Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


lauantai 12. toukokuuta 2018

Uusinta: Tutkimisen sietämätön keveys

Lukijalle: Nobel-palkintojen kovana kilpailijana ovat Ig-Nobelit, jotka myönnetään tutkimuksille joita ei pidä toistaa eikä tarkalleen ottaen olisi ehkä pitänyt tehdä alun perinkään. Kirjoitin niistä taannoin jutun, josta syntyi seuraavassa kuussa pientä polemiikkia mediassa:

Tämänvuotiset (2013) Ig-Nobelit on jaettu. Palkinto myönnetään vuosittain kymmenelle tutkimukselle, ”jotka saavat ihmiset ensin nauramaan ja sitten miettimään”. Vuodesta 1991 jaettujen palkintojen alkuperäinen myöntämisperustelu oli vielä parempi, ”tutkimukselle jota ei voi eikä pidä toistaa”.

Vuoden 2013 palkinnot myönnettiin seuraaville tutkimuksille:
Arkeologia: Kuolleen päästäisen pariloinnista, nielaisemisesta purematta ja sen tutkimisesta, mitkä luut hajoavat ihmisen ruuansulatusjärjestelmässä ja mitkä eivät.
Biologia/astronomia: Sen havaitsemisesta, että lantakuoriaisten eksyessä ne kykenevät löytämään tiensä takaisin katsomalla Linnunrataa.
Kemia: Sen havaitsemisesta, että sipulien aiheuttama itkeminen on aiemmin luultua monimutkaisempi biokemiallinen prosessi.
Lääketiede: Sen tutkimisesta, onko sydämensiirron saaneiden hiirten reaktio oopperamusiikkiin erilainen kuin ennen siirtoa.
Rauhanpalkinto: Valko-Venäjän presidentti Aleksander Lukashenkolle julkisen taputtamisen laittomaksi tekemisestä, sekä saman maan poliisille yksikätisen miehen pidättämisestä lainrikkojana.
Todennäköisyys: Sen havaitsemisesta, että mitä pidempään lehmä on maannut laitumella, sitä todennäköisemmin se nousee pian ylös, sekä siitä että mitä pidempään lehmä on seisonut, ei voida päätellä kuinka pian se käy makuulle.
Fysiikka: Sen havaitsemisesta, että jotkut ihmiset olisivat fyysisesti kykeneviä juoksemaan lammen pinnalla – olettaen että lampi olisi Kuussa.
Psykologia: Sen kokeellisesta havaitsemisesta, että ihmiset jotka uskovat olevansa humalassa uskovat samalla olevansa viehättäviä.
Julkinen terveydenhuolto: Lääketieteellisistä tekniikoista, jotka on kuvattu raportissa ”Amputoitujen penisten kirurginen hoito Thaimaassa” – tekniikat joita he suosittelevat paitsi niissä tapauksissa joissa amputoitu penis on osittain ankan syömä.
Turvatekniikka: Elektromekaanisen järjestelmän, jonka tarkoitus on sulkea lentokonekaappaaja ansaan, keksimisestä. Systeemi pudottaa kaappaajan ansaovien läpi, sinetöi hänet pakettiin ja pudottaa sidotun kaappaajan lentokoneen erityisesti suunnitellusta pommikuilusta laskuvarjolla maahan, jossa radiolla hälytetty poliisi odottaa kaappaajan laskeutumista.

Lisäys 12.5.2018: Vuoden 2017 Ig-Nobelit myönnettiin seuraavista ansioista:
Fysiikka: Tutkimuksesta (alkaa s. 16), voiko kissan tulkita sekä kiinteäksi että nestemäiseksi.
Rauhanpalkinto: Tutkijoille, jotka osoittivat aboriginaalien vinkuvankusoittimen didgeridoon auttavan uniapneaan ja kuorsaamiseen (tiedoksi lukijoille että Salli ei oikolue näitä uusintoja, ainoastaan viikkojutut, joten tämän uskaltaa kirjoittaa eikä hän saa ideoita titteritöön soittamisesta).
Taloustiede: Tutkimuksesta, jossa testattiin kuinka elävän krokotiilin kohtaaminen vaikuttaa henkilön halukkuuteen pelata uhkapelejä.
Anatomia: "Miksi vanhoilla miehillä on suuret korvat?"
Biologia: Luolassa elävän hyttysnaaraiden peniksen ja koiraiden vaginan havaitsemisesta.
Nestedynamiikka: Tutkimuksessa, jossa selvitettiin mitä tapahtuu kun ihminen kävelee takaperin täysi kahvikuppi käsissään.
Ravitsemustiede: Ihmisveren vaikutus vampyyrilepakkoon.
Lääketiede: Magneettikuvauksen käyttäminen sen tutkimiseen, miksi jotkut ihmiset inhoavat juustoa.
Psykologia: Sen osoittamisesta, että identtiset kaksoset eivät pysty erottamaan itseään toisesta visuaalisesti.
Synnytysoppi: Havainnosta, että kehittyvä sikiö reagoi voimakkaammin musiikkiin joka soitetaan äidin vaginassa kuin vatsan päällä.


Ig-Nobeleita on myönnetty vuodesta 1991 alkaen. Sinänsä harmi, että niitä ei voi myöntää kovin pitkälti postuumisti, koska kaikkien aikojen Ig-nobelisti olisi varmaan Thomas Midgley Jr, kenties jopa kolminkertainen sellainen. Ensin hän meni ja keksi lyijyn lisäämisen bensiiniin nakutuksen estämiseksi. Kymmenisen vuotta myöhemmin hän keksi kuinka kylmälaitteita saadaan jäähdytettyä CFC-yhdisteillä. Viisikymppisenä Midgley sairastui polioon ja menetti osan liikuntakyvystään. Tämän takia hän suunnitteli laitteiston, jonka avulla hän kykeni nousemaan sängystä ylös. Muutamaa vuotta myöhemmin Midgley sotkeutui sen köysistöön ja kuristui kuoliaaksi.

Mutta on niitä muitakin päättömiä keksintöjä tehty ja tässä on lista kymmenestä mielestäni osuvimmasta Ig-Nobel –palkinnosta. Olisin saattanut hyvin päätyä itsekin listalle, tein aikoinaan kieli poskessa vakavasti otettavan tutkimuksen jonka jätin sitten julkaisematta, mutta Ig-Nobel –ainesta se oli. Illanvietoissa olen pari kertaa tuloksia jälkeenpäin esitellyt ja on naurettu kippurassa. Olisi Ig-Nobel melkoinen meriitti – fyysikko Andre Geim sai Ig-Nobelin 2000 saatuaan sammakon levitoimaan magneettien avulla ja aidon Nobelin 2010 grafeenitutkimuksestaan.


10. Fysiikka, 1996: Murphyn lain kokeellisesta todentamisesta tutkimalla, että paahtoleivällä on suurempi todennäköisyys pudota lattialle voideltu puoli alaspäin. Tämä perustuu siihen, että ihmiset kantavat leipää kädessä voideltu puoli ylöspäin (ainakin yleensä) ja ovat sen pituisia, että leivän joutuessa pudotessaan pyörivään liikkeeseen se ehtii todennäköisesti tehdä puoli kierrosta ennen lattiaan osumistaan.

9. Taloustiede, 2001: Sen havaitsemisesta, että ihmiset kykenevät viivästyttämään kuolemaansa mikäli päätyvät sen takia alempaan perintöveroon. Sanoisin että tässä tulee tehtyä jo veronkierron maailmanennätys.

8. Fysiikka, 2011: Tutkimuksesta, joka osoittaa että yli puolet kiekonheittäjistä kokee huimausta, mutta moukarinheittäjistä ei yksikään. Havaintojen mukaan tämä johtuu siitä, että moukaria heittäessä ympäristöstä on helpompi löytää kiintopiste.

7. Lääketiede, 1992: Japanilainen tutkimusryhmä sen havaitsemisesta, että ihmiset jotka uskovat jalkahikensä haisevan, ovat oikeassa ja ihmiset, jotka uskovat ettei heidän jalkahikensä haise, ovat myös oikeassa. Tutkimus oli erityisen tärkeä siksi, että japanilaisille haju on kammotus: voimakas jalkahiki saattoi olla jopa asepalveluksesta vapauttamisen peruste. Kuvitelkaa nyt miten helpolla jenkit olisivat voittaneet vaikka Guadalcanalilla, jos japanilaisia sotilaita olisi haitannut se ryhmän haiseva heppu. Toisaalta jos Suomen armeijassa haiseva jalkahiki olisi vapautuksen peruste, niin eipä SA-INT:iin iskukyvystä jäisi paljon mitään jäljelle. Näin ainakin omien empiiristen havaintojeni mukaan.

6. Lääketiede, 1996: Tutkimuksesta, jossa selvitetään kykeneekö tippuri tarttumaan pumpattavan Barbaran välityksellä. Toinen palkituista oli Grönlannista – herättää kysymyksen ovatko eskimot laiskistuneet siinä määrin etteivät enää viitsi juosta huskykoiria kiinni.

5. Rauhanpalkinto, 2010: Sen havaitsemisesta, että kiroileminen lievittää kipua. Samassa yhteydessä ei tiettävästi tutkittu, vähentääkö se myös vitutusta mutta perkeleen vahvaa empiiristä helvetin havaintoa tähän saatanan suuntaan on vittu esitetty.

4. Biologia, 2008: Sen havaitsemisesta, että koirakirput hyppäävät korkeammalle kuin kissakirput. Odottelemme jatkotutkimusta, joka paljastaa että tanskandogissa elävät kirput hyppäävät korkeammalle kuin chihuahuassa elävät kirput.

3. Fysiikka, 2002: Sen havaitsemisesta, että oluen vaahdon hajoaminen noudattaa eksponentiaalista mallia. Mikään yllätys ei liene se, että tutkimus on tehty Münchenin yliopistossa. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, miten tutkijat saivat tiedekunnan rahoittamaan riittävän määrän olutta tutkimusta varten, miten tutkijat malttoivat odottaa vaahdon hajoamista, mitä oluelle tapahtui vaahdon hajoamisen jälkeen, ja ennen kaikkea kuinka tutkijat pystyivät kirjoittamaan raportin siinä kunnossa missä heidän on täytynyt kaiken järjen mukaan tutkimuksen jäljiltä olla.

2. Fysiikka, 2003: Tutkimus siitä, kuinka suuri voima tarvitaan lampaan raahaamiseen erilaisia pintoja pitkin. Mikään yllätys ei liene se, että tutkimus on tehty Australiassa. Ette halua tietää mitä varten lammasta piti raahata.

1. Virtausdynamiikka, 2005: Ainoa Suomeen tullut Ig-Nobel; toinen palkinnonsaajista työskenteli Oulun yliopistossa. Tutkimuksessa selvitettiin pingviinien elimistöön syntyvää painetta ja kloaakkisuolessa vallitsevaa ulosteen virtausnopeutta, joka määrää kuinka siistinä pingviini pystyy pitämään pesänsä. Suomeksi sanottuna tutkittiin miten pitkälle pingviini paskantaa.

Kumma kyllä, Ig-Nobelia ei ole ainakaan toistaiseksi myönnetty tutkimukselle, joka todisti, että naisten pierut haisevat pahemmalta kuin miesten. Toisaalta tämä osoittaa Ig-Nobelien korkeaa tieteellistä tasoa: itsestään selvien nollatutkimusten tekemisestä ei palkita.

9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Siis eikä!! Ei oo tedellista. Jos näiile tutkimuksille on myönnetty rahaa, niin myöntäjät on kyllä olleet pahemmissa mömmöissä kuin hakijat. Ei helevata...
Huru-ukko

Kumitonttu kirjoitti...

Olipa hauska lukea nuo vuoden 2013 kommentit. Joko sivistys on tullut sinne missä asut ja olet päässyt kuuntelemaan Jaajoa? Itse en enää kuuntele Suomipoppia tai muutakaan radiosta.

Jaska Brown kirjoitti...

Huru-ukko: Osa näistä tutkimuksista on ihan oikeasti järkeviä, osa on tehty oto-periaatteella hupimielellä, osaan on ehkä myönnetty apurahaa mutta ovat ne silti järkevämpiä kuin monet Suomessa rahoitetut "tutkimukset" aiheesta, jota ei tarvitsisi tutkia lainkaan eikä edes voisi tutkia, jos haittamamupolitiikassa olisi jotain järkeä.

Kumitonttu: Jaa-a, enpä tiedä onko kuuluvuusalueessa tapahtunut muutoksia kun autoradion kuunteleminen on vähentynyt entisestään. Jaajoa on kyllä päätynyt ohikulkiessa kuuntelemaan, jos Haluatko miljonääriksi on sattunut olemaan telkkarissa auki.

Yrjöperskeles kirjoitti...

On nuo kieltämättä aika uskomattomia. Aikanaan kavereitten kanssa filosofoitiin että pitääkö puu kaatuessaan ryskettä jos ei ole kukaan kuulemassa. Kai siitäkin tutkimuksen saisi. Mutta näistä tulee mulle mieleen se kieli poskessa tehty pseudotiede eli ortopologia:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aapo_Heikkil%C3%A4

Se tietysti oli alunperinkin tehty kieli poskessa.

Qroquius Kad kirjoitti...

No tuota, jos lammaskarjan suurvallassa Australiassa tehdään tutkimus koskien lampaan kiskomista erilaisilla pinnoilla, voisin näin äkkiseltään olettaa sen liittyvän lampaan keritsemiseen ja sen kautta saatavan hyödyn maksimoimiseen? Afganistanit ovat asia erikseen, mutta niitähän tässä ei taidettu mainita?

Psykologian havainto ihmisistä, jotka luulevat olevansa viehättävämpiä luullessaan olevansa juovuksissa voisi olla omalla tavallaan myös jollain tapaa tutkimisen arvoinen:
isävainaa kertoi aikoinaan iloisesta illanvietostaan serkkupoikiensa kanssa. Siellä oli juotu pelkästään viiniä, mutta toiselle serkkupojalle oli tehty kepponen: hänelle tarjoiltu viini olikin alkoholitonta.

Tarkoitus oli saada hupia kaverista, joka seuraa toisten kasvavaa iloa ihmetellen samalla, miksei hän saa mitään nousua. Toisin kävi: alkoholitonta viiniä juonut oli pian yhtä juovuksissa kuin muutkin. Siinä vaiheessa asianomaisen veljen piti sitten paljastaa asia hänelle.

Siihen loppui ilo sen illan osalta. Alkoholittoman viinin aiheuttama nousuhumala katosi saman tien, eikä noussut enää edes aidon aineen voimalla.
Kaipa tässäkin voisi olla aivan oikean psykologisen tutkimuksen aihetta?

Mitä tulee kysymykseen, miksi vanhoilla miehillä on isot korvat:
onko tuossa sittenkin menneet sekaisin käsitteet "big ears" ja big years"?

Jaska Brown kirjoitti...

Yrjöperskeles: Ja jos mies puhuu ilman että yksikään nainen kuulee, onko hän silti väärässä? Tuo Aapo Heikkilä on tuttu tapaus.

Qroquius Kad: Afgaanit eivät vaivaudu tutkimaan. Vaan tuossapa oli erikoinen psykologinen ilmiö, jossa voi tosiaan puhua kaksoissokkotutkimuksesta. Toiseen suuntaan asia ei ainakaan toimi, sillä olin kerran juhlissa missä pari tuttua naisihmistä otti koko ajan väärästä boolimaljasta. Heidän piti ottaa sitä mietoa, pariprosenttista. Vaan ottivatkin sitä kossulla terästettyä yli kymmenprosenttista ja ihmettelivät kovasti miksi alkoivat olla niin hilpeällä tuulella. Tilanne selvisi vasta kun ihmettelivät ääneen ja heitä valistettiin asiasta. Naiset itse selvisivät vasta seuraavana päivänä.

Tuumailija kirjoitti...

Sallille tiedoksi, että dijeridoolle on helpompikin vaihtoehto: kuorsauskisko tai uniapneanaamari saattaa pelastaa avioliiton. Tietysti aina voi sopia platonisesta suhteesta, joissa kummallakin on oma makuuhuone.

Ironmistress kirjoitti...

Täytyykin ehdottaa fysiikan palkintoa Lauri ja Anni Vuohensillalle Hydraulic Press Channelin ansiosta demonstroimalla, miten eri materiaalit käyttäytyvät paineen alaisena.

Jaska Brown kirjoitti...

Tuumailija: Onneksi tilanne ei ole vielä kehittynyt noin pahaksi. Itse sanon että en kuorsaa, vaan kehrään. Sallin mielestä asiassa on kuitenkin ero kissan eduksi.

Ironmistress: No hitto! Tuohan olisi loistava idea. Periaatteessa tutkimus pitäisi tietysti olla julkaistu, mutta onhan se Youtubekin julkaisu sinänsä.