Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


lauantai 21. marraskuuta 2020

Uusinta: Ulkoluvun paluu

Lukijalle: Yhä enemmän vaikuttaa siltä, että ajattelu ulkoistetaan Googlelle. Mutta jos ei ole kontekstia, mihin tiedon yhdistää, on informaatio täysin hyödytöntä:

Oulun siika pyhä kala. Tuttu riimi lähes kaikille. Mutta ikäpolvia erottava kysymys onkin, miten menevät ne loput? Oikea vastaus on Oulujoki - Siikajoki - Pyhäjoki - Kalajoki - Lestijoki - Perhonjoki - Ähtävänjoki - Lapuanjoki - Kyrönjoki. Tai sitten jokin muu versio. Menee kansakoulun käyneiltä, mutta ei yleensä enää peruskoulusukupolvelta. Entäs sitten Ruuben - Simeon - Leevi - Juuda - Dan - Naftali - Gad - Asser - Isaskar - Sebulon - Joosef - Benjamin? Yli viisikymppisten sukupolvi osaa tämän luetella, mutta alle kaksikymppiset eivät välttämättä edes tunnista listaa Jaakobin poikien nimiksi.

Aikoinaan, kun lähdeteokset olivat harvinaisia, ulkoluku oli ymmärrettävä tapa opetella asioita. Eräällä tavalla se jatkoi ihmiskunnan historiallista perinnettä. On havaittu, että luku- ja kirjoitustaidottomilla heimoilla on usein hämmästyttävä ulkomuisti. Kirjojen yleistyttyä ulkoluvun merkitys väheni koululaitoksessa pikkuhiljaa. Vielä 1920-luvulla syntyneet osasivat luetella ulkomuistista pitkät pätkät Vänrikki Stoolin tarinoita, mutta 1950-lukulaiset ainoastaan lukivat niitä. Tosin varmasti vielä 1980-luvulla syntyneilläkin oli joitakin sellaisia opettajia, jotka vaativat vielä joidenkin litanioiden ulkoa opettelua. Vaikka ne varsin hyödyttömiä olivatkin, kuten Pohjanmaan joet. Helvettiäkö tekee tiedolla, että Kalajoesta seuraava on Lestijoki? Ja sitä paitsi mitä ihmettä tässä on Siiponjokea, Himanganjokea ja Pöntiönjokea vastaan? Ne kaikki ovat Kalajoen ja Lestijoen välissä. Eli jos huristelee autolla Pohjanmaan rannikkoa etelään ja haluaa lapsille elvistellä Kalajoen ylityksen jälkeen joen lähestyessä, että "Katsokaas, tuolla on sitten Lestijoki" ja sitten kohdalle osuessa onkin kyltti "Siiponjoki". "Oho, sori... jatketaan matkaa." Ja viisi minuuttia myöhemmin: "No tuossa tulee Lestijoki ... eikun sehän olikin Himanganjoki." Viisi minuuttia lisää. "No tuolla se Lestijoki on ... tai siis Pöntiönjoki." Seuraavat viisi minuuttia: "Mikähän joki se tuolla mahtaa olla ... no sehän olikin Lestijoki!". Jonka jälkeen sitten saavutaankin Perhonjoelle - kunhan on ensin ylitetty Viirretjoki, Lohtajanjoki, Koskenkylänjoki ja Kälviänjoki. Niin että menikö putkeen, häh?

Onko siis ihme, että ulkoluvusta on luovuttu? Ja hyvä niin. Toki kai vieläkin opetellaan joitakin perusjuttuja ulkoa, kuten se "saksalainen hääyö" eli an - auf - hinter - in - neben - über - unter - vor - zwischen. Eli ne prepositiot jotka vaativat tietyssä tilanteessa akkusatiivia ja toisessa datiivia. Sitten pitäisi vielä muistaa missä tilanteessa kumpaakin. Perkele. Minähän en oppinut koulussa yhtään mitään ulkoa. Tai ainakin unohdin kaiken heti ulkomuistikokeesta selvittyäni. En koko lukioaikana oppinut edes toisen asteen yhtälön ratkaisukaavaa ulkoa. Tai no, siinä ja siinä. Olisin YO-kirjoituksissa saanut sen ulkomuistista sentään oikein, mutta katsoin parhaaksi varmistaa taulukkokirjasta.

Ulkoluvun sijaan on keskitytty enemmän asioiden syvällisempään ymmärtämiseen, mikä on periaatteessa hyvä asia. On ajateltu, että kaiken voi tarvittaessa tarkistaa lähdeteoksista, joten miksi opetella ulkoa. Tästä seuraa kuitenkin kahdenlaisia ongelmia.

Ensinnäkin on mahdotonta ymmärtää asioita, elleivät jotkin perusasiat ole hallussa. Lukemansa on pystyttävä assosioimaan. Otetaan esimerkki, nappasin hyllystä vanhan lastenkirjan jossa esitellään maailman ilmiöitä. Satunnaisesti avattuna osui kohdalle teksti Monte Cassinon luostari. Katsotaanpa alaviitteillä, mitä pitää tietää että tekstin alku avautuisi edes kohtalaisesti tai jopa hyvin:
Cassinon vuorella oli roomalaisten aikana (1) kaksi temppeliä, jotka oli omistettu Jupiterille ja Apollolle (2). Pyhä munkki (3) nimeltä Benedictus ryhtyi vuoden 529 (4) vaiheilla rakentamaan sinne kristillistä luostaria, jossa hän vietti lopun elämänsä laatien perustamansa uskonnollisen järjestön, Benediktiinien munkkikunnan säännöt (5). Neljä kertaa Monte Cassinon luostari tuhoutui ja aina se rakennettiin samalle paikalle uudestaan samanlaiseksi. Vuonna 589 tulivat lombardit, 833 saraseenit (6), 1349 ankara maanjäristys (7) ja 1944 (8) kaksi kuukautta kestänyt ilmapommitus...
(1) On tajuttava, että roomalaiset eivät tässä viittaa nykyisen Rooman kaupungin (oletetaan että lukija tietää Rooman) asukkaisiin, vaan Rooman valtakuntaan.
(2) Hyvä tietää, että Jupiter ja Apollo eivät ole mitään henkilöitä tai planeettoja.
(3) Munkki ei tässä tarkoita hillomunkkia.
(4) Tiedettävä suurin piirtein, mitä tarkoittaa vuosi 529 - dinosauruksia ei enää ole, kristinusko hallitsee Euroopan ydinosia.
(5) Taustatieto munkkiveljestöjen ideasta helpottaa huomattavasti luostarin tarkoituksen ymmärtämistä.
(6) Ymmärrettävä, että lombardit ja saraseenit tarkoittavat kansoja ja kansainvaellusten aikakauden tunteminen auttaa.
(7) Alueen kuuluminen maanjäristysvyöhykkeeseen on aiheellista ymmärtää.
(8) Tiedettävä, että vuonna 1944 käytiin toista maailmansotaa.
Ei tästä tule yhtään mitään, elleivät tietyt perustiedot ole päässä. Jokaista asiaa ei voi tarkistaa kesken lukemisen.

Toiseksi - ja tämä tavallaan liittyy edelliseen - tieto jää pinnalliseksi. Kun katsoo, mitä lapsilla teetetään, niin heidän on tehtävä usein tutkielmia aiheista, joissa oma osaaminen perustuu copypasteen. On toki hyvä opetella kirjoittamaan tutkielmia, mutta pitäisi myös oppia ymmärtämään, että oikeasti niitä tehdään vain aiheista, jotka ymmärtää syvällisesti.

Kun lapsilla teetetään asioita, joihin ainakaan osan kognitiiviset kyvyt eivät riitä, jäävät perusasiat oppimatta. Ja ne voisi oppia sillä demonisoidulla ulkoluvulla. Kun nykypäivänä jokaisella on netti taskussa, asiat voi todellakin tarkistaa hetkessä. Ja entistä enemmän kyse on siitä, että tietoa pitää osata suhteuttaa. Eikä sitä voi suhteuttaa, ellei ole perustietoa. Kuten edellä olevasta esimerkistä nähtiin, ei jokaista asiaa voi aina tarkistaa.

Eräs suosikkisivustoistani on Feissarimokat. Sieltä löytyy lukuisia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu kun koulussa ei vaadita perusasioiden ulkoa oppimista.
Yleissivistykseen kuuluisi tietää esimerkiksi, että:
- Lontoo ei ole Amerikassa
- mitä eroa on grammoilla ja kaloreilla
- kilo on etuliite eikä massan yksikkö
- kinkkua ei ole tehty "jostain materiaalista"
- talousongelmat eivät ratkea antamalla kaikille lottovoitto
- kyllä, 1,5 on sama kuin yksi ja puoli tai 40 % alennus ei tarkoita, että hinta olisi 60 euroa
- Martti Luther ja Martin Luther King ovat kaksi eri henkilöä
- mikä on Hitlerin sukunimi, ei ainakaan Stalin
- on hyvä osata vähän vieraita kieliä
- Suomen itsenäisyys ja vuosiluku ovat eri asia
- pistorasiaa ei kannata sorkkia jos ei tiedä mitä tekee
Ja lopuksi voi vielä tehdä yleistietotestin Feissarimokien tyyliin.

Koska tieto on nykyään helposti saatavilla, on entistä tärkeämpää, että perusasiat ovat hallussa. Kunhan tämä on tajuttu ja hyväksytty, uskon että koululaitoksessa palataan opettelemaan perusasiat ulkoa. Kunhan ei opetella ulkoa hyödyttömiä litanioita, vaan asioita jotka auttavat hahmottamaan tietoa. Ei ole mitään järkeä osata Pohjanmaan jokia ulkoa, mutta on hyvä tietää mikä Suomen maakunta kärsii pahiten tulvista.

Nykytekniikalla ulkoluvun toteuttaminen olisi yksinkertaista. Ohjelmoidaan tietokoneelle kysymyspatteri, josta se arpoo sata kysymystä. Kolmen eri kategorian kysymystä, vaikka seuraavasti historiasta:
- 30 A-kysymystä, jotka tulevat aina.
"Minä vuonna Suomi itsenäistyi?"
a) 1812 b) 1917 c) 1944 d) 1995
- 100 B-kysymystä, joista arvotaan neljäkymmentä.
"Millä vuosikymmenellä käytiin ensimmäinen maailmansota?"
a) 1900- b) 1910- c) 1920- d) 1930-luvulla
- 200 C-kysymystä, joista arvotaan kolmekymmentä.
"Kuka seuraavista oli Ison-Britannian pääministeri?"
a) Winston Churchill b) Benito Mussolini c) Franklin D. Roosevelt d) Josif Stalin
Peruskoulusta ei saa päästötodistusta, ellei saa vähintään 90/100. Joka oppiaineessa.

12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Jos nyt lähetää siitä että 2x2=4, päässän jo pitkälle.

Anonyymi kirjoitti...

Suorastaan uskomaton on tuo Petran laskuvirhe hänen väittäessään, että 11 miljoonan lottopotista muka riittäisi miljoona jokaiselle suomalaiselle ja että yli jäisi vielä kuusi miljoonaa! Ettäkö viisi miljoonaa jaettuna viidellä miljoonalla olisi miljoona!

Mutta on kouluissa ennenkin kirjoitettu koekysymyksiin hullunkurisia vastauksia, joskin harvemmin tehty sentään noin karkeita virheitä. Tässä muutamia esimerkkejä, jotka löytyvät Ilkka Kaakisen vuonna 1975 kokoamasta kirjasta Lyseolaislystiä. Näin on vastattu Oulun lyseossa; nämä siis ovat sentään silloisen oppikoulun pääsykokeen läpäisseiden oppilaiden kirjoittamia.

Näin osattiin historiaa:

- Odysseus tunkeutui Roomaan puuhevoseksi naamioituneena.
- Rooman perustivat Romulus ja Cumulus. Naarassusi oli hautonut heidät.
- Paavit ovat aina hallinneet Roomassa. He ovat olleet naimattomia isästä poikaan. Ensimmäisen nimi oli Romulus.
- Napoleon kuoli Helenan syliin. Hänet on haudattu Invalidikirkkoon, jossa hän nukkuu jalat toiseen, pää toiseen suuntaan.
- Hitler aiheutti toisen maailmansodan. Hän liittoutui Italian kanssa, ja Italian väestö oli hyvin vähäinen, mutta muutamaa vuotta myöhemmin se oli kaksinkertaistunut Mussolinin henkilökohtaisen toiminnan ansiosta.

Ja näin maantietoa ja biologiaa:

- Päivällä maa kiertää aurinkoa, yöllä se kiertää kuuta. Pyöriessään maa näyttää takapuolensa edestä ja etupuolensa takaa.
- Lehmän poikasta ei sanota lehmäksi. Tämän takia sitä sanotaan vasikaksi. Lehmä ei syö paljon, mutta minkä se syö, sen se syö kahteen kertaan, kunnes se on saanut kylläksensä.
- Käki on lintu, joka munii toisten lintujen munia omaan perään ja päinvastoin.
- Kissa on eläin, jonka ruumista ympäröivät karvat. Sillä on neljä jalkaa, kaksi edessä juoksemista varten ja kaksi takana jarruttamiseen.



QroquiusKad kirjoitti...

No jaa, ei se korkea koulutuskaan estä kömmähtelemästä feissarimokien parhaiden palojen tapaan:

https://www.napsu.fi/vastaukset/kysymys/38952

Ja näitä riittää vaikka kuinka paljon.

Anonyymi kirjoitti...

URI PUI WUIT - tärkeät sähkökaavat. Ja FBI - magnetismi lyhyesti - ai niin, ne sormet puuttuu tästä esityksestä.

En muista opetettiinko noita pohjanmaan jokia meille, ei mitään mielikuvaa. Ihan hyödytöntä tietoa, kartat ja kirjat oli jo keksitty. Noita sukuluetteloita yritettiin opettaa, ei pahemmin kiinnostanut. Mutta kuka oli jaakobin poikain isä!

Tuo saksan litania oli muistaakseni reeberbahnilla mainostaulussa - vai oliko hinnastossa. Miten ne saksan kieleen liittyi, ei mielikuvaa, optella kumminkin piti. 5 saksasta. Ja, joo olen kääntänyt saksasta englantiin otteita "Kennenblatt für Fremde Heeres Waffen"-lipareista. Maksua vastaan. Kirjasin - fraktuura - ja esikuntakapulakieli hieman hidastivat urakkaa. Koko sivu yhtä kiemuraista virkettä, ainoa verbi virkkeen lopussa. Koko virke pitää olla muistissa, jotta sen verbin ilmestettyä tajuaa mistä oli kyse. Ihana kieli...

Ulkoa opettelu on turhaa, pitää olla konteksti hallussa ensin. Ja uri pui wuit on selvää.

Pyssymies

Veijo Hoikka kirjoitti...

Loistavaa sarkastista vastailua!
Joku heista Keijo Kaari?

Anonyymi kirjoitti...

@ Ano klo 11.16, "Päivällä maa kiertää aurinkoa, yöllä se kiertää kuuta. Pyöriessään maa näyttää takapuolensa edestä ja etupuolensa takaa."

Tuosta tulikin mieleen muuan Neuvostoliittovitsi:
Leonid Brezhnev päätti lähettää kosmonautit Aurinkoon, koska heidän piti päihittää jenkit avaruuskilvassa. Tähän kosmonautit totesivat toveri pääsihteerille; mutta mehän palamme sinne!
Brezhnev; älkää hätäilkö toverit, puolue on ajatellut kaikkea. Te lähdette sinne yöllä.

Joo, noi feissarimokat ovat ihan legendaarisia, poimin tähän kolme omaa suosikkiani:

Bileet!, jotenkin aistin viimeisestä vastauksesta kaverin vahingonilon. Niinpä, taisi tulla teinille kuiva viikonloppu :-)

Juhlat on juhlittu, tarinan opetuksena lienee se, että sosiaalisessa mediassa ei kannata mainostaa kotibileistä kun vanhemmat ovat jossain muualla. Voipi tulla "hieman" kuokkavieraita ja muitakin ylläreitä.

Lyhenteet auki, toi Panu onkin aikasmoinen sanaseppo keksimään uusia lyhenteitä! Täältä hatunnosto kaverin kekseliäisyydelle, hehheh.

Saksan kielen opiskelusta sen verran, jotta inhosin lukiossa sydämeni pohjasta noita datiivia ja akkusatiivia vaativia prepositioita. Puhumattakaan sitten epäsäännöllisten verbien taivutuksista eri aikamuodoissa ja mihin verbiin tulee menneessä aikamuodossa sein tai haben apuverbi, huhhuh mitä schaibaa. Puhumattakaan substanttiivien suvusta, mitä laitetaan ja saanko arpoa: die, der vai das? Ja sitten kun noikin paholaiset vielä taipuvat akkusatiivissa ja datiivissa, näin korkeajännitysmäisesti todeten "aaaarghhhh Gott im Himmel, minuun osui"!

Allekirjoittanut oppi tekemällä virheitä ja lukemalla alkuperäistekstejä, oli se sitten Der Spiegel tai Das Beste ja vieläkään en niitä osaa ulkomuistista vaikka takana on useampikin vuosi opettelua.

Tavallaan oudoin asia meikäläiselle olivat ne saksan eriävät yhdysverbit, kuten ab/fahren, mit/nehmen, mit/kommen, mit/teilen, statt/finden, teil/nehmen, zurück/kehren, zurück/kommen jne. Perfektissä/pluskvamperfektissä noihin lisätään väliin vielä se ge-liite, esim. ich bin mitgekommen ja silleen. Pääasia lienee se että tekee itsensä ymmärretyksi (edes sinnepäin).


OT1:nä, Youtubesta voi saksan kielen virkistämiseksi katsella wanhoja Der Alte pätkiä, kiitokset tubettaja Kripo Münchenille tästä kulttuuriteosta, listaus alkaa osasta 1 (Dienstreise jne). Kait noita Vanha Kettu pätkiä saisi jostain DVD:nä? Kösterin apulainen Gerd Heymann (oikealta nimeltään Michael Ande) näytteli sarjaa alusta asti aina vuoden 2016 puolelle jolloin mies lähti ansaituille eläkepäiville, on siinä kaveri muuttunut vuosikymmenten saatossa kun katsoo noita varhaisempia pätkiä 1970-luvun lopulta. Heh, hiukset ovat ainakin harmaantuneet rikoksia ratkotessa.

Mutta eipä ole näyttelijä Siegfried Lowitzin voittanutta rikoskomissaaria, ei edes Derrick! Jollen ihan väärin muista, niin eikös tuota Derrickiä näytellyttä miestä (Horst Tappert) joskus syytetty natsiyhteyksistä? Wikin mukaan mies taisteli Totenkopf-rykmentissä itärintamalla, mikä oli osa "SuperSport" organisaatiota, jolle muuan Hugo Boss suunnitteli univormut. No, eipä sillä entisellä YK:n pääsihteerillä Kurt Waldheimillakaan mennyt ihan putkeen, ironisesti heppu oli vielä kotoisin Itävallasta muttei kait sentään Braunau Am Innistä?

OT2, potkupallo- eikun jalkapallomaailmasta kuului kummia kun Espanja voitti hiljan Die Mannschaftin "vain" 6-0, tähän voisi todeta "was ist wieder los da?" Kait tää korona jotenkin vaikuttaa oudosti näihin tennismäisiin lopputuloksiin? Harvemmin Saksa on saanut noin paljon pataansa fudiksessa...


- Soomepois Eestist -

QroquiusKad kirjoitti...

Hugo Boss ei suunnitellut SS-univormuja. Hugo Boss AG oli vain yksi huomattavan lukuisista valmistajista. Sen kuuluisimman, mustan SS-univormun suunnitteli tämä kaveri:

https://en.wikipedia.org/wiki/Karl_Diebitsch

Anonyymi kirjoitti...

On sellaisia ulkoa opeteltavia listoja, paitsi saksan, myös ranskan kieliopissa. Yksi sellainen on seuraava: bijou, caillou, chou, genou, hibou, joujou, pou. Ja mikä on listan merkitys:
Nämä ovat ainoat ou -loppuiset sanat, joiden monikon pääte on x eikä s. Yleensähän ranskan oikeinkirjoituksessa monikon pääte on s, mutta au- ja eu -loppuisilla sanoilla sekä noilla seitsemällä ou-loppuisella kuitenkin x. Mutta asia koskee vain kirjoitettua kieltä, sillä monikon päätettä, olipa se s tai x, ei lausuta (paitsi joskus sidottaessa, liaison, ja silloin aina soinnillisena s-äänteenä). Muutoin puhutussa ranskassa vain artikkeli (ja eräissä tapauksissa verbimuoto) erottaa monikon yksiköstä.
Voi vain ihmetellä, miksi juuri noissa seitsemään sanaan, ja ou-loppuisista vain niihin, tulee kirjoituksessa poikkeava monikon pääte - ei ainakaan siksi, että niiden monikot lausuttaisiinkin niin - mutta niin niiden monikot lienee kirjoitettu jo monen sadan vuoden ajan. Merkitykseltään ne ainakaan eivät mitenkään kuulu yhteen. Sillä bijou=koru, caillou=kivensiru, chou=kaali, genou=polvi, hibou=pöllö, joujou=lelu ja pou=täi. Muita ou-loppuisia sanoja, joiden monikon päätteenä on normaali s, ovat esimerkiksi clou=naula ja trou=reikä.

Timo kirjoitti...

Tärkein alakoulussani ulkoaoppimani oli kymmenen kertotaulu.
Seuraavaksi 10 -kerrannaisilla kertominen ja jakaminen eli "pilkun siirto"
Sitten mielivaltaisten 2 -numeroisten lukujen yhteenlasku (ilman laskinta).
Trigonometria taisi jäädä yläasteelle

Kun sitten valmistuin DI:ksi, rehtorin viesti oli, että tämä diplomi ei opeta kulkemaan kalustetuissa huoneissa.

Timppa

Anonyymi kirjoitti...

Kertomataulua opeteltiin ulkoa, yks´kaks tajusin, että sehän on ihan tyhmää. Taisi olla seiskan kertomataulun kohdalla kun tajusin, että senhän voi LASKEA! Tajunnanräjäyttävä aatos. siihen loppui ulkoaopettelu. Huijasin ja laskin vauhdissa tarpeen mukaan- eikä ope keksinyt huijaustani.

Pyssymies

Anonyymi kirjoitti...

Eihän se ole tyhmää, jos vastauksen tietää heti ilman että tarvitsee tuollaisia alkaa päässä laskemaan.
10 kertotaulussa 1 ja 10 kertoimet ovat triviaaleja. Niitä ei tarvitse muistaa. Muut tekijät ovat vaihdannaisia (5*6 =6*5). Muistettavaksi jää vain 36 tuloa, ei sataa.

Timppa

Jaska Brown kirjoitti...

Nimetön 9.56: 2 + 2 = 4 ei muuten ole mikään universaali totuus, riippuu täysin missä algebrassa liikutaan.

Nimetön 11.16: Aika hauskoja. Jostain vastaavasta muistan lukeneeni 1900-luvun alussa esitettyyn oppikoulukysymykseen ”Mikä on Ranskan pääasiallinen uskontokunta?” vastauksen islam. Mikä alkaa kohta muuttua oikeaksi vastaukseksi.

Qroquius Kad: Joo, noista lääkäreiden saneluista on useampi kirjakin. Saa nauraa kippurassa.

Pyssymies: Luokkakaverini Niilo oli erityisen tyytyväinen kaavaan M = NIBA eli käämin momenttiin. Kuittasimme että siihen tarvittaessa lisättävä kerroin sin alfa kertoo Niban vääntömomentin hänen palatessaan baarista promillemäärän funktiona.

Veijo Hoikka: Eiköhän Keijo pysy Twitterissä ja lehtien mielipidepalstoilla.

Soomepois Eestist: Jep, Horst Tappert oli SS-mies. Ja Pomo-Huugo tosiaan mainitaan SS-univormujen suunnittelijaksi, mikä tarkalleen ottaen ei pidä paikkaansa.

Nimetön 12.03: Ranskahan tunnetusti on kieli, jota voi lausua millä muulla tavalla tahansa paitsi sillä miten se kirjoitetaan.

Timo: Näinhän sitä aikoinaan opastettiin. Ehkä olisi pitänyt liittää käytöskurssi oppimäärään, niin olisi tullut tuokin puute korjattua.

Pyssymies ja Timppa: Voihan sen laskea, mutta useimpien ihmisten prosessorinopeus ei riitä vaadittavalle tasolle.