Keskiarvotilastot - naiset kolmiloikka

Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.

Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1	Tatyana Lebedeva	RUS	15.258
2	Yamilé Aldama	CUB	15.123
3	Yargelis Savigne	CUB	15.092
4	Françoise Mbango	CMR	15.039
5	Caterine Ibargüen	COL	15.020
6	Inna Lasovskaya	RUS	14.967
7	Hrisopiyí Devetzí	GRE	14.965
8	Olga Rypakova	KAZ	14.965
9	Ashia Hansen	GBR	14.954
10	Trecia Smith	JAM	14.949
11	Iva Prandzheva	BUL	14.920
12	Rodica Mateescu	ROU	14.919
13	Šárka Kašpárková	CZE	14.912
14	Anna Biryukova	RUS	14.908
15	Inessa Kravets	UKR	14.894
16	Anna Pyatykh	RUS	14.877
17	Olha Saladukha	UKR	14.875
18	Magdelin Martinez	ITA	14.847
19	Yulimar Rojas	VEN	14.845
20	Yekaterina Koneva	RUS	14.843
21	Tereza Marinova	BUL	14.838
22	Paraskevi Tsiamíta	GRE	14.799
23	Marija Šestak	SLO	14.783
24	Olena Hovorova	UKR	14.764
25	Iolanda Chen	RUS	14.758
26	Adelina Gavrilă	ROU	14.700
27	Baya Rahouli	ALG	14.676
28	Viktoriya Valyukevich	RUS	14.673
29	Kéne Ndoye	SEN	14.672
30	Nadezhda Alekhina	RUS	14.628
31	Mabel Gay	CUB	14.617
32	Yelena Lebedenko	RUS	14.613
33	Cristina Nicolau	ROU	14.605
34	Hanna Minenko	ISR	14.593
35	Olga Vasdéki	GRE	14.587
36	Yelena Oleynikova	RUS	14.582
37	Oksana Udmurtova	RUS	14.580
38	Paraskeví Papahrístou	GRE	14.565
39	Kimberly Williams	JAM	14.565
40	Huang Qiuyan	CHN	14.559
41	Galina Cistjaková	RUS	14.552
42	Xie Limei	CHN	14.547
43	Shanieka Ricketts	JAM	14.540
44	Oksana Rogova	RUS	14.534
45	Keturah Orji	USA	14.532
46	Gabriela Petrova	BUL	14.530
47	Ren Ruiping	CHN	14.524
48	Simona La Mantia	ITA	14.508
49	Olesya Zabara	RUS	14.469
50	Yusmay Bicet	CUB	14.455
51	Natallia Safronava	BLR	14.444
52	Carlota Castrejana	ESP	14.444
53	Patrícia Mamona	POR	14.433
54	Anastasiya Potapova	RUS	14.431
55	Teresa Nzola Meso Ba	FRA	14.426
56	Athanasía Pérra	GRE	14.423
57	Yekaterina Chernenko	RUS	14.423
58	Yelena Donkina	RUS	14.417
59	Irina Gumenyuk	RUS	14.417
60	Natalya Kutyakova	RUS	14.406
61	Dana Velďáková	SVK	14.405
62	Biljana Topić	SRB	14.402
63	Anastasiya Juravlyeva	UZB	14.400
64	Tori Franklin	USA	14.398
65	Dailenis Alcántara	CUB	14.398
66	Keila Costa	BRA	14.398
67	Yorsiris Urrutia	COL	14.394
68	Kristin Gierisch	GER	14.380
69	Yarianna Martínez	CUB	14.379
70	Aksinnia Dzetsuk	BLR	14.369
71	Nubia Soares	BRA	14.363
72	Alsu Murtazina	RUS	14.359
73	Snežana Vukmirovič	SLO	14.353
74	Ana Peleteiro	ESP	14.345
75	Svetlana Bolshakova	BEL	14.342
76	Elena Andreea Panţuroiu	ROU	14.341
77	Heli Koivula-Kruger	FIN	14.339
78	Anja Valant Velepec	SLO	14.329
79	Anna Krylova	RUS	14.324
80	Maria Dimitrova	BUL	14.322
81	Irina Vasilyeva	RUS	14.321
82	Natalya Kayukova	RUS	14.313
83	Katja Demut	GER	14.304
84	Níki Panétta	GRE	14.302
85	Cristina Bujin	ROU	14.294
86	Gundega Sproge	LAT	14.287
87	Olga Pankova	RUS	14.287
88	Liadagmis Povea	CUB	14.279
89	Jeanine Assani Issouf	FRA	14.279
90	Susana Costa	POR	14.277
91	Yelena Ivanova	RUS	14.273
92	Yana Borodina	RUS	14.266
93	Fiona May	ITA	14.264
94	Natallia Viatkina	BLR	14.263
95	Mariya Sokova	RUS	14.252
96	Anna Jagaciak Michalska	POL	14.246
97	Irina Ektova	KAZ	14.242
98	Olga Lidia Cepero	CUB	14.240
99	Yosleivis Ribalta	CUB	14.239
100	Ruslana Tsyhotska	UKR	14.235

Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:

3	Tatyana Lebedeva	RUS	15.34
6	Yamilé Aldama	CUB	15.29
7	Yargelis Savigne	CUB	15.28
2	Françoise Mbango	CMR	15.39
5	Caterine Ibargüen	COL	15.31
17	Inna Lasovskaya	RUS	15.09
4	Hrisopiyí Devetzí	GRE	15.32
8	Olga Rypakova	KAZ	15.25
14	Ashia Hansen	GBR	15.15
13	Trecia Smith	JAM	15.16
11	Iva Prandzheva	BUL	15.18
12	Rodica Mateescu	ROU	15.16
9	Šárka Kašpárková	CZE	15.20
16	Anna Biryukova	RUS	15.09
1	Inessa Kravets	UKR	15.50
22	Anna Pyatykh	RUS	15.02
25	Olha Saladukha	UKR	14.99
20	Magdelin Martinez	ITA	15.03
23	Yulimar Rojas	VEN	15.02
19	Yekaterina Koneva	RUS	15.04

Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

15	Inessa Kravets	UKR	14.894
4	Françoise Mbango	CMR	15.039
1	Tatyana Lebedeva	RUS	15.258
7	Hrisopiyí Devetzí	GRE	14.965
5	Caterine Ibargüen	COL	15.020
2	Yamilé Aldama	CUB	15.123
3	Yargelis Savigne	CUB	15.092
8	Olga Rypakova	KAZ	14.965
13	Šárka Kašpárková	CZE	14.912
21	Tereza Marinova	BUL	14.838
11	Iva Prandzheva	BUL	14.920
12	Rodica Mateescu	ROU	14.919
10	Trecia Smith	JAM	14.949
9	Ashia Hansen	GBR	14.954
30	Nadezhda Alekhina	RUS	14.628
14	Anna Biryukova	RUS	14.908
6	Inna Lasovskaya	RUS	14.967
22	Paraskevi Tsiamíta	GRE	14.799
20	Yekaterina Koneva	RUS	14.843
18	Magdelin Martinez	ITA	14.847

Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1	Heli Koivula-Kruger	14.339
2	Kristiina Mäkelä	14.158
3	Natalia Kilpeläinen	14.064
4	Sanna Nygård	13.649
5	Elina Sorsa	13.625
6	Teija Hannila	13.451
7	Sari Kulmala	13.437
8	Essi Lindgren	13.338
9	Carina Kjellman	13.324
10	Paula Laakso	13.281
11	Kaisa Gustafsson	13.255
12	Ragne Kytölä	13.199
13	Niina Kelo	13.192
14	Anni Paananen	13.184
15	Marika Salminen	13.179
16	Senni Salminen	13.129
17	Anniina Lindholm	13.108
18	Sohvi Seppälä	13.085
19	Hanna Pennanen	13.083
20	Kira Kytölä	13.078
21	Emma Pullola	13.064
22	Sanna Saarman	13.034
23	Sofi Liljekvist	12.983
24	Jonna Eriksson	12.966
25	Sanni Suhonen	12.966
26	Jessica Hartikainen	12.959
27	Saara Hakanen	12.855
28	Saija Miettunen	12.850
29	Jessica Kähärä	12.846
30	Heli Paloranta	12.835
31	Katja Karjalainen	12.816
32	Katja Ripatti	12.768
33	Liisa Naskali	12.747
34	Päivi Kasari	12.743
35	Susanna Tuominen	12.723
36	Anna-Maria Jääskeläinen	12.714
37	Helle Aro	12.710
38	Elina Kostiainen	12.614
39	Ada Koistinen	12.603
40	Sanna-Kaisa Pakkanen	12.590
41	Marjo Starck	12.558
42	Päivi Helevä	12.556
43	Irina Pekkola	12.551
44	Johanna Pulkkinen	12.550
45	Ria Ahonen	12.534
46	Sanni Rajaniemi	12.517
47	Jenniina Halkoaho	12.516
48	Jessica Miettinen	12.514
49	Tanja Rytkönen	12.505
50	Johanna Halkoaho	12.501
51	Marjo Käyrä	12.480
52	Pamela Lindfors	12.480
53	Senni Ronkainen	12.458
54	Emma Millard	12.456
55	Natalia Kisseleva	12.438
56	Päivi Niskanen	12.425
57	Salla Kääriäinen	12.413
58	Marjo Saviranta	12.409
59	Johanna Hokkanen	12.405
60	Katja Helenius	12.395
61	Jenny Uusitalo	12.387
62	Reetta Hallila	12.385
63	Anna Pajunen	12.384
64	Kirsi-Maria Peltonen	12.364
65	Sini Sanaslahti	12.359
66	Anna-Emilia Saarinen	12.356
67	Miia Sillman	12.311
68	Jaana Kontturi	12.296
69	Laura Leppänen	12.293
70	Marika Partinen	12.276
71	Hanna Jämsä	12.272
72	Arja Koho	12.270
73	Anna Koskinen	12.262
74	Sara Linkama	12.250
75	Kirsi-Maria Kero	12.245
76	Laura Rautiainen	12.243
77	Elina Kakko	12.238
78	Johanna Paija	12.227
79	Piia Latvala	12.225
80	Johanna Ruonala	12.221
81	Heini Vainionpää	12.217
82	Salli Kokkinen	12.198
83	Katja Liikola	12.180
84	Virpi Tapanainen	12.170
85	Heidi Karlstedt	12.170
86	Tiia Mäki	12.167
87	Katri Suominen	12.165
88	Annu Lehtiniemi	12.163
89	Liisa Juutila	12.159
90	Mervi Väyrynen	12.153
91	Tiina Hakanen	12.145
92	Kaisa Öörni	12.138
93	Eveliina Peltola	12.130
94	Sirkku Lesonen	12.128
95	Mia Nieminen	12.122
96	Jaana Viramäki	12.121
97	Piia Peltosaari	12.117
98	Salla Rantanen	12.112
99	Kaisa Pyymäki	12.098
100	Henriikka Peutere	12.096

Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:

1	Heli Koivula-Kruger	14.39
2	Kristiina Mäkelä	14.31
3	Natalia Kilpeläinen	14.18
4	Sanna Nygård	13.81
6	Elina Sorsa	13.72
7	Teija Hannila	13.70
10	Sari Kulmala	13.56
13	Essi Lindgren	13.44
11	Carina Kjellman	13.54
15	Paula Laakso	13.36
5	Kaisa Gustafsson	13.73
12	Ragne Kytölä	13.52
19	Niina Kelo	13.31
16	Anni Paananen	13.35
8	Marika Salminen	13.61
26	Senni Salminen	13.18
18	Anniina Lindholm	13.32
22	Sohvi Seppälä	13.23
24	Hanna Pennanen	13.19
9	Kira Kytölä	13.61

Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1	Heli Koivula-Kruger	14.339
2	Kristiina Mäkelä	14.158
3	Natalia Kilpeläinen	14.064
4	Sanna Nygård	13.649
11	Kaisa Gustafsson	13.255
5	Elina Sorsa	13.625
6	Teija Hannila	13.451
15	Marika Salminen	13.179
20	Kira Kytölä	13.078
7	Sari Kulmala	13.437
9	Carina Kjellman	13.324
12	Ragne Kytölä	13.199
8	Essi Lindgren	13.338
21	Emma Pullola	13.064
10	Paula Laakso	13.281
14	Anni Paananen	13.184
23	Sofi Liljekvist	12.983
17	Anniina Lindholm	13.108
13	Niina Kelo	13.192
29	Jessica Kähärä	12.846

Uusinta: Olympialaiset uusiksi

Lukijalle: Tänä vuonna on jälleen kesäolympialaiset, joissa on paljon turhanaikaisia lajeja. Miten olisi jos lajivalikoima pistettäisiin uusiksi neljän vuoden takaisen ehdotuksen mukaisesti?

Tässä päivänä muutamana tuli keskusteltua vaimon kanssa aiheesta nimeltä olympiaohjelma. Totesin, että siellä on aivan tolkuttomasti liikaa lajeja. Etenkin talviolympialaisiin on viime aikoina hyväksytty lajimäärän lisäämiseksi sellaisia urheilumuotoja, joilla ei kuuluisi olla mitään asiaa sinne. Vastaavasti ohjelmasta puuttuu muutamia sellaisia lajeja, jotka sinne kuuluisivat ja joitakin olemassaolevia tulisi hieman rukata. Vaimo kysyi, että mitä minä sitten muuttaisin. Tässä on vastaus.

Lajin kuulumiselle olympiaohjelmaan merkittäviä ovat seuraavat kriteerit, tässä järjestyksessä.
1) Luonnollisuus: Lajin on oltava luontainen tapa mitata paremmuutta, kuten juoksu, uinti tai painonnosto. Kaikki joukkuepelit ovat tietysti enemmän tai vähemmän satunnaisia, koska säännöt voisivat olla merkittävästi erilaiset. Keinotekoisia ne eivät silti ole, toisin kun esimerkiksi kävely: jos tarkoitus on edetä nopeasti, sitten juostaan.
2) Levinneisyys: Joukkuepeleistä jalkapallo on automaattisesti ohjelmassa, koska se on levinnein. Vastaavasti pesäpallo ei tule kysymykseenkään.
3) Urheilullisuus: Lajin on oltava fyysisesti vaativa. Shakkia on joskus esitetty olympiaohjelmaan "henkisenä urheiluna", mutta tällöin pitäisi analogisin perustein ottaa mukaan myös missikisat.
4) Meritokraattisuus: Lajin tulee olla sellainen, että siinä menestymistä rajoittavat mahdollisimman vähän olosuhteet ja resurssit. Toisin sanoen esimerkiksi valtameripurjehdus 20 hengen miehistöllä ei kelpaa, koska kustannukset ja välineiden eroavaisuudet tekisivät kilpailun epäreiluksi.
5) Deterministisyys: Urheilun suola on yllätys, mutta liian satunnainen ei lajin lopputulos sentään saa olla.
6) Moraalisuus: Lajin vaikutus yhteiskuntaan ei saa olla destruktiivinen. Esimerkiksi gladiaattoritaistelu on luonnollinen tapa mitata paremmuutta ja myös mahdollinen, mutta sen vaarallisuus ja raaistava vaikutus sulkevat sen pois lajivalikoimasta.
7) Historiallisuus: Mikäli laji on kuulunut olympiaohjelmaan pitkään, se katsotaan jatkuvuuden kannalta positiiviseksi seikaksi.

Olympialaisten sääntöihin tekisin vielä yhden merkittävän muutoksen. Peruskirjan mukaan kyseessä ovat urheilijoiden, ei kansakuntien, väliset kilpailut. Tämä on kuitenkin joukkuelajeissa ymmärrettävästi toisin ja se asettaa tietyt urheilijat epätasa-arvoiseen asemaan. Esimerkiksi maailman paras koripalloilija saattaa periaatteessa olla vaikka sanmarinolainen, mutta tällöin hänellä ei ole koskaan mahdollisuutta ottaa osaa olympialaisiin. Tämä ongelma on ratkaistavissa yksinkertaisella sääntömuutoksella. Olympialaisten joukkuepeleihin hyväksytään yksi maajoukkue vähemmän ja sen tilalle otetaan kansainvälinen joukkue. Tähän joukkueeseen voidaan valita jokaisesta kyseisessä lajissa olympialaisiin selviämättömästä maasta yksi sellainen pelaaja, joka ei ole koskaan aiemmin olympialaisissa pelannut. Joukkue voi pelata vaikka nimellä Olympia ja olympialipun alla. Yhden pelaajan sääntö takaa, että joukkueen valinnassa ei suosita mitään maata tai että sen runko ei koostuisi jonkin maan maajoukkueesta. Sääntö, joka estää pelaajien valinnan olympialaisiin selvinneistä maista on tarkoitettu poistamaan eturistiriidat. Sääntö ainutkertaisesta valinnasta on tarkoitettu takaamaan olympiaosallistuminen mahdollisimman monelle sellaiselle urheilijalle, jolla ei muuten olisi mahdollisuutta osallistua.

Tässä luettelo olympiakisojen järkevästä lajivalikoimasta. Jokaisen urheilumuodon perässä on lajien määrä muodossa miehet+naiset, jonka jälkeen luettelo lajeista. Sitten tulevat perustelut mahdollisille muutoksille.

Kesäolympialaiset

Ammunta
3 lajia: pienoiskiväärin täysottelu, olympiapistooli ja kaksoistrap.
Sydän sanoo, että tämän on jäätävä, edes kolme lajia. Mutta järki sanoo, että urheilullisten näkökantojen on voitettava ja ammunta ei-fyysisenä lajina ei kuulu olympiaohjelmaan. Laji saa armon, mikäli miesten ja naisten sarjat yhdistetään sukupuolineutraaliksi sarjaksi. Näin olympiaohjelmaan saadaan edes yksi tässä mielessä tasa-arvoinen laji. Haulikkolajeista jää kaksoistrap, koska siinä saadaan luotettavimmat erot kilpailijoiden välille.

Jalkapallo
1+1 lajia: valikoima pysyy ennallaan.
Mutta jotain rotia pitää saada eli FIFA:aa pitää kuristaa, jotta parhaat pelaajat saataisiin mukaan.

Koripallo
1+1 lajia: valikoima pysyy ennallaan.

Lentopallo
1+1 lajia: perinteiset joukkuepelit.
Beach volley saa mennä. Kiva show, etenkin naisten puolella, mutta ei kuitenkaan olympiatasoa.

Melonta
6+5 lajia: K-1 200 m, 1000 m, 5000 m. K-2 1000 m. K-4 1000 m. Vain miehille C-1 1000 m.
C-luokat eli kanadalaiskanootit eivät ole läheskään yhtä yleisiä kuin K- eli kajakkiluokat, joten ohjelmasta pudotetaan pois kaksi miesten luokkaa ja jätetään vain se peruslaji. Olympiaohjelmassa ei ole edes ollut naisten C-luokkia eikä sellaista otetakaan, ellei kanoottiliitto kasvata naisten MM-matkaa 500 metristä kilometriin. Osa naisten kajakkiluokista on kilpaillut olympialaisissa vain 500 metrillä 1000 metrin sijaan, mutta ne kaikki muutetaan 1000 metrin kisaksi. Miesten kajakkikaksikon pikamatka pudotetaan pois. Maratonmatkat puuttuvat olympiaohjelmasta, mutta ne otetaan käyttöön samalla matkalla kuin nykyään MM-kisoissa eli 5000 metrillä.
Kanoottipujottelu saa pudota kokonaan pois ohjelmasta.

Miekkailu
1+1 lajia: kalpa.
Säilä ja floretti saavat jäädä pois, koska kalpa on se arvostetuin ja luonnollisin (osuma-alueena koko keho) lajeista. Lisäksi se on myös nykyaikaisessa viisiottelussa käytetty miekka.

Nykyaikainen viisiottelu
1+1 lajia: ennallaan.
Laji saa armon säilyä siksi, että se on itse Pierre de Coubertinin keksintö. Paronin alkuperäinen, jalo mutta epäkäytännöllinen ajatushan oli se, että lajissa kilpailtaisiin vain olympialaisissa. Tosin ratsastus saataisiin korvata maastopyöräilyllä lajin säilymiseksi.

Paini
8+6 lajia: vapaapaini. Naisten painoluokat ennallaan, miehille mukaan nyt välistä puuttuvat 61 ja 70 kg painoluokat.
Valitettavasti näin suomalaisesta näkökulmasta katsottuna kreikkalais-roomalainen saa mennä, koska vapaapaini on kuitenkin se suositumpi. Samoin siksi, että muut kamppailulajit poistuvat, jolloin olisi epäreilua poistaa ainoasta jäljelle jäävästä jalkojen käyttö. Kuten myös siksi, että naiset painivat käytännössä pelkästään vapaata. Naisten paini olisi sellaisenaan pudonnut muuten pois kokonaan vähäisemmän harrastajamääränsä takia, mutta jää nyt ainoana kamppailulajina jäljelle.

Painonnosto
8+7 lajia: ennallaan.
Laji saa säilyä doping-ongelmistaan huolimatta, koska se mittaa absoluuttista paremmuutta luonnollisella mittarilla. Pitäisi kylläkin pohtia, olisiko tempaus poistettava. Jos tarkoitus on mitata, kuka nostaa eniten, niin miksi pitää olla myös vähemmän tehokas nostomuoto? Poistettiinhan punnerruskin ohjelmasta jo 1972.

Purjehdus
3+3 lajia: purjelauta, laser (naisilla laser radial) ja 470.
Purjehdus saa niukasti armon säilyä perinteikkäänä ja luonnollisena meritokraattisuuden puutteestaan huolimatta. Lajeja on oltava kolme eli purjelautailu erilaisena, yksinpurjehdus ja kaksinpurjehdus. Muut joutavat pois.

Pyöräily
5+5 lajia: Maastopyöräily, maantiepyöräily, maantieaika-ajo, eräajo, omnium.
Ohjelmasta poistuvat BMX, keirin ja joukkuekilpailut. Eräajo saa armon historiallisena ja suosittuna lajina. Omniumin pistelaskun muuttamista enemmän voittoa kuin tasaisuutta suosivaksi sietää harkita.

Pöytätennis
1+1 lajia: kaksinpelit
Laji saa jäädä erityisesti Aasian suosionsa takia ja myös siksi, että se on fyysisesti meritokraattinen: pöytätennispelaaja ei saa etua mistään normista poikkeavasta ruumiinrakenteesta. Joukkuekilpailut poistuvat kuitenkin ohjelmasta.

Soutu
4+4 lajia: yksikkö, perämiehetön kaksikko, kahdeksikko ja kevyt yksikkö.
Peruslaji yksikkö säilyy tietysti, lisäksi ohjelmaan on otettava kevyt yksikkö kevyen pariairokaksikon tilalle, jotta muillakin kuin kaksimetrisillä olisi mahdollisuutensa. Kahdeksikko perinteisenä lajina säilyy. Yksikön ja kahdeksikon välistä on säästettävä yksi perämiehetön yhdellä airolla soudettava luokka, joksi valikoituu perämiehetön kaksikko. Tämä onkin varmaan lesbojen suosikkilaji, koska englanniksi se on "coxless pair". Vastaavasti sinkkunaiset soutavat yksikköä, "single scull", ja naineet naiset kahdeksikkoa, koska se on "coxed eight".

Tennis
1+1 lajia: kaksinpelit.
Säilyy ohjelmassa suosituimpana mailapelinä. Nelinpelit ja sekanelinpelit joutavat pois.

Uinti
10+10 lajia: 50 m, 100 m, 200 m, 400 m, 800 m, 1500 m, 4 x 100 m viesti ja 10 km avovesiuinti, kaikki vapaauinteina. Uimahypyissä 3 m ponnahduslauta ja 10 m kerroshypyt.
Kaikki muut uintityylit saa heittää pois. Eihän juoksuissakaan kilpailla erikseen takaperinjuoksussa, tasajalkahyppelyssä ja kumisaappaat jalassa juoksussa. Lisäyksenä ohjelmaan ovat tulleet miehille 800 m ja naisille 1500 m. 4 x 200 m viesti on poistettu turhan samanlaisena kuin 4 x 100 m, jos uintiliitto haluaa niin saa ottaa ohjelmaansa pitkän viestin eli 4 x 400 m, joka voidaan sitten ottaa olympialaisiin.
Uimahypyistä parikilpailut pois.
Vesipallo joutaa myös pois.
Taitouinnista nyt puhumattakaan.

Voimistelu
8+6 lajia: perinteiset miesten kuusi- ja naisten neliottelun telinelajit pysyvät kukin omana mitalilajinaan, samoin moniottelut ja joukkuekilpailut.
Karsintajärjestelmälle sen sijaan on tehtävä jotakin, nykyisellään se on varsin epäreilu.
Rytminen voimistelu saa lentää huuthelkkariin.
Trampoliinihyppely samoin.

Yleisurheilu
24+24 lajia: Lajivalikoima sama kuin nykyään, paitsi parilla pienellä muutoksella. Kävelyt poistetaan keinotekoisena lajina. Eihän kilpailla siinäkään, kuka koviten kuiskaa. Lisäyksenä ohjelmaan puolimaraton ja 8 km maastojuoksu sekä miehille että naisille. Maastojuoksu voidaan kilpailla myös talviolympialaisten yhteydessä, kuten on joskus ehdotettu.

Uusi laji:
Suunnistus
1+1 lajia: yksilökilpailut
Pitkä matka, keskipitkä matka ja sprintti cup-kilpailuna, jossa pistetaulukko sijoitusten mukaan ja yhteispistemäärä ratkaisee kokonaiskilpailun sijoitukset.


Kokonaan poistettavat lajit

Golf: Kun kuulin golfin päässeen olympiaohjelmaan, jäin odottelemaan piereskelyn hyväksymistä lajivalikoimaan. Ei siinäkään menestyminen vaadi fyysistä kuntoa, mutta toisin kuin golfissa, sentään jonkinlaisen ruokavalion noudattamista.

Jousiammunta: Niillä ja rajoilla, mutta poistetaan koska ei ole riittävän urheilullinen, harrastajamäärältään riittävä eikä perinteinen (ohjelmassa vasta 1972 alkaen).

Judo: Jos haluaa otella, sitä varten on paini.

Käsipallo: Ei ole riittävän suosittu missään säilyäkseen. Jos kori- tai lentopalloa ei olisi, saisi armon.

Maahockey: Tätä lajia ei ikipäivänä hyväksyttäisi olympiaohjelmaan, ellei se olisi kuulunut siihen jo ties kuinka kauan.

Nyrkkeily: Vaikka laji on hyvin perinteinen ja fyysisesti monipuolisimpia, on sen perusasetelma silti epäterve. Väitetään, että nyrkkeily aiheuttaa aivovaurioita, mutta syy-seuraussuhde on yhä selvittämättä; ehkä aivovauriot aiheuttavat nyrkkeilyä.

Ratsastus: Joutaa pois, koska aiemminkaan ei kaakkien kaulaan ole mitaleita ripustettu, vaan ne on epäreilusti annettu vain ratsastajille.

Rugby: Mitä järkeä oli ottaa olympiaohjelmaan rugby sevens eikä varsinaista rugbyä, joka sekään ei sitä paitsi sinne kuuluisi?

Sulkapallo: Karsiutuu niukasti ja ainoastaa siitä syystä, että yksi mailapeli riittää ja paikka kuuluu tennikselle suosionsa ansiosta. Absoluuttisesti sulkapallo olisi kyllä parempi valinta.

Taekwondo: Laji joka pääsi ylipäätään ohjelmaan vain siksi, että sillä oli parempi suhdetoiminta kuin karatella ja haluttiin hyvittää Etelä-Koreaa, joka ei saanut sitä muuten kuin näytöslajiksi omiin kisoihinsa.

Triathlon: Epäonnistuneiden kestävyysurheilijoiden kaatopaikka tipahtaa niukasti ohjelmasta. Kahdesta syystä. Ensinnäkin triathlonin alkuperäinen ajatus oli Ironman-kilpailu ja olympialaisissa on vain neljännesmatka. Toiseksi peesaus on olympiamatkalla sallittua, mikä vähentää pyöräilyosuuden merkitystä.


Talviolympialaiset

Alppihiihto
4+4 lajia: pujottelu, suurpujottelu, supersuurpujottelu ja syöksylasku.
Alppiyhdistetty joutaa heittää pois. En itse koko lajista juurikaan perusta, mutta säilyköön nyt ohjelmassa, kun muuten noissa alamäkeen mentävissä lajeissa käy melkoinen apuharvennus. Sivuhuomautuksena on lisättävä, että "supersuurpujottelu" eli englanniksi "super-G" on typerimpiä lajinimiä ikinä. Mitä vikaa olisi nimessä "syöksypujottelu"?

Ampumahiihto
2+2 lajia: yksilökilpailu ja viesti.
Sekaviesti ulos. Ja on täysin älytöntä, että ampumahiihdossa kilpaillaan neljä eri yksilökilpailua, jotka ovat käytännössä samoja, koska kuka tahansa huippu voi voittaa minkä tahansa kilpailun. Nämä neljä yksilölajia korvataan cup-muotoisella kilpailulla, jossa hiihdetään ensin normaalimatka, pikamatka ja yhteislähtö. Näistä lasketaan pisteet, jotka muutetaan jollain sopivalla järjestelmällä aikaeroiksi, joiden mukaan lähdetään sitten takaa-ajokisaan. Sijoitukset jaetaan takaa-ajon tulosten perusteella.

Hiihto
5+5 lajia: 15 (naiset 10) km perinteinen, 30 (15) km skiathlon, 50 (30) km vapaa, sprintti ja viesti.
Pariviesti pois. Vapaan hiihtotavan kisa takaisin väliaikalähdöksi, nykymuodossaan se on 48 km laturetki ja 2 km sprintti. Yhteislähdöksi riittää kyllä skiathlon. Pitkän ja lyhyen matkan tyylejä voidaan vaihtaa aina neljän vuoden välein, mutta jos ne pysyvät vakioina, niin pitkä matka vapaalla ja lyhyt perinteisellä.

Jääkiekko
1+1 lajia: pysyy ennallaan.
Suosituimpana jääpelinä myös naisten jääkiekko saa pysyä, koska muut vaihtoehdot olisivat vielä huonompia.

Pikaluistelu
5+5 lajia: 500 m, 1000 m, 1500 m, 5000 m ja massastartti.
Joukkuekilpailu on sinänsä viihdyttävää katseltavaa, mutta ei sen paikka sentään olympialaisissa ole. Kymppitonnin korvaa massastartti, mikä samalla ratkaisee sen ongelman, että naisilla ja miehillä on ollut hieman eri matkat. Ja 500 m pitää luistella sisä- ja ulkoradan yhteistuloksina eikä yhtenä lähtönä, kuten KOK nyt vaatii.

Taitoluistelu
1+1+2 lajia: yksinluistelut, pariluistelu ja jäätanssi.
Joukkuekilpailu joutaa keinotekoisena pois.


Kokonaan poistettavat lajit

Curling: Kun Suomella meni vuoden 2006 talvikisoissa huonosti, niin sanoin että tämän kurjuuden kruunaisi se, että curlingissa tulisi kultaa. Pois ja äkkiä, eihän kesäkisoissakaan ole keilailua.

Freestyle: Uusia lajeja keksivät ja harrastavat lähinnä ne, jotka eivät vanhoissa pärjää. Tämäkin on alppihiihdon täysin turha spin-off.

Kelkkailu: Joutaa mennä eikä tarvitse edes perustella.

Lumilautailu: Jos on tarkoitus tulla rinnettä pitkin alas nopeasti, niin sukset on keksitty.

Mäkihyppy: Laji on kehittynyt evoluutiossaan niin älyttömäksi, että olosuhteita pitää tasoitella kaikenlaisin kummallisin säännöin. Putoaa niukasti ohjelmasta, ratkaisevana tekijänä myös harrastajamäärän vähäisyys. Yksi valmennettavistani on voittanut juoksukilpailun, jossa oli enemmän osanottajia kuin koko maailmassa aikuisten sarjan mäkihyppääjiä. Puhumattakaan naisten sarjasta, jossa kilpaili Sotsissa 30 hyppääjää, mikä taisikin olla yli puolet kaikista harrastajista.

Short track: Ja arvotaan seuraava voittaja. Kilpaa luistelu oli jo ohjelmassa, mitä itua oli lisätä suurelta osin tuurilaji mukaan?

Yhdistetty: Löytyykö tällekään lajille edes tuhatta harrastajaa koko maailmassa? Oli ymmärrettävä oivallus joskus sata vuotta sitten, kun mäkeä hypättiin ja maastossa hiihdettiin samoilla suksilla. Jos tätä ei olisi silloin keksitty ja nyt joku ehdottaisi, niin valkotakkiset miehet tulisivat hakemaan. Sama kuin ehdottaisi kuulantyönnön ja rytmisen voimistelun yhdistämistä.

Välihuomautus 136 : Diili

Kirjoitin pari päivää sitten uutiskatsauksessa USA:n ja Iranin kärhämästä lyhyesti. Totesin seuraavasti: "Mahdolliset kostoiskut eivät riipu siitä kenet tappaa vaan siitä hyödytäänkö kostoiskuista."
Kostoiskuja tuli. Oleellista oli se, millaisia kostoiskut olivat ja ketkä niistä hyötyivät. Tapahtuneet kostoiskut olivat täydellisiä sekä Iranin että Yhdysvaltojen kannalta. Iran sai uhottua kostaneensa.. Yhdysvallat ei menettänyt ihmishenkiä. Nyt Iranin ei tarvitse enää riskeerata uusilla, tehokkaammilla kostoiskuilla. Yhdysvaltojen ei tarvitse reagoida, koska menetykset olivat vain materiaalisia.
Iran suuntasi iskunsa tarkoituksella materiaali- eikä henkilöstökohteisiin. Kuinka ollakaan, niissä ei sattunut olemaan paikalla edes vartiomiehiä tai huoltohenkilöstöä. Iranin ohjukset osuivat hämmästyttävällä tarkkuudella. Niiden ohjausjärjestelmien häirintä ei onnistunut eikä niitä onnistuttu ampumaan alas ennen osumakohtaa.

Ennen kostoiskuja asetelma oli selvä. Iranin oli tehtävä jotakin säilyttääkseen kasvonsa. Yhdysvallat taas ei halunnut täysimittaista sotaa, vaan haudata asian hiljaisuudessa.
Kuvitelkaapa seuraava tilanne. Yhdysvallat lähettää Iranille viestin: "Me tiedämme mitä teidän on tehtävä. Me emme halua koston kierrettä. Järjestetään asia molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Ampukaa ohjuksenne tähän kellonaikaan näihin koordinaatteihin. Järjestämme häiriöttömän GPS-signaalin. Me vastaamme siitä, että ihmisuhreja ei tule. Materiaalisen vahingon olemme valmiita hyväksymään. Tämä on paras ratkaisu molempien kannalta."

Oliko Yhdysvaltain presidenttinä bisnesmies, joka oli tunnettu diilien tekemisestä? Pitikö hän iskujen jälkeen puheen mikä rauhoitteli eikä uhkaillut? En yleensä pidä salaliittoteorioista, mutta nyt palaset loksahtavat turhan hyvin kohdalleen.

Uutiskatsaus 2/2020

1. Poliittiset tarkoitusperät

USA lähetti iranilaisen terroristipomon musulmaanien taivaaseen. Länsimaiden reaktio oli odotettu, sodanlietsoja-Trump tuomittiin mediassa. Ehkä hänen olisi pitänyt noudattaa edeltäjänsä Obaman linjaa ja ampua 2800 ohjusta vähän mihin sattuu, mm. hääjuhliin, sen sijaan että hoiteli yhdellä ainoalla täsmäiskulla terroristin ilman oheisvaurioita. Mutta vähät mediasta, koirat haukkuu ja karavaani kulkee. Mielenkiintoisempaa on seurata mikä on Iranin reaktio. Kyse on ensisijaisesti siitä, miten Teheranin poliitikot haluavat hyödyntää oman etunsa Suleimanin kuolemasta. Kukaan heistä ei nakkaa paskaakaan siitä, mitä Suleimanille tapahtui. Luultavammin suurin osa on vain tyytyväisiä, kun valtataistelussa on yksi kilpailija vähemmän. Tämä pitää aina muistaa islamilaisissa maissa operoidessa - mahdolliset kostoiskut eivät riipu siitä kenet tappaa vaan siitä hyödytäänkö kostoiskuista.


2. Yksin Plazassa

Donald Trumpin muutaman sekunnin cameo-rooli leikattiin pois Yksin kotona 2 -elokuvasta. Virallinen selitys oli se, että elokuvaa lyhennettiin muutamalla minuutilla TV:tä varten ja muutos oli tehty jo 2014. Miettikääpä jos kuka tahansa muu olisi tullut vielä kuuluisammaksi pikkuroolinsa jälkeen. Mikäli kohtaus olisi poistettu, se olisi liitetty takaisin. Olisivat edes rehellisiä, mokomat, eivätkä selittelisi. Nyt Kevin -parka joutuu löytämään tiensä Plaza-hotellissa ilman Trumpin neuvoja. Ai niin, mehän hyvin muistamme millä poliittisella puolella on pitkä perinne kuvien retusoinnissa:

Jezov oli liian iso roisto esiintymään samassa kuvassa Stalinin kanssa.


3. Ei mätää Tanskanmaalle

Tanskassa on tehty selvä linjaus ISIS-äitien kanssa. Tanskalaiset eivät ryhtyneet rasisteiksi, vaan totesivat vanhemmilla olevan oikeus kasvattaa lapsensa halunsa mukaan. Jos on kääntänyt selkänsä länsimaisen sivistyksen arvoille, niin ei lapsia eikä äitejä haeta väkisin maahan. Itse asiassa, jos mahdollista, heitä ei huolita ollenkaan maahan. Tässä mallia Suomelle.


4. Taso laskee

Vastoin kaikkia scifi-uskomuksia maailma muuttuu koko ajan uskonnollisemmaksi. Ei siksi etteikö länsimaissa maallistuttaisi, vaan siksi että Afrikassa ja Lähi-idässä lisäännytään kuin kanit. Muutos vaikuttaa haittamaahanmuuton kautta välittömästi myös länsimaihin. Sanotaan, että tänne tulevat ovat maidensa parhaimmistoa. Eikä tätä ole syytä epäillä. Seuraus on vain se, että väestön taso laskee sekä lähtö- että kohdemaassa.


5. Ilmastotekoja

Juuri julkaistiin uutuuskirja 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman. Ainakin lehtijutun perusteella maailma jää pelastamatta. Jutussa esitellyt teot ovat sinänsä hyviä, mutta millään niistä ei ole minkäännäköistä merkitystä. Siitä yksinkertaisesta syystä, että vaikka joka ainoa suomalainen kuolisi tällä silmänräpäyksellä ja lakkaisi kuluttamasta, se ei vaikuttaisi tuon taivaallista kehitysmaiden hillittömään väestönkasvuun. Kehitysmaissa väestö kasvaa vajaassa kuukaudessa yhden Suomen väkiluvun verran. Itse asiassa kaikkien suomalaisten silmänräpäyksellinen katoaminen vain kiihdyttäisi ilmastonmuutosta, sillä suomalaiset sentään tekevät ympäristötekoja. Jos tänne muuttaisi viisi miljoonaa kehitysmaalaista, hiilijalanjälki olisi aivan muuta kuin suomalaisilla.
Ainoa todellinen ilmastoteko, jonka suomalaiset voivat tehdä, on haittamaahanmuuton pysäyttäminen, joka hidastaa väistämättä väestönkasvua myös lähtömaissa. Kaikki muu on hyödytöntä, jopa haitallista näpertelyä.


6. Presidentti havahtui

Sauli Niinistö kiinnitti uudenvuodenpuheessaan huomiota siihen, että halu aitoon keskusteluun on vähentynyt. Vanhamedia tulkitsi odotettuun tapaan tämän siten, että Niinistö tuomitsi vihapuheen. Tätä voisi pitää ironian multihuipentumana. Katsotaanpa mitä presidentti tarkalleen ottaen sanoi:
"Kannan kasvavaa huolta siitä, miten kohtelemme Suomessa toisiamme. Kyse on toistemme kunnioittamisesta, viime kädessä yhteiskuntarauhan ylläpitämisestä. Ja sen myötä turvallisuudestamme.
Tapamme keskustella on nopeasti muuttunut. Yhä harvemmin kuulee erimielisten hakevan yhteistä näkemystä. Yhä useammin näkee valmiiden jakolinjojen vahvistamista. Täällä oikeassa olevat ”me”, tuolla väärässä olevat ”he”.
Kun halua aitoon keskusteluun ei enää ole, lisääntyy tahallinen väärinymmärtäminen. Kun tiedolla on merkitystä vain sen palvellessa omaa agendaa, syntyy tilaa puolitotuuksille, valheillekin.
Tämä kehitys meidän on katkaistava. Kyse ei ole yksinomaan siitä, millainen ilmapiiri olisi keskustelun osapuolille miellyttävämpi. Panoksena on myös Suomen menestyksen tärkein tekijä. Toistemme ymmärtämys.
Ymmärtämyksen ei tarvitse merkitä yksimielisyyttä. Erilaisia mielipiteitä maahamme on aina mahtunut. Asioista sopii kiistellä, pitääkin. Mutta toisten ylenkatsominen ja aliarvioiminen ei kiistanalaisten asioiden ratkaisua edistä. Me pystymme parempaan."
Tämä oli erittäin hyvin sanottu. Ikävää vain että mediassa haluttiin kovin usein ymmärtää se tahallaan väärin. Presidentin sanoihin pitäisi vielä lisätä se, että mielipiteenvapaus ei ole Suomessa ongelma. Täällä saa esittää miten typeriä mielipiteitä tahansa. Ongelmia tulee vasta sitten, kun esittää epäsopivia tosiasioita.


7. Sananvankeutta

Kuten odottaa sopii, vasemmisto veti herneet nenäänsä Halla-ahon uudenvuodenpuheeseen tekemistä täsmennyksistä. Li Anderssonin kommentti oli, että "perussuomalaisten kärkitavoitteisiin kuuluu vähemmistöjä julkisesti solvaavan ja halveksivan puheen laillistaminen".
On jotenkin kummallista että neekerin sanominen neekeriksi on rikos, mutta itseensä nähden eri kannalla olevan sanominen rasistiksi on sallittua. Neekeri on neekeri ja sana on muuttunut halveeraavaksi vasta sitten kun... no, jokainen tietää miksi. Sen sijaan useimmat rasistifasisteiksi sanotut eivät ole kumpaakaan, vaan realistifaktisteja.


8. Popparit esiin

Hyvää tarkoittavien ajatteluhaasteellisten uusin inkarnaatioyhteisö entisten hajottua puhdasoppisuuksiinsa ja keskinäisiin riitoihin on Silakkaliike. Kun kuulin nimen ensi kertaa, ajattelin että tämän täytyy olla vitsi - ei kukaan sentään tuollaista nimeä ota. Vaan näyttää käyvän aina niin, että ei edes osaa kuvitella kuinka typeräksi homma menee. Sinänsä nimi on mitä osuvin. Onhan silakka parvikala, joka menee sinne minne kaveritkin ajattelematta itse. Elohopeaa on elimistössä sen verran tujusti, että sen monimutkaisempi aivotoiminta ei edes yrittäessä onnistuisi. Silakan hajukin on ... no niin, kyllähän te tiedätte. Vuosisatoja aiemmin Ruotsin kuningas määräsi, että jos silli on pyydetty Kalmarinsalmen pohjoispuolelta, sen nimi on silakka. Ja sillihän on tunnetusti pieni vikkelä kala, joka tuoksuu sormilta.
On varsin hauskaa seurata Hommaforumilta, kuinka oikeaoppisuuden vaatimus aiheuttaa jatkuvasti kiihtyvää sensurointia ja bannausta silakoiden palstoilla. Kovasti veikkaillaan kuinka kauan tämä uusin viritelmä pysyy kasassa - mahtaako saada edes yhtä yhteistapahtumaa aikaan kuten aikoinaan Peli poikki -liike, joka sai lähinnä poikki vain itsensä.


9. Papereita kouraan

Taas yksi reportaasi "paperittomista". Tässä maassa ei ole yhtään ainutta paperitonta. Jokaiselle on isketty kouraan paperit, jossa sanotaan että häivy täältä. Mikä tässä on niin vaikeaa käsittää?
Sinänsä sympatiseeraan kovaa kohtaloa. Asia nyt vain on niin, että maailman ongelmat eivät ratkea sillä että ne levitetään tänne. Päinvastoin - jos länsimaista tehdään kehitysmaita, niin missä on kehitysmaille sitten rakentamisen malli? Jo ilmastosyistä nämä luvattomat oleskelijat pitäisi karkoittaa pikaisesti. Tämä ei vaadi kuin poliittisen tahdon. Koko operaatio saataisiin hoidettua pelkillä kulukorvauksilla - varmasti löytyisi vapaaehtoista työvoimaa keräämään laittomat ja kuskaamaan heidät Haaparannan sillalle.


10. Me keski-ikäiset heteromiehet odotamme yhä

Pirkka-Pekka Petelius yrittää kovasti nostaa koomisuuttaan vihreiden eduskuntaryhmän huvittavammalle puolelle. Ensin hän pyysi ikivanhoja sketsejään anteeksi saamelaisilta. Nyt olivat vuorossa mustalaiset. Sori vaan, mutta tämä ei vielä riitä. Huvittavuuskeskiarvon naurettavammalle puolelle PPP pääsee vasta sitten, kun me keski-ikäiset herrasmiehet saamme anteeksipyynnön kaikista niistä Herra 47 -sketseistä.


11. Osta halvalla hyvä remppa

Yleensä uskoon tullessa on tapana tunnustaa tehtyjä syntejä. Remonttifirman ex-myyjälle kävi päinvastoin eli hän irtautui lestadiolaisuudesta ja paljasti tehdyt synnit. Tosin kyllä jokaiselle täysijärkiselle oli jo etukäteen selvää, että näiden aggressiivisten markkinoijien taktiikka perustuu pelotteluun ja kiireeseen. On niitä täällä Hornankuusessakin näkynyt. Tähän huusholliin on kaupattu, aakkosjärjestyksessä luetellen (saattaa olla että olen jotain unohtanut):
- aurinkopaneelien asennusta
- hormien korjaamista
- ikkunoiden uusimista
- lisäeristekerrosta välikatolle
- lumiesteitä katolle
- lämmitysputkiston ja pattereiden vaihtoa
- maalämpöä
- ovien uusimista
- turvajärjestelmiä
- viemäriremonttia
Kolme on saanut tuotteensa kaupaksi. Yhteistä näille on se, että yhtäkään ei ole ostettu siltä istumalta. Yhden sinänsä hyvältä vaikuttaneen tarjouksen hylkäsin, kun halusivat lyödä kaupan lukkoon heti. Kiire on kusetuksen varmin tuntomerkki. Samoin se, että yritetään myydä jotain sellaista mitä ostaja ei tarvitse.
Joskus olen huolinut sitkeän myyjän paikalle, vaikka ei ole ollut tarkoituskaan ostaa. Onhan se hyvä tietää mikä on arvio ja saapahan samalla kokemusta. Yhdelle myyjälle kerroin että tähän taloon ei voi heidän systeemiään tehdä. Väitti että on tehty samanlaisiin. Totesin että tervetuloa katsomaan. Ammattimies työnsi päänsä tarvittavasta aukosta sisälle, käänsi sitä 90 astetta molempiin suuntiin ja totesi "no can do". Kävi vähän sääliksi. Toisin kuin sitä toista systeemiä kaupannutta myyjää, jolle sanoin etukäteen että ei todellakaan ole syytä uusia. Katsoi ja sanoi että kunnossa on, mutta eihän sitä ikinä tiedä, jos hän kuitenkin tekisi tarjouksen... Mulkaisin ja myyjä totesi että "tai sitten en."
Kerran oli ihan oikeasti harkinnassa tehdä kyseinen remontti, kun huijarifirmasta (tämä selvisi minulle kaverin jutusta myöhemmin) soittivat. Sanoin että tulkaa katsomaan ja tehkää laskelma. Kaksi miestä tuli ja teki juuri samanlaisen leppoisan myyntipuheen kuin otsikkolinkissä kerrottiin. Huvitti jo etukäteen. Sitten tekivät laskelmat ja ilmoittivat että seitsemäntoista tuhatta. Pyysin että saisinko laskelman itselleni, voisin miettiä asiaa yön yli. Vastaus oli että ei kuulu firman politiikkaan jättää näitä remonttitarjouksia lojumaan, vaan päätös pitää tehdä nyt. Sanoin että uskon sen kyllä, sillä olin kysynyt samaa urakkaa paikalliselta firmalta ja tarjous oli kaksitoista tuhatta. Myyjien naamat venähtivät ja tavarat menivät vähin äänin takaisin salkkuun. Minulla pokka piti, sillä en minä mitään ollut kysynyt. Naamanvenähdys paljasti heti, että hinnassa oli reilusti ilmaa. Jos tuo kaksitoistatuhatta olisi ollut epäuskottava, niin olisivat sanoneet että johan pelkät tarvikkeet maksavat tuon verran.
Yhden melkoisen kalliin remontin ostin vertailematta, mitä en suosittele kenellekään. Kävi vain niin, että pidin tarjousta hyvänä ja kaverini suositteli kyseistä firmaa. Tällä kertaa kävi tuuri, sillä tein arvioni yhdellä perusteella. Tiesin että yhtä kohtaa ei ole järkevää teettää ja nämä sanoivat heti arviossaan saman, vaikka olisivat saaneet siitä pari tonnia lisää. Tästä syntyi luottamus, jota en katunut. Homma vei puoli vuorokautta arvioitua pidempään, sillä yksi työvaihe epäonnistui ensiyrittämällä ja joutuivat tekemään sen uudestaan. Kyseessä oli sellainen epäonnistuminen, joka ei olisi näkynyt päällepäin ja joka olisi tuottanut ongelmia vasta vuosien kuluttua, jos silloinkaan. Huijarifirma ei olisi sanonut minulle asiasta mitään ja jättänyt ensiyrittämän korjaamatta. Jälkeenpäin kävi sitten ilmi, että rempassa olivat unohtaneet yhden pikkujutun. Soitin firmaan ja seuraavana päivänä tuli mies, joka hoiti asian kuntoon.


12. Kiky

Teollisuusliitto pääsi eroon kikystä. Onneksi olkoon! Seuraavana kikyä lähtevät kumoamaan Tehy ja Super, eivätköhän muut seuraa perästä. Toivotaan kaikille yrittäjille onnea. Kiky on epäonnistunein suoritus työmarkkinoilla koskaan ja se on paljon se. Tehokkaampaa työmotivaation tappajaa on vaikea kuvitella. Otsikkolinkissä kerrotaan, kuinka sairauspoissaolojen määrä kasvoi rajusti kikyn myötä. Olen jutellut asiasta useilla eri aloilla työskentelevien ihmisten kanssa ja yksimielisyys asiasta on huomattava. Omalla työpaikalla (en kerro pääsimmekö jo kikystä eroon, olemmeko neuvottelemassa vai vasta jonotuslistalla) olen joutunut kehittelemään erinäisiä luovia systeemejä, jotta kikystä olisi mahdollisimman vähän haittaa. Noin vuosi sitten käytiin kutakuinkin seuraava keskustelu luottamusmiehen tullessa kyselemään asiasta:
- Kuuluuko tämä kikyyn vai normaaliin työhön?
- Kirjataan se kiky-tunteihin. Tulkitsen yleisohjetta siten.
- Tämä on vähän kyseenalaista. Entä jos pääkonttorista tulee sanomista, kuka kantaa vastuun?
- Minulle maksetaan siitä, että kannan vastuun. Kirjataan tämä niin että se on uskottavaa ja pidetään turvat tukossa. Minua kiinnostaa se että saadaan hommat hoidettua eikä se, että keksitään peukalonpyörittelyjä kikyjen saamiseksi kasaan.
Ei ole kuulunut mitään.


13. Luovutatko vai kiristetäänkö?

Espanjassa pari ryöstäjää nappasi tuhansia euroja sisältäneen lompakon. Lähellä sattui olemaan poliisi. Nuoremmat ryöstäjät uskoivat pääsevänsä pakoon keski-ikäistä jeparia, mutta virkavaltaa sattui tässä kisassa edustamaan 41-vuotias Sergio Repiso. 400 metrin ennätys 48,19, tosin vuodelta 2003, mutta edelleen timmissä kunnossa. Viime vuonna yli 40-vuotiaiden maailmanmestaruus 4 x 400 metrin viestissä tuloksella 3:22,04, mikä tarkoittaa keskimääräisinä osuusaikoina 50,51. Roistot putkaan ja Espanjan poliisi ei ole tunnettu hellistä otteistaan.
Kommenttikentässä monet muistelivat samanlaisen tapauksen sattuneen Suomessakin ja tämä esitettiin useidenkin urheilijapoliisien kontolle. Oikeakin ratkaisu kommenteista löytyi. Kyseessä oli Bostonin maratonin kolminkertainen voittaja Eino Oksanen, joka tarinan mukaan ilmestyi puuskuttavan ryövärin rinnalle kevyesti hölkäten ja kysäisi: "Luovutatko vai kiristetäänkö vauhtia?"
Voihan toki olla, että jotain samankaltaista on käynyt muillekin juoksijapoliiseille. Heitä on jonkin verran, viimeisimpänä kanditaattina taitaa olla vuoden 2011 pika-aitojen Suomen mestari Elisa Leinonen, jonka ansiolistalla on myös poliisien EM-kulta lajissa. Myös sotilaspuolella on vastaavaa sattunut. Jatkosodan aikana luutnantti Bertel Storskrubb (sittemmin 400 metrin aitojen Euroopan mestari 1946) juoksi sotilaspoliisia karanneen miehen kiinni. Kiinniotettu ihmetteli jälkeenpäin, että "olipas kova luutnantti juoksemaan, kun ei tämmöinen piirinmestari pärjännyt."


14. Juostaan loppuun asti

Sao Paulon perinteisessä uudenvuodenjuoksussa kävi vanhanaikaiset. Ugandan Jacob Kiplimo tuuletteli voittoaan liian aikaisin, jolloin hurjan loppukirin ottanut Kenian Kibiwott Kandie luikahti loppumetreillä ohi. Olen aina opettanut, että juostaan maaliviivan yli. Jos voittaa jotakin, niin sitä on aikaa tuuletella vaikka loppuikänsä, kyllä ne kalkkiviivat pitää malttaa juosta. Tästä näyttää seuraavalla videolla mallia entinen maratonin ME-mies Steve Jones:

Sao Paulon uudenvuodenjuoksu kilpailtiin nyt 95. kerran. Kisassa on nähty myös yksi suomalaisvoittaja. Vuodenvaihteessa 1949-50 maaliin ehti ensimmäisenä Viljo Heino, joka ei taatusti hellittänyt ennen maaliviivaa. Heino oli jäänyt kahdesti leskeksi, oli pienten lasten yksinhuoltaja, haavoittunut sodassa jalkaansa, taistellut pst-kersanttina, tehnyt kympin ME:n keskellä sodan melskeitä, voittanut EM-kultaa kympillä, joutunut keskeyttämään Lontoon olympiakymppiä vatsatautisena vaikka oli johtanut kilpailua pitkään huolimatta siitä, että vain muutamaa viikkoa aiemmin terävä oksa oli lävistänyt hänen jalkateränsä harjoituslenkillä kirurgisen operaation vaativalla tavalla. Sao Paulon uudenvuodenjuoksu oli jo 35-vuotiaan Heinon viimeinen isompi kilpailu.


15. Vasten tuiskua

Myös yleisölle annettiin mahdollisuus kokeilla Tour de Skin pelättyä loppunousua. Päivää ennen kisaa järjestettiin yleisökilpailu, joka oli varsinaista kisaa kilometriä lyhyempi. Lyhennys oli alkupäästä, nousu oli sama. Mukana oli myös laulaja Antti Tuisku, joka selvitti kisan ajassa 55:48. Varsinaisen kisan nopein oli Norjan Simen Hegstad Krüger, jolta kului 30:55,8. Matka oli kilometriä pidempi, jos Tuisku olisi hiihtänyt saman reitin niin hänen aikansa olisi ollut luultavasti hieman alle tunnin.
Tiedoksi asiaa tuntemattomille että Tuiskun aika kyseisellä reitillä on aivan hirmuinen. Mies ei todellakaan ole mikään sunnuntaihiihtelijä. Vertailukohtaa voi hakea vielä viime kaudella sprinttimaajoukkueessa hiihtäneestä Martti Jylhästä, jonka aika yleisökisassa oli 46:50.


Loppukevennys: Antaa ajan kulua

Venäläissyntyinen, Britanniassa oikeustieteellisen loppututkinnon suorittanut Irina Kova väittää että ei ole saanut töitä liian kauniin ulkonäkönsä vuoksi. Totta on, että 33-vuotiasta asianajajaa katsoessa tekee mieli ottaa laki omiin käsiinsä. Mutta ei hätää, tässä on kyllä ongelma joka korjautuu ajan myötä.

Uusinta: Aikahaamu

Lukijalle: Vuoden vaihtuessa uusitaan muistelma siitä, kuinka aika onkaan kulunut. Aikalaskelmat on päivitetty vastaamaan vuoden 2019 loppua ja joitakin vertailukohtia on muutettu paremman vaikutelman saamiseksi:

Riemastuttavassa nettisarjakuva xkcd:ssä oli äskettäin strippi otsikolla Aikahaamu. Siinä pariskunnalle ilmestyy kummittelemaan haamu, joka vertaa asioiden tapahtumisajankohtia nykyhetkeen. Haamun ensimmäinen repliikki on: Forrest Gump ilmestyi lähempänä Vietnamin sotaa kuin nykyhetkeä. Totta. Vietnamin sota päättyi 1975, Forrest Gump tuli 1994. Siis elokuva, kirja oli julkaistu jo 1986. Vietnamista Forrest Gumpiin 19 vuotta, Forrest Gumpista piirroksen julkaisuhetkeen 20 vuotta (nykyhetkeen 25 vuotta). Kuitenkin Forrest Gump tuntuu tapahtuneen vasta hetki sitten, Vietnam taas on esihistoriaa.

Tunsin itseni vanhaksi.

Mutta näin kai asiat menevät. Ne tapahtumat, joita on liian nuori muistamaan, ovat jotain kaukaista, ne jotka ovat olleet omassa lapsuudessa tai nuoruudessa, tuntuvat läheisiltä. Samoin kuin ne tapahtumat, jotka vaikuttavat yhä nykyhetkeen, vaikka olisivatkin kaukaista menneisyyttä. Adolf Hitleristä tuli valtakunnankansleri 86 vuotta sitten. Hitlerin tullessa kansleriksi oli kulunut 78 vuotta Lincolnin murhasta. Kuitenkin Lincoln tuntuu olevan täysin esihistoriaa verrattuna Hitleriin.

Tai vastaavasti nekin tapahtumat, jotka hyvin muistaa, vaikuttavat kaukaisilta verrattuina tuoreempiin, nykyhetkeen vaikuttaviin tapahtumiin. WTC:n kaksoistornien romahdus oli vasta äsken. Tai siis 18 vuotta sitten. Ensimmäinen Persianlahden sota käytiin vain kymmenen vuotta ennen WTC-iskua.

Jotkin aikavälit historiassa ovat vain uskomattomia. Esimerkiksi Kheopsin suuren pyramidin rakentamisesta (n. 2560 eaa) on pidempi aika Julius Caesariin (k. 44 eaa) kuin Caesarista nykyhetkeen. (2516 vuotta, 2065 vuotta)

Vaan lähdetäänpä aikamatkalle. Jos et seuraavassa listassa jotakin vertailukohtaa lukiessasi tunne itseäsi vanhaksi, olet luultavasti elänyt tynnyrissä tappi kiinni.

Stalinin kuolemasta (1953) Brezhnevin kuolemaan (1982) on lyhyempi aika kuin Brezhnevin kuolemasta nykyhetkeen. (29 vuotta, 37 vuotta)

Helsingin olympialaisista (1952) yleisurheilun ensimmäisiin MM-kisoihin (1983 Helsinki) on pidempi aika kuin MM-kisoista nykyhetkeen. (31 vuotta, 36 vuotta)

Muhammad Alin noususta raskaan sarjan maailmanmestariksi (1964) on pidempi aika nykyhetkeen kuin Jack Johnsonin mestarina olosta (hävisi tittelin 1915). (49 vuotta, 55 vuotta)

ETYK-konferenssista (1975) Suomen päätökseen liittyä EU:hun (1994) on lyhyempi aika kuin EU-päätöksestä nykyhetkeen. (19 vuotta, 25 vuotta)

Titanicin uppoamisesta (1912) on lyhyempi aika John F. Kennedyn murhaan (1963) kuin Kennedyn murhasta nykyhetkeen. (56 vuotta)

Buurisodasta (1899-1902) Korean sotaan (1950-53) on lyhyempi aika kuin Korean sodasta nykyhetkeen. (48 vuotta, 61 vuotta)

Tekstiviestin käyttöönotosta Suomessa (1996) on lyhyempi aika Facebookin avaamiseen (2004) kuin Facebookista nykyhetkeen. (8 vuotta, 15 vuotta)

Madonnan ensilevystä (1983) on lyhyempi aika Britney Spearsin Baby One More Timeen (1998) kuin Spearsista nykyhetkeen. (15 vuotta, 21 vuotta)

Sortokaudesta (1899) Kekkosen tuloon presidentiksi (1956) on lyhyempi aika kuin Kekkosen valinnasta nykyhetkeen. (57 vuotta, 63 vuotta)

Kekkosen erosta (1981) on lyhyempi aika Ahtisaaren presidenttikauden alkuun kuin Ahtisaaren presidenttikauden päättymisestä nykyhetkeen. (13 vuotta, 19 vuotta)

TV-sarja Dallasin päättymisestä (1991) on lyhyempi aika TV-sarja Lostin alkamiseen (2004) kuin Lostin alkamisesta nykyhetkeen. (13 vuotta, 15 vuotta)

Paavo Nurmen viimeisestä olympiavoitosta (1928) Lasse Virénin ensimmäisiin olympiavoittoihin (1972) on lyhyempi aika kuin Virénin olympiavoitoista nykyhetkeen. (44 vuotta, 47 vuotta)

Yhdysvaltain sisällissodan syttymisestä (1861) toisen maailmansodan syttymiseen (1939) on lyhyempi aika kuin toisen maailmansodan syttymisestä nykyhetkeen. (78 vuotta, 80 vuotta)

Toisen maailmansodan päättymisestä (1945) on lyhyempi aika Neuvostoliiton Afganistanin valtaukseen (1979) kuin Afganistanin valtauksesta nykyhetkeen. (34 vuotta, 40 vuotta)

Neuvostoliiton vetäytymisestä Afganistanista (1989) on lyhyempi aika USA:n hyökkäykseen Irakiin (2003) kuin Irakin sodasta nykyhetkeen. (14 vuotta, 16 vuotta)

Vuosituhannen vaihtumisesta (2000) on lyhyempi aika Lordin euroviisuvoittoon (2006) kuin Lordin voitosta nykyhetkeen. (6 vuotta, 13 vuotta)

Beatlesin hajoamisesta (1970) on lyhyempi aika Freddie Mercuryn kuolemaan (1991) kuin Mercuryn kuolemasta nykyhetkeen. (21 vuotta, 28 vuotta)

Neuvostoliiton hajoamisesta (1991) on lyhyempi aika euron käyttöönottoon (2002) kuin eurosta nykyhetkeen. (11 vuotta, 17 vuotta)

Säännöllisten televisiolähetysten aloittamisesta Suomessa (1957) on lyhyempi aika Microsoft Windowsin julkaisuun (1985) kuin Windowsin julkaisusta nykyhetkeen. (28 vuotta, 34 vuotta)

Waterloon taistelusta (1815) on lyhyempi aika ensimmäisen maailmansodan alkamiseen (1914) kuin ensimmäisestä maailmansodasta nykyhetkeen. (99 vuotta, 105 vuotta)

Commodore 64 -tietokoneen julkaisusta (1982) on lyhyempi aika ensimmäisen Harry Potter -kirjan julkaisuun (1997) kuin Potterista nykyhetkeen. (15 vuotta, 22 vuotta)

Tuulen viemää -elokuvan ensi-illasta (1939) Tähtien sota -elokuvan ensi-iltaan (1977) on lyhyempi aika kuin Tähtien sodan ensi-illasta nykyhetkeen (38 vuotta, 42 vuotta).

Sivallus CCCLX

Ryhdyn uskomaan kasvisruoan maukkauteen siinä vaiheessa kun tulee trendiksi mainostaa "kasviksilta maistuvaa lihaa".

Vuosiraportti 2019

Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille!

Sekametelisopan kymmenes täysi kalenterivuosi on paketissa. Vuoden 2019 tilastoja Flagcounterin mukaan, suluissa vuoden 2018 vastaavat tiedot:
Vuoden aikana 122551 (131136) käyntiä eli 336 (359) / päivä.
Muutos edelliseen vuoteen -6,5 % (-2,6 %).
Vilkkain kuukausi tammikuu (elokuu), 11716 (13066), 9,6 % (10,0 %) kävijöistä.
Hiljaisin kuukausi lokakuu (helmikuu), 9036 (9303), 7,4 % (7,1 %) kävijöistä.
Vilkkain päivä 16.4 (30.7), 741 (799), 0,60 % (0,61 %) kävijöistä.
Hiljaisin päivä 21.6 (2.11), 189 (230), 0,15 % (0,18 %) kävijöistä.
Vilkkain viikonpäivä lauantai (tiistai), keskimäärin 397 (402), 16,8 % (15,9 %) kävijöistä.
Hiljaisin viikonpäivä perjantai (perjantai), keskimäärin 284 (306), 12,1 % (12,1 %) kävijöistä.

Kävijämäärät ovat pysyneet osittaisesta sapattivapaasta huolimatta melko samoina kuin viime vuonna. Olin vuoden alussa tuuminut, että ne varmaan laskevat noin kolmanneksella, lähes varmasti noin 20-50 prosenttia. Niin sitä erehtyy.
Koska Flagcounter on vaikuttanut epäluotettavalta, seurasin myös Bloggerin tilastoja. Se tilastoi 247015 käyntiä, mikä taas oli jopa reilun neljän prosentin kasvu viimevuotiseen (236845) nähden. Ota tästä nyt sitten selvää. Joka tapauksessa muutosta ei ole paljon, oli se sitten mihin suuntaan tahansa. Bloggerin mukaan kävijöitä on kuitenkin yli tuplasti Flagcounterin kertomaan nähden, 677 per päivä.

Perinteinen lainaus viimevuotisesta raportista:
Kommentoijille haluan esittää erityiskiitokset. Olen yrittänyt vastata useimpiin kommentteihin, vaikka vastaaminen siviili- ja työelämän kiireiden takia saattaakin viivästyä. Samoin saamiini sähköposteihin, joihin vastaaminen viivästyy yleensä vielä enemmän. Tässä yhteydessä kollektiivinen pahoitteluni kaikille niille blogisteille, joiden tekstejä luen mutta en ole kommentoinut läheskään niin paljon kuin haluaisin; en ehdi.

Kiitän nöyrimmin linkkauksista kaikkia blogiini linkanneita. Tässä yhteydessä haluan kiittää myös Salli Brownia, joka on lukenut jokaisen viikkojutun ennen sen julkaisemista. Tämä siitä huolimatta, että hän väittää vihkiessä puhutun vain myötä- ja vastoinkäymisistä mainitsematta tekstisensorina toimimisesta yhtään mitään.

Bloggerin tilastojen mukaan yksittäisistä viikkojutuista klikattiin eniten Ronald Reaganin esiintymistaitoa käsitellyttä juttua Reikani, Reikani... (2940).
Yli tuhanteen klikkaukseen pääsivät myös:
- vanhamedian haittamaahanmuuton valkopesua ruotinut kolumni (Imperiumin vastaisku 2651)
- eduskuntavaalien tuloksia käsitellyt analyysi, joka ennusti tulevan hallituskokoonpanon oikein (Vaalivalvojaiset, 1749)
- fiktio siitä, kuinka Suomessa sosialismia kiristetään (Hallitus on vankka, 1438)
- hallinnolle esitetty syytöspamfletti Suomen kansan elinmahdollisuuksien huonontamisesta (J'Accuse, 1319)
- maailman ainoaa todellista ongelmaa eli väestönkasvua käsitellyt analyysi (Irti rasismista, 1189)

Välihuomautuksista suosituin oli Keijo Kaarisateen mediakusetuksia mainostanut Arvot pohjalla (1440). Yli tuhat klikkausta saivat myös filosofisluonteiset Zen ja neuvottelun taito (1298) sekä Oikeassa ja väärässä (1156).

Uusinnoista eniten osumia keräsi Stalingrad (1355).

Eniten kommentteja tuli Sivallukseen CCLVII: "Asiallinen maahanmuuttokeskustelu on käytännössä mahdotonta siksi, että lähdettäessä poispäin totaalisesta typeryydestä rasismisyytösvyöhykkeen raja tulee vastaan reilusti ennen realismialuetta", 35 kappaletta.

Varsinaisia viikkojuttuja ehdin tänä vuonna kirjoittaa ennen helmikuun päätteeksi tapahtunutta "lopettamistani" yhdeksän, mukaanlukien kymmenvuotisen viikottaisen putken päättänyt jäähyväiskirjoitus. Sen jälkeen varsinaisia viikkojuttuja tuli seuraavan kymmenen kuukauden aikana kymmenen ja niistäkin neljä viimeisintä uutiskatsauksia.

Näennäisesti olen edelleen jatkanut "juttu viikossa" -tahtia, sillä viikkojuttu-nimikkeen alla olen julkaissut niitä keskiarvotilastoja. Niitä on toistaiseksi julkaistu 34, kuusi on vielä tulossa. Ne eivät kovin kummoista suosiota saavuttaneet enkä sellaista odottanut. Tein niitä ihan omaksi huvikseni ja julkaisin "Viikkojuttu"-nimikkeen alla jotta putki näennäisesti jatkuisi. En aio niitä enää päivitellä, vaikka julkaisemattomat ovatkin jo vanhentuneita eli vuoden 2018 tilastojen mukaisia. Aika aikaa kutakin.

Viimevuotisessa raportissa (2660 klikkausta) kerroin syistä, jotka aiheuttivat muutoksen bloginpitoon. Nyt tilanne on taas toinen. Syistä joita en tarkemmin halua avata toistan viimevuotisen toteamuksen: Olen antanut itselleni luvan lopettaa ja katson vain, miltä tuntuu.

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että julkaisen alkuvuoden tahdilla tilasto - uutiskatsaus vuoroviikoin. Kuten tässä loppuvuosi on jo menty. Voi olla että väliin sujahtaa muukin viikkojuttu. Tilastoja riittää vielä siten, että tällä tahdilla pääsee kolme kuukautta. Varastossa on muutama muukin viikkojuttu valmiina eli jos joka toinen viikko naputtelee uutiskatsauksen ja pari uutta viikkojuttua, näillä mennäänkin jo kesälomaan asti. Siitä eteenpäin en lupaa enkä uhkaa mitään.

Uusinnat jatkuvat yhä lauantaisin - toistaiseksi. Uusia uusinta-aiheita etsiessä huomaa vain sen, että uusintakelpoiset on jo aika pitkälti kaluttu loppuun. Yhä enemmän olen julkaissut uusintana jutun välittömästi neljän vuoden karanteenin päätyttyä. Toisaalta aloitin uusintojen julkaisemisen helmikuun 2016 lopussa eli kohta alkavat jo uusinnatkin vapautua karanteenista. Pitäisikö aloittaa uusintojen uusinnat jos ei löydy muuten sopivaa uusittavaa juttua?