Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


lauantai 2. joulukuuta 2017

Uusinta: Euroopan erikoiset kielet

Lukijalle: Tällä kertaa englannin ylivallan alla kamppaillessamme muistutetaan, että jopa Euroopassa on sellaisia kieliä, joista kaikki eivät ole kuulleetkaan:

Kansallisvaltion käsite syntyi Euroopassa, mutta läheskään kaikille kansoille ei ole koskaan omaa valtiota riittänyt edes aatteen kotimaanosassa. Seuraavassa kymmenen esimerkkiä kielistä, joiden puhujilla ei ole ollut omaa valtiota.

10. Baski on isolaattikieli; sen sukulaisuutta mihinkään muuhun kieleen ei ole kyetty osoittamaan. Baskin kielen opiskelun on väitetty olevan vaikeampaa kuin minkään muun kielen, mutta tämä on indoeurooppalaisten kielten puhujien höpinää, jota ei suomalaisen pidä ottaa vakavasti. Kielenä se on säännöllisempää kuin mikään uralilainen kieli, vaikeus on vain ennakkoluulo, joka aiheutuu siitä että indoeurooppalaista kieltä äidinkielenään puhuvat yleensä ovat opetelleet vieraana kielenä vain toista indoeurooppalaista kieltä. Totta kai rakenteeltaan erilainen kieli vaikuttaa vaikeammalta oppia. Toki lisäongelmana on esimerkiksi japanin kieleen nähden saatavissa olevan opiskelumateriaalin vähäisyys, ainakin ennen muinoin kun kieli oli Francon aikaan kielletty. Murteita on useita ja etäisimpien puhujilla on keskinäisiä ymmärrysvaikeuksia.
Eristyneenä kielenä baskilla on jotain yhteisiä piirteitä suomen kanssa, vaikka varsinaista kielisukulaisuutta ei olekaan. Sanaa sisu on vaikea kääntää useimmille kielille vastinkappaleen puuttuessa, mutta baskin kielessä on lähes täsmällinen vastine, kemena. Toinen erikoisuus oli baskin ja islannin pidgin-kieli 1600-luvulla.
Useimmat pitävät baskia Espanjassa puhuttuna vähemmistökielenä, mutta todellisuudessa baskialueen jakaa Espanjan ja Ranskan raja. Espanjan Baskimaan eteläisimmillä alueilla enemmistökielenä on espanja, mutta pohjoisemmat ovat baskivoittoisia. Kaiken kaikkiaan Espanjassa baskia puhuu äidinkielenään noin 600 000 ihmistä, Ranskassa noin 50 000. Esimerkiksi jalkapallon vuoden 1998 maailmanmestaruuden Ranskan joukkueessa voittanut Bixente Lizarazu on baski. Hän onkin yksi harvoista ulkomaalaisista, joka on pelannut pelkästään baskitaustaisia pelaajia rekrytoivassa Athletic Bilbaossa. Kahdeksan Espanjan mestaruutta (viimeksi 1984) ja kerran UEFA-cupin voittanut seura on kansainvälistyneen jalkapallon paineessa jumiutunut 2000-luvulla liigan alempaan keskikastiin. Seura on silti yksi niistä kolmesta, jotka ovat pelanneet Espanjan liigan ylimmällä sarjatasolla sen perustamisesta eli vuodesta 1928 lähtien. Ne kaksi muuta ovat Real Madrid ja FC Barcelona.

9. Retoromaani on yksi Sveitsin neljästä virallisesta kielestä. Tosiasiassa se ei ole kieli, vaan yhteisnimitys usealle lähisukulaiskielelle. Puhujia on noin 35 000 ja päämurteita on viisi. Lähes kaikki puhujat asuvat Graubündenin kantonin alueella, mutta muodostavat silti vähemmistön vajaan 200 000 asukkaan joukossa. Kantonin virallinen retoromaanin kieli on rumantsch grischun, eri murteiden pohjalta kehitetty kirjakieli. Merkittävintä mitä kantonissa on tapahtunut, lienee kahdet talviolympialaiset St. Moritzissa - tai San Murezzanissa, kuten paikkakunnan alle kymmenen prosentin retoromaaninkielinen vähemmistö sitä nimittää.

8. Bretonia puhutaan siellä missä nimikin paljastaa eli Bretagnessa Ranskassa. Vähemmistökielten asemaa puolustettaessa puhutaan usein "alkuperäiskansoista", mutta voiko alkuperäiskansaksi kutsua väestöä, joka on siirtynyt asuinalueelleen vasta historiallisena aikana ja kielikin on kehittynyt vasta tuolloin? Bretonit muuttivat Britanniasta kanaalin toiselle puolelle roomalaisvallan luhistuttua, jolloin bretonin kieli kehittyi Britanniassa puhutuista kelttiläisistä kielistä. Sen lähin sukulainen on Cornwallissa puhuttu, sata vuotta sitten kadonnut kornin kieli. Bretonin kielessä on neljä päämurretta, joista yksi poikkeaa merkittävästi muista.
Kieli on kokenut kovia. Bretoni oli yläluokan kieli 1100-luvulle asti, kunnes ranskalainen ylimystö asettui alueelle. Ranskalaiset eivät tunnetusti pidä vähemmistökielistä, mikäli ylipäätään tunnustavat niiden olemassaolon. Etenkin Ranskan vallankumouksen aikana bretonit joutuivat koville. Siitä huolimatta vielä vuonna 1930 bretonia puhui arviolta 1,3 miljoonaa ihmistä, joista lähes puolet oli täysin yksikielisiä. Vuonna 1950 pelkästään bretonia osaavia arvioitiin olevan vain satatuhatta, nykyään vain muutamia. Bretonia käyttää jokapäiväisessä elämässään noin 200 000 ihmistä, mutta millään alueella he eivät muodosta enemmistöä.

7. Inarinsaame on vastaus kysymykseen: mikä on se kieli, jonka puhujista suurin prosentuaalinen osuus asuu Suomessa? Saamelaiskieliä puhuu kaikkiaan noin 30 000 ihmistä, joista noin 75 % pohjoissaamea. Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisista valtaosa on pohjoissaamen puhujia, Venäjän puolella ovat omat kielensä. Suomessa pohjoissaamella on noin 2 000 puhujaa, kahdella muulla saamelaiskielellä eli inarinsaamella ja kolttasaamella noin 300 molemmilla. Näistä kolttasaamea puhutaan jonkin verran myös Venäjällä, mutta kaikki inarinsaamen puhujat asuvat Suomessa.
Inarinsaamelaisten perinteinen asuinalue on Inarijärven ympäristö. Muista saamelaisista heitä erottaa kielen lisäksi kulttuuri; poronhoito ei ole yhtä merkittävässä asemassa, vaan metsästys ja ennen muuta kalastus.
Inarinsaame kuuluu itäsaamelaisiin kieliin, vaikka sen puhujille länsisaamelaisiin kieliin kuuluvan pohjoissaamen ymmärtäminen onkin helpompaa kuin niin ikään itäsaamelaisiin kieliin kuuluvan kolttasaamen.
Inarinsaame oli jo vähällä sammua, mutta nykyään lapsille opetetaan sitä kielipesäpäiväkodeissa ja koulussa.

6. Gaeli ei vastoin yleistä harhaluuloa ole Skotlannin alkuperäiskieli. Sitä on puhuttu enemmistökielenä ainoastaan Skotlannin pohjoisosassa eli Ylämaalla. Skotlannin pääkieli se oli kuitenkin 1000-luvun alkuun asti, jolloin aluksi hovin ja sittemmin muun ylimystön kieleksi vaihtui englanti ja gaeli vetäytyi vähitellen takamaille.
Nykyään gaelia puhuu äidinkielenään noin 60 000 ihmistä, mutta enemmistökielenä se on vain Ulko-Hebridien saarilla. Läheisin sukulainen on manksin kuoltua sukupuuttoon Irlannin virallinen kieli iiri, jonka kanssa gaelilla olikin yhteinen kirjakieli 1600-luvulle asti.

5. Älvdalska poikkeaa riikinruotsista niin paljon, että muut ruotsalaiset eivät ymmärrä sitä. Samaa voitaisiin sanoa savon murteesta ja suomen kielestä. Tosin savo/suomi -tapauksessa ongelma on siinä, että sanat kyllä ymmärretään mutta tarkoitusta ei. Älvdalskassa tilanne lienee päinvastainen, koska ero ruotsiin on ääntämyksellinen. Kielessä on säilynyt runsaasti muinaisnorjan piirteitä, jotka ovat ruotsin kielestä kuluneet pois.
Älvdalskaa puhutaan ainoastaan Älvdalenin kunnassa Taalainmaalla, lähellä Norjan rajaa. Kunnan reilusta 7 000 asukkaasta noin 3 000 puhuu kieltä.

4. Kasubi on kokenut monille vähemmistökielille tyypillisen kohtalon; sitä on pidetty valtakielen murteena. Tässä tapauksessa puolan, vaikka kielten ummikkopuhujat eivät käytännössä pysty toisiaan ymmärtämään. Kasubeja arvioidaan olevan lähes puoli miljoonaa, mutta vain hieman yli 50 000 puhuu kieltä äidinkielenään. Heistäkin kaikki osaavat sujuvasti puolaa, koska kasubia on vasta viime aikoina alettu käyttää opetuskielenä.
Kieltä puhutaan eniten kasubien perinteisellä asuinalueella Pommerissa Itämeren rannalla. Kuten kirjasta Peltirumpu tiedetään, Nobel-kirjailija Günther Grass on sukujuuriltaan osin kasubi. Vaikka kasubin kieltä onkin sorrettu, samaa ei voi sanoa kasubeista ainakaan nykyään; Puolan pääministeri Donald Tusk on kasubi. (Lisäys 2.12.2017: Tusk on nykyään Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja yksi niistä harvoista europoliitikoista, jotka ovat säilyttäneet järkensä haittamaahanmuuton suhteen, kuten Puolassa on ollut tapana.)

3. Friisi on yhteisnimitys länsi-, itä- ja pohjoisfriisille. Käytännössä friisillä tarkoitetaan nykyään Alankomaissa puhuttavaa länsifriisiä, koska Saksassa puhuttu itäfriisi (2 000 puhujaa) ja pohjoisfriisi (10 000 puhujaa) ovat harvinaisempia. Kielitieteellisesti friisi on englannin lähin sukulaiskieli, sijoittuen germaanisten kielten kartassa englannin ja hollannin väliin.
Suurin osa friisin lähes puolesta miljoonasta puhujasta asuu Alankomaissa Friisinmaan maakunnassa, jossa he muodostavat enemmistön 70 % osuudella. Maakunnassa järjestetään kanavia pitkin yhdentoista kaupungin kautta kulkeva lähes 200 kilometrin mittainen luistelukilpailu Elfstedentocht - silloin kun järjestetään. Ilmasto-olojen takia vuosittainen kilpailu on kyetty viemään läpi viimeisen sadan vuoden aikana vain 15 kertaa, viimeksi 1997. Sotavuosien ankarista talvista kertoo se, että ainoa kerta kun kilpailu on kyetty järjestämään kolmena peräkkäisenä vuonna on 1940-42. Toinen kahden peräkkäisen kisan putki koettiin 1986-87. Monet Alankomaiden menestyneistä pikaluistelijoista ovatkin friisejä, kuten olympiavoittaja Sven Kramer. Maailman tunnetuin friisiläinen taitaa kuitenkin olla Mata Hari - olettaen ettei lehmiä lasketa.

2. Sorbi on slaavilainen vähemmistökieli keskellä Saksaa. Kieli jakautuu ylä- (15 000 puhujaa) ja alasorbiin (7 000 puhujaa). Molemmat variaatiot ovat keskenään ymmärrettäviä. Lähimmät sukulaiskielet ovat puola, kasubi, tsekki ja slovakki.
Sorbien asuinalue sijaitsee Saksan kaakkoisosassa, entisen DDR:n alueella. Maan kommunistihallinto ei, kumma kyllä verrattuna muiden kommunistimaiden suhtautumiseen vähemmistöihin, yrittänyt tukahduttaa sorbien kieltä ja kulttuuria. Jotain tekemistä asialla voi olla slaavilaisuuden kanssa; ehkä Honecker ja kumppanit pelkäsivät, että Neuvostoliitto tykkäisi kyttyrää jos saksalaiset sortaisivat slaaveja. Sorbeilla oli käynyt tuuri jo kolmannen valtakunnan aikana, jolloin heitä ei pidetty slaaveina, vaan rodullisesti arjalaisina jotka nyt vain sattuivat puhumaan slaavilaista kieltä. Historian tunnetuin sorbi lienee Gottfried Leibniz isänsä kautta.

1. Tsakonian kielen kohtalo on tulla luokitelluksi kreikan murteeksi, vaikka kielten puhujat eivät toisiaan ymmärräkään - sanastossa on vain 70 % yhteisiä sanoja.
Tsakoniaa puhutaan Peloponnesoksen niemimaan itäosassa. Vuoristoisen seudun takia väestö pysyi aina Kreikan vapaussotaan 1821-29 asti erossa standardikreikan puhujista. Tuon jälkeen alun perin 200 000 puhujan suuruinen kieli on kutistunut muutamaan sataan. Edes Kreikan ja Turkin väestönvaihto 1924, joka toi turkintsakonialaiset Kreikkaan, ei pysäyttänyt kehitystä. Kielen häviäminen vauhdittui 1970-luvun sähköistymisen myötä; kun televisio ja muut joukkotiedotusvälineet saavuttivat syrjäisemmätkin vuoristokylät, nuorten kieleksi tuli standardin mukainen koineekreikka. Koska Kreikan politiikka ei tunnusta tsakoniaa vähemmistökieleksi, sen odotetaan muuttuvan kuolleeksi kieleksi lähivuosikymmeninä.

8 kommenttia:

Yrjöperskeles kirjoitti...

Kiitos uusitusta tiedon pläjäyksestä. Näitä on aina mukava lukea. Listalta unohtui yksi, viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kehittynyt kieli eli ”horinmummo” jota puhutaan erityisesti yliopistokaupungeissa, mediassa, virkakoneistossa ja poliittisen eliitin keskuudessa. Horinmummon sanat ovat suomenkieleen nähden lähes identtiset mutta siitä huolimatta tavallisen syntyperäisen suomalaisen on vaikeaa ymmärtää horinmummoa. Sitä voisi verrata myöhempien aikojen (pyhien) munkkilatinaksi.

Noista saamelaisista tuli mieleen että käsittääkseni väännetään kättä siitä että tulisiko metsäsaamelaiset luokitella saamelaisiksi. En osaa sanoa, mikä virallinen tilanne asian suhteen on.

Jaska Brown kirjoitti...

Kiitoksia. Horinmummon uusin kuulemani sana on "monikanavaisuus" jota käytti eräs virkamies perustellessaan sitä, että eräs asia tulee tiedottaa vastaanottajille useaa eri reittiä. Väitän että seurauksena on infotulva, johon ei kiinnitetä huomiota verrattuna siihen, että kyseinen henkilö saisi tiedon ainoastaan esim. kirjeitse.

Veijo Hoikka kirjoitti...

"...Samaa voitaisiin sanoa savon murteesta ja suomen kielestä. Tosin savo/suomi -tapauksessa ongelma on siinä, että sanat kyllä ymmärretään mutta tarkoitusta ei..."

Nykyisen sukupuolettomana aikana saattaa pitää paikkaansa. -80- luvun ylä- ja alapuolella sanat yhtä sekavat, mutta lausesisältö kirkas. Tosin, olin ymmärrystä vaativissa dialogeissa tekemisissä vain naisten kanssa, muu oli työtä.

Tämä on panokseni tähän kielitieteeseen, parempaa ei nyt ole tarjolla. Paitsi jos thaikieli kiinnostaa, siitä voin kertoa. Tuskin kiinnostaa.

Ps. Taas hieno mielenkiintoinen tietoisku! Kiitos!

Becker kirjoitti...

Mielenkiintoista, kiitos! Tuli tässä mieleen tuo Österbottenilla puhuttu ruotsin kieli. Olen ymmärtänyt että se murre muistuttaa hyvin vanhaa ruotsin kieltä, ursvenskaa jostain 1500-luvulta. Tätä siis puhutaa hyvin pienellä alueella. Olen sitä kuunnellut ja jossain määrin ruotsia ymmärtävänä en tajunnut siitä juuri mitään.

Ironmistress kirjoitti...

Lalland Scots.

Sanotaan, että "kieli on murre, jolla on oma armeija ja laivasto", mutta skotin kieli (Lalland Scots) eroaa englannista niin paljon, että se on oma itsenäinen kielensä. Kieli on paljon vanhakantaisempi kuin englanti, ja siitä puuttuu englannin kerroksellisuus (anglosaksi-normanniranska-latina) ja se on lähempänä tanskaa ja friisiä kuin varsinaista englantia.

Englannin pohjoiskreivikunnissa on liukuva murrejatkumo (English -> Scots English -> Lalland Scots) kohti Skotlannin Alamaata.

Anonyymi kirjoitti...

Loman jälkeen slavisti palasi sorbin ääreen

Jaska Brown kirjoitti...

Veijo Hoikka: Ilmeisesti tilannetajuni ei ole kohdillaan, koska koen suuria ymmärtämisen ongelmia savolaisten kanssa.

Becker: Erään määritelmän mukaan Österbottenin jokaisessa kunnassa on oma kielensä...

Ironmistress: Taas näitä ikuisia määrittelyongelmia siitä, mikä on kieli ja mikä on murre. Tuo armeija on tunnetusti paras määritelmä, mutta siinä tapauksessa jenkkienglanti on oma kielensä...

Ano: Tienatakseen palkkatsekkinsä.

Veijo Hoikka kirjoitti...

Tarkennus.
Puhuin naishenkilöiden kanssa kommunikoinnista. "Miesten", kuten Drunckerin juomanlaskija Kätösen kanssa älyllinen kommunikointi tuskin onnistuu edes suomeksi.
Hyvää itsenäisyyspäivää, toki vain pienellä iillä!