Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


lauantai 28. huhtikuuta 2018

Uusinta: Piukat paikat

Lukijalle: Tällä kertaa maantieteellisisten erikoisuuksien uusinnoissa matkataan klaustrofobisiin paikkoihin eli ahtaisiiin salmiin:

Sarjassa maantieteellisiä erikoisuuksia on tähän mennessä esitelty erikoiset järvet, saaret, vuoret, enklaavit ja eksklaavit, joet sekä syvängöt. Pitkän tauon jälkeen vuorossa salmet.

Salmien kontrollointi on aina ollut geostrategisesti ensiarvoisen tärkeää. Kapeikot ovat usein ainoa kulkutie paikasta A paikkaan B ja se, joka kapeikkoa hallitsee, on vahvoilla. Nykyään salmien sotilaallinen merkitys on tietysti vähentynyt, mutta kaupallinen merkitys kenties kasvanut entisestään.

Tekstin edessä oleva luku kertoo salmen kapeimman leveyden kilometreinä. Arvot ovat summittaisia, pääosin gmap-pedometeristä mitattuja.

825 Drakensalmi. Etelämantereen ja Kap Hornin välissä olleen salmen ensimmäinen purjehtija ei ollut Francis Drake, vaan Willem Schouten 1616. Ennen Panaman kanavan avautumista 1914 salmi oli yleisin reitti Tyyneltämereltä Atlantille. Purjelaivoille vallitsevien tuulten ja Magalhaesin- sekä Beaglesalmien kapeuden takia se oli jopa käytännössä ainoa mahdollinen.

430 Mosambikin kanaali. Erottaa Madagascarin Afrikan mantereesta. Saari irtautui Intiasta noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Salmen leveys on niin suuri, että Afrikan maaeläimistö ei ole kyennyt levittäytymään saarelle. Seurauksena Madagascarin fauna on ainutlaatuinen maailmassa.

363 Luzoninsalmi. Taiwanin ja Filippiinien suurimman saaren Luzonin välissä. Pari pientä saariryhmää jakaa salmen pienempiin osiin.

328 Davisinsalmi. Erottaa maailman suurinta ja viidenneksi suurinta saarta eli Grönlantia ja Baffininsaarta. Syvyyttä on tuhannen ja kahdentuhannen metrin välillä, joten laivoille on enemmän vaaraa jäävuorista kuin pohjakosketuksesta. Hyytävän sään ja myrskyjen lisäksi riesana ovat jopa 18 metrin korkeuseroihin yltävät vuorovedet.

290 Tanskansalmi. Tanska on tunnettu salmistaan, mutta varsin epäloogisesti Tanskansalmi sijaitseekin Grönlannin ja Islannin välissä. Nimen puolustukseksi on sanottava, että Grönlanti kuuluu Tanskalle, kuten Islantikin vuoteen 1945 asti. Eräs toisen maailmansodan kuuluisimmista meritaisteluista käytiin Tanskansalmessa, kun Bismarck upotti Hoodin.

240 Bassinsalmi. Erottaa Tasmanian Australiasta. Ensimmäisenä salmen läpi purjehti George Bassin ja Matthew Flindersin retkikunta 1798-99. Salmi on suhteellisen matala, noin 50 m syvyydeltään. Voimakkaat merivirrat tekevät purjehduksen vaaralliseksi.

190 Koreansalmi. Tsushimasaaret jakavat salmen kahteen osaan: Länsisalmeen Korean puolella ja tunnetumpaan Tsushimansalmeen Japanin puolella. Mongolien hyökätessä Japaniin 1281 kamikazeksi nimetty pyörremyrsky tuhosi heidän laivastonsa. Satoja vuosia myöhemmin 1905 Venäjän laivasto koki saman kohtalon Tsushiman taistelussa, kylläkin amiraali Togon eikä pyörremyrskyn toimesta.

180 Taiwaninsalmi. Kiinan tasavallan eli Taiwanin ja Kiinan kansantasavallan eli Manner-Kiinan välissä. Maon aikana salmi oli räjähdysherkkää aluetta, mutta viime aikoina Kiinojen lähentymisen myötä on ehdotettu jopa tunnelin tai sillan rakentamista. Salmen leveys huomioiden kuulostaa uskomattomalta, mutta Kiinan rakentamisvauhti ja suuruudenhulluus tuntien vannomatta paras.

160 Floridansalmi. Kuuban ja Yhdysvaltojen välinen salmi on tunnettu Golfvirran lähtöpaikkana sekä kuubalaisten salmessa harjoittamasta joukkuekuviokellunnasta kohti Miamin lihapatoja.

151 Torresinsalmi. Australian ja Uuden-Guinean välissä. Salmessa on lukuisia pikkusaaria, jotka kaikki kuuluvat Australialle huolimatta siitä, että pohjoisimmat sijatsevat vain muutaman kilometrin päässä Uuden-Guinean rannikosta. Saarilla asuu oma väestöryhmänsä, joka on melanesialainen, toisin kuin Australian aboriginaalit.

86 Beringinsalmi. Syvyydeltään vain 30-50 m. Oli vielä kymmenentuhatta vuotta sitten kuivaa maata, tunnetuin seurauksin. Keskellä salmea ovat neljän kilometrin levyisen salmen toisistaan erottamat Diomedesaaret, joista toinen kuuluu USA:lle ja toinen Venäjälle. Salmen ali on suunniteltu tunnelia, mutta suunnitelmat ovat enemmän kuin epävarmoja. Kuitenkin todennäköisempiä kuin Neuvostoliiton 50-luvulla ehdottama salmen patoaminen.

85 Windwardväylä. Kuuban ja Hispaniolan välinen salmi.

69 Merenkurkku. Suomen ja Ruotsin välinen salmi oli ensimmäisen maailmansodan aikana monen jääkärikokelaan kulkureitti Saksaan. Salmen yli on esitetty siltaa, mutta aika hoitaa: maankohoamisen takia salmi muuttuu muutamassa tuhannessa vuodessa kannakseksi ja Perämerestä tulee Peräjärvi.

65 Malakansalmi. Sumatran ja Malaijan niemimaan välinen salmi on maailman tärkeimpiä kauppareittejä. Saarten ja matalikkojen rikkoman salmen kulkuväylän todellinen leveys on kapeimmillaan kolmisen kilometriä eivätkä suurimmat tankkerit mahdu kulkemaan salmesta; laivan maksimikoko muodostaa oman Malaccamax-luokan. Lisäksi kapeassa salmessa merirosvous on oma riskitekijänsä.

64 Hudsoninsalmi sijaitsee Baffininsaaren ja Kanadan mannermaan välissä. Henry Hudsonin 1609 löytämää salmea luultiin pitkään toivotuksi Luoteisväyläksi.

58 Skagerrak. Tanskan ja Ruotsin/Norjan välissä. Ensimmäisen maailmansodan suurin meritaistelu käytiin tässä salmessa.

54 Hormuzinsalmi liittää Persianlahden Intian valtamereen. Salmen läpi kulkee 20-40 % maailman raakaöljystä. Iran on historian aikana moneen kertaan uhitellut salmen sulkemisella, mutta terve itsesäilytysvaisto on aina voittanut.

53 Palkinsalmi. Intian ja Sri Lankan välisessä salmessa sijaitsee Aataminsillan saariketju, jonka väitetään olleen kulkukelpoinen jalankulkijoille vielä 1400-luvulla, kunnes myrskyt syvensivät salmea. Intian ja Sri Lankan välinen raja leikkaa yhden sen hiekkasärkistä ollen ehkä maailman lyhin maaraja.

42 La Pérousen salmi. Sahalinin ja Hokkaidon välissä. Vuosien 1905-45 välisenä aikana salmen molemmat rannat kuuluivat Japanille. Keskellä salmea on pieni kivinen saari, jonka rantaan moni laiva ajoi sumussa karille. Ainoa tapa välttyä haaksirikolta oli kuunnella saarella asustavien merileijonien ulvontaa aina siihen asti, kunnes saarelle rakennettiin majakka 1913.

33,3 Englannin kanaali. Yli 500 km pitkä kanaali on kapeimmillaan Doverinsalmessa Calais’n ja Doverin välissä. Kanaali on aina ollut strategisesti erittäin tärkeä väylä. Sen yli ovat tehneet maihinnousun niin Julius Caesar 55 eaa, Vilhelm Valloittaja 1066 sekä vaihteeksi toiseen suuntaan liittoutuneet 1944. Noin tuhannen vuoden välein, eli seuraava merkittävä lienee luvassa joskus vähän ennen vuotta 3000. Siinä välissä on käyty meritaisteluja, kuten Voittamattoman armadan muuttuminen Voitetuksi armadaksi 1588. Caesarin Gallian sodan kuvaus maihinnoususta on uskomatonta luettavaa: ei tarvitse muuta kuin vaihtaa vekottimien nimiksi nykyaikaiset, niin taktisesti menee tasan yksi yhteen Normandian maihinnousun kanssa. Briteille kanaali on myös henkisesti tärkeä erottaja muusta Euroopasta. Kuulemma viime vuosisadan alkupuolella eräs brittilehti otsikoi: Sumua kanaalissa – Eurooppa eristyksissä. Kanaalin alittavaa tunnelia ehdotettiin jo 1802, mutta se valmistui vasta 1994. Kanaalin yliuinti on alan kuuluisimpia haasteita, ensimmäinen onnistunut suoritus on vuodelta 1875.

28 Bab el Mandeb. Yhdistää Punaisen meren Intian valtamereen. Koska salmi on ainoa reitti Suezin kanavalle, sen strateginen merkitys kulkuväylänä on huomattava. Salmen läpi kuljetetaan keskimäärin yli kolme miljoonaa barrelia öljyä päivässä. Salmen yli on suunniteltu rakennettavaksi silta Jemenistä Djiboutiin, mutta ilmeisesti vakavasti otettavia suunnitelmia ei ole vielä näkyvissä.

27 Sundasalmi. Jaavan ja Sumatran välisessä salmessa räjähti Krakatau-tulivuori 1883. Räjähdyksen voimakkuus oli nelinkertainen verrattuna suurimpaan koskaan räjäytettyyn ydinaseeseen. Posauksen jälkeen salmen ympäristö oli kartalla huomattavan erinäköinen kuin maastossa. Matala, karikkoinen ja voimakasvirtauksinen salmi on navigoinnin kautta hankala eikä muuten edullisesta sijainnistaan huolimatta ole suosittu laivareitti.

22 Cookinsalmi. Erottaa Uuden-Seelannin pääsaaret toisistaan. Maorien nimi salmelle on Raukawa Moana, mutta James Cook ei paljon tästä välittänyt ollessaan ensimmäinen eurooppalainen salmen läpi purjehtinut 1770. Vuosien 1888-1912 välisenä aikana salmessa eli delfiini nimeltä Pelorus Jack, joka lain suojaamana tapasi saattaa salmessa liikkuvia laivoja. Voimakkaiden merivirtojen takia salmeen on suunniteltu vedenalaista vuorovesivoimalaa. Maorien suullisen perinteen mukaan salmen yli on onnistuttu uimaan. Nykyaikana ensimmäinen vahvistettu ylitys uimalla tapahtui 1962.

20 Pohjoiskanaali. Englannin kanaalia huomattavasti vähemmän tunnettu Pohjoiskanaali sijaitsee Pohjois-Irlannin ja Skotlannin välissä ollen samalla kapein näiden kahden saaren välinen yhteys. Kanaalin ali on suunniteltu tunnelia, mutta vähäisen asutuksen takia ei suinkaan kapeimpaan paikkaan, vaan Belfastin lähelle 34 km leveälle kohdalle. Suunnitelmat eivät kuitenkaan ole edenneet piirustuspöytää pidemmälle.

19 Qiongzhousalmi. Erottaa Kiinan suurimman saaren Hainanin mannermaasta. Kiinalaisten rakennusvimma tuntien ei liene yllätys, että sillan rakennustöiden pitäisi alkaa tänä vuonna.

19 Tsugarunsalmi. Japanin kahden suurimman saaren Honshun ja Hokkaidon välissä. Vuonna 1954 saarten väliä liikennöinyt lautta upposi ja yli tuhat ihmistä hukkui. Tämän seurauksena tunnelisuunnitelmat saivat vauhtia, mutta lähes 54-kilometrinen, edelleen maailman pisin rautatietunneli Seikan avattiin vasta 1988. Salmessa Japanin aluevesiraja kulkee lähempänä maata kuin muualla, väittämän mukaan siksi että Yhdysvaltain ydinaseistetut laivat voisivat kulkea sen läpi rikkomatta Japanin ydinasekieltoa.

18 Iso-Belt. Tanskan kolmesta merkittävimmästä salmesta levein erottaa Sjellannin ja Fynin saaret. Salmet olivat kauttakulkumaksujen ansiosta Tanskalle merkittävä tulonlähde vuoteen 1857 asti, jolloin ne julistettiin kansainväliseksi vesialueeksi. Salmea ylittää 1997 valmistunut silta, joka aiheutti oikeuskiistan Suomen ja Tanskan välille; suomalaisten rakentamat öljynporauslautat eivät mahtuneet sen ali, jolloin Tanska joutui maksamaan korvauksia rakennustavan muuttamisesta. Nykyisin Suomessa rakennetut loistoristeilijät on suunniteltu siten, että ne mahtuvat kulkemaan sillan ali laskuveden aikaan täydellä vauhdilla ajaen. Kovassa vauhdissa laiva syrjäyttää altaan enemmän vettä, jolloin sillan tarvittava minimikorkeus on pienempi.

15 Belle Islen salmi. Yksi maailman inhottavimpia paikkoja merenkulkijan kannalta sijaitsee Newfoundlandin ja Kanadan välissä. Valtavat vuorovesivaihtelut, voimakkaat virtaukset, jäävuoret, talvisin pimeys ja ympäri vuoden sumu ja sade.

14 Käärmeennielu. Trinidadin ja Venezuelan välissä. Erottaa Etelä-Amerikan Karibian saarista. Pohjoisempana sijaitseva leveämpi salmi on loogisesti Lohikäärmeennielu.

14 Gibraltarinsalmi. Kenties kaikista salmista tunnetuin syntyi luultavasti reilut viisi miljoonaa vuotta sitten kaikkien aikojen tulvassa, jossa Atlantin vedet purkautuivat Välimeren altaaseen tuhatta Amazonjokea vastaavalla virtauksella. Britit ovat hallinneet salmea Gibraltarin linnakkeestaan vuodesta 1704 alkaen, ja sekös espanjalaisia on potuttanut. Siirtokunnan asukkaille on annettu mahdollisuus liittyä Espanjaan, mutta vuoden 1967 vaalien tulos oli yksimielisyydessään mallia Pohjois-Korea: 12138 - 44. Vuoden 2002 uusintaottelu oli prosentuaalisesti tasaisempi: 17900 - 187. Mikäli kansanäänestyksiä järjestetään jatkossakin ja Espanjan suosio kasvaa samaa tahtia, Gibraltar siirtyy Espanjan hallintaan vuonna 264095. Gibraltarinsalmessa virtaus käy yleensä Välimereen päin, koska Välimerestä haihtuu enemmän vettä kuin joet ja sateet siihen tuovat. Toisen maailmansodan aikana 62 saksalaista U-venettä livahti sukelluksissa Välimerelle moottorit sammutettuina virtausta käyttäen. Yksikään ei onnistunut palaamaan toiseen suuntaan. Salmen kapein kohta on Espanjan ja Marokon välissä. Sen ali on suunniteltu tunnelia, mutta rakennustöiden alkamisesta ei ole tietoa.

13 Tiraninsalmi Egyptin ja Saudi-Arabian välissä johtaa Akabanlahdelle ja Israelin Eilatiin. Israel oli aikoinaan ilmoittanut Egyptille varsin suorasanaisesti, että salmen sulkeminen Israelin merenkululta olisi casus belli. Egypti kaivoi sitten verta nenästään 1956 ja 1967 tunnetuin seurauksin.

13 Hoyosalmi erottaa Japanin kolmanneksi ja neljänneksi suurimpia saaria Kyushua ja Shikokua. Liikenneyhteyttä ei ole, Shikokulle pääsee vain suurimman saaren Honshun kautta.

11 Bonifacionsalmi. Sardinian ja Korsikan välissä. Inhottava paikka navigoinnille. Vuoden 1993 tankkerikatastrofin jälkeen salmessa saavat liikennöidä vaarallista lastia kuljettavista aluksista vain ranskalaiset ja italialaiset. Nämä kansakunnat ovatkin tunnettuja huolellisesta ja tarkkaavaisesta työn jäljestä.

7,3 Tatariansalmi. Sahalinin ja Siperian välissä. Matala salmi näyttää etelästä lähestyttäessä lahdelta. Tutkimusmatkailijoilta meni aina sisu kaulaan ja he kääntyivät vuosikymmenten ajan etelään La Pérousen salmeen huolimatta paikallisten asukkaiden vakuutteluista. Venäläiset havaitsivat salmen olemassaolon 1848, mutta pitivät sen salaisuutena. Krimin sodan aikana venäläisten laivasto pääsi brittiläis-ranskalaiselta osastolta karkuun salmen läpi näiden suureksi hämmästykseksi. Stalinin aikana alettiin rakentaa tunnelia salmen ali, mutta hänen kuolemansa jälkeen alkuvaiheessaan olleet työt keskeytettiin. Neuvostoliittolaiset suunnittelivat salmen patoamista 1956, mutta luonnon onneksi suunnitelma hylättiin.

6,5 Mackinacinsalmi erottaa Huronjärven Michiganjärvestä. Salmen leveyden takia järvien vedenpinta on samalla tasolla, joten hydrologisesti ne lasketaan nykyään samaksi, pinta-alaltaan maailman suurimmaksi makeavetiseksi järveksi. Salmen yli rakennettiin silta 1957.

5 Beaglensalmi. Tulimaan eteläpuolella pääsaaren ja pienempien saarten välissä. Sai nimensä Beagle-laivalta, jonka tunnetuin matkustaja oli muuan Charles Darwin – kylläkin vasta Beaglen myöhemmällä matkalla. Salmen pohjoisrannalla sijaitsee maailman eteläisin kaupunki Ushuaia. Chile ja Argentiina kiistelivät muutamasta salmen pikkusaaresta ja ajautuivat sodan partaalle 1978.

5 Kalmarinsalmi. Öölannin ja Ruotsin mannermaan välissä. Ruotsin kuninkaan 1500-luvulla antaman määräyksen mukaan salmesta pohjoiseen pyydystetty kala on nimeltään silakka ja etelään silli. Salmen yli rakennettiin kuusikilometrinen silta 1972.

4,2 Falklandinsalmi. Erottaa Länsi- ja Itä-Falklandin toisistaan. Kapeudesta huolimatta siltaa ei ole suunnitteilla odotettavissa olevan vähäisen liikenteen takia, Itä-Falklandilla asuu parituhatta ja Länsi-Falklandilla noin 150 ihmistä.

4 Kertsinsalmi yhdistää Asovanmeren Mustaanmereen. 40 km pituinen salmi on syvimmilläänkin alle 20 metriä, minkä ansiosta matala (max 14 m) Asovanmeri on lähes makeavetinen. Toisen maailmansodan aikana salmen ympäristössä käytiin rajuja taisteluja. Saksalaiset menettivät maayhteyden itäpuolisiin joukkoihinsa ja salmi oli ainoa huoltoväylä. Hitler vaati rautatien rakentamista salmen yli, mutta sotaonni kääntyi. 1944 venäläiset rakensivat tilapäissillan saksalaisilta jääneitä tarvikkeita käyttäen. Silta tuhoutui seuraavana talvena jäälauttojen takia. Nykyään salmessa kulkee Venäjän ja Ukrainan raja, kiitos Hrustsovin päähänpiston lahjoittaa Krimin niemimaa Ukrainalle. Venäjä vaatii itselleen salmessa sijaitsevaa Tuzlan saarta, mikä on aiheuttanut kiistoja ja viivyttänyt suunnitellun sillan rakentamista.

3,5 Juutinrauma. Juutinrauma lienee Tanskan lukuisista salmista kuuluisin ja tärkein. Se erottaa Sjellannin saaren Ruotsista. Tosin Ruotsin puolen Skåne kuului Tanskalle vuoteen 1658 asti. Kuningas Eerik XIII Pommerilainen määräsi salmeen tullimaksun 1429. Jokaisen laivan oli pysähdyttävä Helsingörissa suorittamassa maksu. Tätä yritettiin tietysti kiertää purjehtimalla Beltin salmien kautta, mutta joinakin aikoina kaikkien ei-tanskalaisten alusten oli pakko käyttää Juutinraumaa. Tullimaksu oli Tanskan valtion tärkein tulonlähde vuosisatoja. Siitä luovuttiin vasta 1857, kun Tanskan salmet julistettiin kansainväliseksi vesialueeksi. Salmen yli avattiin kolmen kilometrin tunneliosuuden sisältävä silta 2000, vuosikymmenten suunnittelun ja hylättyjen suunnitelmien jälkeen.

3,2 Magalhaesinsalmi. Ensimmäinen maailmanympäripurjehtija Magalhaes löysi Tulimaan ja Etelä-Amerikan mantereen välisen salmen 1520. Useimmat purjehdukset tapahtuvat kuitenkin Kap Horn kiertäen Magalhaesinsalmen kapeuden ja arvaamattoman sään takia.

3,1 Messinansalmi. Erottaa Sisilian Italian mannermaasta. Siltaa salmen yli on suunniteltu jo roomalaisajalta alkaen. 1900-luvulla suunnitelmat alkoivat kehittyä jo vakavasti otettaviksi, mutta tyypilliseen italialaiseen tapaan toistaiseksi on saatu aikaan enemmän uhoa kuin tulosta. Puolustukseksi on tosin sanottava, että geologisesti maanjäristysherkkä seutu on hieman hankala giganttisille rakennusprojekteille.

2,4 Balinsalmi. Erottaa Balin ja Jaavan saaria. Salmi muodostui vasta viime jääkauden jälkeen eikä sen ylittämiseksi ole suunniteltu siltaa kapeudesta huolimatta.

1,2 Dardanellit. Juuri kun luulee selvinneensä kapeasta Bosporinsalmesta, joutuu melkein yhtä kapeaan ja vielä pidempään Dardanellien salmeen. Salmen strateginen merkitys on luonnollisesti sama kuin Bosporinsalmen. Venäjän ulkopolitiikan yksi päätähtäin 1800-luvulla oli Turkin salmien hallinta. Ensimmäisessä maailmansodassa ympärysvallat tekivät 1915 maihinnousun Gallipolin niemimaalle. Tuolloinen meriministeri Winston Churchill oli ilmeisesti unohtanut vilkaista karttaa ennen päätöstä, koska niemimaan Turkin Euroopan puoleiseen yhdistävä kannas on kapeimmillaan vajaat viisi kilometriä leveä siinä missä vieressä olisi ollut tarjolla leveä marssireitti Konstantinnapoliin. Ympärysvallat vetäytyivät suosiolla 10 kuukauden rajujen taistelujen jälkeen. Salmen yli ei ole rakennettu eikä rakenteilla siltaa, koska Gallipolin niemimaalla ei ole mitään sellaista miksi se pitäisi tehdä.

0,8 Tiquinasalmi. Etelä-Amerikan suurin järvi Titicaca on jakautunut kahteen osaan, suurempaan pohjoiseen ja pienempään eteläiseen.

0,7 Bosporinsalmi. 30 km pituinen salmi on leveimmilläänkin vain 3,7 km. Se on maailman kapein salmi, joka luokitellaan kansainväliseksi vesialueeksi. Salmi on kautta historian ollut maailman strategisesti tärkeimpiä kohtia. Sen kansainvälisyydestä huolimatta Turkki on tarpeen tullen rajoittanut liikennettä, esimerkiksi toisen maailmansodan aikana sotaakäyvien maiden aluksilta oli kauttakulku kielletty aina Turkin sotaan liittymiseen helmikuussa 1945 asti. Salmen mutkaisuus ja runsas lauttaliikenne tuovat omat vaaransa navigointiin. Salmen yli rakennettiin ensimmäinen silta 1973. Kolmas silta on suunnitteilla ja ensimmäistä rautatietunnelia salmen ali rakennetaan parhaillaan. Bosporinsalmen ja Dardanellien kapeudesta huolimatta ne ovat niin syviä, että Mustallemerelle virtaa pohjavirtauksena runsaasti suolaista vettä pitäen sen suolapitoisuuden moninkertaisesta tilavuudesta huolimatta suurempana kuin Itämeren.

0,7 Vähä-Belt. Tanskan kolmesta merkittävimmästä salmesta kapein erottaa Fynin saaren Jyllannin mannermaasta. Salmen yli valmistui ensimmäinen silta 1935. Erityisen ankarina talvina salmi saattaa jäätyä. Vuonna 1658 tämä auttoi suuresti Ruotsia Pohjan sodassa, kun sen armeija pystyi ylittämään sekä Vähä- että Iso-Beltin niiden jäädyttyä. Ylityksestä on mainio kirjallinen kuvaus Välskärin kertomuksissa.

0,64 Kanmonsalmi. Honshun ja Kyushun välissä. Kapeudesta ja runsaasta asutuksesta (yli miljoona asukasta salmen välittömässä läheisyydessä) huolimatta ensimmäinen muu kuin vesiyhteys rakennettiin vasta 1942, kun rautatietunneli avattiin. Ensimmäinen silta on vuodelta 1973.

0,6 Johorensalmi. Singaporen ja Malaijan niemimaan välissä. Siltayhteys avattiin jo 1923. Singapore oli aluksi osa Malesiaa sen itsenäistymisen jälkeen, mutta irtaantui siitä 1965. Kyseessä on ainoa kerta historiassa, kun emämaahan sillan yhdistämä saari on itsenäistynyt.

0,6 Matotskin Sar. Novaja Zemljan saarten välinen salmi on noin sata kilometriä pitkä, mutta leveimmilläänkin vain pari-kolme kilometriä.

0,038 Euripussalmi. Kreikan mannermaan ja maan toiseksi suurimman saaren Euboian erottaa kapeimmillaan vain 38 metrin levyinen salmi. Salmen kapeuden takia muuten itäisellä Välimerellä lähes olematon vuorovesi-ilmiö aiheuttaa erittäin voimakkaita virtauksia, jopa 12 km/h. Ensimmäinen silta salmen yli saatettiin rakentaa jo peloponnesolaissodan aikana 411 eaa, mutta tämä perustuu perimätietoon. Varmaa on, että Persian sodan aikana 480 eaa siltaa ei vielä ollut, mutta Aleksanteri Suuren aikana 334 eaa oli.

0,007 Hauensuoli. Hangon edustalla Tullisaaren ja Kobbenin välissä oleva kapea, mutkitteleva salmi on kuuluisa kalliokirjoituksistaan, joista vanhimmat ovat 1400-luvulta.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

En ole insinööri, mutta nusasempa piäntä pilikkua kuitennii.... Vapun kunniaks vaan. :D
Ja siks varmaan kysynki: Miten tommottine tehään? ;)

"Kanaalin ylittävää tunnelia ehdotettiin jo 1802, mutta se valmistui vasta 1994."

Jaska Brown kirjoitti...

Ano: Oli pakko suunnitella kanaalin ylittävä tunneli, kun havaittiin sen alittavan sillan rakentaminen huomattavasti haasteellisemmaksi. Eli rakennetaan silta ja katetaan se tunneliksi Uuden Englannin malliin. Sillan rakentaminen tunneliin olisi vaikeampaa, koska se on väärään suuntaan kaarella.
Vakavasti puhuen, kiitoksia huomiosta. Lapsus korjattu sekä uusintaan että alkuperäiseen.

Anonyymi kirjoitti...

Tuota Merenkurkun umpeutumista on sen verran pakko kommentoida, että varsin utopistista on kuvitella, että Ruotsinmaalle koskaan pääsisi ilman siltaa kävelemään: Pohjolan lämpöolothan tunnetusti ovat mitä ovat eli noin keskimäärin taivahalta tulee vettä alas koko lailla enemmän kuin ylösnousemusta tapahtuu. Nykyisellään Merenkurkun kautta virtaa Juutinraumaa (jossa Itäjoki lopulta laskee Atlanttiin) kohti enemmän vettä kuin Nevassa. Toki nähtäväksi vielä jää, pystyykö Peräjärvi uurtamaan viimeisen mereisen lasku-uomansa peruskalliota nopeammin kuin maa salmessa kohoaa vai murtaako paisuva lätäkkö itselleen helpomman reitin jostakin Pohjanmaan lakeuksien halki, mutta tuskin Lapin ja Botnian suurten jokien valumat jatkossakaan noin vain höyrynä ilmaan katoavat.

Jaska Brown kirjoitti...

Ano: Niin no, on tietysti selvää että Kemijoki, Tornionjoki, Kalixjoki, Luulajanjoki ja moni muu virtaisivat edelleen ja saisivat Peräjärveen melkoisen laskujoen aikaiseksi. Tarkoitinkin että tietysti siihen rakennettaisiin silta. Tästä tuli mieleen ajatus, millainen virtaama Peräjärvestä olisi. Käynpä tässä välissä tekemässä muutaman faktatarkistuksen ja laskutoimituksen... joo. Laskemalla muutaman suurimman Peräjärveen laskeman joen keskivirtaaman yhteen ja arvioimalla siihen 50 % lisää muista joista voi päätyä arvioon, että Peräjärven laskujoen virtaama olisi varovasti arvioiden keskimäärin 3000 kuutiometriä/s. Kyseessä olisi virtaamaltaan Euroopan kolmanneksi suurin joki Volgan, Tonavan ja Volgan sivujoen Kaman jälkeen. Neva ja Rein ovat luokkaa 2500 kuutiometriä/s, mikä ylittyisi varmasti.