Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


lauantai 16. maaliskuuta 2013

Sivallus CCLVIII

Valtiovarattomuudenministeri Jutta Urpilainen kehui, että hänet tunnetaan Euroopassa täti Tiukkana. Urpilainen on koulutukseltaan kansakoulunopettaja. Hän täyttää siis ainakin puolet ideaalista: ihanteellinen naisopettaja on tiukka muttei kuiva.
Lähettänyt klo
Tunnisteet: ,

27 kommenttia:

Tomi kirjoitti...

Taisi olla tahallinen virhe tuo kansakoulunopettaja? Suomessa ei kansankoulunopettaja ei ole koulutettu vuosikymmeniin. Kaikki kansakoulunopettajat ovat jo eläkeiässä.

Urpilainen on kasvatustieteiden maisteri, eli peruskoulunopettaja.

16. maaliskuuta 2013 klo 19.45
Jklak kirjoitti...

Taisi olla tarkoituksellinen vähättely blogistilta...

16. maaliskuuta 2013 klo 21.58
Jaska Brown kirjoitti...

Hihii, iski koukkuun ja nielaisi syötin...

Ei se nimityksen muuttaminen työtä kaunistele. Tehtiin apuhoitajistakin perushoitajia, miksi hitossa apulaisprofessorin nimike piti lakkauttaa ja tehdä kaikista professoreja, eikö perusprofessori olisi kelvannut? Siivoojistakin yritettiin saada siistijöitä. Kas kun ei parkettikosmetologeja. Minä en viitsi pysyä nimenvaihdoksissa mukana. Sampo Pankkiakin sanon edelleen Postipankiksi. Maalaisliiton olen sentään suostunut vaihtamaan Keskustapuolueeseen.

16. maaliskuuta 2013 klo 21.58
Tomi kirjoitti...

Kansakouluopettajat kävivät kaksivuotisen opettajaseminaarin. Peruskoulunopettajat saavat oikea yliopistokoulutuksen.

Kansakouluopettajat olevat järkeään uskovaisia ja isänmaallishihhuleita. Peruskoulunopettajia arvosta paljon enemmän.

16. maaliskuuta 2013 klo 22.11
Becker kirjoitti...

Urpilainen siis pitää itseään Brysselin saleissa täti tiukkana.

Mitähän lie hältä siellä anelleet kun on tuollaisen maineen siellä saanut.

17. maaliskuuta 2013 klo 2.35
Kumitonttu kirjoitti...

Jokunen vuosi sitten OAJ:n kyselyssä joka kolmas opettaja kertoi, ettei itse koe olevansa hyvä ammatissaan. Urpilainen sosiaalidemokraattina olisi varmaan hyvä, koska ei kyseenalaista valtion oikeutta aivopesuun.

17. maaliskuuta 2013 klo 7.49
Tiedemies kirjoitti...

Apulaisprofessorista luovuttiin siksi, että monissa yliopistoissa ei monesti laitoksella ollut yhtään professoria, pelkkiä apulais-. Syy oli byrokraattinen, ja se oli epätarkoituksenmukaista.

17. maaliskuuta 2013 klo 9.18
Anonyymi kirjoitti...

"Jokunen vuosi sitten OAJ:n kyselyssä joka kolmas opettaja kertoi, ettei itse koe olevansa hyvä ammatissaan."

Tästäkin jokunen kumipää saa aiheen demari- yms. vihaansa. Olisi kiinnostavaa tietää, millaisen aivotoiminnan seurauksena johtopäätös syntyy. Tai tarkemmin ajatellen - ei se oikeastaan kiinnosta.

17. maaliskuuta 2013 klo 19.38
Jklak kirjoitti...

Jaska Brown "Ei se nimityksen muuttaminen työtä kaunistele." siis tunnusti ihan tietoisesti johtaneensa harhaan. Ehei kuule kaikki vääristely mene läpi. Niin kun todettiin on kasvatustieteen maisterin paperit aivan eri luokkaa kuin arkaaisen kansakouluopettaja- seminaarin. Eikä edes nyt esim ammatillisen, keskiasteen, amk ja yliopiston opintopisteitä voi verrata keskenään koska laajuus ja vaatimustaso ovat aivan eriluokkaa.

Se että kumipäätonttu ymmärsi täysin väärin opettajien terveen itsekritiikin, kertoo erittäin paljon kumipäätontun prosessoinnin tasosta...

17. maaliskuuta 2013 klo 22.05
Jaska Brown kirjoitti...

Jklk, kehottaisin tutustumaan satiirin määritelmään. "Kansakoulunopettaja" oli puhdas vitsi. Tämän olisi voinut päätellä siitäkin, että kommentissa puhuin piruuttani "nykyisestä" "Sampo pankista"...

17. maaliskuuta 2013 klo 22.21
Jaska Brown kirjoitti...

Lisään vielä, että kyllä ne kaksivuotisen seminaarin käyneet kansakoulunopettajat opettivat peruskoulussakin. Oma alaluokkien opettajani oli tätä laatua, jäi kylläkin heti sen jälkeen eläkkeelle. Keskikoulu ja kaksi vuotta seminaaria, ei ollut siis ylioppilas.

17. maaliskuuta 2013 klo 22.23
Jaska Brown kirjoitti...

Sen verran vedän 1. kommenttiani takaisin, että "ei se nimityksen muuttaminen työtä kaunistele" olisi pitänyt olla muodossa "ei se koulun nimen muuttaminen asiaa muuta". Tasoltaan nykyinen peruskoulu on luultavasti lähempänä kansakoulua kuin keskikoulua kaikissa muissa aineissa paitsi vieraissa kielissä - kun heikoimman neljänneksen mukaan mennään, mikä muukaan olisi mahdollista?

17. maaliskuuta 2013 klo 22.26
Kumitonttu kirjoitti...

Tää on hauskaa kun nimitellään kumipääksi tarkoituksena loukata! Ajatteleeko nuo tollot oikeasti että se halventaa nimimerkkiä niin kuin koulukiusatut nimittelyään?

17. maaliskuuta 2013 klo 22.42
Yrjöperskeles kirjoitti...

Minähän aloitin tuon koulutien silloin kansakoulun aikaan. Se muuttui jossain vaiheessa peruskouluksi.

Meillä oli niitä seminaariopettajia, jotka olivat osaavia, jämäköitä ja kuria pitäviä opettajia.

Sitten kun siirryttiin peruskouluun, heidän määränsä väheni. Tilalle tuli niitä maistereita. Ja jo oman koulutieni aikana tilanne meni sellaiseksi, että opetus tapahtui luokan häirikköjen ehdoilla. Ei ne nuoret maisterit silloinkaan pärjänneet.

Nykyisinhän tilanne on tietysti vielä pahempi, enkä sinänsä syytä opettajia. Heiltä on viety syömähammas pois aikaa sitten.

Mutta ei oppiarvo opettajaa tee. Ihminen tekee. Joistakin on siihen, joistakin ei.

Muistan erään maisterin kommentin minulle aikanaan. "Miksi he eivät kunnioita minua? Minä olen maisteri". Ehkä hän vastasi itse kysymykseensä.

17. maaliskuuta 2013 klo 22.45
Tomi kirjoitti...

Seminaariopettajien ongelma oli se, että tietotaso oli yleensä hyvin heikko. Heistä ei ollut mitään apua nopeasti edistyvälle ja motivoituneelle oppilaalle. Myös kansakouluopettajat katsoivat työtehtävänsä olevan enemmänkin kasvatus kuin opetus.

PISA tulokset osoittavat, etteivät peruskoulunopettajat kaikessa ihan paskoja ole. Olen takuuvarma, että kansakouluopettajien aikaan ei PISA kokeissa yhtä hyvin oltaisi pärjätty.

18. maaliskuuta 2013 klo 8.37
Jklak kirjoitti...

Kumitonttu sanoi...

"Urpilainen sosiaalidemokraattina olisi varmaan hyvä, koska ei kyseenalaista valtion oikeutta aivopesuun."

Se että viittaa sosiaalidemokraattien heterogeenisena ryhmänä joka kattaa noin viidesosan suomalaisista olevan kyseenalaistamatta aivopesun (joka kuuluu kidutuksen alalajeihin) ilman mitään todisteita joko loukkaamistarkoituksessa esitetty väite tai sitten Kumipäätonttu tasoista argumentointia. Ja btw. nimittelyhän oli päätonttu! Kidutus kun on kriminalisoitua puuhaa Suomessa ja sen salliminen moraalitonta puuhaa.

18. maaliskuuta 2013 klo 11.26
Jklak kirjoitti...

Jaska Brown: "Lisään vielä, että kyllä ne kaksivuotisen seminaarin käyneet kansakoulunopettajat opettivat peruskoulussakin. Oma alaluokkien opettajani oli tätä laatua, jäi kylläkin heti sen jälkeen eläkkeelle. Keskikoulu ja kaksi vuotta seminaaria, ei ollut siis ylioppilas." Tuo ei tee kasvatustieteenmaistereista kansakoulunopettajaseminaarin opettajien tasoisia opettajia. Yksilöiden taso tietty vaihtelee mutta kyllä noilla kahdella ryhmällä on selkeä tasoero.

Jaska Brown: "Tasoltaan nykyinen peruskoulu on luultavasti lähempänä kansakoulua kuin keskikoulua kaikissa muissa aineissa paitsi vieraissa kielissä - kun heikoimman neljänneksen mukaan mennään, mikä muukaan olisi mahdollista?" Ainakin se vaatii peruskoulunopettajilta paljon enemmän kuin keskikoulun-opettajilta koska opetettava aines on valmiuksiltaan heterogeenistä.

Ja Jaska Braun unohtaa ikäluokka koheesion kun koko ikäluokkaa opetetaan sen tietotaso nousee - ei vain muutaman ikäluokassaan olevan lahjakkuuden.

18. maaliskuuta 2013 klo 11.34
Anonyymi kirjoitti...

"Tää on hauskaa kun nimitellään kumipääksi tarkoituksena loukata! Ajatteleeko nuo tollot oikeasti että se halventaa nimimerkkiä niin kuin koulukiusatut nimittelyään?"

Kyllä typeryys yleensä paljastuu ihan jo teksteistäkin. Kathago-on-hävitettävä -retoriikka kun nyt vaan on yksi typeimmistä teeseistä, joihin turvautua edes nettikeskustuissa.

18. maaliskuuta 2013 klo 13.13
Jaska Brown kirjoitti...

Sekä Yrjö että Tomi ovat yhtä aikaa oikeassa, anna mun kaikki kestää!

Seminaariopettajilta kyllä kurinpito luonnistui ja se oli heidän etunsa.

Kasvatustieteen maisterit taas ovat tietotasoltaan muiden maihin kollegoihinsa verrattuina yleensä selvästi edellä ja se on heidän etunsa.

Jklak, mitä peruskoulun tasoon tulee niin minulle riittää se, kun vertaan omien lasten matematiikan kirjoja omiini. Eroa on noin 1-2 vuotta siinä missä vaiheessa asiat opitaan. Silloin ei paljon auta, vaikka heikoimmat olisivat parempia kuin kansakoulussa, mitä muuten tohdin hyvin voimakkaasti epäillä sitäkin. Sen verran monta pelkän kansakoulun käynyttä tunnen, että - no, jos matematiikassa pysytään - osaavat takuulla laskea paremmin kuin nykyiset teinipissikset.

18. maaliskuuta 2013 klo 18.29
Anonyymi kirjoitti...

Koulussa pitäisi olla ainekohtaiset tasoryhmät jolloin voi mennä paremmin omaa tahtia. Paraiten pärjääville oma ryhmä, huonoiten pärjääville oma ryhmä, ja sitten keskitasoisesti pärjääville yksi tai kaksi ryhmää.

19. maaliskuuta 2013 klo 16.36
Jklak kirjoitti...

Jaska Brown, peruskoulun matematiikan tasoa kuvaa Esko Valtaojan rinnastus että Maya-kulttuurin ihasteltu matemaattinen taito on nykyisen yläastelaisen matikan taso....

19. maaliskuuta 2013 klo 16.44
Tomi kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
19. maaliskuuta 2013 klo 17.03
Tomi kirjoitti...

Pahin puute peruskoulumatematiikassa on analyysin taydellinen puuttuminen.
Jatkuvuutta ja siihen liittyvaa matematiikka ei kasitella lainkaan. Myos derivointi puuttuu.

19. maaliskuuta 2013 klo 17.03
Jaska Brown kirjoitti...

Valtaoja taitaa osua suunnilleen oikeaan.

Tomi, sinusta ei oikein tiedä piruiletko vai oletko tosissasi. Mutta silloin kun oli vielä peruskoulussa tasokurssit, niin me pojat opiskeltiin kasiluokalla jo vektoreita, jotka nyt tulevat vasta lukiossa. Mutta derivoimaan päästiin silloinkin vasta lukion kakkosella.

19. maaliskuuta 2013 klo 21.34
Tomi kirjoitti...

En piruile. Funktiokasite pitaisi tehda jo selvcaksi peruskoulussa. Pitaisi tehda ero ei jatkuva ja jatkuvan funktion valille. Nyt peruskoulussa jahkaillaan trigometrian kanssa liiallisuuksia.

19. maaliskuuta 2013 klo 21.45
Tomi kirjoitti...

Mina paasin kurssimuotoisessa lukiossa derivoimaan heti ensimmaisena vuonna. Kavinkin matematiikan kursseja lukiossa parisenkymmenta.

Lukiossakaan jatkuvuutta ja esim. derivoituvuutta ei kayty lavitse oikein.

Virallisen jatkuvuuden maaritelman opin vasta yliopistossa.

19. maaliskuuta 2013 klo 21.47
Jaska Brown kirjoitti...

Kai tuo kurssimuotoisessa sitten onnistuu. Mutta ei perskoulussa - ei ainakaan nykymuotoisessa tasokurssittomassa - pysty kovin pitkälle menemään. Derivoinnin pystyy oppimaan alle 50 % populaatiosta. Siis jos tarkoitetaan oppimisella muutakin kuin mekaanista tekemistä ilman ymmärtämistä. Tämän päivän Hesarissa oli hyvä juttu ysiluokan tasosta. Tehtävä: oli annettu suorakulmainen kolmio, kateetit 2 ja 3 sekä suorakulmio, sivut 6 ja 8. Piti valita neljästä annetusta vaihtoehdosta, kuinka moninkertainen suorakulmion ala on kolmioon nähden. Yli neljäsosa epäonnistui.

Kuten älykkäät ihmiset usein, sinäkin arvioit kanssakulkijoiden oppimiskyvyn yli todellisuuden.

20. maaliskuuta 2013 klo 12.43

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)