Onko Ylen toimittaja narsisti?
13 tuntia sitten
tiistai 15. maaliskuuta 2022
Pasifismin filosofia
Jotain hyvää Ukrainan sodastakin on seurannut: maanpuolustustahto on noussut. Kertausharjoituksiin on tulijoita enemmän kuin voidaan ottaa vastaan, maanpuolustuskursseille on haettu niin paljon että kurssitarjontaa on pitänyt lisätä ja aseharjoittelu on ollut rajussa kasvussa.
Näiden hyvien uutisten vastapainoksi sitten vähän ikävämpääkin: Suomesta on paljastunut 1500 paskahousua, jotka ovat hakeneet tämän vuoden puolella reservistä siviilipalvelukseen. Koko viime vuonna reservistä sivariin hakeutujia oli 435, joten ei tarvitse erityistä logiikkaa sen päättelemiseen, että kyseessä on pelästyminen Ukrainan tilanteesta.
Ylipäätään koko siviilipalvelus on aivan turha keksintö. Jos ei halua aseeseen tarttua, armeijassa on mahdollisuus aseettomaan palvelukseen. Tämän laajentaminen entisestään myös siviilimäisempiin tehtäviin nykyisten lääkintämies- ym. tehtävien ohella. Onhan siviilikoulutuksensa takia monia sellaisia, jotka ovat suuremmaksi hyödyksi muissa tehtävissä kuin poterossa kiväärin kanssa. (Tosin heille tulee antaa mahdollisuus myös aseelliseen palvelukseen, jos niin haluavat.) Kyllä maanpuolustuksessa töitä löytyy pasifistillekin. Olihan jo toisessa maailmansodassa esimerkiksi brittiläisten kommandoyksiköiden lääkintämiehinä ehdottomia pasifisteja, jotka ottivat osaa vihollisen linjojen taakse tehtyihin iskuihin. USA:ssa pari tällaista sai jopa korkeimman mahdollisen urhoollisuudesta annettavan kunniamerkin, joten pelkuruudesta ei todellisessa pasifismissa ole kyse.
Kokonaan toinen juttu ovat sitten totaalikieltäytyjät, jotka eivät suostu edes siviilipalvelukseen. Nämä tuomitaan yleensä 173 päivän vankeusrangaistukseen, mikä on täysin käsittämätöntä. Sen jälkeen asia on nimittäin loppuun käsitelty. Tämä vastaa tilannetta, jossa Matti Meikäläinen kieltäytyisi jonakin vuonna maksamasta verojaan ja saisi siitä tuomion. Sen jälkeen hänet olisikin vapautettu maksamasta veroja loppuiäkseen, koska tuomio on jo kärsitty. Ainoa oikea menettelytapa totaalikieltäytyjiä kohtaan on istuttaa vankilassa niin kauan, kunnes mieli muuttuu.
Karkeasti jaotellen sotilaspalveluksesta kieltäytyjät voidaan ryhmitellä viiteen (tai neljään, koska viidennen olemassaolo on lähinnä teoreettinen) porukkaan:
1. Lusmut
Tämä ryhmä muodostanee suurimman osan. Siitä mennään josta aita on matalin. Ryhmän koko kasvaa sitä mukaa, kun siviilipalveluksen stigma pienenee. Eli toivottavasti muuttuu nyt Venäjän uhan takia toiseen suuntaan. Tämän vuoden alussa sivariin reservistä menneet kuuluvat lähes täysin lusmujen ryhmään. He ovat suorittaneet asepalveluksen siksi, että laskivat sen helpoimmaksi tieksi. Nyt kun sodan uhka kasvoi, he laskivat helpoimmaksi tieksi raukkamaisuutensa julkisen tunnustamisen.
2. Pelkurit
Tämä ryhmä koostuu ”tapaus Riitaojista”, joista ei ole mihinkään rohkeutta vaativiin tehtäviin. Vielä 1980-luvulla he – mikäli eivät saaneet vapautusta – suorittivat poikkeuksetta armeijan eivätkä koskaan siviilipalvelusta siksi, että tuohon aikaan joukosta erottuminen eli siviilipalveluksen suorittaminen vaati enemmän rohkeutta kuin armeijaan meneminen muiden mukana. Ja luultavasti nykyäänkin suuri osa käy armeijan. Eikä yksikään mies voi varmasti ennen kokemusta tietää, onko hänellä todellista rohkeutta, vaikkakin melko todennäköisesti pelkuruutensa tunnistaa kyllä hyvissä ajoin jo nuoruudessa.
3. Idealistit
Tämä ryhmä koostuu kaikkein rasauttavimmista pelleistä. Kyllähän te tyypin tiedätte: ”Jos kaikki maailmassa kieltäytyisivät sotimasta, ei sotia käytäisi”. Tämähän on aivan totta, mutta siinä on sellainen pikkuriikkinen ongelma että kun näin ei ole. Muistan ikuisesti erään rauhanaktivistin ratkaisun silloisen Jugoslavian hajoamissotiin: ”Sieltä pitäisi kuljettaa kaikki asepalvelusikäiset miehet pois kunnes tilanne on rauhoittunut”. Harvoin saa nauraa yhtä makeasti. Nämä tyypit ovat ongelmien ulkoistajia. He sanovat, etteivät ikinä suostuisi käyttämään väkivaltaa. Kuitenkin he ovat mitä kärkkäimpiä hyväksymään sen, että joku toinen käyttää väkivaltaa heidän puolestaan ja ovat jopa närkästyneitä jos näin ei tapahdu. Kuvitelkaapa että lyötte häntä nyrkillä nenään. Eihän hän lyö takaisin (no, saattaa vaikka lyödäkin koska teoria ja käytäntö etenkin pasifismissa tuppaavat olemaan eri asia), vaan ottaa yhteyttä poliisiin. Seuraavaksi tulee poliisi paikalle ja käyttää tarvittaessa väkivaltaa pidättääkseen teidät. Ja tämä on pasifistin mielestä täysin OK eikä hän huomaa edes mitään ristiriitaa asiassa. Todellisuudessa jokainen tähän ryhmään kuuluva on valmis tappamaan, kunhan olosuhteet ovat oikeat. Idealismilla on tapana karista pois, kun realismi lyö kasvoille riittävän napakasti.
4. Saivartelijat
Tämä on oikeastaan edellisen ryhmän alaryhmä, mutta eroaa siinä että heidän pointtinsa ovat näennäisesti faktoihin perustuvia tai sitten he kiemurtelevat irti tosiasioista saivarrellen. Tyyppiesimerkki näennäisfaktoihin vetoajista on se, joka sanoo että armeijaa ei tarvita mihinkään, onhan maailmassa maita jotka ovat luopuneet armeijasta kokonaan, kuten Costa Rica ja Islanti. Näille voi sanoa että kokoapa pataljoona, tee maihinnousu Islantiin ja jää odottamaan, että USA:n armeija tekee sinusta hakkelusta. Islanti on välttynyt armeijan perustamiselta antamalla maansa USA:n käyttöön Atlanttiin ankkuroiduksi kiinteäksi lentotukialukseksi, mikä on ollut molemmilta mailta hyvä diili. Ja jos tämä valloitussuunnitelma alkoi äkillisesti tuntua huonolta, niin rahtaa se pataljoonasi sitten sinne armeijattomaan Costa Ricaan ja katso, mitä maan kahdenkymmenentuhannen vahvuinen Fuerza Pública de Costa Rica tekee pataljoonallesi Galil-rynnäkkökivääreillään ja M60-konekivääreillään, olettaen että pääset edes rantaan asti ilman että rannikkovartioston alukset upottavat maihinnousulaivastosi. Se on kätevää kun voi kutsua selviä asioita toisella nimellä, eihän Japanillakaan ole armeijaa vaan kolmensadantuhannen vahvuiset itsepuolustusjoukot eikä Putin käy Ukrainassa sotaa vaan erityisoperaatiota.
Saivartelijoista loistavan esimerkin antoi puolestaan Aamulehden eläkkeellä oleva toimittaja runsaasti kommentteja (315) keränneessä kolumnissaan. Hän kirjoitti aikoinaan siirtyneensä reservistä sivariin, kun ei halunnut tappamiseen osallistua. Tällöin hän sai kutsun pääesikuntaan, jossa vakaumusta testannut eversti (hieman kyllä ihmetyttää eikö tuon palkkaluokan miehellä tärkeämpiä tehtäviä ollut, mutta ei nyt puututa tähän) kysyi: ”Entä jos vihollinen tulee kotiisi ja asettaa kiväärin piipun lapsesi ohimolle. Mitä sanot siihen?” Toimittaja laittoi kertomansa mukaan everstille jauhot suuhun vastaamalla: ”Noin typerän, röyhkeän, säälittävän ja väärän kysymyksen voi esittää vain armeijan upseeri.”
Kolme ensimmäistä neljästä osui kyllä kohdalleen ja neljäskin siinä tapauksessa, että ymmärsi kolme ensimmäistä liian konkreettisesti. Kysymys oli typerä siinä mielessä, että jokaiselle täysijärkiselle pitäisi olla selvää, että se oli kuvaannollinen: siinä vaiheessa kun vihollinen laittaa aseen piipun lapsen ohimolle, on jo myöhäistä. Pasifismin sijaan olisi pitänyt ampua se vihollinen viimeistään siinä vaiheessa, kun hän astui pihamaalle niin tilanteeseen ei olisi jouduttu. Röyhkeä kysymys kiistatta oli: kävi ilkeästi sen kimppuun, minkä luulisi ihmiselle olevan tärkeintä. Realistinen se kylläkin oli. Ei tarvitse mennä kuin Afrikkaan, jossa luultavasti joka päivä tapahtuu tuollaista. Joukkion yksi jäsen pitää kiväärin piippua lapsesi ohimolla samaan aikaan kun katselet, kuinka muut raiskaavat vaimoasi. Everstin olisi pitänyt sanoa tämä, sillä ei siitä tänä päivänäkään ole kuin vajaat 80 vuotta kun Suomea pahimmin uhkaavan vieraan vallan joukoilla tämä oli normiproseduuri.
On kyllä myönnettävä, että jos toimittaja kirkkain silmin voi vakuuttaa että antaa tämän tapahtua mieluummin kuin tarttuu aseeseen, hän on todellinen pasifisti. Epäillä kuitenkin sopii.
5. Pasifistit
Tässä vaiheessa on sitten tapana marssittaa esiin Arndt Pekurinen ja kumppanit. Eli ne, jotka kieltäytyvät aseeseen tarttumasta vaikka omaa henkeä uhataan. Epäillä sopii, onko tässä ryhmässä yhtään ainutta todellista pasifistia. Ensinnäkin tietysti todettakoon kuten edellä, että näille tulisi sallia aseeton palvelus esimerkiksi lääkintämiehenä. Tämä ei kuitenkaan ole oleellista, sillä on vaikea uskoa että riittävän kovan tosipaikan suhteen tässä olisi mitään eroa. Esimerkiksi tapaus Pekurinen. Tajusiko hän todella, että kyse ei ole pelkästä uhkailusta? Entäpä jos vieressä olisi ollut toinen kaveri, joka olisi teloitettu ensin? Emme tietenkään saa koskaan varmasti tietää, mutta vähintäänkin vahva epäilys on että kivääri olisi kelvannut käteen siinä vaiheessa, kun näkee naapuripasifistin aivojen valuvan kallosta ulos. Voihan toki olla, että joku kieltäytyisi siinäkin vaiheessa uhratakseen oman henkensä aatteensa puolesta. Mikä muuten on pasifistilla huomattavasti epätodennäköisempää kuin militaristilla ja luultavasti jäisi toteutumatta, jos pasifistille näytettäisiin valmiiksi väärennetyt paperit, joiden mukaan hän on saanut surmansa taistelussa jolloin ei saisi edes postuumia marttyyrin mainetta.
Jos jostakin sitten löytyy sellainen tosipasifisti, joka kieltäytyy ottamasta osaa maanpuolustukseen edes paarinkantajana varman kuoleman ilman marttyyriyttä ollessa vaihtoehtona, niin lakki päästä hänen edessään ja kaikki kunnia hänelle. Jonka jälkeen teloitusryhmän eteen ja armonlaukaus päähän.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
41 kommenttia:
Pasifismi on yhdenlainen uskonto sekin. Uskon vahvuus mitataan sitten sotatilanteessa.
Se on ehkä teoriassa ylevän oloinen ja hyvä aate itsetehostukseen, mutta ei toimi tässä maailmassa kuten ei anarkismikään.
Eiköhän se Pekurinen ymmärtänyt toden olevan kyseessä;
hänhän lausahti kuljetuksen aikana vartijoilleen, että turhaan viette häntä pohjoiseen ammuttavaksi, kun vähemmällä vaivalla olisitte voineet ampua hänet jo Helsingissä.
Mitä tulee kansalaisvelvollisuuden väistelijöihin, suotakoon se heille, mutta riistettäköön heiltä vastapainoksi myös kansalaisoikeuksia.
Eli vanha kunnon kansalaisluottamuksen menettämisen palauttaminen, mielellään kovennettuna niin, että tuomittu rinnastetaan alle 18-vuotiaaseen poislukien rikosoikeudelliset seuraamukset.
Yleensäkään en ymmärrä, miksi jonkun pitäisi hakeutua sivariin tai totaalituomituksi, kun Punaiset Paperit voi saada jopa lievän masennuksen diagnoosilla, mikäli naamanvääntelijä Riku Niemistä on uskominen.
Olisikohan tähän syytä lisätä vielä yksi ryhmä:
6. ne, jotka ovat sitä mieltä, että jos sota syttyisi, siinä oma maa olisi (todennäköisimmin) väärällä ja vastapuoli oikealla asialla ja jotka sen vuoksi eivät halua sotia vääränä pitämänsä asian puolesta.
Jotkut ryhmiin 3, 4 tai 5 lukemasi saattavat itse asiassa kuuluakin tähän ryhmään, vaikkeivät kaikki sitä avoimesti myöntäisikään.
Kyllä sellaisiakin on yleensä jokaisessa sodassa ja sodan uhatessakin jonkin verran ollut molemmilla puolilla. Sitä sanotaan yleensä maanpetokseksi.
Suomessakin, niin kauan kuin Neuvostoliitto oli olemassa, monet kommunistit, etenkin taistolaiset, avoimesti ilmoittivatkin, etteivät voi suostua sotimaan kapitalistisen maan puolesta sosialismia vastaan. Heillä ilmeisesti ei olisi ollut mitään sitä vastaan, että Neuvostoliitto olisi miehittänyt Suomen (joskin he olisivat kyllä saattaneet jälkeenpäin muuttaa mieltään, jos niin todella olisi tapahtunut ja he olisivat nähneet seuraukset...)
Ja eiköhän silloin, YYA-sopimuksestakin huolimatta, yleensä pidetty paljon todennäköisempänä, että Neuvostoliitto vielä kerran olisi jollakin tekosyyllä hyökännyt Suomeen kuin että "Saksa tai jokin sen kanssa liitossa oleva valtio" olisi hyökännyt Suomen kautta Neuvostoliittoon.
Maailman harvinaisimpia otuksia ovat älyllisesti rehelliset pasifistit. En väitä, etteikö sellaisia olisi. Noista kunniamerkeillä palkituista lääkintämiehistä heitä löytyy, mutta ylen harvinaisia ovat. Oma lukunsa tuolla älyllisen epärehellisyyden puolella ovat sitten nuo Kuuselan tapaiset saivartelevat lusmut, jotka korvaavat rehellisyyden ja ajattelun pompöösillä sanahelinällä. Kun heille esittää ehkä yksioikoisen osoittelevan mutta perusasetelman pelkistetysti esittävän kysymyksen, he pakenevat toitottamaan, että ”Noin typerän, röyhkeän, säälittävän ja väärän kysymyksen voi esittää vain armeijan upseeri.” Tuo vastaus oli hyvä esimerkki omien ominaisuuksien projisioinnista vastapuoleen, sillä noin typerän, röyhkeän, säälittävän ja väärän vastauksen voi esittää vain lehden toimittaja, joka ei halua vastata, koska hänellä ei ole vastausta.
Pasifismi on kyllä hyvä aate, mutta ei ilman pragmatismia. Ja silloin täytyy lähteä liikkeelle siitä, mikä on päämäärä. Yhden määritelmän mukaan pasifismi merkitsee pyrkimystä saavuttaa tavoitteet väkivallattomin keinoin ja samalla ennaltaehkäistä konflikteja. Tämä merkitsee käytännössä kahta asiaa. Ensinnäkin, omia tavoitteita ei ajeta väkivallalla ja toiseksi, tavoitteiden ajaminen väkivallalla tehdään kannattamattomaksi. Tämä on suunnilleen sama kuin se Teddy Rooseveltin ”speak softly but carry a big stick” eli riitaa en haasta ja tappelua en aloita, mutta siitä pidän huolen, että tappelun aloittaja joutuu katkerasti katumaan. Ja jotta tämä olisi uskottavaa politiikkaa, silloin täytyy pitää huolta siitä, että puheen takana on muskelia. Si vis pacem, para bellum.
Täällä suloisessa Suomessamme ei taida löytyä kovinkaan monta sellaista hörhöä, jotka olisivat valmiita ajamaan Suomen tavoitteita, mitä ne sitten lienevätkään, sotaa käymällä. Mutta näistä turvallisista oloista nauttivista urheista tyhjänpuhujista puolestaan on suoranaista ylitarjontaa. Kuuselankin juhlallista ja urheaa vakaumuksen julistamista voi alkaa arvostamaan sitten, kun hän menee Punaiselle torille julistamaan että ”Vladimir Putin on väärässä. Aseet eivät ratkaise kriisiä. Venäjän armeijan sotilaat tulittavat siviilejä. Venäläiset miehet eivät sitä tekisi.”
Muistan kun vuosia sitten blogissasi keskusteltiin, miksi arabit eivät menesty Israelia vastaan ja pohdittiin, että heillä perhe-suku-klaani (cultural-state) muodostavat suuremman motiivin kuin velvollisuus taistella samaan kansakuntaan (nation-state) kuuluvan kanssa rinta rinnan hiekkakuopassa. Tämä nationalismiin perustuva länsimainen Old Wolrd Order (OWO) oli vielä Kekkosen-Koiviston aikana voimissaan. Haloska alkoi toteuttaa New World Orderia (NWO) joka perustui ajattelutapaan ylikansallisista instituutioista (IPCC, WTO, YK, EU, EKP, NATO) rauhan takeina.
Toki Halosella oli vihasuhde NATO:n suuntaan, koska siihen aikaan vasemmisto laski NATO:n olevan väärässä leirissä (kapitalistit) kuin todelliset rauhan edustajat (YK, NL), joiden tehtävä huolehtia kansakuntien välisen tulontasauksen toteutumisesta. Halonen ei päässyt yli NATO-vihastaan sen jälkeen kun Venäjä kaatui.
Sittemmin on tullut vielä Liberal World Order (LWO), jonka ajattelutapa on edistää länsimaista kulttuuria. Ajatellaan että sotia ei tule jos kaikki valtiot ovat liberaaleja demokratioita.
Ymmärrän täysin että on paljon tilanteita, joissa oman hengen asettaminen alttiiksi on silkkaa hulluutta. Sosialismin puolustaminen on yksi niistä asioista, joihin minä en suostu. Sanna Marinin ilmasto-pakolais-korona-euro -hallitusta en suostu aseellisesti puolustamaan. Olen vakaasti stand your ground -periaatteen takana, mutta en stand your comrade's ground.
Sotilaspalveluksesta kieltäytyjät ja torjuntakonstit
1 Kakarat
Tämä sakki pelkää nukkumista tuvissa, vieraiden keskellä. Aikaisia herätyksiä,ovettomia vessoja, yhteissuihkuja… Aika auttaa näihin, lykkäystä kehiin, puoli vuotta kerrallaan. Aina lisää kuukausi palvelusaikaa per lykkäys. Kunnes koittaa 30. vuotispäivä, sitten lisävero, 20% vero koko lopuksi ikää.
2 Opiskelijat
Ymmärrettävästi kesken opiskelun ei oikein sovi lähteä metsään ryynäämään. Opinnot lykkääntyy ja opintoviikot vanhenee. Kenties opintoihin hakeutuessa voisi suoritetusta asevelvollisuudesta antaa lisäpisteitä, muutoin sama hoito kuin kakaroihin.
3 Laskelmoivat lusmut
Sivarissa voi väsätä gradun, saada työkokemusta sopivassa viidennen kolonn – eiku kolmannen sektorin yhdistyksessä tai yrityksessä. Lisäetuna lyhyemmät palvelusajat ja majoitus muualla kuin kasarmissa. Yksi esimerkki näistä on mikko alatalo, joka lusmuili TAYSin hoteissa, eihän se nyt sovi yleisdemokraattiselle taiteilijalle käydä inttiä. Lisävero voisi olla sopiva hoitokeino.
4 Totaalipinnarit
Vuosia sitten yksi tämmöinen julisti erinomaisuuttaan YLEn kanavalla. On se ninku niin väärin ninku, että joutuu ninku meneen ninku ameijaan tai sivariin, ninku eikä ninku pääse opiskeleen. Ninku, ninku, ninku … Jummalaare, se ninkuttelu jo yksinään kävi hermoille. Ei oikeuksia ilman velvollisuuksia, tämän luulisi olevan selvää. Asenne on semmoinen, että mulla on oikeuksia muttei velvollisuuksia. Vuosi lusimista ja lisävero koko loppuiäksi. Ja jos ei kelpaa velvollisuudet, olkoon liman oikeuksiakin sitten.
5 Wannabe Arndt Pekuriset
Sotatilan vallitessa kieltäytymisen pitää johtaa saman tien ampumiseen, jos ei kelpaa edes paarinkantajan homma, miksi pitää kuluttaa vanikkaa ja tuottaa hiilidioksidia?
6 Myöhempien aikojen herännäiset
Tämä on epäyhtenäisin sakki, joku voi huomata, ettei kunto enää kestä metsässä ryynäystä. Toinen ryhtyy sivariksi, kun kertamaan pitäisi mennä uuden työsuhteen aluksi tai kun on saatu urakka ja hommattu miljoonan maksaneet koneet. Seassa on tietysti paskahousujakin. Kenties voisi intti hieman joustaa aikatauluissaan ja tehtävissään? Lisäverokin voisi auttaa.
Pyssymies
Eivät nuo Myöhempien Aikojen Herännäiset tarvitse hankaluuksia siirrolla reservistä sivariin, vaan vain lääkärintodistuksen alentuneesta palveluskelpoisuudesta ja kertaukset on sillä kuitattu B-kakkosena tai Punaisin Paperein.
Kun sota tulee lähemmäs , niin regressio alkaa jo joitakin blogisteja vaivata ...
Eli kun jollakin on vakaumus tai ei muuten kykene sotimaan niin kuolemalla on silloin asia todistettava , jotenkin tulee noitavainot mieleen.
Olen kyllä elämän varrella huomannut että kaikkein kovimmilla uhoajilla äkimmin menee paskat housuun.
Miesten ikäluokasta nykyään suorittaa armeijan (2010 luvulla) 67% , pitäisikö nuo
käymättömät viedä blogistin mielestä kaatopaikalle?
Joo kaatopaikalle vaan ja kaikki ryssät on tapettava ja tehtävä maasta kansallispuisto ,
samalla olisi hyvä tilaisuus tehdä sama afrikalle , nykyajan maailma kun ei neekereitä eikä muitakaan mutiaisia kaipaa.
Entäs ne (ammatti)urheilijat joilla ainakin takavuosina taisi intti koostua lähinnä siitä että käytiin kasarmilla nukkumassa muutama yö ja poseeraamassa lehtikuvaajille?
Ihmettelen muuten mitä e-urheilijat tekevät urheilujoukoissa? Niitä ainakin 1 per saapumiserä on tätä nykyä.
Minä meinasin kerran VUUUOOSIA sitten kommentoida näitä sinun typerän juntin ahdasmielisiä juttujasi mutta poistin kommentin, mutta nyt täytyy, TÄYTYY, sanoa että olet sinä jukolauta seinähullu. Sinulla ei OLE moraalia jos sanot että "totaalikieltäytyjä pitäisi laittaa VANKILAAN.." ja abaut heittää avain menemään .. wau. Suksi vittuun.
Ja yksi kysymys, tulisiko Yeshua Ben Josefin eli "Jeesuksen" "palvella armeijassa" ?! Tai mitä sanoisit hänelle asiasta ?
Kysyn samalla mitä olen Blogissani kysynyt ihan vain kaikilta, "koskeeko ne teidän niin rakastamat LAIT myös Jumalaa / Jeesusta ?" ja ilmeisesti koskee sillä Jeesuksenkin PIDÄTTIVÄT aikansa KYTÄT. Eli absoluuttisimmat VIHOLLISET mitä maa päällään kantaa, mutta hay, jatka sinä typeränä elämistä, se on se suosituin laiffin muoto täällä Helvetissä. Mutta jos vastaat noihin niin ..luen mielelläni.
Ekku: Teoria toimii hyvin teoriassa.
Qroquius Kad: Itse epäilen että Pekurisella kyse oli omanlaisestaan uhoamisesta, joka olisi saattanut muuttua siinä vaiheessa kun olisi todella ymmärtänyt mitä tapahtuu. Mutta aivan totta, kyllähän kieltäytymisessä kyse on nykyään suurelta osin egotripistä, sillä punaiset paperit saa helpolla.
Ano 13.23: Näitäkin toki on.
Strix Senex: Sanoit tämän kirjoituksen oleelliset asiat, mutta tiiviimmässä muodossa.
Unknown: Jos käskettäisiin lähteä sotimaan monikulttuurin puolesta, niin minutkin löytäisi sivarista tai käpykaartista.
Pyssymies: Luokittelu voidaan tehdä monella eri tavalla. Omani oli enemmän filosofinen, sinulla käytännöllinen eikä yhtään sen oikeampi tai väärempi.
Sarja-ano 22.34-23.17 (oletan kaikkien kommenttien olevan samalta näppikseltä koska tyylilaji on sama): Regressio lienee kohdallani kroonista, koska ajatteluni ei ole millään tavoin muuttunut Ukrainan kriisin myötä.
Uhoamisesta olet aivan oikeassa – pasifisteilla uhoa riittää mutta sitten kun omalle kohdalle osuu, pasifismi lentää tuulettimeen. Eikä pasifismia tarvitse kuolemalla todistaa. Sen unohdin kirjoituksesta, että toki pasifisti voi lähteä karkuun johonkin sellaiseen maahan, jossa hänet otetaan vastaan. Siellä voi sitten hyppelehtiä yksisarvisten kanssa hunajajokien äärellä kunnes sikäläisen naapurimaan pikkudiktaattori päättää nielaista helpon saaliin. Kuten Rokan Antti totesi, jos sie juoksemaan lähet ni kyl hää peräst tulloo, elä yhtää eppäile.
Armeijaa käymättömiä ei tarvitse kaatopaikalle rahdata. Heidät on yleensä vapautettu hyvästä syystä ja kyllä asekuntoiset sitten tarvittaessa riviin kutsutaan.
Viimeinen kommentti oli kehnoimpia fantasiaolkiukkoja pitkään aikaan.
Paperinen Puskistahuutelija: Siltä varalta että et huomannut asiaa itse, niin toteat minun olevan moraaliton seinähullu mutta perusteluja tässä odottelisin sille, missä kohtaa tekstissä oli loogisia virheitä.
Jeesukselle löytyy armeijasta aina paikka vaikka aseettomana paarinkantajana. Parempiakin tehtäviä löytyisi, kuten irronneiden korvien paikkailu ja omien kaatuneiden herättäminen henkiin uudelleen taistelukykyisiksi. Lisätehtäviin voisi kuulua annosviinojen valmistaminen vedestä sekä maihinnousujoukkojen johtaminen jolkottelemalla järven yli. Sitä paitsi epäilen että Jeesuksella ei todellisuudessa ollut aseellista puolustautumista vastaan mitään, vai milläpä selität että Pietarilla sattui olemaan Getsemanen puutarhassa miekka sopivasti mukanaan?
Aika esimerkillisellä tavalla blogiteksti ja kommentit kuvastavat sellaisia kriisiytyvässä yhteisössä luonnostaan syntyviä tuntoja, joita Kropotkin teoksessaan "Mutual Aid" hyvin eritteli, eli suomalaisittain mutuaalituntoja.
Kun tosiapaikka tulee, ihmisestä tulee luonnostaan sellainen yhteisöeläin, joka hän lajityypillisesti onkin. Me eurooppalaisen uuden ajan individualistit emme yksilöllisesti pitkälle eriytyneen järkemme varassa omaa sosiaalista peruslaatuamme huomaa, mutta jos jokin uhka koskettaa koko yhteisöä, alkuperäisen laumaeläimen mutuaalitunnot heräävät spontaanisti -- mistä juuri ukrainalaisten tasitelutahto nyt antaa loistavan esimerkin.
On tietysti älytöntä keskustella teoreettisesti jostain "pasifismin filosofiasta", koska se on pelkkää yliyleistävien yleiskäsitteiden heiluttelua -- juurikin vastaavaa kuin mitä tekevät kaiken maailman "ihmisoikeusaktivistit" omissa skolastista käsiterealismia edustavissa ja juristerian pönkittämissä moralisoinneissaan. Oikeasti ihmisessä on se pasifistinenkin puoli, ja mitä se sitten tosipaikan tullen on, sitä ei todellakaan ratkaista missään aggressioita purkavassa militaarimielten terapiakeskustelussa.
Itse pidän pasifismia lähinnä älyllisenä rehellisyytenä. Se on sitä, että nähdään maailma ja ihminen oikein. Esimerkiksi Einstein oli pasifisti, samoin ne tiedemiehet, jotka perustivat ydinaseiden vastaisen rauhanliikkeen, Pugwashin. He näkivät mihin ydinasevarustelu voi johtaa -- sitävastoin sotilaat, jotka hokivat mantrojaan "uskottavasta puolustuksesta", rakensivat maailmaan sellaisen määrän ydinkärkiä, että niiden ilmakehään aiheuttama säteily olisi riittänyt tapaamaan jokaikisen maapallon ihmisen 16 000 eri kertaa.
Stephen Hawking rähisi halvaantuneesta suupielestään, että suurvaltojen olisi ensi alkuu puolitettava ydinasearsenaalinsa "ihan vain uskottavuuden vuoksi".
Se oli pasifistin lausunto. Hän kantoi rintapielessään aseistakieltäytyjäliikkeen harakanvarvasmerkkiä.
Jos esimerkiksi tämänhetkisen "erikoisoperaation" aikana joku venäläinen kieltäytyy osallistumasta "operaatioon", koska pitää sitä oikeudettomana hyökkäyksenä, en ainakaan minä hänen päätöstään menisi paheksumaankaan. Vallitseehan kaikkialla Venäjän ulkopuolella varsin laaja yksimielisyys siitä, että kyseessä on oikeudeton hyökkäys.
Ja oli Venäjällä loppuvuodesta 1939 epäilemättä niitäkin, jotka vastaavanlaisesta syystä kieltäytyivät tai olisivat halunneet kieltäytyä osallistumasta siihen "kansanhallituksen auttamiseen", johon Neuvostoliiton armeija silloin ryhtyi, pitäen sitä oikeudettomana hyökkäyksenä, jollaiseksi sen Kansainliittokin julisti.
Olisikin mielenkiintoista tietää, miksi yksi talvisodan ensimmäisen päivän pommeista Helsingissä osui suoraan Neuvostoliiton silloiseen suurlähetystötaloon. Todennäköisesti se johtui vain huonosta osumistarkkuudesta ja oli tarkoitettu johonkin muuhun kohteeseen - mutta entä jos se olikin jonkun ilmavoimien sotilaan protesti sitä vastaan, että hänet oli pakotettu hänen mielestään oikeudettomaan hyökkäykseen rauhantahtoista naapurimaata vastaan. Siinä tapauksessa se olisikin ollut täysosuma.
Täällä sarja-ano vielä , "Viimeinen kommentti oli kehnoimpia fantasiaolkiukkoja pitkään aikaan" joo ei ollut sellaiseksi tarkoitettu vaan ihan oikea oma mielipiteeni asioista,
monethan varmaankin pitävät minua jonkin sortin sotahulluna vaikken hulluna itseäni pidä.
Hyvää kevättä kuitenkin kaikille ...
Yritin vain ilmaista ettei kaikista ole kaikkeen ja joistakin ei vaan ole oikein mihinkään
näinhän se vaan on , mutta silloin kun he ovat omaa kansaa pitää vaan yrittää jelppiä tiettyyn
rajaan asti , muulloin maailmalla ei ole muuta ongelmaa kuin älytyn liikakansoitus.
Käytännöllinempä hyvinkin, kun olen käytännöllinen ihminen, Ja ajattelin jaottelun pienen kansallisvaltion kannalta. Suurvallan kannalta jako olisi varmasti erilainen. Ja jos Pekurinen olisi empinyt sotimista Märketin parin aarin rajariidan vuoksi olisi hyvin saanut jäädä henkiin. Mutta kun kyseessä oli koko kansan henkiin jääminen oli asia ihan eri.
Aina ei "punaisen paperin" haku ole toimiva idea. Kun puolituttu yrittäjä sai viimein kalliit monitoimikoneet - velaksi - ja urakan niille, ei siihen saumaan sopinut yhtään lähteä viikkosotalla kertamaan, eikä alkaa hakea hullun papereita. Rahaa tuli vain ajamalla ja lainoja piti lyhentää. Ja puita piti toimittaa, muuten urakka irtisanotaan. Joku tärkeä martelaanpierijä esikunnassa sitten tiesi, että kyllä yhtä miestä sotaharjoitus kaipaa, paitsi ei sivaria.
Pyssymies
Eihän kertaamaan mikään pakko ole mennä, jättää menemättä ja aikanaan tulee kutsu käräjille. Siellä määrätään 20-50 päiväsakkoa ja sen jälkeen tuskin ihan heti kutsua tulee.
Toinen tapa on mennä kertausharjoituksiin ja sanoa lääkärintarkastuksessa olevansa kipeä. Lääkäri lyö leiman paperiin ja voi lähteä kotiin. Etukäteenkn voi hakea sairaslomaa ja ilmoittaa esikuntaan, että lähettävät ambulanssin jos haluavat osallistuvan armeijan lekurin tarkastukseen. Selkä, pää, jalkapohjat tai henkisesti niin väsynyt ettei kykene tulemaan paikalle omin avuin.
Ei Suomessa ole pakko tehdä yhtään mitään jos ei huvita.
Eikö olekin mukavampi asua Suomessa kuin sellaisessa maassa, jossa pakotetaan tekemään hakatuksi joutumisen ja ikkunasta putoamisen uhalla eikä vankilassa porata takapuoleen?
Ja nyt sitten kaikille jäitä hattuun!
Me kaikki tiedämme, että Ukrainassa on sota. Ja se on yksinomaan tragedia - ei asiantila, jossa tehdään sankaritöitä ja tienataan mitaleja ja osoitetaan miehuutta. Tapio Rautavaaran sanoin todelliset mitalit näkyvät vain saunassa.
Ruukinmatruunan oma ukki oli viiden sodan veteraani. Hän ei ikinä puhunut sodista selvin päin. On selvää, että ne, jotka eivät haavoittuneet fyysisesti, saivat vamman sieluunsa. Ja Roland Bartetzkon sanoin kovimmat uhoajat ovat tosipaikan tullen pelkureita - henkseleitä sopii paukutella vasta, kun on kohdannut tosipaikan. Bartetzko itse on Jugoslavian hajoamissotien veteraani ja Bundeswehrin laskuvarjojääkäri.
Eli lopettakaa ajoissa se sodalla ja urotöillä fantasiointi. Sota voidaan tiivistää neljään sanaan: kylmä, nälkä, väsymys ja pelko.
Asevelvollisuus on hirvittävin tragedia, mikä ihmiskuntaa on kohdannut, sillä ilman sitä kaksi maailmansotaa ja niiden hirveä joukkoteurastus ei olisi ollut mahdollista. Asevelvollisuus ei myöskään ole mikään partio- tai urheiluleiri, vaan rinnastettavissa vankilaan tai mihin tahansa pakkolaitokseen, ja siellä pätevät vankiloiden ja muiden pakkolaitosten ihmissuhteet ja hierarkiat, ja siellä joutuu kohtaamaan kaikki ne entiset koulukiusaajat ja muut sellaiset p*skiaiset, joihin ei siviilissä koskiski kolmen metrin kepilläkään.
Ruukinmatruunan yksi lähisukulainen on eläinlääkäri, syvästi uskonnollinen, ja käynyt sivarin. Hänestä ei olisi saanut sotilasta kirveelläkään. Kaksi muuta tuttua puolestaan kävivät sivarin, koska heillä on niin paha astma, ettei kasarmielämästä olisi tullut mitään, mutta kumpikin heistä halusi tehdä tehtävänsä tämän yhteiskunnan puolesta. Tämä, jos jokin, on arvostettavaa.
On myös luultavaa, että kenestäkään teistä ei olisi ampumaan omia. Arndt Pekurisen keissi oli murha - ja myös kaikki kapteeni Valkosen komppanian miehet ymmärsivät, että nyt tehdään murha. Kolme tehtävään määrättyä miestä kieltäytyi. Vasta neljäs suostui. Yksi kaikkein tärkeimpiä konfliktinhallinnan sääntöjä on, että marttyyrejä ei tule tehdä, ja Pekurinen kuoli marttyyrinä - hänet muistetaan tänäkin päivänä. Tuo keissi on ikuinen häpeätahra Suomen raskaan muutoin kunniakkaassa historiassa.
Ukrainan sota on osoittanut, että massa-armeijoiden aika on ohi. Kuukauden sodan jälkeen Venäjä on konkurssitilassa, ja sen armeija kertakaikkiaan luhistumistilassa. Me emme enää kertakaikkiaan tarvitse samanlaista puolen miljoonan ukon heinäsirkkalaumaa kuin 2MS aikana, ja kapiaisten arvio siitä, että vain noin puolet varusmiehistä kelpaavat tosipaikan tullen sotilaiksi, on todennäköisesti oikea - se toinen puoli koulutetaan turhaan.
Omien aivojen käyttö ei ole kiellettyä ja toisinaan myös suotavaa.
Tapauksesta Pekurinen vielä:
Hän tiesi täsmälleen, mitä oli tapahtumassa ja hän tiesi täsmälleen, että häntä oltiin nyt murhaamassa. Ja hän oli valmis kuolemaan aatteensa marttyyrina.
Vuonna 1941 sotahulluus oli vallannut lähes koko Suomen kansan - nyt mentiin ottamaan revanssia ja antamaan köniin punary55älle ja nyt kaverina oli Suur-Saksa. Ja niinpä tässä tarjoutui oiva tilaisuus ottaa tuo Pekurisen kiusankappale legitiimisti hengiltä.
Pekurinen oli pantu Talvisodan aikana vankilaan, ja Jatkosodan alettua 1941 hänet määrättiin etulinjaan. Käskyssä määrättiin huolehdittavaksi, että Pekurinen tarttuu aseeseen ja käyttää sitä. Pekurinen kieltäytyi tästä edelleen johdonmukaisesti. ”Turhaan toitte Vienaan korpeen tapettavaksi. Olisitte voinut tappaa Helsingissäkin”, hänen tiedetään sanoneen autokyydissä kohti etulinjaa.
Sotahulluus (joka sattumoisin vaivaa Kremliä kroonisesti) on h*lkkarin paha asia konfliktinhallinnan kannalta. Sotaa pitää käydä järjellä, ei tunteella. Ja ennenkaikkea kenestäkään ei pidä tehdä aatteensa marttyyria.
Pekurinen tiesi, että hänet tapetaan, ja hän oli valmis kuolemaan aatteensa edestä. Pitkällä aikavälillä voidaan todeta, että hän on osoittautunut kuolleena vaarallisemmaksi kuin elävänä.
Kaikille vielä:
Jos slobon seikkailuista Ukrainassa tehtäisiin elokuva, se olisi Me sotasankarit - slobon toiminta on ollut vähän niinkuin Joseph Hellerin kirjassa Catch-22. Moskovan gonalla ei ole mitään intressiä kuolla sen enempää Putinin kuin hänen kleptokraattiensa puolesta eikä hänellä ole kopeeekkaakaan kiinni omaa rahaa siinä sotimisessa. Ainoa, mikä venäläistä asevelvollista motivoi, on henkilökohtainen selviytyminen a) henki b) pälli c) työkyky tallella.
Sota nykypäivänä ei enää kuulu amatööreille. Se kuuluu ammattilaisille. Eivät Ukrainassakaan niitä tappioita ole aiheuttaneet rynkyn kanssa riehuvat puskajussit, vaan teknologia ja niiden käyttäjät - Javelinit, droonit, NLAWit, tarkka-ampujat jne.
Molemmat puolet kaupan päälle käyttävät ulkomaisia vapaaehtoisia ja mielellään sellaisia, joilla on aiempaa sotilaskokemusta. Venäjän bashi-bazukit eivät ole oikein vakuuttaneet, mutta Ukrainan puolella paikallinen muukalaislegioona on selvinnyt tehtävästään hyvin.
Ukrainan sota on myös osoittanut, kuinka tärkeä merkitys on taistelutahdolla ja motivaatiolla. Kaikki sodankäynti on inhimillisen tahdon vaikutusta inhimilliseen tahtoon fyysisellä väkivallalla höystettynä, ei aineen vaikutusta aineeeen. Slobo lähti koulukiusaajan elkein Ukrainaan pelottelemaan ja öykkäröimään, kuvitellen että Ukraina antautuisi heti. Kun ensimmäinen päivä oli ohi ja Ukraina yhä pystyssä, ruukinmatruunalle oli itsestään selvää, että Ukraina tulisi voittamaan tämän sodan. Koska maanpuolustustahto. Slobo ei lähtenyt sotimaan, se lähti öykkäröimään, ja lopputulema on sen mukainen. Mitä pitempään sota jatkuu, sitä enemmän se pelaa Ukrainan pussiin.
On kyseenalaista, luodaanko sitä maanpuolustustahtoa pakottamalla ja rangaistuksen uhalla. Yksi vapaaehtoinen vastaa viittäkymmentä pakotettua.
Tässä voi pohtia myös sellaista skenaariota, että mikä moraalinen velvollisuus jos venäjä hyökkäisi suomeen olisi puolustaa tätä maata jos ei ole sukulaisia, eikä omista muutakaan KOSKA: Jos ei muista milloin tässä maassa olisi ollut hallitus joka ei olisi hankaloittanut, kurjistanut, vaarantanut, rajoittanut laskenut elämän laatua ja viimekädessä väkivallalla pakottanut tekemään _heidän_ tahtonsa mukaan jopa asiossa joiden ei pitäisi kuulua kenellekkään tai että koskaan olisin voinut äänestämällä asiohin edes vaikuttaa, olenhan niin kuitenkin tehnyt. Ainut moraalinen syy olisi valita kahden pahan väliltä? Entä jos toivoo noille elämän kurjistajille edes hiukan köyhempää ja että myös niiden elämää ja puheita rajattaisiin(ikävä, että heitä ei edes kiinosta sanoa mitään mahdollisesti kiellettyä) saattaisi olla pieni mahdollisuus, että heihin kohdistuisi sitä paskaa mitä eivät ole itse koskaan kokeneet, muutenhan he ovat parhaassa mahdollisessa turvassa jonka ovat rakentaneet ne jotka ovat myös puolustamassa ja heidän mahdollisuus kuolla on sama kuin normaalina päivänä ja itse ei tarvitse edelleenkään edes kokata. Siis jos ei ole muuta puolustettavaa kuin hallitus niin miksi? Ovathan nuo kuitenkin jo myyneet valtion omaisuuden joten senkään jaossa ei olisi mitään uutta, "sananvastuu" säilyisi luultavasti suurinpiirtein samanlaisena. Jos oikein haluaa motivoitua niin suomalaiset ovat pääosin tyhmiä, epärehellisiä, ahneita, empatikyvyttömiä psykopaatteja ja opportunisteja jos se, että sen näköinen hallinto kuin kansa pitää paikkansa. Tuleeko keke roosperi perheineen puolustamaan maata? Onko herlinit rintamalla suojelemassa omaisuuttaan vai onko se kansan jonka naamalle syljettävää räkää he rahoittavat? Tuleeko puolustajat saamaan edes löytöpalkkion määräämän korvauksen siitä omaisuudesta jne. ja tasa-arvo. Lentääkö yksikään rikas learjetillä takaisin suomeen puolustamaan valtion heille myöntämiä etusuuksia ja kasvualustaa? Blogistin mielestä tietysti näin ajatteleville joilla ei ole rahaa yksityiskoneeseen tulisi laittaa kuula kaaliin. Pitäisikö niille ulkomailla eläjilliä varten perustaa sellainen israelin natsejen metsästäjiä vastavaa järjestö joka hoitaisi sen kuulan miljonääreille sodan jälkeen? Entä jos ne venäläiset eivät kuitenkaan ole ainoat viholliset voiko samaan syssyyn sitten hoitaa muutkin jos noihin aikaisempiin vasta myöntävästi niin mielestäni tulisi? Oikeasti kuka uskoo, että tietty etuoikeutettu ryhmä noudattaa sitä velvollisuuttaan. Tämä juttu koski vain _moraalista velvollisuutta_
Noilla perusteilla suurempi velvollisuus on suojella vaikka uutta-seelantia koska siellä ne ei ole tehneet mitää pahaa suomalaisia kohtaan, vaatineet sanojen kieltämistä tai rajoittaneet metsään paskomista eikä rokottanut niiltä puoliatuloistaan(ellei sitten ole saanut kehitysapua), eikä ne ole edes niin tyhmiä, että istuisivat suomen eduskunnassa pohtimassa uusia kieltoja.
Ja tätä voisi blogisti pohtia jos venäjä valtaisi suomen niin muuttuisiko oikeasti mikään hallinnossa, vain perussuomalaiset kiellettäisiin muut puolueet luultavasti jatkaisivat puhuen ja tehden _täsmälleen samaa paskaa_ kuin nyt ja tarjasta tulisi taas presidentti mediakentässä tuskin muuttuisi mikään muu kuin, että venäläinen kulttuuri olisi parempaa kulttuuria ja heiltä pystyisimme oppimaan paljon?
Tulipas paljon paskaa, pitäisi kai aloittaa oma blogi, "sekomelskan suodatusta - satunnaisia järjen hiveniä".
Sota pitäisi käydä hallitusten kesken, laitettaisiin ne häkkiin ja voittaja ottaisi vastapuolen tönön haltuun tietysti venäjällä on ylivoima, eikä ne suostuisi rehelliseen otteluun aattensa puolesta ja suomalaiset ei uskaltaisi kun jo kadulla horjahtaminen on kuolemaan verrattava tapahtuma ja vastapuoli saattaisi käyttää loukkaavia sanoja jotka veisi vähintään tajun. Miksi yhdessäkään rauhan-neuvottelussa tiettävästi kukaan ei ole ehdottanut tälläistä? Nyt kun ne ukrainan ja venäjän tyypit neuvottelee niin tehtäisin tuollainen ehdotus ja jo se ehdotus televisiotaisiin ympäri maailmaa niin selviäsi kummalla puolella on pelkureita.
Voi Seppoa. Ei filosofista saa ydinfyysikkoa vaikka giljotiiniin laittaisi. Tuo säteilyväite on niin posketon, että ilmeisesti vain Alkon kassalla on sellainen fysiikan tietämys, jolla sellaisen väitteen tieteellinen pätevyys varmistetaan.
Ruukinmatruuna suoltaa paskaa. Pekurinen oli siipeilijä, joka ansaitsi kuulan kalloonsa.
Asevelvollisuusarmeijojen aika ei todellakaan ole ohi. Vain väkirikkailla mailla on mahdollisuus kerätä riittävästi väkeä palkkakonstein. Esimerkiksi Israel olisi hävitetty maailmankartalta, jos sillä olisi pelkkä ammattiarmeija. Venäjän käyttö esimerkkinä on niin absurdi, että Ruukinmatruunan sotilaallisella ymmärryksellä voi pyyhkiä ripulia.
Mitä tulee sotamuisteloihin, niin ei minun suvussani tarvinnut umpikänniä niistä muistelemisiin. Joten ei kannattaisi yleistää yhden juopon perusteella.
Taitaa Ruukinmatruuna olla Ayn Randin naisia.
Trilisser, argumenttisi on olkiukko yhdistyneenä asenteelliseen kielenkäyttöön.
Israel on sotaakäyvä valtio, mutta sielläkin miehistä vain noin puolet ja naisista vain noin kolmasosa suorittaa asevelvollisuuden. Mitä maailmankartalta pyyhkimiseen tulee, kannattaa lukea Norvell Atkinen essee "Why Arabs Lose Wars" (https://www.meforum.org/441/why-arabs-lose-wars).
Venäläisten asevelvollisten suorituskyky Ukrainassa ei oikein vakuuta - kuten ei rohkaissut argentiinalaisten asevelvollistenkaan Falklandeilla 1982 eikä irakilaisten 2003. Siksi amatöörit nykypäivänä maanpuolustuksessa ovat vaarallinen asia. Toki tilanne voi olla eri, kun taistellaan vihattua vihollista vastaan omalla maaperällä.
Yleensä nuoret miehet pääsevät sotahulluudesta yli jo armeijassa ja viimeistään noin 25 vee iässä, kun pitää alkaa miettiä perheen perustamista ja muksuja. Jotkut eivät pääse siitä ikinä.
Tiedoksi: Poistin muutamia anonyymeja kommentteja, joiden punaista tai minkään muunkaan väristä lankaa ei kyennyt ainakaan omalla valitettavan alhaisella älykkyysosamäärälläni havaitsemaan. Tai kuten kyseinen kommentaattori olisi kirjoittanut, älykkyys osa määrälläni.
Seppo Oikkonen: Ydinase on rauhan varmin takaaja. USA ei uskalla auttaa Ukrainaa, koska silloin kaksi ydinasemaata olisi keskenään sodassa. Israelin itsenäisyys kestäisi noin 72 tuntia, mikäli se luopuisi ydinaseestaan. Jos Venäjä luopuisi ydinaseestaan, Kiinan länsiraja kulkisi viikkoa myöhemmin Uralilla.
Ano 10.32: On eri asia kieltäytyä poliittisista syistä kuin pasifismin takia. Kuten aiemmin kommentissa totesin, en minäkään lähtisi sotimaan monikulttuurin puolesta.
Ano 15.55: Ja sitten sitä liikakansoitusta lähdetään purkamaan väärästä päästä eli Ukrainasta.
Pyssymies: Näitäkin tapauksia on valitettavasti nähty. Sotavaltiolla luulisi olevan vähän enemmän joustoa ja tietääkseni sitä yleensä löytyykin.
klova: Voi käydä niinkin että se pakko tulee eteen ennemmin kuin arvaakaan.
Qroquius Kad: Ilmeisesti ei ainakaan sivareiden mielestä.
Ano 12.12: Siis tähän tapaan. Taitaisi Ukraina olla Klitshkon veljesten ansiosta aika vahvoilla.
Trilisser: Asiaa, mutta kohteliaampaa kielenkäyttöä kiitos.
Ironmistress: Toistan muutaman vuoden takaisen kommenttini ja pyydän antamaan esimerkin historiasta tilanteesta, jossa todetaan että asevelvollisuusarmeijalla ei tule tästä sodasta mitään ja siirrytään kesken sodan ammattiarmeijaan. Päinvastaisesta löytyy esimerkkejä… hmm, oikeastaan kaikista maista joissa on ollut ammattiarmeija.
Ukrainassa lopetettiin asevelvollisuus 2013 ja sitä ennenkin lienee vain murto-osa muuten kelvollisesta väestöstä suorittanut palveluksen. En usko että Venäjä olisi hyökännyt, jos Ukrainalla olisi ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana koulutettu reservi.
Puolet asevelvollisista lienee enemmän tai vähemmän hyödyttömiä. Ongelma on se, että varmasti ei voi tietää kumpaan puoleen kukakin kuuluu. Edes omat, saati sitten viholliset joilla on tapana katsoa lukumääriä. Yksi prikaati on huonompi kuin kaksi.
Pekurisen tapaus olisi totta kai pitänyt hoitaa paremmin, mutta se oli sota-aikaa ja silloin sattuu kaikenlaista. Enkä ole todellakaan vakuuttunut että Pekurinen uskoi mitä tapahtuu. Siihen vaaditaan se että näkee ensin miten toiselle samanlaiselle käy.
Ukraina ei tätä sotaa voita, jos voittoon vaaditaan se että maan alue kasvaa tai että sen tilanne jollain muulla tavoin paranee. Päinvastoin, on ilmeistä että rauhansopimusta ei tule ellei Ukraina luovu Krimistä. Voipi olla että Itä-Ukrainaankin tulee jonkinlainen autonominen alue, joka pyritään kaappaamaan äiti-Venäjän helmoihin heti tilaisuuden tulleen. Se on kyllä totta että Venäjä ei luultavasti saa tältä sodalta minimitavoitettaan täytettyä. Minimitavoite oli luultavasti Krim, Itä-Ukraina ja maakäytävä Transnistriaan. Jolloin jäljelle olisi jäänyt sisämaahan suljettu tynkä-Ukraina odottamaan seuraavaa tilaisuutta.
”Yksi vapaaehtoinen vastaa viittäkymmentä pakotettua.” Tämä on tietysti kielikuva ja liioittelua, mutta totta sinänsä että vapaaehtoisuus on parempi. Sovitaan nyt vaikka kymmentä (itse tarjoaisin maksimissaan viittä, mutta tullaan vastaan). Sanotaan että ammattiarmeija-Suomessa olisi vaikka viisikymmentätuhatta ammattisotilasta. Jos näitä vastaan heitetään puoli miljoonaa pakotettua venäläistä (toki näistäkin osa on ammattilaisia), niin suhdeluvulla 1:10 puntit ovat tasan. Jos näiden viidenkymmenentuhannen ammattilaisen rinnalla on puoli miljoonaa asevelvollista, voima tuplaantuu. Luultavasti reilusti enemmänkin, sillä siinä vaiheessa kun telaketjut alkavat kolista Vaalimaan lähellä niin noista puolesta miljoonasta ainakin puolet ovat siinä vaiheessa vapaaehtoisia eivätkä pakotettuja.
Israelin väestöstä asepalvelusta eivät ymmärrettävistä syistä suorita palestiinalaiset ja muut ääriryhmät. Niistä joista on jotain hyötyä lähes kaikki suorittavat.
Britit eivät tarvinneet Falklandille asevelvollisuusarmeijaa. Niille saarille ei mahtunut edes koko brittien ammattiarmeija. Jos britit olisivat halunneet vallata Argentiinan, siihen taas ei olisi ammattiarmeija riittänyt. Siitä voidaan toki kiistellä olisiko briteillä ollut Falklandilla kovemmat paikat jos Argentiina olisi keskittänyt sinne koko ammattiarmeijansa. Luultavasti ei, koska se oli sen verran pieni. Irakilaisia ei kannata tässä yhteydessä edes mainita.
Superkirkas punainen lanka: Armeija on liian pitkä.
Punainen lanka: Normaali-ihminen kykenee sisäistämään armeijassa opitut asiat huomattavasti nopeammin.
Tulipunainen lanka: Vähänkin normaali-ihmistä kykenevämpää vituttaa jo suunnatomasti tuo aika suhteutettuna saavutettuihin uusiin kykyihin, cv:ssäkään "pätevöitynyt lusmuilija" ei paina mitään. siviilipalveluksessa on mahdollista tehdä jotain oikeasti hyödyllistä myös, vaikka korjata sakon liukuhihnaa mutta se ei ole pointti.
Oranssi lanka: Halla-Aho on yhteiskunnalle hyödytön yksilö koska ei käynyt armeijaa -->Roskiin
Harmaa melankolinen lanka: Sillä joka ymmärtää mustat langat ei ole hajuakaan millainen ihmisen pitää olla, että armeijasta löytää jotain rohkeutta vaativaa ellei sotkua ja sitoutumista tuhlaamaan rajoitettuja nuoruusvuosia lasketa siihen.
Vihreä lanka: Luojan kiitos lopetettu, tosin sekin olisi mahdollista tehdä pakolliseksi.
Matta musta(pimemässä): Armeijassa opitaan lusmuilemaan 4/5 osa ajasta. Pakollisuus, kaikkien valmistuminen päteväksi lusmuilijaksi ja ajankäytön haaskuu sopii hyvin esim. Jonkun uuden palkkiovirkatoimikunnan määrätyksi vuosi toiminnaksi, viranhaltijoille omienaikataulujen laatimiseksi raksiruutuun lupien myöntämiseksi ja muihin virkoihin sekä myös pätevöittää pakkopuolustamaan pakkoruotsinkieltä sekä siihen lukiossa vertautuvaa pakkoliikuntaa. Kansantaloudellisesti tuollaisen ajankäytön tuhlaajat ja kusipäisimpien (suomenruotsalaisten)johtajien perseen-nuolijat ovat vahingollisia, tästä langasta tulisi köysi jos tuon perustelisi kunnolla.
Vantablack: Yhdys -sana virheet ja puuttuva pilkku tekevät asioden sisäistämisestä hiukan haastavaa jos nopea muisti ei ylety virkkeen alkuun voi sana hämärtää kykyä hahmottaa suurempaa sisältöä jos ei ole varma oliko se yhtä vai eri lausetta kun kokonaisuus on laaja ja voikin silmillä.
Irtorihma saumassa: En tiedä yhtään henkilöä, siis MIESTÄ(Tietoa yleisestä suomalaisten heikosta geeniperimästä joka vaati laitos jakson miehistymiseen minulla ei ole.) joka ei olisi armeijassa oppinut tuota tärkeintä tehtävää(lusmuilu) jos ei aikaisemmin osannut.
Nukkaa:
Armeija pitäisi olla mahdollista suorittaa vaikka "urakalla", oppisipa ainakin jotain työelämässä hyödyllistä. Kun vertailet noita älykkyyksiä, eli mahdollisuus myös että vertailet ihmisten tyhmyyksiä niin onko sinulle selvää kuinka tyhmä ihmisen pitää olla jotta armeijassa oppii siinä ajassa nipin napin sen mitä piti?
Ja ei, en ole lopettamassa varuskuntia ja nämä päätelmät on tehty "laajasta" määrästä kuultuja kiroiluija lusmuiksi valmistuneilta ihan järkeviltä ihmisiltä.
Kyseenalainen lanka: Jos Halla-Aho olisi käynyt armeijan olisko hän armeijassa opitun ansiosta osannut sanoa Soinille "Kyllä herra johtaja" siivoten suunsa, jälkensä ja syöden sanansa kuin MIES, hallitus-sopimuksen ylikomentajakenraali orpon arvomääräysten mukaisesti pettäen.
Mahtaa Soini tuumia kuinka armeija aikaa olisi pitänyt aikoja sitten pidentää. Sinisiksi kääntyneet olivat sentään käyneet armeijan. :=
Tuolla tavoin Ukrainalle kävi 2014. Tuolloin asevelvolliset lähtivät livohkaan, ja ainoat, jotka tekivät slobolle mitään vastarintaa, olivat ulkomaiset palkkasoturit. Tämän jälkeen Ukraina kasvatti itselleen boltsit. Toinen esimerkki on tietysti Firenze, jossa Niccolò Machiavelli yritti rakentaa asevelvollisarmeijaa. Homma meni niin pahasti päärynänmuotoiseksi, että tarvittiin kondottieeri Carmagnola paikkaamaan asia.
Jos Pekurinen olisi pantu vähin äänin vaikkapa ambulanssikuskiksi (hän oli siviilissä autonkuljettaja), kukaan ei olisi kuullut hänestä tämän jälkeen yhtään mitään. Hän olisi suorittanut palveluksensa Suomelle, saattanut kaatua tai haavoittua pommituksessa, tai selvitä. Mutta 1941 kaikille oli keltainen neste noussut päähän, ja hänestä piti tehdä esimerkki. Hänestä tieten tahtoen tehtiinkin marttyyri. Ei noin.
Muistanet, mitä Sir Basil Liddell Hart totesi konflikteista: sota on inhimillisen tahdon kamppailua inhimillistä tahtoa vastaan höystettynä fyysisellä väkivallalla, ei numeroiden taistelua numeroita vastaan eikä materian kamppailua materiaa vastaan. Ja siksi Ukraina tulee voittamaan sodan.
Syystä että Venäjältä puuttuu se sodan inhimillinen komponentti - taistelutahto - aivan täysin. Sen armeija on kertakaikkiaan hajoamistilassa ja sen huolto kaaoksessa. Tässä tilanteessa venäläisten lukumäärät alkavat toimia itseään vastaan - koska kun logistiikka on kaaoksessa, myös joukot joutuvat kaaokseen. Asevelvolliset haluavat vain kotiin, he hylkäävät ajoneuvojaan ja varusteitaan, alemmat upseerit ja sopimussotilaat eivät uskalla ottaa aloitetta, koska he tietävät että jos menee pieleen, heidät pannaan teloitusryhmän eteen (kun ei tee yhtään mitään, ei tee virheitäkään), ja kun herra kenraalimajuri joutuu tulemaan mikromanageroimaan pataljoonaa tai komppaniaa, hänet snaipataan. Venäjä on menettänyt jo neljä kenraalia ja kymmenen everstiä ja everstiluutnantin sekä yhden tsetseenien sotaherran tarkka-ampujille.
Venäjä alkaa kaapia jo laarin pohjaa. Venäjä on menettänyt sadoittain panssarivaunuja ja kymmenittäin ilma-aluksia, ja siltä alkavat ohjukset ja täsmäaseet loppua. Venäjä ei ole saanut ilmaherruutta, eikä se kykene taistelemaan ukrainalaisia sotavoimia vastaan. Ainoa, mihin se kykenee, on siviilikohteiden terroripommitus - joka puolestaan havaittiin jo 2MS aikana äärimmäisen typeräksi taktiikaksi, sillä se vain vahvistaa vihollisen taistelutahtoa.
Sota maksaa Venäjälle 20 mrd euroa päivässä, ja Venäjän talous on jo nyt selvitystilassa. Venäjän sotakassasta hupeni puolet kun länkkärit konfiskoivat venäläisten varat, ja Luoja yksin tietää, kuinka paljon kenraalit ovat kavaltaneet varoja omaan fikkaansa. Venäjältä loppuvat miehet, kalusto ja raha. He ovat jo joutuneet palkkaamaan Syyriasta ja Tsetseniasta palkkasotureita kun omat miehet loppuvat.
Liddell Hartin mukaan sota on hävitty, kun toinen osapuoli päättää, että se on hävitty. Mainio esimerkki tästä on Mukdenin taistelu 1905 kun Kuropatkin määräsi yleisen perääntymisen - joka muuttui kaoottiseksi paoksi. Jos hän olisi päättänyt pitää asemat, japanilaiset eivät olisi päässeet mihinkään.
Ukrainalaiset kutsuvat venäläisiä "örkeiksi". Tämä kertoo sodan luonteesta jotain.
Morgoth voi pettää joitakuita kaiken aikaa ja kaikkia jonkun aikaa, mutta ei kaikkia kaiken aikaa. Ennemmin tai myöhemmin käy kuin Afganistanissa. Venäläinen valehtelutaito toimii jonkin aikaa, mutta ei loputtomiin. On todennäköistä, että Morgothin lähtölaskenta on jo alkanut.
Tässäpä sitten laulu, joka kuvaa Venäjän sodanjohtoa täydellisesti: https://www.youtube.com/watch?v=Rs3dPaz9nAo
Ano 20.12 ja 20.45: No nyt oli lankaa josta sai kiinni. Totta tuo on, että lusmuilun jalon taidon oppii armeijassa hyvin. Semmoinen juttu kuitenkin on, että armeijaa ei juurikaan voi räätälöidä. Yksi tyrii ja kaikkia rangaistaan. Kuulostaa epäreilulta länsimaiseen yksilöllisyyteen tottuneelta. On kuitenkin oikea systeemi armeijan kouluttamisen kannalta. Tajusin tämän erään sotaharjoituksen kokemuksen perusteella. Yksityiskohtiin menemättä, yksi tyri (sillä kertaa se en ollut minä) ja sen seurauksena tositilanteessa noin neljäsosa meistä olisi ollut kuolleita, noin neljäsosa sotavankeja ja noin neljäsosa haavoittuneita sotavankeja.
Ironmistress: Ukrainan sota on malliesimerkki siitä mitä tapahtuu kun lähdetään haluttomalla armeijalla valloitussotaan ja kohdataankin vastaan paneva vihollinen. Asevelvollisarmeija sopii huonosti tällaiseen. Edelleen epäillä sopii olisiko Venäjän resursseilla saatu kasattua kokoon riittävän vahva ammattiarmeija joka olisi suoriutunut tuon paremmin. Enkä edelleenkään jaksa uskoa pätkääkään siihen että Ukraina saisi sodan seurauksena Itä-Ukrainan paremmin haltuunsa saati sitten Krimiä takaisin.
Venäläisiä ei voi kusettaa loputtomiin mutta aika pitkään ja senkään jälkeen kun kusetus on loppunut on ihan turha odottaa että kansa nousisi vastarintaan. Putin voi kukistua vain palatsivallankaappauksella.
Todettakoon noista sivariin menijöistä vielä, että on vielä kaksi muutakin tyyppiä:
1) ne, joilla on jokin vakava astma tai allergia, ja jotka eivät pysty elämään a) kasarmilla b) metsäkeikoilla. On julkinen salaisuus, että aika monessa varuskunnassa on mittava sisäilmaongelma ja homeongelma. Omasta ystäväpiiristä löytyy kaksi tällaista.
2) ne, joilla on taustalla mielenterveyden ongelmia, koulukiusaamista, jokin henkinen, fyysinen, psyykkinen tai seksuaalinen poikkeavuus ja jotka eivät kertakaikkiaan kestä armeijan hyvin raakaa vankilamaista kiusaamisilmapiiriä. Monet esiintyvät taiteilijat, kuten Hector ja Juice, ovat kuuluneet tähän ryhmään.
On moraalisesti väärin panna tiettyjen ammattiryhmien, kuten pappien, lääkärien, hoitsujen jne edustajat tai opiskelijat opettelemaan toisen ihmisen tappamista. Siksi heillekin sivari on käypä vaihtoehto.
Kävin aikanani nuoruudessani armeijan - 8kk. Vitutti ja raskaasti, mutta kävin, koska
-no, se vaan piti käydä. Ja mitä sitten : kahdet kertausharjoitukset päälle. Eipä nuo ole mua syöneet senaikaisen vitutuksen lisäksi. Senkin kesti kun oli porukkaa ympärillä., Kävin muutama vuosi sitten inttini varuskunnassa juhlistamassa armijankäyntini 50-iä. Tämä maa ei tarvitse lusmuilijoita, vaan niitä, jotka tekee, mitä pitää tehdä.
Tässäpä sitten kaikille viikonlopuksi yhteislaulu, "Purukumimies". Sävel on siis Brita Koivusen "Suklaasydän".
Kun Kremlin miehen karuimman
Näin nurkassa Kaakkois-Euroopan
Niin syystä jota tiedä en
Hän alkoi sinne hyökkäyksen
Hän Harkovaakin pommittaa
Ja ryöstää minkä irti saa
Mut pohjimmiltaan, kaikki ties
Hän on pelkkä purukumimies
Imperiumin pystyttely Ukrainaan jo hänet vei
Vaikka minkä räpistelee, eteenpäin vain pääse ei
Bumtsibum, bumtsibumbum
Bumtsibum, bumtsibumbum
Hän uhkailee jo Eurooppaa
ja valehtelee aina vaan
mutt' turha on jo puuhansa
kun ei saa ilmaherruutta
Kelirikko Ukrainassa imperiumin hyydyttää
vaikka kuinka pieksee suuta, häntä tuskin tyydyttää
Kun aikansa hän sählää niin
vie maansa hän jo konkurssiin
ja tekee valtakunnastaan
hän uuden Pohjois-Korean
Ydinasemonopolit nyt jo murtuu sulaen
Mitkään aseet eivät estä sortumista vanjojen
Jahas minut kotiutetettiin saunamajurin arvolla, mutta ei ole tarvinnut käydä kertaamassa ..
-jpt-
Tuosta resuseista tuli mielen, että 2000-luvun alussa kun Yhdysvallat toiseen perisanlahden sotaan, joutu se aneleen kanssa varoja Japanilta, Sudeilta ja euroopasta ja ties mistä, vaikka sielläkin oli vastassa täysib taisteluhaluton armeija poislukein saddamin valiokaartin ..
-jpt-
Vaivaudun nyt sitten jatko-kommentoimaan. En tosin tiedä ihan mitä sanoa noin typerään "argumenttiin" tai maailmankuvaan.. ajatella että olet aikuinen mies !!? Kristus vittu sentään.
Eli koska jollain tyypillä 2000 vuotta sitten oli keppi puutarhassa mukanaan, tämä tarkoittaa että nyt 2022 on ihan oikein ja ok sulkea toisia VANKILAAN jos eivät suostu VALTION komennettavaksi taisteluorjaksi ja ainakin yritä murhata ventovieraita ? Et sä kauheen kajahtanu o ? HAHAhahaaaaaaaaaaaa.
MITEN teistä junttimiehistä tulee noita tuollaisia mulkkuja kusipäitä ?! Hei ?! MIKÄ IHME se on se... metodi tai tapahtuma tai tapahtumien ketju tjns ? MIKÄ sen aikaansaa ?? Minä en ole ikinä käsittänyt tätä tähän ikään mennessä.
Ja tajuathan 2 asiaa, sinä KOMENTELET itseään JUMALAA / rakkautta, tekemään ...mitä SINÄ ja tunkkainen vitun VALTIO haluaa eli Jumalan vastanapa eli siis valtio... ja toisekseen, Raamatulla ei muutoin ole juuri MITÄÄN merkitystä tai sen sisällöllä tai tapahtumilla kuin niillä mitkä ovat tikkusuoraan itse Yeshuan sanoja ja tekoja, KAIKKI muu on IHMISESTÄ. Ei todellakaan Jumalasta.
Sanon vain että sinulla on henkistä kasvua tiedossa yllättävän paljon ja laajalti.
Ironmistress: Jos on terveysongelma joka aiheuttaa haittoja niin se on sitten armeijan asia antaa vapautus. Mitä lääkäreihin, pappeihin ynnä muihin tulee niin lääkäreille ja papeille löytyy sotavaltion palveluksessa muutakin tehtävää kuin heilua ase kädessä. Mutta opiskelijat vapautettava? Tietääkseni lähes jokainen on jossain vaiheessa elämäänsä opiskelija ja jos ei ole, niin yleensä kyseessä on tyyppi joka vapautettaisiin muutenkin.
Terho Hämeenkorpi: Siviilimies ei edes tiedä mitä on vitutus. Mutta armeija on tosiaan olemassa siksi että jotkut kärsisivät vitutusta estääkseen koko kansaa kärsimästä vielä suurempaa vitutusta jollain muulla kielellä.
jpt: Sodankäynti on kallista vaikka vastustaja olisi kyvytönkin. Ja erityisen kallista se on kun omat tappiot halutaan kaikin keinoin minimoida.
Paperinen Puskistahuutelija: Oho, tuolle en kyllä enää löydä mitään vastaan sanottavaa. On vaikeaa enää argumentoida loogisesti kun isket pöytään tuollaisen ässän.
Lähetä kommentti