Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


tiistai 17. huhtikuuta 2012

Jaskan muotiblogi

Olen kuullut muotiblogien olevan ylivoimaisesti suosituimpia. Tämä on täysin ymmärrettävää; miksi kukaan viitsisi lukea historiasta, kestävyysjuoksusta, maahanmuutosta tai yhteiskunnasta, kun vaihtoehtona on jotain todella tärkeää, kuten pukeutuminen. Eihän kunnon surffiaaltoa voi olla hyödyntämättä, joten liityn mukaan ja luultavasti kymmenkertaistan kävijämäärät. Vapiskaa, Karl Lagerfeld ja kumppanit, tässä Jaska paljastaa ajattoman tyylinsä salaisuudet!

Kaikessa pukeutumisessa olennainen kysymys on: mikä on tilaisuus? Asu valitaan aina tilanteen mukaan. Jaskan pukeutumisessa kategorioita ovat seuraavat:
1) ykkösluokan juhlatilaisuus, esim. anopin 60-vuotispäivät
2) vähäisempi tilaisuus, esim. seuran vuosikokous
3) asiointi kaupungilla, esim. hammaslääkäri
4) lähiasiointi, esim. kauppakäynti
5) vapaa-aika, esim. juoksulenkki
Työpukeutuminen on sitten vielä erikseen ja jätettäköön se tässä käsittelemättä.

Ykkösluokan juhlissa miehellä on onneksi helppoa. Tumma puku on tumma puku on tumma puku. Kesällä voi käyttää vaaleaa pukua. Jaskan vaatekaapista löytyvätkin sopivasti molemmat. Kummatkin on hankittu jo toistakymmentä vuotta sitten. Hyvä vinkki puvun ostoon on se, että ilmoittaa haluavansa peruspuvun ilman krumeluureja. Kestää muotivirtaukset, toisin kuin se kolmas vaatekaapista löytyvä puku, tumma sekin. Olen antanut kertoa itselleni että kyseisen ylioppilaspuvun leikkaus oli vanhentunut jo valmistuessaan. Tosin sen housuja käytän joskus kesäisin tilaisuuksissa, joissa ei takkia tarvitse.
Asukokonaisuuden kruunaavat solmio ja kengät. Solmioita on kolme. Yksi on tummakuvioinen ja toinen vaaleakuvioinen, puvun väriä vastaavasti. Kolmas on musta, hautajaisia varten.
Kenkien kannattaa olla mustat nauhakengät. Kun niitä ei pidä muuten kuin juhlissa, tallettaa ne komeron pohjalle eikä jätä kenkätelineeseen nuhjaantumaan, niitä tarvitsee uusia noin kymmenen vuoden välein. Uusia kenkiä ostettaessa vanhat kengät saavat alennuksen kakkostilaisuuksiin. Tultuaan liian kolhiintuneiksi sinnekin kengännauhat, mikäli ovat vielä ehjät, kannattaa irrottaa ja siirtää kenkärajat postilaatikkoreissuja varten tarkoitetuksi. Tosin vain kesäajaksi, talvella ne ovat liian kylmät ja liukkaat. Kätevät tyrkätä jalkaan, kun ei ole nauhoja.

Vähäisempien tilaisuuksien tuntomerkki on se, että niissä ei pidetä solmiota. Tällöin Jaska pukeutuu kauluspaitaan ja suoriin housuihin. Jokavuotisella vaatekauppareissulla vakio-ostos on yhdet suorat housut. Ne kestävätkin sopivasti seuraaviin vaateostoksiin asti eli vuoden. Uusimpien housujen ollessa pesussa voi vielä käyttää tarvittaessa edellisvuotisia. Kahden vuoden kierroksen jälkeen ne voikin sitten alentaa talonmaalaushousuiksi.
Värimaailmaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Housujen on oltava mielellään tummanruskeat tai –harmaat. Tämä siksi, että kyseiset värit soveltuvat kaikkien muiden värien kanssa yhteen. Ei mene aamulla turhaan aikaa hukkaan pukeutumista pohtiessa, kun voi ottaa rekistä minkä tahansa paidan. Myös mustat housut menettelevät, mutta niissä on harmaisiin ja ruskeisiin nähden se haitta, että kaikki pikkutahrat näkyvät selvemmin. Tumma, muttei musta on yksivärisistä siinä mielessä hyvä valinta, että vaatteita ei tarvitse pestä kovin usein. Tästä samasta syystä Jaskan vaatekaapissa ei muutamaa puvun kanssa pidettävää kauluspaitaa lukuun ottamatta ole ainuttakaan valkoista vaatetta. Tai no, ovat jotkin alushousut uutena olleet valkoiset.
Kuten edellä todettu, paidan värillä ei ole väliä, jos housut on onnistunut valitsemaan oikein. Kuvioinnilla sen sijaan kuulemma on. Siksi kannattaakin suosia yksivärisiä paitoja.

Kaupunkiasioille voi pukeutua rennommin. Jalkaan farkut, sininen on aina varma valinta. Tässä asiassa Jaska seuraa ehdottomasti uusinta muotia. Nykyään pitää farkkujen olla kuluneen ja rispaantuneen näköiset. Tämä ehto täyttyy kevyesti, koska vaatekaapin uusin pari on vuodelta 2007. Aivan ääri-ilmiöihin asti Jaskakaan ei muodin seuraamisessa mene, sillä nykyään niin muodikkaat reiät eivät ole revittyjä, vaan kuluneita.
Yläkropan peittää T-paita, joita hyllyssä riittää. Usein näitä tarttuu matkamuistoiksi urheilureissuilta, tekstillä Kalevan Kisat siellä sun täällä vuonna jotakin. Tai mallia ”olin toimitsijana kisoissa ja kaikki mitä sain, oli tämä surkea T-paita”. Ennen muinoin romppeet muuten olivat kestävämpiä. Eräs suosikeista, pari vuotta sitten lopultakin alennuksen kotikäyttöön saanut vaatekappale on Jaskan isoveljen vuonna 1981 Saksan-reissulta tuoma Hamburger Sport-Vereinin fanipaita.
Kylmempinä vuodenaikoina (syksy, talvi, kevät ja 80 % kesästä) kokonaisuuden päälle heitetään tietysti nahkatakki. Jaskan uskollinen ystävä on hankittu 1998, pysyy ja paranoo. Ainakin siinä mielessä että taskujen vuorien repeilemisen takia säilytystilaa on huomattavasti paljon enemmän kuin uutena. Tosin sillä ikävällä seurauksella, että joskus oikeaan taskuun laitettu tavara on helpommin esiin kaivettavissa vasemmasta taskusta. Pikkuesineiden tapauksessa silloin tällöin jopa selkäpuolelta, jolloin on joko riisuttava takki tai käytettävä avustajaa (ehdottomasti naispuolista). Nahkatakin sijaan voi käyttää myös toppatakkia, olettaen että sääolosuhteet niin vaativat. Minimivaatimukset 30 astetta pakkasta purevassa viimassa tai 20 astetta myrskytuulen vallitessa. Kesätakit ja muut vastaavat ovat akkojen kotkotuksia.
Talvikelissä asukokonaisuuden kruununa on pipo. Jaskan pipo on perintöä pojankloppina elinkeinona harjoitetusta lehdenjaosta. Onneksi firman nimi oli kohokirjaimin liimattu ja viimeisetkin i:n pilkut irtosivat jo vuosituhannen vaihteessa.
Tarvittaessa käteen kiskaistaan nahkahansikkaat. Näitä Jaskalla onkin monta kappaletta. Enimmäkseen vasemman käden. Ostin kerran kolmet samanlaiset, kun olivat tyrkytyksessä. Ajatuksena oli, että hanskan hävitessä se ei haittaa, koska voi ottaa toisesta parista. Murphyn lain mukaisesti kaikki kolme oikean käden hansikasta katosivat ensimmäisinä.

Kauppareissulla Huitsinnevadan Main Streetillä cruisaillessaan Jaska pukeutuu Kainuun kansallispukuun. Erätukun kiinalaisella orjatyövoimalla kyhäämä kapistus pitää sateen ulkopuolella ja hienhajun sisäpuolella. Valitettavasti puku on hieman liian tukeva keleille, joilla ei vielä ihan T-paidassa pärjäile. Kun lämpötila kohoaa ulkona kaksinumeroisiin lukemiin, on vedettävä sen sijaan päälle joko farkkuvarustus tai sitten ohut maastopuku.
Kesäaikaan takkia ei tarvita, joten maastohousujen kaverina on T-paita. On kuitenkin tehtävä selkeä ero tämän ja edellisen kategorian T-paitojen välillä. Jaskan vaatekaapissa T-paidat ovatkin siististi – tai no, ovatpa kuitenkin – kahdessa eri pinossa. Toisessa ovat ehjät ja toisessa reiälliset.
Jalkineet ovat samat kuin edellisessäkin kategoriassa. Eli lumisena aikana talvikengät ja sulan maan aikana lenkkarit. Ei kuitenkaan juoksulenkkarit – jotkin asiat ovat Pyhiä.

Vapaa-aikana pukeutuminen on sananmukaisesti vapaata, joskus ei edes pakollista. Kotioloissa Jaskan tyyliin kuuluvat salihousut, kesäaikaan shortsit. Niitä voi pitää aina siihen asti, kunnes perseestä päivä paistaa ja vähän aikaa senkin jälkeen. Urheillessaan Jaska pitää aina tyylikkäitä verkkareita, jotka on ostettu vuonna Ahtisaari. Huitsinnevadan Urheilijoiden edustusasu on varattu väliaikojen huutamiseen kilpailuissa, sitä ei urheilulla hiestetä.

Ulkomuoto on pukeutumisen ohella osa herrasmiehen tyyliä. Sanotaan, että vaatteet tekevät miehen, mutta se ei ole koko totuus.
Hiustenleikkuun Jaska hoitaa aina säännöllisesti: keväällä, syksyllä ja jouluksi. Neljän kuukauden rotaatio on mitä sopivin. Eikä toimivaa systeemiä mennä sörkkimään; Jaskalla on ollut sama hiusmalli vuodesta 2003. Sitä edellinen mallinvaihto tapahtui 1993. Tästä voidaan päätellä, että vuonna 2013 olisi taas uudistuksen paikka. Tosin jatkuvaa uusiutumista hiusmallissa tapahtuu pikkuhiljaa sitä kautta, että hiukset eivät enää uusiudu kaikkiin sellaisiin kohtiin, mihin ne ovat aiemmin uusiutuneet. Toisin sanoen hiusten kampaamiseen menee vähemmän aikaa kuin ennen, mutta säästynyt aika kuluu vastaavasti lisääntyneeseen naamanpesuun.
Manikyyriä ei myöskään tule unohtaa. Jos esimerkiksi sattuu istumaan autossa pelkääjän paikalla, voi muun tekemisen puutteessa pureskella kynnet sopivan lyhyiksi. Samalla vastaantulijat voivat vetää virheelliset johtopäätökset siitä, miten paljon Jaska luottaa Sallin ajotaitoon.
Nenä ja korvat kannattaa myös pitää siisteinä. Evoluutio on onneksi hoitanut asian ihmeellisen tarkasti siten, että jokaisen ihmisen etusormi on täsmälleen oman sieraimen ja pikkusormi yhtä täsmällisesti oman korvakäytävän paksuinen.

Näitä vinkkejä vapaasti soveltamalla löydät Sinäkin oman tyylisi. Muista kehua, että tutorisi ja esikuvasi on Suuri Muotiguru eli Jaska itse.

13 kommenttia:

Kumitonttu kirjoitti...

Hehe...

Tällaisesta parodiasta saa kohta kakkua. Enkä nyt puhu konkreettisesti vaan vertauskuvallisesti.

AuvoT kirjoitti...

Tämähän pitäisi tulostaa ja antaa pojalle vatekaapin oveen liimattavaksi, sen verran hyvät herrasmiehen ohjeet.

Benbom kirjoitti...

Hei.

Tuossa formaalimmassa osiossa Jaska on oikeilla jäljillä.

Suosittelen kuitenkin tutustumista vaikka Keikarin blogiin. Se sopii ihan oikeasti meille keski-ikäisille valkoisille heteromiehille.

Uskollinen lukijasi kiittää...

Jaska Brown kirjoitti...

Kumis, kakun sijaan ottaisin mieluummin piparia ja nimenomaan vertauskuvallisesti. Ja mikä ihmeen parodia???

AuvoT: Siinäpä olisikin gurun ensimmäinen opetuslapsi...

Benbom: Kiitoksia. Usko tai älä, olen joskus käynyt tutustumassa Keikarin kirjoituksiin. Tietysti mitään oppimatta.

Keskiäkäinen mies kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Keskiäkäinen mies kirjoitti...

Jaskan pukeutumisvinkit sopisivat aika hyvin kuvaamaan myös Keskiäkäisen Miehen ajatonta tyyliä ja garderobia. Toki sen verran pitää soveltaa, että kaikki nuo urheiluun liittyvät asusteet lenkkareita lukuunottamtta pitää jättää pois. Ja joihinkin väleihin pitäisi sovittaa mm sellainen tärkeä asuste kuin lippalakki.

Toiseksi suosituin blogityyppi lienee neule- ja käsityöblogit ja kolmantena sisustusblogit. Jään suurella mielenkiinnolla odottamaan Jaskan avauksia niiden aihepiirien suuntaan.

Jos sinulla oikeasti on kunnianhioa kasvattaa blogisi tunnettuutta, niin Laasasen tänään antama ohje lienee paras keino. Pyri jonkin perussuomalaisen kansanedustajan avustajaksi. Senjälkeen jokainen blogipostauksesi ylittää uutiskynnyksen ja pienillä sopivilla täkyillä voit olla kuuluisa jopa läpi Venäjän-maan.

Ps. poistossa oli liian nolo näpisvihre :-)

Anonyymi kirjoitti...

Kaikkein ajankohtaisin muoti-ilmiö on tietty Se Kuuluisa "Hihamerkki(tm)".

"Hihamerkkiä(tm)" käyttämällä kuka tahansa tavis on 100-varmasti minkä tahansa tilaisuuden ainoa puheenaihe.

Veikkaanpa, että myös pitkään tilaisuuden jälkeenkin. ;)

Jaska Brown kirjoitti...

KÄM: Pitäiskö pyrkiä johonkin puolueeseen P*R**L*:een kaltaiseksi myyräksi? Onkin muutama tuttu kansanedustaja sopivissa puolueissa...

Hihamerkkiä en käytä ja Huitsinnevadan Urheilijoiden tunnusmerkistä ei taida valitettavasti saada caustia aikaan.

Anonyymi kirjoitti...

Vähän samoilla linjoilla ollaan. Mutta kiitos keenien ja leppoisan elämäntahdin (HAH!) "kampaukseni" on omavalinta. Toisaalta se luonnonposliini säästäisi aikaa ~4 viikon välein tapahtuvasta kerihtimisestä.

Kaykaricom? Hah, ei tarvi valmistautua työhaastatteluun ja vaimon kanssa tila-autollinen lapsia ja asuntolainaa niin ei tarvitse kasvoihoidoista tai muotihousuista huolehtia.

Sen verta ulkoiseen habitukseen panostan että suurinpiirtein kaikki rievut on (kallista) merkkitavaraa (varsinkin farmarit), koska vaatekaupassa käynti on kamalinta mikä voi minua kohdata. On vaatteiden säilyttävä vuosikausia jossain kuosissa. Ja koska eko.

Tammenterho kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Jaska Brown kirjoitti...

Tammenterho, salihousut ovat löysemmät kuin tavalliset verkkarit, paksummat ja pehmeämpää kangasta, mitä materiaalia sitten mahtavat ollakaan. Tai ainakin minä sanon semmoisia salihousuiksi.

Anonyymi kirjoitti...

Pelottavaa, kuinka tällaisen alle kolmekymppisen kaverin vaatemaku on miltei sama kuin tuollaisen keski-ikäisen. Vaan entäpä jos en olekaan henkisesti keski-ikäistynyt, vaan blogisti itse onkin nuorekas pukeutuja? Loppuun pakollinen LOL, jotta tuntisin itseni nuoreksi.

Jaska Brown kirjoitti...

Ano, kun tyyli on pysynyt kutakuinkin samana viimeset 20 v, niin ilmeisesti alkuvaiheessa pukeuduin itseäni iäkkäämmin ja nykyään itseäni nuoremmin. Jossain vaiheessa se on saattanut olla jopa suhteellisen kohdillaankin. Kun en muotihömpötyksestä välitä vaan pukeudun mielestäni mukavasti ja joskus jopa tarvittaessa siististi, niin tyyli osuu kohdilleen muotivirtauksissa aina muutaman vuoden välein...