Uusinta: Onko naisten helpompi menestyä?

Lukijalle: Piakkoin päättyvien Dohan MM-kisojen kunniaksi uusitaan juttu, jossa pohditaan onko sukupuolilla eroa siinä, kuinka vaikeaa on päästä yleisurheilussa maailman huipulle:

Sukupuoli- eli käytännössä naiskiintiöitä vaaditaan sinne sun tänne kiihkeällä innolla. Perusteluna on naisten syrjintä. Syrjinnän osoitukseksi taas riittää se, että naisilla on aliedustus huipulla, kun taas naisten aliedustukseen pohjalla (koulupudokkaat, syrjäytyneet, vangit) ei jostain syystä vaadita sukupuolikiintiöitä. Syrjintäväitteisiin voi kylläkin esittää tylyn kuittauksen pyytämällä esimerkkiä yhdestäkin sellaisesta absoluuttisesti mitattavissa olevasta asiasta, jossa parhaat naiset päihittäisivät järjestelmällisesti parhaat miehet. Urheilussa naisten tappiot ovat toki fyysisin syin selitettävissä ja miesten dominanssi vakavasti otettavissa tieteissä voidaan aina yrittää selitellä syrjinnällä. Mutta tosiasioita ei käy kiistäminen; shakissa yksikään nainen ei ole koskaan vakavasti kyennyt haastamaan parhaita miehiä ja ne alat, joissa parhaita naisia pidetään parhaiden miesten veroisina (kuten kirjallisuus), ovat aina subjektiivisesti arvioitavia - ja siksi on mahdollista, että naiset saavat "bonusta" arvioinnissa.

Toisaalta naisten on helpompi menestyä jopa naisten joukossa kuin miesten omassa joukossaan. Esimerkiksi tenniksessä on kritisoitu sitä, että naisten pelit käydään isoissa turnauksissa paras kolmesta erästä -systeemillä miesten pelien ollessa paras viidestä. Miehet joutuvat siis tekemään enemmän töitä. Eikä siinä kaikki, on tunnettua että miesten puolella keskinäinen kilpailu on selvästi kovempaa, ATP-rankingin sadas pelaaja voi hyvinkin yllättää kymmenen joukossa olevan, kun taas naisten puolella tällainen tapaus on kuulemma erittäin harvinainen.

Kun nyt sattuu jonkinlaista ymmärrystä kestävyysjuoksusta olemaan, päätin tutkia naisten ja miesten kilpailun keskinäistä vaativuuseroa esimerkkinä kyseinen ala.

Poimin Tilastopajan vuoden 2011 maailmantilastoista seitsemästä lajista (800, 1500, 3000, 5000, 10 000, puolimaraton, maraton) sekä miehistä että naisista 1., 3., 10., 30., 100., ja 300. parhaat tulokset. Estejuoksua en ottanut, koska se on naisilla suhteellisen uusi laji ja lisäksi miesten ja naisten esteet ovat erilaiset eivätkä siksi täysin vertailukelpoiset. Samasta syystä ei voi tutkia esim. heittolajeja, koska niissä eripainoisten välineiden vaikutus vertailuun luultavasti sotkisi aineistoa. Valitusta aineistosta ryhdyin sitten laskemaan suhteellista vertailua eri sukupuolten kilpailun kovuudesta toisiinsa verrattuna.

Seuraavassa suoritettu laskuproseduuri vaihe vaiheelta, esimerkki jokaisesta vaiheesta kursivoidusti.

1. Valitaan laji ja sukupuoli.
Naisten 800 metriä.

2. Valitaan sijoitukset, joita tutkitaan.
10. ja 100. paras.

3. Lasketaan näiden aikojen suhdeluku järjestyksessä suurempi : pienempi.
2.01,88 : 1.58,21 = 1,031.

4. Kerrotaan saadulla suhdeluvulla vastaavan lajin toisen sukupuolen vastaava pienempi aika.
Miesten 800 metriä, 10. paras aika 1.44,07 * 1,031 = 1.47,30

5. Katsotaan, mille sijalle kyseinen aika olisi riittänyt sen toisen sukupuolen maailmantilastossa.
Aika 1.47,30 olisi riittänyt miesten maailmantilastossa sijalle 171.

6. Mikäli kilpailu on molemmilla sukupuolilla yhtä kovaa, saadun sijan pitäisi olla suunnilleen sama kuin alkuperäinen huonompi sijoitus.
171. sija on selvästi huonompi kuin 100. sija. Naisten 800 metrin 10. ja 100. sijan ero on sama kuin miesten 800 metrillä 10. ja 171. sijan ero. Suhteessa yhtä paljon 10. parhaalle häviävä juoksija pärjäisi siis miesten kisassa selvästi huonommin kuin naisten kisassa. Näin ollen miesten puolella kilpailu tällä tasolla on selvästi kovempaa.

Vastaavasti voidaan laskea toiseen suuntaan valitsemalla aluksi miesten 800 metrin 10. ja 100. paras sijoitus. Saadaan seuraavat tulokset:
1.46,50 : 1.44,07 = 1,0233.
1.58,21 * 1,0233 = 2.00,97.
Tämä aika riittää naisten maailmantilastossa sijalle 72.
Miesten 800 metrin 10. ja 100. sijan ero on sama kuin naisten 800 metrillä 10. ja 72. sijan ero. Suhteessa yhtä paljon 10. parhaalle häviävä juoksija pärjäisi siis naisten kisassa selvästi paremmin kuin miesten kisassa. Myös tämän esimerkin nojalla kilpailu miesten puolella on kovempaa.

Laskin vastaavat esimerkit kaikille kombinaatioille (1-3/10/30/100/300, 3-10/30/100/300, 10-30/100/300, 30-100/300 ja 100-300). Näitä tuli viisitoista, ja kun laski ne sekä naisista miehiin että miehistä naisiin, yhteensä 30 per laji. Lajeja oli mukana seitsemän, eli 210 laskutoimitusta. On huomattava, että verrattaessa 1. tai 3. parasta sijoitusta mihin tahansa muuhun saadut tulokset eivät ole luotettavia. Tämä johtuu siitä, että yksi poikkeusyksilö voi olla lajissaan niin paljon muita edellä, että suhdeluku vääristyy, tai tällaisen poikkeusyksilön puuttuessa suhdeluvut vääristyvät liian tasaisiksi. Satunnainen vaihtelu tasaantunee 10. sijaan mennessä sellaiseksi, että arviot ovat luotettavia. Toisaalta laskin kaikille 30 kombinaatiolle seitsemän lajin keskiarvon, mikä tasoittaa yksittäisessä lajissa esiintyneen satunnaisvaihtelun vähäisemmäksi.

Seuraavassa taas esimerkki suoritetusta laskusta, esimerkkisijoituksina taas sijaluvut 10. ja 100. sekä vertailusuuntana naisista miehiin.

800 metrillä naisten 10-100 vastaa miehillä haarukkaa 10-171, kuten edellisessä esimerkissä todettiinkin.
1500 metrillä naisten 100. sija vastaa miehillä sijaa 133.
3000 metriä: 54.
5000 metriä: 300.
10 000 metriä: 114.
Puolimaraton: 176.
Maraton: 162.
Näiden keskiarvo on pyöristettynä 159. Noin keskimäärin naisten kisoissa haarukka 10-100 merkitsee miesten kisoissa siis haarukkaa 10-159. Miesten puolella kilpailu on näin ollen keskimäärin selvästi kovempaa.

Vastaava lasku toiseen suuntaan suoritettuna eli miesten 10-100 tuottaa naisille keskimääräisen vastinhaarukan 10-82. Tämä tulos viittaa samaan suuntaan eli miesten keskinäinen kilpailu on kovempaa.

Kaikki haarukkavariaatiot järjestyksessä vertailuarvot, muunnos naisista miehiksi, muunnos miehistä naisiksi (Äskeinen esimerkki 10-100: 159-82 eli vertaillaan 10. ja 100. parasta tulosta, jolloin 100. paras naistulos vastaa kovuudeltaan 159. parasta miestulosta ja 100. paras miestulos 82. parasta naistulosta):
1-3: 9-3
1-10: 22-7
1-30: 66-22
1-100: 228-65
1-300: 693-154
3-10: 13-9
3-30: 47-27
3-100: 181-77
3-300: 672-187
10-30: 39-29
10-100: 159-82
10-300: 625-194
30-100: 137-86
30-300: 557-205
100-300: 449-228
(Huomautus: Muutaman kerran muunnettaessa 300. parasta tulosta naisista miehiksi tilasto loppui kesken, puolimaratonilla sijaan 642 ja 5000 metrillä sijaan 1168, jolloin arvoiksi otettiin nämä.)
Kuten tilasto osoittaa, millä tahansa variaatiolla naisten tulosta miesten tulokseksi muunnettaessa saadaan lähtöarvoa suurempi sijoitus ja miesten tulosta naisten tulokseksi muunnettaessa pienempi. Tämä osoittaa kiistattomasti, että miesten puolella kilpailu on kovempaa kuin naisten puolella.

Eri matkoja tutkiessa havaitaan yksi poikkeusmatka. 3000 metrillä useimmissa vertailuluvuissa naisten keskinäinen kilpailu on miesten keskinäistä kilpailua vaativampaa, ei kuitenkaan kaikissa. Koska suurin ero miesten hyväksi taas vallitsee 5000 metrillä, voidaan päätellä naisten kilpailuja käytävän enemmän 3000 metrillä, kun taas miehet juoksevat sen tilalla 5000 metriä. Ainakin kotimaisten kilpailujen ohjelmia katsellessa tämä havainto pätee; naisten ohjelmassa on usein 3000 metriä samoissa kisoissa, joissa miehet juoksevat 5000 metriä.

Keskiarvojen keskiarvoja laskettaessa huomataan esimerkiksi se, että naisten 100. paras tulos vastaa kutakuinkin miesten 176. parasta tulosta. Toisinpäin miesten 100. paras tulos vastaa naisten 77. parasta tulosta. Vastaavat vertailut järjestyksessä absoluuttinen tulos - mitä sijaa naisten absoluuttinen tulos vastaa miesten tuloksena - mitä sijaa miesten absoluuttinen tulos vastaa naisten tuloksena:
3-9-3
10-18-8
30-51-26
100-176-77
300-599-174
Kaikista vastaavista arvoista suhteellisen muutoksen keskiarvo laskien voidaan todeta, että naisten keskinäisessä kilpailussa sijoitus tulee kertoa aika tarkkaan kahdella (2,02), niin saadaan miesten vastaava sijoitus. Maallikolle lopputulos voidaan tiivistää siten, että miesten keskinäinen kilpailu on kaksi kertaa niin kovaa kun naisten keskinäinen kilpailu. Päästäkseen maailman 10. parhaaksi naiseksi lajissaan on oltava suhteessa maailman parhaaseen yhtä hyvä kuin päästäkseen 20. parhaaksi mieheksi. Kokonaan toinen asia on sitten se, työskentelevätkö maailman paras mies ja paras nainen keskenään yhtä kovaa. Mikäli tässäkin on eroa miesten hyväksi (kuten arvioni mukaan on), miesten keskinäisellä kilpailulla on vielä suurempi ero naisten keskinäiseen kilpailuun kovuudessa kuin edellä olevat laskelmat osoittavat.