella. En osaa sanoa, onko tuo 19. sija naisten MM-tason paras sijoitus. Voi olla että joskus vuonna ennen internet on tullut joku parempikin sijoitus, mutta siitä on vaikea löytää tietoa näin äkkiseltään. Mitalia tuskin on naisille tullut, sen luultavasti muistaisin.