Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


lauantai 5. maaliskuuta 2016

Uusinta: Salaliitto

Lukijalle: Tämä fiktiivinen tarina tuli julkaistua yhtenä ensimmäisistä blogikirjoituksista. En ole mitenkään taipuvainen foliohattuiluun, vaan ennemminkin uskon ihmisten yleiseen typeryyteen ja sattumiin. Silti, näin miltei seitsemän vuotta myöhemmin, tämä tulevaisuusvisio on kehittynyt melko tarkkaan seuraavan suunnitelman mukaisesti...:


Kokous jossakin päin Länsi-Eurooppaa 1990-luvun alussa. Paikalla on vähän alle sata keski-ikäistä henkilöä, suurin osa pukumiehiä, muutama jakkupukuinen nainen. Jokaisella on edessään kolme kansiota, vihreä, keltainen ja punainen. Kaikki vaikuttavat kiihtyneiltä ja huolestuneen näköisiltä. Monikielisen puheensorinan keskeyttää puheenjohtajan ääni. Päättäväisestä sävystä huomaa, että hän on tottunut johtamaan, kohteliaista painotuksista tajuaa hänen puhuvan vertaisilleen.

”Olette nyt kaikki lukeneet tiedustelupalvelujemme yhteistyönä syntyneen raportin kaksi ensimmäistä osaa ja ehtineet keskustella ensivaikutelmistanne. Tietysti olette järkyttyneitä, vaikka olitte vastaavaa toki uumoilleetkin. Eniten varmasti hätkäytti keltaisen kansion raportti, joka sisältää toimintasuunnitelmamme ääriviivat seuraavaksi kolmeksikymmeneksi vuodeksi.

Ympäristöongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään. Meillä ei kuitenkaan ole todellista tietoa, mikä on pullonkaula. Onko se otsonikato, öljyn loppuminen, AIDS vai nälänhätä. Kaikki nämä ongelmat ovat liian monisyisiä ja vaikeita todelliseen mallintamiseen. Lisäksi, kuten vihreästä kansiosta luitte, todennäköisesti merkittävin yksittäinen uhka on yhä havaitsematta eikä meillä ole sen laadusta aavistustakaan. Siksi yksittäisten uhkien torjuminen on parhaimmillaankin vain katastrofiin reagoimista, ei sen syiden poistamista.”

Tämä kaikki oli esitetty julkisuudessa jo vuosia aiemmin. Siksi vihreä kansio ei ollut sisältänyt perustietona mitään sellaista, mitä kokouksen osanottajat eivät olisi tienneet. Mutta se oli sisältänyt koosteen, laskelmat joita he eivät olleet koskaan halunneet tai uskaltaneet teettää.

”Kaikki kiteytyy siksi raportin toteamukseen: länsimaisella elintasolla kykenee elämään noin miljardi ihmistä. Sitä suuremmalla määrällä luonnonvaroja kulutetaan enemmän kuin niitä syntyy.

Meidän ongelmamme on siinä, että länsimaiset arvot perustuvat ihmisten tasa-arvoisuuteen emmekä siksi voi mitenkään oikeuttaa kehitysmaiden sortoa. Kaikki toimintamme on perustunut kehitysmaiden tukemiseen ja vaurauteen nostamiseen. Tämä on ollut hulluutta, mutta kommunismi on pakottanut meidät siihen. Nyt kommunismia ei enää ole, joten voimme keskittyä maapallon pelastamiseen.

Toisaalta raportti toteaa, että mikäli yrittäisimme jättää kehitysmaat tuhoutumaan oman onnensa nojaan, reaktio kansalaistemme keskuudessa olisi niin murskaavan vihamielinen, että se ei onnistuisi. Samaten kehitysmaat täysin oman onnensa nojaan jätettyinä kykenisivät tekemään niin suurta tuhoa ympäristölle, että se saattaisi koitua meidänkin tuhoksemme. Siksi eri valtioiden tiedustelupalvelut ovat laatineet yhteistyönä suunnitelman, jonka ensimmäisen vaiheen päälinjat olette lukeneet edessänne olevasta keltaisesta kansiosta. Kerron joitakin perusasioita taustoista.”

Suurin osa kokouksen osanottajista avasi keltaisen kansion. Muutamat olivat kasvoiltaan kalpeita, joillakin oli päättäväinen katse silmissään. Valtaosan reaktioita ei pystynyt tulkitsemaan, vuosikymmenten kokemus politiikassa oli tehnyt kaikista pokerinaamoja.

Puheenjohtaja antoi katseensa kiertää salia ja huomattuaan kaikkien olevan valmiita jatkoi:
”Ranskassa on tällä hetkellä Euroopan suurin muslimivähemmistö. Olemme havainneet, ettei suurimmalla osalla muslimeista ole minkäänlaista halua eikä intressiä länsimaistua. Monet muslimiyhteisöt ovat varsin tehokkaasti eristäytyneet ranskalaisesta yhteiskunnasta ja herättävät jo nyt vastenmielisyyttä alkuperäisväestön keskuudessa vallattuaan kokonaisia kaupunginosia.

Saksassa puolestaan on Euroopan suurin työperäistä maahanmuuttoa edustava vähemmistö, turkkilaiset. Huolimatta monista ongelmista ja joistakin uusnatsiryhmistä he eivät ole saaneet eurooppalaisia vastarintaan. Vaikka turkkilaiset ovat muslimeja, he ovat varsin maallistuneita toisin kuin Ranskan arabit.

Britanniassa on Euroopan suurin aasialaisvähemmistö. Toisin kuin Saksan turkkilaiset, aasialaiset ovat tulleet maahan vailla tietoa työpaikasta, mutta ovat työllistyneet varsin hyvin, toisin kuin samalla tavalla Ranskaan saapuneet arabit. Seurauksena aasialaisia ei inhota ollenkaan samassa määrin kuin arabeja.

Missään Euroopan maassa ei ole tilannetta, jossa afrikkalaisperäinen väestö - siis mustaihoiset - olisi sekä suuri että merkittävin maahanmuuttajaryhmä. Siksi eurooppalaisten reaktiota tähän vähemmistöryhmään on vaikeampi määrittää, mutta yleisesti ottaen se on kaikkein vastenmielisin eurooppalaisille. On kuitenkin yksi maa, jossa merkittävin maahanmuuttajaryhmä on afrikkalaisperäinen, ei kylläkään kovin suuri. Se on Suomi ja somalipakolaiset. Suomalaisten reaktio on kansan keskuudessa ollut varsin torjuva, mutta populaatio on päässyt asettumaan maahan koska Suomen maahanmuuttajakiintiö on ollut vajaa.

Yleisesti voimme siis havaita seuraavaa: maahanmuuttajat voidaan jakaa kolmella akselilla, työperäisyyden, uskonnon ja rodun perusteella. Mikäli maahanmuuttajat ovat onnistuneet työllistymään, heitä ei kansan suurten rivien keskuudessa inhota kahden muun ominaisuuden laadusta riippumatta; tosin afrikkalaisperäisen väestön keskuudessa tämä ei ole varmaa, koska yksikään afrikkalaisperäinen siirtolaisväestö ei ole työllistynyt merkittävästi.”

Kokoussalin täytti hyväksyvä mumina. Muutamat nyökyttelivät avoimesti. Tässä luotetussa ja vaitioloon sitoutuneessa seurassa he pystyivät sanomaan todelliset ajatuksensa eurooppalaiseen kulttuuriin kohdistuvasta uhkista tuhoamatta poliittista tulevaisuuttaan.

”Sitten pääsemme itse operaatioon. Jotta pystyisimme seuraavan kolmenkymmenen vuoden kuluttua aloittamaan suunnitelman toteuttamisen, meidän on pystyttävä muuttamaan eurooppalaisen väestön asennetta siirtolaisiin. 2020-luku kuulostaa kaukaiselta ja monet meistä ovat silloin jo kuolleita. Tuskin kukaan on enää päättävissä asemissa. Me olemme kuitenkin valtiomiehiä, jotka ajattelevat kansojemme tulevaisuutta, emme poliitikkoja, jotka miettivät vain seuraavia vaaleja.”

Puheenjohtaja olisi halunnut hymyillä. Hän tiesi joka ainoan salissa istujan ajattelevan paitsi tulevaisuutta, myös seuraavia vaaleja. Itse asiassa hän oli aika varma siitä, että jos heille olisi kerrottu, että voitto seuraavissa vaaleissa tietäisi heidän kansansa tuhoa sadan vuoden kuluttua, noin 80 % läsnäolijoista valitsisi silti vaalivoiton. Salattu hymy syntyi siitä, että hän tiesi osan läsnäolijoista päätyneen jo siihen johtopäätökseen, että kansiossa esitetyt toimenpiteet eivät vaikuttaisi heidän kansansuosioonsa millään tavoin seuraaviin kymmeneen vuoteen.

”Tavoitteemme saavuttamiseksi meidän on muokattava kansan mielipidettä seuraavilla keinoilla.

Ensinnäkin meidän on saatava maihimme sellaisia vähemmistöryhmiä, jotka ovat joko kulttuurillemme vihamielisiä tai joihin eurooppalaiset alkavat suhtautua vihamielisesti. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat islaminuskoiset arabit, toiseen afrikkalaiset. Vastaavasti maahanmuuttoa aasialaisista maista tulee rajoittaa mahdollisuuksien mukaan. Samaten tulijoiden on oltava valtaosaltaan miehiä, koska naiset ovat parempia sopeutujia, miehet aiheuttavat enemmän levottomuuksia.

Maahanmuuttajien hankkimiseksi ei tarvitse tehdä mitään. Afrikka on täynnä halukkaita tulijoita, samoin Lähi-Itä. Käytännössä tarvitsee vain järjestää maahanmuuttoasioista vastaamaan sellaisia maailmanparantajia, jotka uskovat kaikista hyvää. Näitä riittää, entiset vasemmistolaiset ovat etsimässä uutta ideologiaa ja heidät on helppo huijata tähän mukaan. Lisäetuna tällaisten ihmisten valinnasta vastaaviin tehtäviin on se, että me poliitikot pystymme päinvastoin jarruttelemaan virkamiehiä, mikä taas takaa vallassapysymisen tehokkaammin. Lisäksi Euroopan sisäinen rajavalvonta poistetaan, mikä helpottaa turvapaikanhakijoiden siirtymistä maasta toiseen ja mahdollistaa kehnon byrokratian takia etuuksien väärinkäytön mahdollisimman monessa maassa.

Toiseksi meidän on luotava julkiseen tiedonvälitykseen ilmapiiri, joka tekee maahanmuuttopolitiikan arvostelun mahdottomaksi. Toimittajat eivät osaa laskea tilastollisia tosiasioita, siksi heidän huijaamisensa on mahdollista. Jokainen maahanmuuttoa arvosteleva on leimattava rasistiksi. Tällöin kansalaiset oppivat kaksoisstandardin: on eri asia, mitä sanotaan kuin mitä ajatellaan. Joitakin ajatuksia ei saa sanoa ääneen. Tästä on merkittävä etu myös seuraajillemme. Jokainen nouseva poliitikko on opportunisti ja siksi he eivät sano ääneen, vaikka vastustaisivatkin oikeasti maahanmuuttopolitiikkaa. Näin meitä seuraavassa sukupolvessa on varmasti runsain määrin niitä, jotka ajattelevat kuten me, ovat vain oppineet olemaan sanomatta sitä ääneen. Viimeistään nähtyään näiden kansioiden sisällön sitten aikanaan he ajattelevat kuten me. Toki päättäjiksi nousee myös sellaisia, jotka ovat hyväuskoisia hölmöjä, mutta heitä on vähemmistö ja he ovat helposti erotettavissa. Lisäksi on odotettavissa, että aluksi maahanmuuttoa vastustavat ainoastaan yhteiskunnan alemmat luokat ja sieltä nousevat ääriliikkeet. Näiden aiheuttamaa olematonta vaaraa meidän on liioiteltava, jotta maahanmuuttopolitiikan asiallinenkin kritiikki tulisi mahdottomaksi. Vähitellen jokainen kriitikko on helppo leimata rasistiseksi uusnatsiksi eikä meidän tarvitse sitä tehdä edes itse, media ja nimittämämme hölmöt viranomaiset hoitavat sen puolestamme.

Kolmanneksi on saatava ihmiset huolestumaan ympäristön tilasta. Euroopassa on kiristettävä ympäristömääräyksiä ja päästörajoituksia. Koska on selvää, että kehitysmaissa näin ei ole varaa tehdä, saastuminen jatkuu ja pahenee. Tällöin ihmiset alkavat uskoa, että maapallon kantokyky ei riitä. Eikä kukaan ole valmis tinkimään saavuttamastaan elintasosta. Suuttumus kolmannen maailman saastuttamista ja holtitonta väestönkasvua kohtaan voimistuu.

Kansion neljättä päälukua olette varmaankin ihmetelleet eniten, koska siinä esitetyn toimenpiteen perusteluja ei ole kerrottu. Perustelut löytyvät punaisesta kansiosta, mutta itse operaatio on sijoitettu keltaiseen kansioon, koska kronologisesti se kuuluu siihen. Sanottakoon lyhyesti, että taloudellis-poliittisesti mielettömältä vaikuttava ajatus Itä-Euroopan maiden liittämisestä Euroopan Unioniin on välttämätön. Tarvitsemme aikanaan runsaasti työvoimaa ja Itä-Euroopan maista sitä saamme, emme ainoastaan määrällisesti vaan myös laadullisesti sopivaa. Kommunistisessa hallinnossa on meidän kannaltamme se hyvä puoli, että siinä kasvaneilla ei ole samanlaista moraalikäsitystä kuin useimmilla länsimaisen yhteiskunnan kasvateilla.”

Osanottajat nyökyttelivät mietteliäinä. Keltaisen kansion suunnitelma, jonka kaikki olivat jo lukeneet, vaikutti puheenjohtajan tiivistämänä entistä toimivammalta.

”Näiden operaatioiden seurauksena tiedustelupalvelut ennustavat kansan tyytymättömyyden maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan kasvavan voimakkaasti. Erityisen vaikeaksi tilanteen tekee kritiikin mahdottomuus. Mitä suuremmaksi paine kasvaa, sitä tiukemmaksi sensuuria on vedettävä. Kunnon kansalaiset puristavat nyrkkiä taskussa raivoissaan ja muuttuvat pikku hiljaa rasisteiksi. Lopulta on odotettavissa hallitsematon purkaus ja mellakointi. Sinne asti emme toki tilannetta päästä, koska keltaisen kansion tavoite on saavutettu: olemme saaneet alkuperäisen eurooppalaisväestön muutettua rasistiseksi ja raivokkaaksi. Ja siinä vaiheessa, joskus vuosien 2020 - 2025 välisenä aikana seuraajamme ryhtyvät pelastamaan eurooppalaista kulttuuria ja estämään koko ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaavaa ympäristökatastrofia ainoalla toimivalla keinolla. Pyydän teitä kaikkia avaamaan edessänne olevan, sinetöidyn punaisen kansion…”




Tällaista kokousta ei - toivottavasti - koskaan pidetty. Mutta yrittäkääpä löytää järjellisempi selitys maahanmuuttopolitiikalle, islamin hyysäämiselle ja kriittisen keskustelun kieltämiselle.

4 kommenttia:

Juhani Huopainen kirjoitti...

Bernard Connolly toukokuussa 2008 kirjoitti näin. (90-luvulla toimi EU-komission rahaliiton suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavan yksikön johtajana, ja sai potkut, kun totesi, että rahaliitto on typerä ja vaarallinen idea). Hän siirtyi AIG-pankin palvelukseen ja kirjoitti hämmästyttävän kaukonäköisiä artikkeleita siitä, mitä eurokriisi tulee aiheuttamaan).

What Europe Wants?
To use global issues as excuses to extend its power:

* environmental issues: increase control over member countries; advance idea of global governance

* terrorism: use excuse for greater control over police and judicial issues; increase extent of surveillance

* global financial crisis: kill two birds (free market; Anglo-Saxon economies) with one stone (Europe-wide regulator; attempts at global financial governance)

* EMU: create a crisis to force introduction of “European economic government”

http://www.zerohedge.com/news/2015-07-15/shocking-2008-aig-report-laying-out-motives-behind-europes-perpetual-crisis-and-deat

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tämähän oli se ensimmäinen kirjoitus, jonka Jaskan blogista löysin. Bongasin sen Uutisvirta-sivuston sivupalkista, jota sivusto päivitti vielä silloin ahkerasti. Nythän sen toiminta on hiipumassa.

Mitä tulee itse kirjoitukseen: olen itse pyrkinyt löytämään järjellisiä syitä nykyiseen järjettömyyteen monella erilaisella tavalla. Jos ajatellaan puhtaasti järjen kannalta, tämä Jaskan skenaario on siellä kärkipäässä ja se olisi täysin ymmärrettävä kaikessa raakuudessaan.

Tiedämme toki, että eurooppalaisten humanistien toiminta on sellaista, että järjettömyys perustellaan järjettömillä syillä ja väitetään niitä järkeviksi, joten Jaskan juttu jää vain hyväksi scifiksi. Mutta kiitos siitä kuitenkin.

Anonyymi kirjoitti...

Uskon järjen voittoon, mutta se edellyttää sitä, että mahdollisimman moni älykäs ihminen pesisi itse itsensä psykologisesti, eli kävisi läpi vuosien psykoterapian, jotta psyykkinen taliköhnä ei rajoittaisi ajattelua. Mitenköhän älykkäät imbesillit saisi pesulle?

Jaska Brown kirjoitti...

Juhani Huopainen: Olen vakaasti eurooppalainen ja pidän Euroopan Unionia hyvänä keksintönä. Ongelma on se, että se on toteutettu totaalisen väärin. Puolustusliitto, osittainen vapaakauppa ja ennen muuta yhteiset ulkorajat vapaan sisäliikkuvuuden kanssa (kunhan EU:hun ei olisi otettu tiettyjä maita) ovat hyvä asia. Rahaliitto ja keskusjohto eivät.

Yrjöperskeles: Niinpä, yritä tässä tosiaan selittää järjettömyyttä järkevästi - pitäisi olla mielisairaanhoitajan koulutus.