Kansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä otettiin virallisesti käyttöön 1960. Järjestelmä koostuu perusyksiköistä, jotka on määritelty erikseen sekä johdannaisyksiköistä, jotka voidaan määritellä perusyksiköiden kautta. Aikoinaan lukiofysiikassa tästä oli suurta hyötyä, sillä laiskana yksilönä en viitsinyt opetella kaavoja ulkoa. Laskin vain kylmästi kertomalla ja jakamalla tehtävässä annettuja yksiköitä, kunnes dimensioanalyysilla osuin oikeaan yksikköön. Sitten piti vain tehdä sama temppu vastaavilla lukuarvoilla. Toimi yleensä sataprosenttisesti. Ulkoa piti opetella vain ne kaavat, joissa tarvittiin lisäksi jotain vakiokerrointa, kuten liike-energiassa puolikasta.
Useimmat järjestelmän yksiköt on nimetty jonkun kuuluisan fyysikon mukaan. Onkin syytä kertoa taustoja. Varoituksena se, että nämä tulevat sitten kieli poskessa eli kaikkea ei kannata ottaa vakavasti. Lukijan vastuulla mennään. Jokaisesta yksiköstä esitellään henkilö jonka mukaan se on nimetty, yksikkö itse tunnuksineen, mitä suuretta se kuvaa, suureen tunnus, onko kyseessä perus- vai johdannaisyksikkö sekä jälkimmäisessä tapauksessa yksikkö ilmaistuna perusyksiköiden avulla.
SI-järjestelmässä on myös johdannais- ja lisäyksiköitä, joita ei tässä esitellä. Jotkut niistäkin ovat tietysti nimetty fyysikoiden mukaan, kuten desibeli puhelimen patentoineen Alexander Graham Bellin mukaan. Tarkalleen ottaen desibeli on, kuten nimikin sanoo, kymmenesosa beliä, mitä harvempi lienee ajatellut. Lystikkäin tiedemiehen mukaan nimetty yksikkö lienee kerrannaisyksikkö ångström, joka on saanut nimensä ruotsalaiselta fyysikolta. Muista yksiköistä riemastuttavin on ehdottomasti jäyhyysmomentti, jota vastoin yleistä harhaluuloa ei ole määritelty Seppo Rädyn keihääseen aiheuttaman vääntövoiman suuruuden mukaan.
Ampère, André-Marie
Ampeeri, A, sähkövirta I, perusyksikkö.
Ampère oli lapsinero, joka opiskeli korkeampaa matematiikkaa jo 12-vuotiaana. Ranskan vallankumouksen pyörteissä hänen isänsä mestattiin ja Ampère järkyttyi tästä niin pahasti, että mies taantui puoleksitoista vuodeksi humanististen tieteiden pariin. Neljä vuotta myöhemmin tapahtunut vaimon kuolema ja pari vuotta sen jälkeen solmitun uuden avioliiton pikainen päättyminen eivät olleet yhtä isoja shokkeja, vaan Ampère jatkoi tutkimuksiaan sähkövirran parissa. Tutkimukset jyräsivät reaalimaailman yli, Ampère ei esimerkiksi tunnistanut Napoleonia tämän vieraillessa Pariisin akatemiassa ja unohti kerran saapua keisarin palatsiin päivällisille.
Becquerel, Henri
Becquerel, Bq, säteilyn aktiivisuus A, johdannaisyksikkö, 1/s.
Becquerel on poikkeus tässä hullujen tiedemiesten kavalkadissa: tavattoman tavanomainen tyyppi, josta jopa opiskelijoiden oli vaikea keksiä mitään irvailtavaa illanviettoihinsa. Ainoa normaalista poikkeava tapahtuma hänen elämässään taisi olla hänen kuolemansa. Joka sekin oli ajan radioaktiivisuutta tutkiville tieteilijöille suorastaan ammattitauti eli radioaktiivisten aineiden käsittelystä aiheutuneet komplikaatiot. Tarkempia tietoja voi kysellä meedion välityksellä Marie Curielta, jonka muistiinpanotkin ovat mahdottomia tutkia ilman lyijyvarustusta. Aiempi radioaktiivisuuden yksikkö ennen becquerelien käyttöönottoa oli muuten curie. Yksi curie on suuruudeltaan sama kuin 37 miljardia bequerelia, mikä onkin suunnilleen sama suhde kuin Marie Curien ja Henri Becquerelin tunnettavuudessa suuren yleisön keskuudessa. Ei ole naissukupuolta syrjitty, ei.
Becquerel on huono mittari säteilyn todelliselle vaikutukselle. Siksi SI-järjestelmän lisäyksikkönä käytetään yksikköä rem eli ekvivalenttiannosta. Tsernobylin onnettomuuden aikaan sanottiin, että Ukrainassa ei enää anneta tuhmille lapsille piiskaa, vaan remiä.
Celsius, Anders
Celsiusaste, °C, lämpötila T, johdannaisyksikkö, saadaan kelvineistä lineaarisella muunnoksella.
Ruotsalaisella Celsiuksella oli se etu puolellaan, että hän työskenteli kylmässä ilmastossa. Tällöin jäätä oli riittävästi saatavilla, joten ennen pakastimien keksimistä lämpötila-asteikon luominen oli helpompaa.
Toista se oli Hollannissa työskennelleellä Fahrenheitilla, joka joutui yhtenä lämpötila-asteikkonsa referenssipisteenä käyttämään niinkin järkevältä kuulostavaa keksintöä kuin suolan, veden, jään ja salmiakin seosta, jonka avulla hän määritti Fahrenheit-asteikon nollapisteen. Toisena kiintopisteenä hän käytti suusta tai kainalosta mitattua ruumiinlämpöä, jonka hän asetti sataseksi. Ottaen huomioon millainen riesa Fahrenheit-asteikosta vielä nykyisinkin on, olisi ollut sopivampaa että hän olisi tunkenut lämpömittarinsa sanonko minne mitatakseen toisen kiintopisteen. Onneksi kaikki sivistysmaat ovat jo siirtyneet celsiuksiin, USA ja muutama muu roikkuu vielä sitkeästi fahrenheiteissa.
Vaan ei ollut Celsiuksellakaan kaikki elohopeat mittarissa. Hän nimittäin määräsi aluksi jään sulamispisteeksi sata astetta ja veden kiehumispisteeksi nolla astetta. Tosi luonteva valinta, mutta olihan Celsius tosiaan ruotsalainen. Onneksi hänen aikalaisensa oli vielä fiksumpi ruotsalainen Carl von Linné, joka huomautti että jos nyt ei kuitenkaan noinpäin. Linnén järkevyydellä olisi Ruotsissa käyttöä tänäkin päivänä mitä haittamaahanmuuttopolitiikkaan tulee, onhan biologisen luokittelun isä tuomittu jälkeenpäin rasistiksi hänen jaettuaan ihmislajin neljään päärotuun: "amerikkalaisiin, joita hallitsevat tavat; eurooppalaisiin, joita hallitsee johdonmukaisuus; aasialaisiin, joita hallitsevat mielipiteet; ja afrikkalaisiin, joita hallitsee oikullisuus."
de Coulomb, Charles Augustin
Coulombi, C, sähkövaraus Q, johdannaisyksikkö, As.
Coulomb oli Ranskan armeijan insinööriupseeri, joka linnoitusten rakentamisen ohessa ehti tutkia fysikkaa. Tavallaan onni onnettomuudessa, että hän sairastui ollessaan kolme vuotta komennuksella Ranskan Länsi-Intiassa Martiniquella eikä koskaan toipunut. Sen seurauksena hänet siirrettiin kevyempiin tehtäviin, joissa oli aikaa tutkimuksiin. Ilman tätä nimi olisi tuskin jäänyt yhtä näkyvästi historiaan.
Faraday, Michael
Faradi, F, kapasitanssi C, johdannaisyksikkö, s4A2/(m2kg)
Väitetään, että Faradayn esitellessä sähkövirtaan perustuvia ilmiöitä Britannian silloiselle pääministerille tämä ei ymmärtänyt sähkövirran tulevaa merkitystä ja kysyi "Mitä hyötyä tästä on?". Faradayn kerrotaan vastanneen: "Sir, tulevaisuudessa te tulette kantamaan tästä veroa." Faraday oli harvinaisen oikeassa. Toisaalta jos Faraday olisi tuntenut Suomen nykyisen hallituksen verotusinnon, hän olisi luultavasti lyönyt hanskat tiskiin ja jättänyt koko homman sikseen.
Tämä olisi luultavasti ollut Faradayn näkemys suomalaisesta sähköverotuksesta.
Gray, Louis Harold
Gray, Gy, absorboitunut säteilyannos D, johdannaisyksikkö, J/kg.
Gray on ainoa 1900-luvulla syntynyt tiedemies, joka on saanut nimensä SI-järjestelmän varsinaisiin yksiköihin. Vieläpä siten että hän määritteli tämän nimenomaisen yksikön itse. Tosin hän antoi sille nimen rad, joka sitten kymmenen vuotta Grayn kuoleman jälkeen nimettiin uudelleen hänen mukaansa ja samalla satakertaistettiin: 1 gray = 100 rad.
Henry, Joseph
Henry, H, induktanssi L, johdannaisyksikkö, Vs/A.
Henry tarvitsi sähkömagneettisiin tutkimuksiinsa hyvää eristettä, joksi kelpasi silkki. Sitä hän puolestaan sai vaimonsa alushameista, eli eivät Rillit huurussa -sarjan fyysikot olleet ensimmäisiä alallaan pyrkiessään naisten alusvaatteisiin käsiksi.
Hertz, Heinrich
Hertsi, Hz, taajuus f, johdannaisyksikkö, 1/s.
Hertz sairastui jo nuorena verisuonitulehdukseen ja kuoli vain 36-vuotiaana 1894, nuorimpana oman yksikkönsä saaneista tiedemiehistä. Toistasataa vuotta myöhemmin sarjakuva xkcd määritteli naisen taajuuden: se on noin 413 nHz.
Joule, James Prescott
Joule, J, energia E, johdannaisyksikkö, kgm2/s2.
Suurelle yleisölle tutumpi energian yksikkö on kalori, joka on 4,1868 joulea. Herra Joulen kuvasta päätellen häneen onkin uponnut aika monta joulea energiaa, luultavasti semmoinen alun toistasataa kilogrammaa per Joule.
Gramma, Opera
Kilogramma, kg, massa m, perusyksikkö.
Oopperadiivoilla tunnetusti on kaikupohjaa. Kapellimestari Thomas Beecham puki tämän inhorealistiseen muotoon toteamalla "sopraanot jotka laulavat kuin linnut, syövät kuin hevoset - ja päinvastoin." Laulajatar Gramma pyysi mieheltään syntymäpäivälahjaksi "jotakin, mikä kiihtyisi hänen allaan nollasta sataseen alle viiden sekunnin". Mies lahjoitti hänelle vaa'an. Painon yksikkö nimettiin maailmanhistorian rohkeimman miehen muiston kunniaksi.
Célibataire Candela
Kandela, cd, valovoima lv, perusyksikkö.
Tutkimuksilleen omistautunut neiti Candela kulutti paljon kynttilöitä, joiden englanninkielisestä nimestä candle tuli valovoiman yksikkö. Candelan ja muiden vanhojenpiikojen kunniaksi vietetään 2.2 joka vuosi kynttilänpäivää.
Lordi Kelvin, William Thomson
Kelvin, K, lämpötila T, perusyksikkö.
Olkaamme kiitollisia Thomsonin aateloinnista; ilman sitä laskuissa jouduttaisiin käyttämään thomsonia eikä kelviniä. Vaikka mies tekikin loistavia keksintöjä, niin rapatessa roiskui. Hän piti röntgensäteitä huijauksena, oli vuorenvarma, etteivät ilmaa raskaammat alukset kykenisi lentämään ja laski maapallon iäksi 20-40 miljoonaa vuotta.
Lux, Fiat
Luksi, lx, valaistusvoimakkuus, johdannaisyksikkö, cd x sr / m2
Onneksi valaistusvoimakkuuden yksiköksi valittiin lux eikä fiat, italialainen automerkki olisi saanut aivan ansaitsematonta mainosta. Lukiossa oikeita aineita opiskelleet muistavat varmasti hyvin MAOL:in taulukot, joissa lueteltiin myös sopivia valaistusvoimakkuuksia eri paikkoihin. Yhtenä tällaisena taulukossa mainittiin makuuhuoneen valaistus, joksi suositeltiin 300 - 500 luksia, mutta jätettiin oleellinen tieto kertomatta eli mikä on se funktio, jolla sopiva makuuhuoneen valaistus lasketaan muuttujan ollessa naisen ajokelpoisuus? Selvää on ainakin se, että naisen vanhetessa valaistusta tulee himmentää.
Metri, Keijo
Metri, m, pituus l, perusyksikkö.
Veijo Esson serkku, lyhyeksi jäänyt Keijo Metri sai työpaikan Pariisin Mittojen ja painojen museosta metrin prototyyppinä. Hyvin palkattu homma oli lokoisaa, ei tarvinnut muuta kuin makoilla päivät pitkät näytillä. Muutaman kerran vuodessa muut prototyypit tarkistusmitattiin vertaamalla niitä Keijoon. Öisin saattoi lähteä tuhlaamaan palkkaansa Pariisin Punaiseen Myllyyn. Lokoisat päivät loppuivat 1960. kun metri vaihdettiin valon aallonpituuden avulla määritellyksi ja Keijo laitettiin platina-iridiumisen kädenpuristuksen kanssa eläkkeelle.
Avogadro, Amedeo
Mooli, mol, ainemäärä n, perusyksikkö.
Kaiken järjen mukaan moolin nimen pitäisi olla avogadro. Mutta kun ei. Se vain määritellään ilmoittamalla, että yksi mooli sisältää täsmälleen 6,022 140 76 x 1023 aineen perusosasta. Tätä lukua sanotaan sitten Avogadron luvuksi. Miksi hitossa koko yksikköa ei ole sitten voitu nimetä avogadroksi? Vaihtoehtoisia selityksiä on esitetty:
1) Avogadro potkittiin pihalle professuuristaan otettuaan osaa kumoukselliseen toimintaan. Ei hitto, nykyään tämä olisi lähinnä meriitti. Epäuskottavaa.
2) Yksiköllä ei olisi uskottavuutta, jos se nimettäisiin sellaisen miehen mukaan josta on mahdotonta piirtää karikatyyria koska hän oli jo valmis sellainen. Epäuskottavaa, koska Avogadron luku on kuitenkin olemassa.
Ostaisitko tältä mieheltä käytetyn yksikön?
3) Jos yksikkö olisi nimetty avogadroksi, huonoja vitsejä rakastavat kemistit kyselisivät jatkuvasti montako avogadroa on yksi avokado. Epäuskottavaa, koska kuuluisi kemisteillekin oikeus huonoon vitsiin eikä ainoastaan fyysikoille, jotka kyselevät montako mikrofonia mahtuu yhteen megafoniin. (Oikea vastaus: 1012.)
Newton, Isaac
Newton, N, voima F, johdannaisyksikkö, kgm/s2.
Sir Isaac on suuren yleisön keskuudessa ehkä se toiseksi tunnetuin tiedemies Einsteinin jälkeen. Saavutukset muistetaan, mutta yleensä häveliäästi unohdetaan hänen pikkuvikansa. Myöhemmällä iällään hän johti Englannin rahapajaa ja hirtätti siinä sivussa rahanväärentäjiä. Hän yritti myös ajan tavan mukaan valmistaa alkemistisin menetelmin kultaa, oli kovasti kiinnostunut okkultismista ja ennusti maailmanlopun ajankohdan. Toisaalta nämähän olisivat nykypäivänä noituuteen hurahtaneiden feministien mielestä vain plussaa, mutta Newton pilasi mahdollisuutensa olemalla kelpo sovinisti, joka ei halunnut olla naisten kanssa missään tekemisissä.
Ohm, Georg
Ohmi, Ω, sähkövastus R, johdannaisyksikkö, kgm2/(s3A2).
Ohm todellakin keksi omaa nimeään kantavan Ohmin lain U = RI, mutta sillä ei tullut liiemmin leipää pöytään. Yliopisto-opettajana Ohmille maksettiin niin surkeasti, että hän näki ajoittaan suorastaan nälkää. Eivät dosenttien palkat ole sittemminkään siitä liiemmin nousseet; leipään riittää, mutta ei voihin.
Pascal, Blaise
Pascal, Pa, paine p, johdannaisyksikkö. kg/(ms2).
Pascal kehitteli nuorena miehenä kaikenlaisia elämään jääneitä matemaattisia ja fysikaalisia teorioita, mutta vasta vähän yli kolmikymppisenä hän hurahti uskoon pelastuttuaan täpärästi onnettomuudessa. Sen verran logiikkaa säilyi, että hän kykeni perustelmaan uskonsa loogisesti: jos uskoo ja jumala on, pelastuu. Jos taas ei usko ja jumala on, joutuu helvettiin. Mikäli jumalaa ei ole, millään ei ole väliä iäisyyden kannalta. Niinpä tästä seuraa, että uskomalla jumalaan ei voi hävitä. Onhan sitä logiikkaa tuossakin. Mitä taas yksikköön itseensä tulee, niin yleensä paine lasketaan jakamalla voima pinta-alalla eli newtonit neliömetreillä, josta seuraa yllä oleva johdannaisyksikkö. Tästä taas seuraa tarina siitä, kun Newton, Pascal ja Einstein leikkivät piilosta. Oli Einsteinin vuoro etsiä. Hänen käydessään laskemaan Pascal ryntäsi täyttä vauhtia piiloon, kun taas Newton piirsi kaikessa rauhassa ympärilleen metri kertaa metri neliön ja jäi sen sisään seisomaan. Kääntyessään ympäri Einstein huusi "Löysin sinut, Newton!", johon Newton vastasi: "Ehei, löysit Pascalin."
Radianus, Degrenius
Radiaani, rad, kulman suuruus α, johdannaisyksikkö, dimensioton (koska määritellään m/m).
Maailmanhistorian huonoin yksikkö on aste, josta saamme kiittää muinaisia babylonialaisia. Ensin ne perkeleet keksivät tämän ja sitten vajaat kolmetuhatta vuotta myöhemmin tunkevat itsensä haittamamuina Eurooppaan. Eikö peruskoulutason jälkeen käyttökelvottoman kulman mittayksikön lanseeraaminen muka ollut riittävä riesa sivistykselle?
Jos sinulle ei ole koskaan käynyt näin, älä ainakaan tunnusta.
von Siemens, Werner
Siemens, S, sähkönjohtavuus G, johdannaisyksikkö, a3A2/(kgm2).
Siemens perusti nimeään kantavan pesukonefirman, joka puolestaan solmi tuottoisan sopimuksen fyysikkojen kansainvälisen unionin kanssa ja sai reilusti mainostilaa. Luojan kiitos muut firmat eivät tätä oivaltaneet. Kuvitelkaa nyt että energiaa mitattaisiin mcdonaldseina (1 mcdonald = Big Mac) ja pituutta cocacolina (1 cocacola = tölkin korkeus).
Sievert, Rolf Maximilian
Sievert, Sv, ekvivalenttiannos H, johdannaisyksikkö, J/kg
Minkä hiton takia tällä pitää olla oma yksikkönsä, kun gray on jo olemassa ja se on dimensioltaan sama? Sitä paitsi ruotsalaisilla on jo celsius ja ångstrom, pitikö niiden saada vielä sievert. Eihän tämä Sievert ole edes niin kuuluisa, että olisi saanut suomenkielistä Wikipedia-artikkelia. Ainoa Sievert, joka sieltä löytyy on saksalainen Hans-Heinrich, joka sentään sai EM-kultaa kymmenottelussa ja olisi voittanut Berliinin olympialaisissakin, ellei olisi loukkaantunut. Mies oli muutenkin arjalaisen rodun mallinukke aina siihen asti, kunnes menetti Wehrmachtin upseerina toisen jalkansa tallattuaan miinaan Unkarissa 1944.
Tesla, Nikola
Tesla, T, magneettivuon tiheys B, johdannaisyksikkö, kg/(s2A)
Nikola Tesla oli oudon tiedemiehen arkkityyppi. Pakkomielteinen työnarkomaani, 188 senttiä pitkä mutta painoi vain 64 kiloa ilmeisesti siksi ettei muistanut syödä. Hän ei koskaan mennyt naimisiin, vaan omistautui täysin keksinnöilleen. Fakki-idiootti, voisi luulla. Eikö mitä, Tesla puhui sujuvasti kahdeksaa kieltä, harrasti taiteita ja oli innokas biljardin, shakin ja kortin pelaaja. Aikaa riitti, koska hän tarvitsi vain kaksi tuntia unta yössä. Lystikäs yksityiskohta on, että Teslan kuoltua 86-vuotiaana hänen tutkimusaineistonsa säilyttämisestä ja analysoinnista vastasi MIT:n fysiikan professori John Trump, jonka veljenpoika Donald on paremmin tunnettu.
Ulbricht, Walter
Sekunti, s, aika t, perusyksikkö.
Ennen nykyistä cesium-133 -isotooppiin perustuvaa määritelmää sekunti määriteltiin Itä-Saksan entisen puoluejohtajan Walter Ulbrichtin avulla. Itäsaksalainen aikayksikkö ein Ulb vastasi minuutin tuhannesosaa eli 0,06 sekuntia. Se oli aika, joka keskimääräiseltä itäsaksalaiselta kului radion tai television vaihtamiseen länsikanavalle kuuluttajan ilmoittaessa: "Seuraavaksi puhuu puoluejohtaja Walter Ulb... *klik*. Toisin kuin seuraajansa Erich Honeckerin mukaan nimetty "ein Hon", ein Ulb oli vakio. Honin arvo puolestaan vaihteli ollen kääntäen verrannollinen toisinajattelijoiden määrään. Se lähestyi asymptoottisesti nollaa samaa tahtia kuin Itä-Saksa konkurssia.
Volta, Alessandro
Voltti, V, jännite U, johdannaisyksikkö, kgm2/(s3A.
Alessandro Volta kehitti suuren aikalaisensa Luigi Galvanin sähkötutkimuksia pidemmälle. Yleensä tuohon aikaan huippufyysikot olivat ranskalaisia, mutta sähkön alalla italialaiset tekivät läpimurron. He nimittäin älysivät johtaa sähköä sammakonreisiin, ranskalaiset taas ainoastaan söivät ne.
Watt, James
Watti, W, teho P, johdannaisyksikkö, kgm2/s3
James Watt keksi vuonna 1776 höyrykoneen (tosin Heron oli keksinyt sen jo yli 1700 vuotta aikaisemmin, mutta hän ei älynnyt patentoida sitä). Höyrykoneen ansiosta teollinen vallankumous käynnistyi toden teolla. Yksiköksi asti watti päätyi vasta 1908. Sitä ennen tehon yksikkönä käytettiin hevosvoimaa, mutta siitä oli pakko luopua. Pariisissa lasikuvun alla säilytetty vertailuhevonen näet kuoli tuolloin.
Weber, Wilhelm Eduard
Weber, Wb, magneettivuo Φ, johdannaisyksikkö, kgm2/(s2A)
Wilhelm Weber teki saman virheen kuin moni tiedemies ennen häntä ja hänen jälkeensä: meni osallistumaan politiikkaan. Tunnetusti politiikkaan osallistumisessa on 2 x 2 -dimensio. Voi olla asian suhteen oikeassa tai väärässä. Voi olla suhdanteiden kanssa samalla kannalla vallanpitäjien kanssa tai oppositiossa. Jos on samalla kannalla vallanpitäjien kanssa ja oikeassa, pääsee pitkälle. Samoin pääsee silloinkin kun on vallanpitäjien kanssa samaa mieltä ja väärässä, joskin silloin jälkimaailma saattaa suhtautua nurjasti. Tiedemiesten kannalta tämä on yleensä harmitonta, koska muut ansiot kompensoivat pikku lipsahdukset. Kolmas vaihtoehto on olla oppositiossa ja väärässä, mikä on yleensä varsin harmitonta. Weberin kannalta ikävästi hän valitsi suurille tiedemiehillle yleisimmän vaihtoehdon ollen oppositiossa ja oikeassa. Työpaikka meni alta, mutta suhdanteiden muututtua Weber palasi takaisin ja loppu on sähköopin historiaa.
16 kommenttia:
Jou, vaan sanoppa pahuuttas miksi meillä on sekä Becquerel että Hertsi, kun molempien dimensio on 1/s - eli siis tapahtumaa sekunnissa?
Pikku hetki, laitan trollitupsulakin päähäni... *kröhäm* Onneksi radiaanifanit eivät päässeet pilaamaan asteen käyttämistä. Ko. jengistä oli jo teekkariaikoinani riesaa, kun eivät suostuneet ymmärtämään että suurimmalle osalle tavallisista ihmisistä aste on käytännöllisempi ja helpompi. Lukuisia kertoja oli kiltahuoneella tappelu asiasta. Luojan kiitos nämä sällit eivät istu päättävissä pöydissä. Enpä olisi lukiossa vielä pitkän matikan ja fysiikan tunneilla istuessani opettelemassa radiaaneja uskonut, että joutuisin huutamaan kurkku suorana vähintään yhtä kovaa huutaville radiaanifaneille heidän käsityksensä asiasta olevan yhtä vinossa kuin heidän kolmioviivottimensa insinöörimatikan kurssilla.
Katso nyt itsekin: "siinä on 15 astetta kallistusta" vs. "siinä on yks kahdestoistaosa pii radiaania kallistusta" Ai että kun jälkimmäinen olikin helppo ymmärtää ja mieltää, jep jep.
...ja nyt trollitupsulakki pois päästä ja rauha maahan. Kiitos kirjoituksesta, tämä oli varsin hyvä artikkeli SI-tiedemiehistä/naisista. Lukiossa fysiikankirjassa oli aina uuden aihepiirin alussa sivun kokoinen artikkeli siitä tiedemiehestä, jonka mukaan nimettyä aihetta käsiteltiin. Ne pääsääntöisesti olivat todella pitkiä ja tylsiä tekstejä enkä jaksanut yleensä lukea. Niihin verrattuna tämä oli mielenkiintoinen. Olisiko seuraavaksi keksijäneroista samanlainen artikkeli?
Onko Ohmin kohdalla tekstiin pujahtanut editointivirhe? Teekkarina tuli tutuksi muuten sellainen kulinaristinen herkku kuin ohmimakkara. Slurp!
J. Jörgensen: Totta, miksikäs ei bequerelin tilalla voisi ihan hyvin käyttää hertsiä? Ehkä fyysikkojen kansainvälinen unioni ei uskalla luopua siinä pelossa, että Bequerelin haamu tulee kummittelemaan. Tai sitten Hertzin, riippuen siitä kummasta luovuttaisiin.
Tuumailija: Ainoa syy asteiden käyttöön on juuri se, että niihin on totuttu eli tuo mainitsemasi 15 astetta kuulostaisi naurettavalta elleivät kaikki olisi tottuneet suuruusluokkien ilmaisemiseen asteina ihan lapsesta lähtien. Alkeellisella tasolla radiaani on tosin ihan yhtä huono kuin asteet, koska sen edut eivät vielä näy. Mutta asteet ovat ihan yhtä typerät sen takia, että suora kulma on joku helkutin 90 astetta. Sen pitäisi olla uusasteiden tapaan 100, niin ei olisi mennyt SMP:n kansanedustaja Eino Poutiaisellakaan selvät asiat sekaisin.
Siltä varalta, että joku ei tietäisi:
Jaskan luettelemien yksiköiden joukossa on kuusi, jotka eivät todellisuudessa ole saaneet nimeään henkilön mukaan. Niiden kohdalle hän keksi tarinan itse. Jokainen voi yrittää arvata, mitkä ovat ne kuusi yksikköä.
Vaikka hertsi ja becquerel molemmat ovat yksi sekuntia kohti, ne ovat aivan eri suureiden mittayksiköitä. Radioaktiivisen näytteen aktiivisuus on aivan eri asia kuin aaltoliikkeen taajuus. Aktiivisuus on yksi becquerel, jos yksi atomiydin sekunnissa hajoaa lähettäen säteilyä. Gammasäteily on erittäin lyhytaaltoista sähkömagneettista säteilyä, joten sillä tietenkin on taajuus. Ja vaikka alfa- ja beetasäteily ovat ns. hiukkassäteilyä, de Broglien ja kvanttimekaniikan mukaan niilläkin on myös aaltoliike, ja sen mukaisesti niilläkin on myös jokin taajuus, joka riippuu yksittäisen hiukkasen nopeudesta / liikemäärästä. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin näytteen aktiivisuus. Niinpä saman yksikön käyttö sekä aktiivisuudelle että taajuudelle olisi tosin periaatteessa mahdollista, mutta se omiaan aiheuttamaan sekaannusta.
Radioaktiivisen näytteen aktiivisuushan riippuu suoraan verrannollisena myös aineen määrästä, kun taas siitä lähtevän yksittäisen hiukkasen energia (ja sen mukaisesti taajuus) on kullekin radioisotoopille ominainen vakio eikä lainkaan riipu siitä, kuinka paljon sitä isotooppia jossakin näytteessä on. Sen vuoksihan becquereliä käytetään radioaktiivisista aineista puhuttaessa myös jonkinlaisena aineen määrän yksikkönä; esimerkiksi voidaan sanoa, että ilmassa on niin ja niin monta becquereliä radonia kuutiometriä kohti. Hertsiä sen sijaan ei voi mitenkään käyttää aineen määrän yksikkönä, koska säteilyaallon taajuus on ainemäärästä riippumaton.
Vai eivät kaikki kohdat olleetkaan totuuspohjaisia. Niin pitää ollakin, jos tavoittelee hyvää juttua. Jos minulla olisi ollut opettajina Jaskan kaltaisia tiedonjakajia, olisin ehkä pysynyt paremmin luokkahuoneen oven sisäpuolella. Näitä lukemalla carantenit sujuvat kuin siivillä, oli mittayksikkö vaikka lalu. Lalu on kylläkin älykkyyden yksikkö, jonka referenssinä on kastemato. Intissä meillä oli ylivääpeli, jolle mittasimme arvon 2.
Lisää tätä, pandemia on vielä menossa ja jatko-osiakin vähän uumoillaan.
Eino Poutiaisen mopo oli kuuluisa kulkuneuvo. Se tai vastaava oli ravintola Zetorin kattoon hilattuna,ja sitä kävimme siellä usein ihailemassa. Ravintola oli Helsingin ksskustassa ja sinne me muualta tulleet saatoimme mennä muistelemaan nuoruuttamme. Oli koivuja, oli tanssilavaa vanhaan malliin ja tytötkin kuin silloin ennen.
https://www.google.com/search?sxsrf=ALeKk02wmDnIoOdH-wA8Hqt1YxRQgADhOw:1587551338041&q=ravintola+zetor+pictures&tbm=isch&source=univ&sa=X&ved=2ahUKEwi038PM6fvoAhWNvosKHaNaAiEQsAR6BAgKEAE&biw=1033&bih=474
Onko Ohmin kohdalla tekstissä sattunut editointivirhe vai onko tässä jokin vitsi jota en tajua? Minulle se näyttää tältä:
Ohm, Georg
Ohmi, Ω, sähkövastus R, johdannaisyksikkö, kgm2/(s3A2)
Ohm todellakin keksi omaa nimeään kantavan Pascal, Blaise
Pascal, Pa, paine p, johdannaisyksikkö. kg/(ms2).
Ano: Lukijan vastuulla, kuten todettu. Varmuuden vuoksi nämä kuusi eroavat muista tietyllä tuntomerkillä muutenkin. Lisäksi on seitsemäskin eli Avogadron tarina on kyllä tosi, mutta moolia ei ole nimetty hänen mukaansa.
KLS: Aivan noin. Periaatteessa yksi yksikkö toimisi, mutta käytännössä syntyisi sekaannusta.
Veijo Hoikka: Niinpä muuten olikin, en muistanutkaan tuota Zetor-juttua.
Tuumailija: Blogger toimii vähän oudosti. Siinä oli linkissä kirjoitusvirhe, joka jostain syystä näytti tekstin välillä aivan oikein ja välillä väärin, mahdollisesti selaimesta riippuen. Korjattu, kiitoksia huomautuksesta.
Rolf Sievertistä kirjoitit:
"Eihän tämä Sievert ole edes niin kuuluisa, että olisi saanut suomenkielistä Wikipedia-artikkelia. Ainoa Sievert, joka sieltä löytyy on saksalainen Hans-Heinrich, joka sentään sai EM-kultaa kymmenottelussa..."
Hyvä kun huomasit puutteen. Asia on korjattu. Muun muassa englanninkielisessä Wikipediassa hänestä oli jo artikkeli, ja nyt olen suomentanut sen. Se on nyt täällä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Rolf_Sievert
Sievert-yksiköstä kirjoitit myös:
Kirjoitit sievertistä:
"Minkä hiton takia tällä pitää olla oma yksikkönsä, kun gray on jo olemassa ja se on dimensioltaan sama?"
Lyhyesti sanottuna terveydenhoidollisista syistä. Tästä sentään oli jo ennestään artikkeli suomenkielisessäkin Wikipediassa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ekvivalenttiannos
Gray on puhtaasti fysikaalinen yksikkö, mutta kaikki säteilyn lajit eivät ole ihmisen terveyden kannalta yhtä vaarallisia. Siksi eri säteilylajeille on määritelty eri suuruiset painotuskertoimet, joilla absorboitunut annos muunnetaan ns. ekvivalenttiannokseksi, ja sievert on nimenomaan ekvivalenttiannoksen yksikkö. Kuinka monta graytä on yksi sievert, riippuu säteilyn lajista, mutta yksi sievert mitä tahansa säteilyä on ainakin arviolta suunnilleen yhtä vaarallinen.
Newton istui vuosikaudet alahuoneessa Cambridgen edustaja ja piti vain yhden puheen.
Kun hän tarinan mukaan sitten kerran pyysi puheenvuoroakaikki hiljenivät ja kääntyivät jo tuolloin tunnustettua suurmiestä kohden.
Newton selvitti kurkkuaan ja pyysi sulkemaan ikkunat,koska täällä vetää.
Toisen tarinan mukaan Newton nähtiin nauravan vain kerran.Joku vähemmän oppinut kysyi häneltä:Mitä käytännön hyötyä geometriasta on?
KLS: Hienoa! Tämä on ensimmäinen kerta, kun näiden juttujen kirjoittamisesta on ollut todistettavasti jotain hyötyä... Sievertin artikkelin puuttuminen on ollut aukko suomalaisessa sivistyksessä, kiitos sen paikkaamisesta!
Klova: Newton on erinomainen esimerkki siitä, kuinka paljon mies voi saada aikaan jos pillu ei pyöri koko ajan mielessä.
Onko Jaska kuullut vanhan vitsin: Mitä saadaan kun laitetaan kulhoon Avocad(r)on luvun verran eli 6,022'10²³ avocadoa?
Tuosta Hertzistä ja Bequerelistä.. voisi melkein sanoa että molemmat nimet ovat turhia, voisi puhua vain käänteissekunneista. Mutta toisaalta, nyt on yksikkötarkastelunkin kannalta mukava että yksiköstä näkee suunnilleen millaiseen alaan lukuarvo liittyy.
Uusasteet.. kuulostavat periaatteessa hyvältä, mutta 90 on siitä kiva luku että se jakautuu paremmin kolmeen. Alkeisgeometrian hahmottaminen ei ainakaan helpottuisi jos tasasivuisen kolmion kulma ei olisi kokonaisluku. Toisaalta tässä suhteessa 60 olisi vielä mukavampi kantaluku kaikkeen, kuten jo muinaiset sumerilaiset tiesivät.
Ja vastaus avocadokysymykseen: siitä tulee guacamooli.
Noita uusasteita, gooneja käytetään käytännössä mittaustöissä, mutta nuo vanhanaikaiset muut ammattilaiset suunnittelijat, ohjelmistosuunnittelijat änkee niitä asteita joka paikkaan. Kätevä kun 0,100,300,400 on pääsuunnat niin suunnan hahmottaa saman tien. Varsinkin kun pitää jonkun sattumavaraisen lukeman vastapäätä laskea tai suoraa kulmaa niin ei tarvitse edes laskea. 300 on helpompi hahmottaa kuin 270. Tehokasta ja nopeaa, gooneina suunta jos on 340, siitä oikealle 40, vasen 240, takana on 140. On helpompaa kuin asteina.
AT: Tuo oli uusi juttu. Käänteissekunti... kuulostaisi aika villiltä todeta säteilyn olevan niin ja niin monta käänteissekuntia.
Ano: Uusaste toimii tosiaan kulmien käytännön hahmottamisen kannalta paremmin, mutta kuten AT edellä totesi, 90 on geometrian kannalta parempi. Samoin kuin radiaani on korkeamman matematiikan kannalta parempi. Suo siellä, vetelä täällä.
Tuumailijalle unohdin viimeksi todeta, että ohmimakkaraan tarvitaan rutosti sinappia, jotta otsonin käry peittyy ja sen saa edes jotenkuten syömäkelpoiseksi.
Myöskään Louis Harold Graystä ei vielä toissapäivänä ollut artikkelia suomenkielisessä Wikipediassa, mutta nyt on.
Kiitokset KLS:lle toistamiseen hienosta työstä!
Lähetä kommentti