Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


perjantai 7. syyskuuta 2012

Kyllä sitä nyt ollaan niin neekeriä että

Tämänkertainen otsikko on peräisin Mikko Alatalon kappaleesta, josta kumma kyllä ei aikoinaan pamahtanut rasismisyytettä. Aikojen muuttumisesta kertoo se, että tuo piti kirjoittaa heti kärkeen selitykseksi, etteivät omat perskarvat kärähdä.

Kirjoitus itsessään sai alkunsa pohdinnasta, joka muljahti tässä päivänä muutamana mieleen. Tuo rasismi tuntuu olevan kovasti tapetilla ja siitä tuntuvat kärsivän kaikki muut paitsi valkopigmenttiset. Me taas olemme aina niitä rasismin tuottajia. Siksi keksin miettiä, että mitenkäs se oma elämä olisi mahtanut mennä jos tuo rusketus olisi viisi pykälää tummempi.

Ajatus oli siis sellainen, että muuten olisin se ihan sama Jaska, paitsi että ulkoiset tuntomerkit viittaisivat tuonne melkein kymmenentuhatta kilometriä etelämmäs. Vaikkapa siten, että jollain käsittämättömällä tavalla olisin putkahtanut perheeseen adoptiovauvana. Siinä sitten olisin kasvanut näillä samoilla geeneillä samalla tavalla kasvatettuna kuin nykyäänkin, paitsi erinäköisenä. Kuinka olisi käynyt? Olisiko rasismi puraissut pahasti vai olisiko kaikki käynyt samoin kuin nytkin?

Ensinnäkin täytyy tietysti todeta, että siihen maailmanaikaan niillä kylillä erilainen ihonväri olisi ollut yleisöharvinaisuus. Ei mustia miehiä silloin ollut Suomessa juuri muuten kuin TV-mainoksissa. Itse asiassa muistan vielä varsin selvästi, kun näin elämäni ensimmäisen neekerin. Siinä se tallasi raittia pitkin asemalta päin. Me sällit tuijotettiin monttu auki. Taisin olla ehkä kuusivuotias.

Kuitenkin uskoisin, että elämä ennen kouluun menoa olisi ollut hyvin samanlaista kuin oli nytkin. Ei enää eletty 1900-luvun alkupuolta, ihmiset olivat valistuneita ja tiesivät että elämää oli kotikylän ulkopuolellakin. Varmasti minua olisivat tuntemattomat tuijottaneet, mutta tuskin alle kouluikäinen olisi edes asiaa tajunnut. Olisin ollut ainoa laatuani, erikoisuus, en syrjinnän kohde.

Koulussa asiat olisivat saattaneet muuttua. Lapset osaavat olla hyvin julmia erilaisuutta kohtaan. Olisiko minua kiusattu ihonvärini takia? Ehkä. Kiusattiinko minua, koska olin erilainen? Kyllä. Uskon vakaasti, että kiusaaminen olisi ollut paljon vähäisempää, jos olisin ollut musta. Ja silloinkin se olisi kohdistunut niihin asioihin joihin nytkin, ei ihonväriin. Ihonvärin perusteella kiusaamiseen opettajat olisivat olleet herkkiä puuttumaan. Sitä paitsi, mikäli oletamme että olisin ollut ihonväriä vaille sama ja samoissa olosuhteissa, minulla olisi luultavasti ollut uskomaton sattuma puolellani. En olisi ollut koulun ainoa musta. Minua kolme vuotta vanhempi poika oli mulatti, suomalaisen äidin ja afrikkalaistaustaisen isän (jäljettömiin kadonnut, kuinkas muuten) jälkikasvua. Koulun pahin kundi, iso, tyhmä, äkkiarvaamaton ja rikollinen. Kenties toiveajattelua, mutta voin hyvin kuvitella että olisin ihonvärini perusteella ollut hänen erikoissuojeluksessaan. Eipä olisi uskallettu kiusata. Ei etenkään yläasteella, jolloin jouduttiin isompaan kouluun tuntemattomien oppilaiden maailmaan. (Nyt jälkeenpäin mietin, miten on mahdollista että kyseinen kaveri oli yläasteella samaan aikaan kuin minä, olihan hän tosiaan kolme vuotta vanhempi. Silti muistan erään tapauksen ansiosta, että hän oli koulussa silloin kun itse olin kahdeksannella luokalla. Muistin kyllä, että hän jäi ala-asteella luokalleen, mutta se selitti vain yhden vuoden. Vasta tätä kirjoittaessani oivalsin, että hänen täytyi olla kymppiluokalla. Olisi kiva tietää, miten tälle hepulle on elämässä käynyt, mutta en yläasteaikojen jälkeen ole kuullut mitään. Googlettaa ei voi, kun en muista muuta kuin hänen etunimensä ja sukunimen ensimmäisen kirjaimen.)

Hassua kyllä, luulisin että rodun takia minulla olisi ollut vaikeampaa lukiossa kuin yläasteella. Etelä-Afrikan tilanne oli tuolloin tapetilla ja lukioluokan pojilla oli jostain syystä kovasti maan valkoista vähemmistöä suosiva asenne. Neekerivitsejä lensi. Niiden viesti oli kuitenkin luokkaa "neekerit on tyhmiä, joten niistä saa heittää läppää". Tyyliin miksi sanotaan neekeriä, jonka ÄO on 150? Koripallojoukkueeksi. Tällainen huumori olisi ollut aika lailla tyhjää, kun se olisi kohdistunut heppuun joka veteli pitkästä matikasta ja fysiikasta kertojia parempia arvosanoja. Lisäksi lukiolaiset ovat jo sen verran kypsempiä, että yläasteporukkaan verrattuna olisivat osanneet varmasti pitää suunsa supummassa tosipaikassa.

Lukioaikana olisi sitten tullut ehkä se ensimmäinen suoranainen etu erilaisesta ihonväristä. Tytöt. Tunnetusti naiset valitsevat sen riikinkukon, joka erottuu joukosta. Ja minä poika olisin erottunut. Muistan latinotaustaisen vaihto-oppilaan, joka vietti vuoden Suomessa meidän lukioluokallamme. Epävirallisen laskun mukaan saldo oli 24. Erivärisenä oma flaksini olisi vuorenvarmasti ollut parempi kuin nyt oli. Jo siitäkin syystä, että ei se paljon huonompikaan olisi voinut olla. Sama tahti olisi jatkunut sitten akateemisessa maailmassa, opiskelijabileissä olisi luultavasti saanut potkia rumempia kauemmas häiritsemästä.

Akateemisessa elämässä olisi sitten tullut toisenlaisia yllätyksiä. Kyllä opiskelukaupungissa mustia oli, mutta vain humanistisilla ja yhteiskunnallisilla aloilla. En muista kaikkina opiskeluvuosina nähneeni omassa rakennuksessa ainuttakaan sitä yhtä intialaisheppua tummahipiäisempää. Kiinalaisia pyöri kyllä jaloissa. Olisin ollut ns. kovaa alaa lukevana varsinainen kummajainen.

Toki muunkinlaiset rotuennakkoluulot olisivat herättäneet kummastusta, nekään kun eivät olisi kohdallani toteutuneet. Rytmitajua ei ollut, kaikki olisivat tietysti odottaneet että musta mies on varsinainen parkettien partaveitsi. Todellisuus olisi sitten ollut lattioiden linkkuveitsi. Tai että olisin koripalloilijana hiomista odottava Michael Jordanin inkarnaatio. Paskan marjat, koriksesta ei jostain syystä tullut mitään. Kumma juttu, vaikka futis ja lentis menivät hyvin. Liikunnallisista ennakkoluuloista olisivat toteutuneet vain juoksijakyvyt, nekin vajavaisina.

Niihin aikoihin rasismi puheenaiheena nosti Suomessa rumaa päätään ja sillä nykyään elantonsa ansaitsevat suurpäät ja puuroset alkoivat nähdä rasismissa elämänuransa. Olisinko kohdannut rasismia? Aivan varmasti. Itse en kyllä opiskeluaikana nähnyt kertaakaan, että ketään eriväristä olisi rasistisesti kohdeltu. Tiedän kuitenkin, että nämä nahkakuulajutut olivat todellisia yksittäistapauksia - ei siihen aikaan Suomen oikeuslaitoksessa vielä jaettu tuomioita turhasta. Uskon, että pari-kolme kertaa minulle olisi huudettu "saatanan nekru, painu takaisin Afrikkaan". Yhtä vakaasti uskon, että huutajat olisivat hiljentyneet, kun olisin vilauttanut sotilaspassiani ja sanonut, että "mitä minä siellä helvetin perslävessä tekisin, Suomi on isänmaani". Olisi tietysti ollut valitettavaa, että olisi joutunut tällaiseen huuteluun varautumaan.

Entä sitten opiskelun jälkeen? Olisinko kohdannut rasismia työmaailmassa tai siviilielämässä? Jälkimmäisessä varmasti. Rasismi on maassa lisääntynyt. Kohtaamisteoria toimii. Aiemmin oltiin ennakkoluulojen varassa, nyt yhä useammalla on negatiivisia kokemuksia tietyistä maahanmuuttajaryhmistä. Yksi helvetin hyvä puoli minulla olisi, jos ihonvärini olisi toisenlainen. Voisin tähänkin kirjoittaa suoraan, millaisia kokemuksia kyseisistä mamuryhmistä on eikä minua voitaisi syyttä rasismista. Negatiiviset puolet siviilielämässä olisivat sitten samat satunnaiset huutelut. Naisten suosio ei olisi enää positiivinen eikä negatiivinenkaan puoli, koska olen jo pariutunut.

Työelämässä olen hyvin varma, että työurani olisi ollut kovin erilainen kuin nykyään, jos olisin mustaihoinen. Minulle olisi käynyt huonommin kuin nyt. Jaaha, rasismia, voi arvata. Pikemminkin päinvastoin. Olin työskennellyt valmistumiseni jälkeen pari vuotta tietyissä tehtävissä ja uudelleenjärjestelyjen yhteydessä työpaikka oli katkolla. Menemättä tarkemmin yksityiskohtiin minut saneerattiin pihalle. Olen aivan varma, että jos olisin ollut erivärinen, tätä ei olisi uskallettu rasismisyytteiden pelossa tehdä. Näin uskallan sanoa siksi, että kyseisessä organisaatiossa olin tietoinen tilanteesta, jossa naapuriosastolla sattui olemaan eräs ns. uussuomalainen. Teki sellaista jälkeä (työtulos ja rikkeet), että normijätkä olisi saanut monoa. Nyt johtaja oli suoraan ilmoittanut alijohdolle (olin paikalla, vaikka ei minua suoraan koskettanutkaan), että asiaan ei saa missään tapauksessa puuttua tilanteen herkkyyden takia. No, minut siis saneerattiin ulos. Mikäli näin ei olisi käynyt, saattaisin työskennellä kyseisessä puljussa vieläkin. Toisin kävi ja tämän irtisanomisen yhteydessä sain kontaktin, jonka ansiosta päädyin paljon parempaan työpaikkaan. Siitä taas seurasi asia poikineen, mutta se olisi kokonaan toinen tarina. Ja kolmaskin.

Entä identiteetti? Uskoisin, että tuntisin itseni suomalaiseksi. Tämä sillä perusteella, mitä pieninä adoptoidut "erirotuiset" käsittääkseni yleensä tuntevat. Voisi tietysti olla toisinkin, eli voisin tuntea itseni jollain lailla vajaasuomalaiseksi. Yksi asia on kuitenkin varma: inhoaisin yli kaiken ns. "positiivista syrjintää" ja sitä, että kovan kohtalon tekosyynä käytetään itseen kohdistunutta rasismia. Tämän uskallan helposti sanoa, koska olen kokenut jotain vastaavaa. Joskus on minullekin marmatettu, että on ollut vaikea lapsuus ja köyhä koti ja siksi on mennyt huonosti. Olen sanonut päin naamaa että haistappa nyt paska. Siis olettaen että kyse on joskus vuoden 1960 tai sen jälkeen syntyneestä. Yhteiskunta on tarjonnut sinulle ilmaisen koulutuksen. Onko jäänyt panostamatta opiskeluun? Onko tullut roikuttua epämääräisissä seinäännojailijajengeissä? Onko tullut jätettyä väliin hattu kourassa firmaan meno kesätöitä pyytämään? Jos edes yhteen vastaat kyllä, niin TURPA KIINNI. Saman patterin voisin erivärisenä kysyä siltä, joka valittaa että rasismi.

Mitä siis jää viivan alle? Jos en olisi Jaska Brown vaan Jaska Black? Plussat ja miinukset, ensin yksityiselämässä. Kaikki on tietysti puhdasta spekulointia, mutta rehellisesti sanottuna: plussaa olisi ollut se, että olisi ollut helpompi menestyä kun olisi helpommin havaittavissa joukosta poikkeavana, miinusta satunnaiset huutelut ja tuijottelu. Plusmiinus nolla. Entä julkisessa elämässä? Periaatteessa helpompaa, mutta luultavasti minulle olisi käynyt huonommin. Ironiaa on se, että näin olisi tapahtunut nimenomaan ns. positiivisen syrjinnän takia.

23 kommenttia:

Pyrrhos kirjoitti...

Mainio kirjoitus. Olen itse kotoisin pienestä kaupungista jossa ei eri värisiä ihmisiä juuri näkynyt. Ainut tummempi kaveri oli Intiasta vauvana adoptoitu poika, joka oli ala-asteella luokkakaverini. Kasvatettiin suomalaiseksi koska Suomessa oltiin. Toiseusroolia ei tyrkytetty. Muutaman rasistisen kommentin kuuli ala-asteella(tämä siis tapahtui aikana 1989-1995) ollessaan, mutta niihin puututtiin välittömästi opettajien toimesta. Nykyisin kaveri pärjää varsin hyvin. Koskaan en ole kuullut miehen valittavan rasismista. Siis aika toimiva kuvio, mutta jostain syystä tällaista ei saa enää vaatia. Olen 1980-luvun alussa syntynyt, ja monesti tuntuu että olen niitä viimeisiä ikäpolvia jotka muistavat ajan ennen tätä "suvaitsevaista" yhteiskuntaa.

Herra Brownille kiitokset loistavasta blogista. Olen lueskellut kirjoituksiasi jo jonkin aikaa, mutta päätin kommentoida vasta nyt

Tomi kirjoitti...

Luokalleni peruskoulussa tuli valkoihoinen muslimimamu (Kosovon albaani). Häntä kiusattiin juuri mamuuden takia. Hän oppi suomen nopeasti ja ulkoisesti suomalaisen näköinen, mutta häntä kiusattiin silti.

Kyllä sinua olisi mustana kiusattu juuri ihonvärisi takia.

Tomi kirjoitti...

Kaiken kaikkiaan teillä r-puolen ihmisillä on turhan ruusuinen kuva itsestänne ja kanssa ihmisistä.

Kyllä rasismi syntyy juuri erillaisuudesta. Siihen ei tarvita muuta kuin eri ihonväri, eri kieli tai eri uskonto. Yleensä rasismilla ei ole mitään tekemistä henkilön käyttäytymisen kanssa.

Tomi kirjoitti...

Suvaitsevaisuudesta ja suvaitsemattomuudesta. On se nykyään kumma, kun rehellistä rasistia ei saa sanoa rasistiksi, kaiken maailman halla-ahot ja muut persut ovat heti itkeä vollottamassa, jos sana "rasisti" jossain vilahtaa.

Jaska Brown kirjoitti...

Pyrrhos: Kiitän ja kumarran. Taidat tosiaan olla viimeistä sukupolvea, joka muistaa Suomen suomalaisena. Paitsi jos asuu täällä Huitsinnevadassa, jossa ei ole muuta rikkautta kuin se obligatorinen kebabkauppias ja pari löysäperäisemmän naisen mahassaan tuomaa etelän matkamuistoa.

Tomi: Kiusattiinko siksi että oli m**u vai m****u? Epäilen että olen tuntenut pikkuisen enemmän Kosovon albaaneja kuin sinä ja joukkoon on mahtunut tasan yksi ihmismäisesti käyttäytyvä. Joka sitten pärjäsikin ja sanoi että ikinä ei ole rasistisesti kohdeltu. Kosovossa palvelleiden rauhanturvaajien - olen jutellut monen kanssa - tarinat albaanien ja serbien eroista saisivat kukkahatun tapailemaan nitropurkkia. Kaikki ei ole ihan niin kuin lehdissä kirjoitetaan tyyliin paha serbi - hyvä albaani.
Mitä sanot rasismista, on aivan totta. Olen nähnyt rasismia ja kerran myös puuttunut siihen. Mitä tulee rasismin torjuntaan, mene ensin itte väliin kun muutama kuulapää kiusaa eriväristä ja tule vasta sitten opettamaan isääs naimaan. Been there, done that. Ja kyllä rasistia saa sanoa rasistiksi. Rasismi on sitä, että joltakulta estetään jotakin hänen syntyperänsä takia. Rasismi ei ole sitä, että sanotaan uggabuggien olevan keskimäärin hiltevämpiä kuin argaroonien.

Tomi kirjoitti...

JB, tunnut painottavan usein valkoisten muka älyllistä ylemmyyttä mustiin nähden.
Kyllä minäkin tunnustan, että nykyisen tutkimuksen valossa valkoiset näyttävät pärjäävän älykkyystesteissä hieman mustia paremmin. Mutta testienkään valossa ero ei ole suuren suuri korkeitaan samaa luokkaa kuin itäaasialaisten ja valkoisten ero (valkoisten häviöksi).
Et ole muuten painottanut itäaasialaisten älyllistä ylemmyyttä meihin nähden. Mikset?

Älykkyystestitutkimuksissa on omat rajoituksensa ja puutteensa ja kovin voimakkaita johtopäätöksiä ei niistä voi vetää. Ja siksi tätä eroa on turha toitottaa.

Jos toisaalta pidät faktana valkoisten älyllistä ylemmyyttä mustiin nähden, niin kaiket YU miehenä myönnät mustien oleva täysin ylivoimaisia juoksijoita ja monessa muussakin urheilussa. Valkoisten on turha yrittää juosta lopottaa mustia vastaa aina tulle takkiin.

Tomi kirjoitti...

Nuo sinun lukiotoverit olivat oikeita vatipäitä (et kai ollut joukossa). Kuinka he saattoivat puolustaa rasistista sortojärjestelmää ja sen luojia.

Nyreä kirjoitti...


Hauska kirjoitus, mutta tekee mieli nipottaa asiavirheestä:
"valkopigmenttiset".

Vaaleaihoisilla ei liene ihossaan mitään titaanivalkoista tai muutakaan valkoista pigmenttiä, vaan se on pintakerröksen alla oleva väriton kudos, joka sieltä kuultaa. Se on neekereillä yhtä lailla väritön, kuten voi huomata niistä pintaosista, joista melaniiniväri puuttuu.

Vaaleaihoisilla on melaniiniä yleensä vähemmän kuin tummaihoisilla. Mielenkiintoista on, että kantaväestojen (öbaut kymmenisen sukupolvea samoilla tienoilla pyörineiden) värisävy on asettunut kokolailla yhdenmukaiseksi ja vastaamaan asuinalueen leveysastetta.
Siis ei mitään diskreettien värimuotojen muodostamaa jakaumaa, jollainen on silmien tai kukkien terälehtien värissä.

Päätelmä: ihonvärin täytyy olla epigeneettisest muuntuva. Tähän sopii myös havainto afrikkalaisvanhempien suomessa kasvaneiden lasten vaaleammasta ihonväristä, sekä valkoisten jenkkien (leveysaste Saharan korkeudella) tyypillinen ruskettuneisuus.

Epigeneettisen muutoksen etananvauhti selittyy Jumbojettien liian myöhäisestä keksimisestä. Eihän jalkapatikassa ruuan perässä umpimähkään kujeksiva porukka levittäydy tropiikista tundralle kuin vasta kymmenien sukupolvien mentyä.

Jos jumbojetit olisivat olleet arkipäivää jo miljoonia vuosia sitten, niin eiköhän valkoisena Helsingistä lähtevä matkailija olisi muuttunut mustaksi neekeriksi jo Afrikkaan saapumisesta seuraavana päivänä ja sitten taas toiseen suuntaan toisinpäin.

Edellä sanottu ei päde "sinopideihin" (kiinalaiset, siperialaiset, malajit, eskimot ja inkkarit) joiden UV-säteilysuojaus perustunee paksuun ihoon, melaniinin ollessa vain hiuksia ja silmiä varten.

Nyreä kirjoitti...

Hauska kirjoitus, mutta tekee mieli nipottaa asiavirheestä:
"valkopigmenttiset"
Vaaleaihoisilla ei liene ihossaa mitään titaanivalkoista tai muutakaan valkoista pigmenttiä, vaan se on pintakerröksen alla oleva väriton kudos, joka sieltä kuultaa. Se on neekereillä yhtä lailla väritön, kuten voi huomata niistä pintaosista, joista melaniiniväri puuttuu.

Vaaleaihoisilla on melaniiniä yleensä vähemmän kuin tummaihoisilla. Mielenkiintoista on, että kantaväestojen (öbaut kymmenisen sukupolvea samoilla tienoilla pyörineiden) värisävy on asettunut kokolailla yhdenmukaiseksi ja vastaamaan asuinalueen leveysastetta.

Siis ei mitään diskreettien värimuotojen muodostamaa jakaumaa, jollainen on silmien tai kukkien terälehtien värissä.
Päätelmä: ihonvärin täytyy olla epigeneettisest muuntuva. Tähän sopii myös havainto afrikkalaisvanhempien suomessa kasvaneiden lasten vaaleammasta ihonväristä, sekä valkoisten jenkkien (leveysaste Saharan korkeudella) tyypillinen ruskettuneisuus.

Epigeneettisen muutoksen etananvauhti selittyy jumbojettien liian myöhäisestä keksimisestä. Eihän jalkapatikassa ruuan perässä umpimähkään kujeksiva porukka levittäydy tropiikista tundralle kuin vasta kymmenien sukupolvien mentyä.

Jos jumbojetit olisivat olleet arkipäivää jo miljoonia vuosia sitten, niin eiköhän valkoisena Helsingistä lähtevä matkailija olisi muuttunut mustaksi neekeriksi jo Afrikkaan saapumisesta seuraavana päivänä ja sitten taas toiseen suuntaan toisinpäin.

Edellä sanottu ei päde "sinopideihin" (kiinalaiset, siperialaiset, malajit, eskimot ja inkkarit) joiden UV-säteilysuojaus perustunee paksuun ihoon, melaniinin ollessa vain hiuksia ja silmiä varten.

Kumitonttu kirjoitti...

Ja kyllä rasistia saa sanoa rasistiksi. Rasismi on sitä, että joltakulta estetään jotakin hänen syntyperänsä takia.

Rasismi on sitä, että jotain ihmistä kohdellaan muista poikkeavalla tavalla hänen syntyperänsä (uskonto tai rotu) takia. Pahin rasistinen hallinto on nykyinen sosiaalidemokraattinen poliittisesti korrekti hyvinvointivaltio. Meillähän ei uskota, että muta mies pärjää valkoiselle, ja sen takia hän saa syntyperänsä takia sellaisia etuoikeuksia, joita valkoinen ei saa. Hulluinta on, että kaltaiseni ihminen, joka ei suvaitse ihmisten suosimista rotunsa perusteella, on nykyisessä kielenkäytössä rasisti, vaikka minähän päin vastoin haluan kohdella kaikkia tasavertaisesti.

Mielenkiintoista on, että kantaväestojen (öbaut kymmenisen sukupolvea samoilla tienoilla pyörineiden) värisävy on asettunut kokolailla yhdenmukaiseksi ja vastaamaan asuinalueen leveysastetta.

Nyreällä on nyt vähän väärät tiedot. Ihon tummuus tai siis pigmentin määrän tehtävänä ei ole ollut suojata ihmistä ihosyövältä. Ensiksikin ihosyöpä on alle 40 vuotiailla erittäin harvinainen ja kivikauden ihmisten elinajanodote ei paljoa yli 40 vuotta ollut. Toiseksi, tasmanialaiset ovat mustia kuin hottentotit, mutta asuvat suunnilleen Rooman/New Yorkin korkeudella.

Jared Diamond esittää mielenkiintoisen teorian ihonväristä, että kyse on seksuaalivalinnasta. Eli mustat ovat pysyneet mustina, koska heille tumma iho on ollut tavoiteltava asia, kun taas eurooppalaiset ovat suosineet parinvalinnassaan vaaleita puolisoita.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tuossa albaaniasiassa minun täytyy tukea Jaskaa. Sattuneesta syystä olen albaanien kanssa ollut tekemisissä minäkin, ja niillä vaan yksinkertaisesti on vaikea ja vittumainen luonne.

Muuten Jaska, kun sivuasi avaa, niin tietokone herjaa varoitusta, joka johtuu siitä, että sivultasi on linkki Alaston Totuus-blogiin. Varoittaa viruksista ja haittaohjelmista.

Tomi kirjoitti...

Kumis luettele ihan joutessaan ne etuoikeudet, jotka mustat saavat?

Pakolaisille suunnatut yhteiskunnan tukitoimet eivät johdu pakolaisten ihonväristä vaan siitä, että he ovat pakolaisia.

Pakolaisten tukitoimet eivät jatku ikuisesti. Muuta maahanmuuttajat eivät saa mitään erityiskohtelua.

Tomi kirjoitti...

Lisään vielä valkoisten vähäpigmenttisyys voi olla yhteydessä D-vitaamiinin saantiin.

Pohjoisilla alueilla auringonsäteilyn intesiteetti on heikompaa kuin tropiikissa, ja tällöin D-vitaamiinin saanti säteilystä on kenties vaatinut pigmentin vähenemistä.

Nyreä kirjoitti...

En tullut ajatelleeksi ihosyöpää.. Vaan ihan sitä, että UV-säteily kärventää suojaamatonta ihoa ilman syöpiäkin tropiikissa.
Tasmanialaisten runsaspigmenttisyys saattaa liittyä alastomuuteen.

Epigeneettisellä tarkoitan muuntelua, joka perustuu ympäristövaikutuksiin, ja voi, esim. määrällisen ominaisuuden, kuten pituuskasvun, yhteydessä olla ylisukupolvisesti vaikuttunutta.
Esimerkkinä amerikkalaistuneiden kiinalaisten jälkipolvien saavuttama "normaalipituisuus" verrattuna Kiinankiinalaisten esivanhempien pienikokoisuuteen.

Epigeneettinen muuntelu ei perustu niinkään välittömien mutaatioiden destruktiiviseen karsintaan vaan Luonto-Äidin ikiaikaiseen kokemukseen, joka on talletettuna perimän atavistisiin mahdollisuuksiin (pyörän loputtoman uudelleenkeksimisen sijaan).
Auringonvalon erilaisuus eri osissa Maapalloa on ollut olemassa iät ja ajat, joten siihen varautuminen ei ole Luonnolle mitään uutta (jumbojetit ovat). Luonto vain tuntuu vastustavan hätiköityjä muutoksia.

Tomi kirjoitti...

Jaska mitäs mieltä olet Kalevan kisojen tulossasosta? Taisivat olla monen mielestä varsin heikot kisat, miesten keihästä lukuunottamatta.

Jaska Brown kirjoitti...

Yrjö, poistan Pikkupojan, kun tuntuu olevan poissa kuvioista.

Nyreä, kiitoksia tarkennuksesta. Ruskettumisessa on muuten hitonmoinen variaatio valkoisten keskuudessa, kuten tiedetään. Joku paahtuu semmoiseksi seitsemännen luokan neekeriksi hetkessä, toinen taas on ikuinen kalpeanaama.

Tomi, noista "vatipäistä" jokainen läpänheittäjä on nykyään korkeakoulututkinnon suorittanut. Yksi on pankinjohtaja, toinen erään pörssiyrityksen johtoryhmässä, kolmas upseeri, neljäs (muuten kuuden laudaturin yo) tietotekniikka-alalla, jääköön tarkemmin yksilöimättä. Ainakin yhden luultavasti tunnet henkilökohtaisesti.
Mitä mustien ylivertaisuuteen yleisurheilijoina tulee, niin pitänee todennäköisesti paikkansa nopeuslajeissa. Kestävyyslajeissa ei. Niissä kyse on eri lajien aiheuttamasta kilpailusta, vai muistatko kovin monta mustaa jenkkiravuria? Olen kirjoittanut aiemmin tutkimuksen, jossa tilastollisesti osoitetaan että kestävyysjuoksun aloittavasta suomalaisnuoresta tulee todennäköisemmin maailmanhuippu kuin vastaavasta kenialaisesta.
Kalevan Kisojen tulostasoa käsittelen pikapuoliin välihuomautuksessa, kunhan saan tilastoanalyysin tehtyä.

Tomi kirjoitti...

No totuus on, että 3000 m. esteitä, 5000 m. ja 10000 m. ovat mustat hallinneet viimeiset 30 v..
Ainoa pokieus on ollut Hicham el-Guerrouj. Eivätkä pohjoiseurooppalaiset rotuintoilijat voi pitää Hichamïa omanaan.

Miehissä kaikki juoksumatkojen (olympiamatkat) maailmanennäty 1500 m. lukuun ottamatta ovat mustien nimissä. Naisisissa kaiki paitsi 400 m., 800 m., 10000 m, ja 3000 m. esteet. Näistäkin 400 m., 800 m. ja 10000m. haiskahtavat vahvasti dopingille.

Mitä tulee noihin lukiokavereihisi, niin kertoo paljon heistä, jos he yhdessä räikeimässä sortojärjestelmässä asettuu sortajien puolelle. Se kertoo joko rasismista tai empatiakyvyn heikkoudesta.

Tomi kirjoitti...

Suomessa posittivista syrjintää valtiotasolla ainoastaan ruotsinkielisten etuoikeuksina.

Kunnissa positiivista syrjintää esiintyy enemmän esim. HKL (Helsingin liikenne) suosii bussikuskeinaan maahanmuuttajia.

Kaiken kaikkiaan positiivinen syrjintä on Suomessa vähäistä.
Jostain syystä mamukriittiset ovat saaneet päähänsä, että sitä esiintyy kaikkialla. Totuus on toinen.

Poliittisesti epäkorrekti kirjoitti...

Hilpeä ajatusleikki, mutta sen verran kaukainen, että arvio on varmasti kaukana todellisuudesta. Ensinnäkin uskoisin, että ei se elämä ihan niin aurinkoinen olisi. Kyllä rasismia (ainakin lievemmässä muodossa) ilmenisi hieman kirjoittamaasi enemmän.

Rasisti-ääliö tuskin hiljenee vaikka näyttäisit Mannerheim-ristiä hänelle. Kusipää on kusipää, vaikka voissa paistaisi. (Kannatko muuten Jaska sotilaspassiasi usein mukana kadulla kulkiessasi?)

Tyypilliselle Suomalaiselle tummasta ihon väristä voisi kyllä olla hyötyäkin. Jos vaikkapa Jani Toivola olisi valkoinen, niin tuskinpa hän saisi niin paljon julkista näkyvyyttä kuin nyt.

Itse rupesin tässä kuitenkin pohtimaan, että missä ikäryhmässä rasimia eniten esiintyy? Ikääntyneet ovat kasvatettu ja eläneet ympäristössä, jossa sana "neekeri" on ihan okei. Voi olla, että heidän on vaikea ymmärtää mitä pahaa rasismissa on, kun siihen ei ole tottunut. Vähän samaan tapaan kuin heidän on vaikea käsittää Internetiä.

Pikkulapset taas ovat kovin viattomia. En usko, että heille on niin merkitystä onko leikkikaveri musta vai valkoinen. Yläasteikäiset ovat muutenkin idiootteja, joten typerä käytös on heille melkeinpä velvollisuus. Aikuisista osa jää tuolle yläastetasolle, lopuista rasimia varmaan harrastavat lähinnä ne joilla erilaisista on negatiivisempaa kokemusta.

Tomi kirjoitti...

Jaska, sinun tilastollista analyysiä vääristänee kenties Kenian suuri väkiluku (arvokisoihin voi osallistua kullekin matkalle vain 3 kilpailijaa kustakin maasta).
Toinen vääristävä seikka on historia. Silloin kestävyysjuoksu ei ollut maailmanlaji niin suomalaiset pärjäsivät suhteettoman hyvin.
70-luvulla kilpailu oli jo kohtalaisen kovaa, mutta sen jälkeen suomalaisten menestyminen on loppunutkin.
Viime aikojen ainoa maailmanluokan juoksija on ollut Keskisalo ja hänkään ei ihan huipulle päässyt.

Jaska Brown kirjoitti...

Tomi:
1. Olympiamitalien vääristymästä ei ole kyse, kun tutkimusaineistona on maailmantilasto. Eikä menneisyysvääristymästä, koska käytetyt tiedot ovat tuoreita. Olet oikeassa menneisyyden menestyksen suhteen; muualla kestävyyslajeja ei otettu vielä tuolloin niin vakavasti. Suomalaiset kestävyysjuoksijat ovat kuitenkin EDELLEEN yliedustettuina maailmantilastoissa suhteessa väkilukuun, puhumattakaan suhteessa erilaisiin lajivaihtoehtoihin eri maissa.
2. Se kertoo joko rasismista tai empatiakyvyn heikkoudesta. Tai sitten a) kieroutuneesta huumorista, b) Zimbabween perustuneesta sivistyneestä arvauksesta miten valkoisen vähemmistön käy, c) siitä että pojat eivät olleet vielä kasvaneet miehiksi.
3. Olet oikeassa, positiivinen syrjintä on vähäistä. Sitä kuitenkin on. Olen itse nähnyt, mutta en voi mennä yksityiskohtiin. Siinä olet oikeassa, että positiivisesta syrjinnästä valitetaan turhaan. Kyse on vääristymästä: tietyt ryhmät saavat samat edut kuin han-suomalaisetkin samassa tilanteessa, mutta kun näiden tiettyjen ryhmien edustajilla tuppaa olemaan törkeä yliedustus kyseisissä asioissa.

Poliittisesti epäkorrekti:
Saattaa olla noinkin. Pystyin perustamaan kirjoitukseni vain omiin havaintohini ja näkemyksiin. Mitä sotilaspassiin tulee, en kanna. Nahkakuulapääaikana neekerinä ollessani olisin saattanut kantaakin. Ja mitä väliä sillä on, jos kusipäät haukkuvat neekeriksi. Jos menee nakkikioskijonoon ja siinä on kusipää, se haukkuu sinua sillä attribuutilla millä siitä eroat. Rasismin kanssa sillä ei välttämättä ole tekemistä, jos kohta yleensä ehkä onkin.

Anonyymi kirjoitti...

Mielenkiintoinen analyysi. Mutta mietipä, jos olisit koko ajan ollut vertaisryhmääsi pienempi. Ihonvärin takia vittuilu loppuu viimeistään siinä vaiheessa, kun olet fyysisesti iso. Mutta meillä lyhyemmillä (ei kuitenkaan kääpiöillä, vaan keskimittaa selvästi lyhyemmillä) se jatkuu, jatkuu ja jatkuu henkilökohtaisen kokemuksen mukaan ainakin yli keski-iän. Mutta tämähän ei ole rasismia, johon pitäis puuttua, eihän?

Jaska Brown kirjoitti...

Ano: Olen tehnyt erään mielenkiintoisen havainnon, jota vahvistavat muutamalle sopivalle henkilölle tekemäni kysymykset joihin tuli odotettu vastaus. Nakkikioskijonossa kaikkein harvimmin taitavat vaikeuksiin joutua vähän keskimittaa lyhyemmät mutta rotevat tyypit. Riidanhaastajat eivät tule pottuilemaan, kun pienelle häviäminen olisi häpeä ja arvioivat intuitiivisesti riskin suureksi. Kukkakeppiä uskaltaa aina kiusata ja isolle ryppyily ei ole häpeä.

Tai sitten ei, mutta tämmöistä olen havainnoinut ja pari kyselyä on vahvistanut epäilyä.