Uutiskatsaus 2/2020

1. Poliittiset tarkoitusperät

USA lähetti iranilaisen terroristipomon musulmaanien taivaaseen. Länsimaiden reaktio oli odotettu, sodanlietsoja-Trump tuomittiin mediassa. Ehkä hänen olisi pitänyt noudattaa edeltäjänsä Obaman linjaa ja ampua 2800 ohjusta vähän mihin sattuu, mm. hääjuhliin, sen sijaan että hoiteli yhdellä ainoalla täsmäiskulla terroristin ilman oheisvaurioita. Mutta vähät mediasta, koirat haukkuu ja karavaani kulkee. Mielenkiintoisempaa on seurata mikä on Iranin reaktio. Kyse on ensisijaisesti siitä, miten Teheranin poliitikot haluavat hyödyntää oman etunsa Suleimanin kuolemasta. Kukaan heistä ei nakkaa paskaakaan siitä, mitä Suleimanille tapahtui. Luultavammin suurin osa on vain tyytyväisiä, kun valtataistelussa on yksi kilpailija vähemmän. Tämä pitää aina muistaa islamilaisissa maissa operoidessa - mahdolliset kostoiskut eivät riipu siitä kenet tappaa vaan siitä hyödytäänkö kostoiskuista.


2. Yksin Plazassa

Donald Trumpin muutaman sekunnin cameo-rooli leikattiin pois Yksin kotona 2 -elokuvasta. Virallinen selitys oli se, että elokuvaa lyhennettiin muutamalla minuutilla TV:tä varten ja muutos oli tehty jo 2014. Miettikääpä jos kuka tahansa muu olisi tullut vielä kuuluisammaksi pikkuroolinsa jälkeen. Mikäli kohtaus olisi poistettu, se olisi liitetty takaisin. Olisivat edes rehellisiä, mokomat, eivätkä selittelisi. Nyt Kevin -parka joutuu löytämään tiensä Plaza-hotellissa ilman Trumpin neuvoja. Ai niin, mehän hyvin muistamme millä poliittisella puolella on pitkä perinne kuvien retusoinnissa:

Jezov oli liian iso roisto esiintymään samassa kuvassa Stalinin kanssa.


3. Ei mätää Tanskanmaalle

Tanskassa on tehty selvä linjaus ISIS-äitien kanssa. Tanskalaiset eivät ryhtyneet rasisteiksi, vaan totesivat vanhemmilla olevan oikeus kasvattaa lapsensa halunsa mukaan. Jos on kääntänyt selkänsä länsimaisen sivistyksen arvoille, niin ei lapsia eikä äitejä haeta väkisin maahan. Itse asiassa, jos mahdollista, heitä ei huolita ollenkaan maahan. Tässä mallia Suomelle.


4. Taso laskee

Vastoin kaikkia scifi-uskomuksia maailma muuttuu koko ajan uskonnollisemmaksi. Ei siksi etteikö länsimaissa maallistuttaisi, vaan siksi että Afrikassa ja Lähi-idässä lisäännytään kuin kanit. Muutos vaikuttaa haittamaahanmuuton kautta välittömästi myös länsimaihin. Sanotaan, että tänne tulevat ovat maidensa parhaimmistoa. Eikä tätä ole syytä epäillä. Seuraus on vain se, että väestön taso laskee sekä lähtö- että kohdemaassa.


5. Ilmastotekoja

Juuri julkaistiin uutuuskirja 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman. Ainakin lehtijutun perusteella maailma jää pelastamatta. Jutussa esitellyt teot ovat sinänsä hyviä, mutta millään niistä ei ole minkäännäköistä merkitystä. Siitä yksinkertaisesta syystä, että vaikka joka ainoa suomalainen kuolisi tällä silmänräpäyksellä ja lakkaisi kuluttamasta, se ei vaikuttaisi tuon taivaallista kehitysmaiden hillittömään väestönkasvuun. Kehitysmaissa väestö kasvaa vajaassa kuukaudessa yhden Suomen väkiluvun verran. Itse asiassa kaikkien suomalaisten silmänräpäyksellinen katoaminen vain kiihdyttäisi ilmastonmuutosta, sillä suomalaiset sentään tekevät ympäristötekoja. Jos tänne muuttaisi viisi miljoonaa kehitysmaalaista, hiilijalanjälki olisi aivan muuta kuin suomalaisilla.
Ainoa todellinen ilmastoteko, jonka suomalaiset voivat tehdä, on haittamaahanmuuton pysäyttäminen, joka hidastaa väistämättä väestönkasvua myös lähtömaissa. Kaikki muu on hyödytöntä, jopa haitallista näpertelyä.


6. Presidentti havahtui

Sauli Niinistö kiinnitti uudenvuodenpuheessaan huomiota siihen, että halu aitoon keskusteluun on vähentynyt. Vanhamedia tulkitsi odotettuun tapaan tämän siten, että Niinistö tuomitsi vihapuheen. Tätä voisi pitää ironian multihuipentumana. Katsotaanpa mitä presidentti tarkalleen ottaen sanoi:
"Kannan kasvavaa huolta siitä, miten kohtelemme Suomessa toisiamme. Kyse on toistemme kunnioittamisesta, viime kädessä yhteiskuntarauhan ylläpitämisestä. Ja sen myötä turvallisuudestamme.
Tapamme keskustella on nopeasti muuttunut. Yhä harvemmin kuulee erimielisten hakevan yhteistä näkemystä. Yhä useammin näkee valmiiden jakolinjojen vahvistamista. Täällä oikeassa olevat ”me”, tuolla väärässä olevat ”he”.
Kun halua aitoon keskusteluun ei enää ole, lisääntyy tahallinen väärinymmärtäminen. Kun tiedolla on merkitystä vain sen palvellessa omaa agendaa, syntyy tilaa puolitotuuksille, valheillekin.
Tämä kehitys meidän on katkaistava. Kyse ei ole yksinomaan siitä, millainen ilmapiiri olisi keskustelun osapuolille miellyttävämpi. Panoksena on myös Suomen menestyksen tärkein tekijä. Toistemme ymmärtämys.
Ymmärtämyksen ei tarvitse merkitä yksimielisyyttä. Erilaisia mielipiteitä maahamme on aina mahtunut. Asioista sopii kiistellä, pitääkin. Mutta toisten ylenkatsominen ja aliarvioiminen ei kiistanalaisten asioiden ratkaisua edistä. Me pystymme parempaan."
Tämä oli erittäin hyvin sanottu. Ikävää vain että mediassa haluttiin kovin usein ymmärtää se tahallaan väärin. Presidentin sanoihin pitäisi vielä lisätä se, että mielipiteenvapaus ei ole Suomessa ongelma. Täällä saa esittää miten typeriä mielipiteitä tahansa. Ongelmia tulee vasta sitten, kun esittää epäsopivia tosiasioita.


7. Sananvankeutta

Kuten odottaa sopii, vasemmisto veti herneet nenäänsä Halla-ahon uudenvuodenpuheeseen tekemistä täsmennyksistä. Li Anderssonin kommentti oli, että "perussuomalaisten kärkitavoitteisiin kuuluu vähemmistöjä julkisesti solvaavan ja halveksivan puheen laillistaminen".
On jotenkin kummallista että neekerin sanominen neekeriksi on rikos, mutta itseensä nähden eri kannalla olevan sanominen rasistiksi on sallittua. Neekeri on neekeri ja sana on muuttunut halveeraavaksi vasta sitten kun... no, jokainen tietää miksi. Sen sijaan useimmat rasistifasisteiksi sanotut eivät ole kumpaakaan, vaan realistifaktisteja.


8. Popparit esiin

Hyvää tarkoittavien ajatteluhaasteellisten uusin inkarnaatioyhteisö entisten hajottua puhdasoppisuuksiinsa ja keskinäisiin riitoihin on Silakkaliike. Kun kuulin nimen ensi kertaa, ajattelin että tämän täytyy olla vitsi - ei kukaan sentään tuollaista nimeä ota. Vaan näyttää käyvän aina niin, että ei edes osaa kuvitella kuinka typeräksi homma menee. Sinänsä nimi on mitä osuvin. Onhan silakka parvikala, joka menee sinne minne kaveritkin ajattelematta itse. Elohopeaa on elimistössä sen verran tujusti, että sen monimutkaisempi aivotoiminta ei edes yrittäessä onnistuisi. Silakan hajukin on ... no niin, kyllähän te tiedätte. Vuosisatoja aiemmin Ruotsin kuningas määräsi, että jos silli on pyydetty Kalmarinsalmen pohjoispuolelta, sen nimi on silakka. Ja sillihän on tunnetusti pieni vikkelä kala, joka tuoksuu sormilta.
On varsin hauskaa seurata Hommaforumilta, kuinka oikeaoppisuuden vaatimus aiheuttaa jatkuvasti kiihtyvää sensurointia ja bannausta silakoiden palstoilla. Kovasti veikkaillaan kuinka kauan tämä uusin viritelmä pysyy kasassa - mahtaako saada edes yhtä yhteistapahtumaa aikaan kuten aikoinaan Peli poikki -liike, joka sai lähinnä poikki vain itsensä.


9. Papereita kouraan

Taas yksi reportaasi "paperittomista". Tässä maassa ei ole yhtään ainutta paperitonta. Jokaiselle on isketty kouraan paperit, jossa sanotaan että häivy täältä. Mikä tässä on niin vaikeaa käsittää?
Sinänsä sympatiseeraan kovaa kohtaloa. Asia nyt vain on niin, että maailman ongelmat eivät ratkea sillä että ne levitetään tänne. Päinvastoin - jos länsimaista tehdään kehitysmaita, niin missä on kehitysmaille sitten rakentamisen malli? Jo ilmastosyistä nämä luvattomat oleskelijat pitäisi karkoittaa pikaisesti. Tämä ei vaadi kuin poliittisen tahdon. Koko operaatio saataisiin hoidettua pelkillä kulukorvauksilla - varmasti löytyisi vapaaehtoista työvoimaa keräämään laittomat ja kuskaamaan heidät Haaparannan sillalle.


10. Me keski-ikäiset heteromiehet odotamme yhä

Pirkka-Pekka Petelius yrittää kovasti nostaa koomisuuttaan vihreiden eduskuntaryhmän huvittavammalle puolelle. Ensin hän pyysi ikivanhoja sketsejään anteeksi saamelaisilta. Nyt olivat vuorossa mustalaiset. Sori vaan, mutta tämä ei vielä riitä. Huvittavuuskeskiarvon naurettavammalle puolelle PPP pääsee vasta sitten, kun me keski-ikäiset herrasmiehet saamme anteeksipyynnön kaikista niistä Herra 47 -sketseistä.


11. Osta halvalla hyvä remppa

Yleensä uskoon tullessa on tapana tunnustaa tehtyjä syntejä. Remonttifirman ex-myyjälle kävi päinvastoin eli hän irtautui lestadiolaisuudesta ja paljasti tehdyt synnit. Tosin kyllä jokaiselle täysijärkiselle oli jo etukäteen selvää, että näiden aggressiivisten markkinoijien taktiikka perustuu pelotteluun ja kiireeseen. On niitä täällä Hornankuusessakin näkynyt. Tähän huusholliin on kaupattu, aakkosjärjestyksessä luetellen (saattaa olla että olen jotain unohtanut):
- aurinkopaneelien asennusta
- hormien korjaamista
- ikkunoiden uusimista
- lisäeristekerrosta välikatolle
- lumiesteitä katolle
- lämmitysputkiston ja pattereiden vaihtoa
- maalämpöä
- ovien uusimista
- turvajärjestelmiä
- viemäriremonttia
Kolme on saanut tuotteensa kaupaksi. Yhteistä näille on se, että yhtäkään ei ole ostettu siltä istumalta. Yhden sinänsä hyvältä vaikuttaneen tarjouksen hylkäsin, kun halusivat lyödä kaupan lukkoon heti. Kiire on kusetuksen varmin tuntomerkki. Samoin se, että yritetään myydä jotain sellaista mitä ostaja ei tarvitse.
Joskus olen huolinut sitkeän myyjän paikalle, vaikka ei ole ollut tarkoituskaan ostaa. Onhan se hyvä tietää mikä on arvio ja saapahan samalla kokemusta. Yhdelle myyjälle kerroin että tähän taloon ei voi heidän systeemiään tehdä. Väitti että on tehty samanlaisiin. Totesin että tervetuloa katsomaan. Ammattimies työnsi päänsä tarvittavasta aukosta sisälle, käänsi sitä 90 astetta molempiin suuntiin ja totesi "no can do". Kävi vähän sääliksi. Toisin kuin sitä toista systeemiä kaupannutta myyjää, jolle sanoin etukäteen että ei todellakaan ole syytä uusia. Katsoi ja sanoi että kunnossa on, mutta eihän sitä ikinä tiedä, jos hän kuitenkin tekisi tarjouksen... Mulkaisin ja myyjä totesi että "tai sitten en."
Kerran oli ihan oikeasti harkinnassa tehdä kyseinen remontti, kun huijarifirmasta (tämä selvisi minulle kaverin jutusta myöhemmin) soittivat. Sanoin että tulkaa katsomaan ja tehkää laskelma. Kaksi miestä tuli ja teki juuri samanlaisen leppoisan myyntipuheen kuin otsikkolinkissä kerrottiin. Huvitti jo etukäteen. Sitten tekivät laskelmat ja ilmoittivat että seitsemäntoista tuhatta. Pyysin että saisinko laskelman itselleni, voisin miettiä asiaa yön yli. Vastaus oli että ei kuulu firman politiikkaan jättää näitä remonttitarjouksia lojumaan, vaan päätös pitää tehdä nyt. Sanoin että uskon sen kyllä, sillä olin kysynyt samaa urakkaa paikalliselta firmalta ja tarjous oli kaksitoista tuhatta. Myyjien naamat venähtivät ja tavarat menivät vähin äänin takaisin salkkuun. Minulla pokka piti, sillä en minä mitään ollut kysynyt. Naamanvenähdys paljasti heti, että hinnassa oli reilusti ilmaa. Jos tuo kaksitoistatuhatta olisi ollut epäuskottava, niin olisivat sanoneet että johan pelkät tarvikkeet maksavat tuon verran.
Yhden melkoisen kalliin remontin ostin vertailematta, mitä en suosittele kenellekään. Kävi vain niin, että pidin tarjousta hyvänä ja kaverini suositteli kyseistä firmaa. Tällä kertaa kävi tuuri, sillä tein arvioni yhdellä perusteella. Tiesin että yhtä kohtaa ei ole järkevää teettää ja nämä sanoivat heti arviossaan saman, vaikka olisivat saaneet siitä pari tonnia lisää. Tästä syntyi luottamus, jota en katunut. Homma vei puoli vuorokautta arvioitua pidempään, sillä yksi työvaihe epäonnistui ensiyrittämällä ja joutuivat tekemään sen uudestaan. Kyseessä oli sellainen epäonnistuminen, joka ei olisi näkynyt päällepäin ja joka olisi tuottanut ongelmia vasta vuosien kuluttua, jos silloinkaan. Huijarifirma ei olisi sanonut minulle asiasta mitään ja jättänyt ensiyrittämän korjaamatta. Jälkeenpäin kävi sitten ilmi, että rempassa olivat unohtaneet yhden pikkujutun. Soitin firmaan ja seuraavana päivänä tuli mies, joka hoiti asian kuntoon.


12. Kiky

Teollisuusliitto pääsi eroon kikystä. Onneksi olkoon! Seuraavana kikyä lähtevät kumoamaan Tehy ja Super, eivätköhän muut seuraa perästä. Toivotaan kaikille yrittäjille onnea. Kiky on epäonnistunein suoritus työmarkkinoilla koskaan ja se on paljon se. Tehokkaampaa työmotivaation tappajaa on vaikea kuvitella. Otsikkolinkissä kerrotaan, kuinka sairauspoissaolojen määrä kasvoi rajusti kikyn myötä. Olen jutellut asiasta useilla eri aloilla työskentelevien ihmisten kanssa ja yksimielisyys asiasta on huomattava. Omalla työpaikalla (en kerro pääsimmekö jo kikystä eroon, olemmeko neuvottelemassa vai vasta jonotuslistalla) olen joutunut kehittelemään erinäisiä luovia systeemejä, jotta kikystä olisi mahdollisimman vähän haittaa. Noin vuosi sitten käytiin kutakuinkin seuraava keskustelu luottamusmiehen tullessa kyselemään asiasta:
- Kuuluuko tämä kikyyn vai normaaliin työhön?
- Kirjataan se kiky-tunteihin. Tulkitsen yleisohjetta siten.
- Tämä on vähän kyseenalaista. Entä jos pääkonttorista tulee sanomista, kuka kantaa vastuun?
- Minulle maksetaan siitä, että kannan vastuun. Kirjataan tämä niin että se on uskottavaa ja pidetään turvat tukossa. Minua kiinnostaa se että saadaan hommat hoidettua eikä se, että keksitään peukalonpyörittelyjä kikyjen saamiseksi kasaan.
Ei ole kuulunut mitään.


13. Luovutatko vai kiristetäänkö?

Espanjassa pari ryöstäjää nappasi tuhansia euroja sisältäneen lompakon. Lähellä sattui olemaan poliisi. Nuoremmat ryöstäjät uskoivat pääsevänsä pakoon keski-ikäistä jeparia, mutta virkavaltaa sattui tässä kisassa edustamaan 41-vuotias Sergio Repiso. 400 metrin ennätys 48,19, tosin vuodelta 2003, mutta edelleen timmissä kunnossa. Viime vuonna yli 40-vuotiaiden maailmanmestaruus 4 x 400 metrin viestissä tuloksella 3:22,04, mikä tarkoittaa keskimääräisinä osuusaikoina 50,51. Roistot putkaan ja Espanjan poliisi ei ole tunnettu hellistä otteistaan.
Kommenttikentässä monet muistelivat samanlaisen tapauksen sattuneen Suomessakin ja tämä esitettiin useidenkin urheilijapoliisien kontolle. Oikeakin ratkaisu kommenteista löytyi. Kyseessä oli Bostonin maratonin kolminkertainen voittaja Eino Oksanen, joka tarinan mukaan ilmestyi puuskuttavan ryövärin rinnalle kevyesti hölkäten ja kysäisi: "Luovutatko vai kiristetäänkö vauhtia?"
Voihan toki olla, että jotain samankaltaista on käynyt muillekin juoksijapoliiseille. Heitä on jonkin verran, viimeisimpänä kanditaattina taitaa olla vuoden 2011 pika-aitojen Suomen mestari Elisa Leinonen, jonka ansiolistalla on myös poliisien EM-kulta lajissa. Myös sotilaspuolella on vastaavaa sattunut. Jatkosodan aikana luutnantti Bertel Storskrubb (sittemmin 400 metrin aitojen Euroopan mestari 1946) juoksi sotilaspoliisia karanneen miehen kiinni. Kiinniotettu ihmetteli jälkeenpäin, että "olipas kova luutnantti juoksemaan, kun ei tämmöinen piirinmestari pärjännyt."


14. Juostaan loppuun asti

Sao Paulon perinteisessä uudenvuodenjuoksussa kävi vanhanaikaiset. Ugandan Jacob Kiplimo tuuletteli voittoaan liian aikaisin, jolloin hurjan loppukirin ottanut Kenian Kibiwott Kandie luikahti loppumetreillä ohi. Olen aina opettanut, että juostaan maaliviivan yli. Jos voittaa jotakin, niin sitä on aikaa tuuletella vaikka loppuikänsä, kyllä ne kalkkiviivat pitää malttaa juosta. Tästä näyttää seuraavalla videolla mallia entinen maratonin ME-mies Steve Jones:

Sao Paulon uudenvuodenjuoksu kilpailtiin nyt 95. kerran. Kisassa on nähty myös yksi suomalaisvoittaja. Vuodenvaihteessa 1949-50 maaliin ehti ensimmäisenä Viljo Heino, joka ei taatusti hellittänyt ennen maaliviivaa. Heino oli jäänyt kahdesti leskeksi, oli pienten lasten yksinhuoltaja, haavoittunut sodassa jalkaansa, taistellut pst-kersanttina, tehnyt kympin ME:n keskellä sodan melskeitä, voittanut EM-kultaa kympillä, joutunut keskeyttämään Lontoon olympiakymppiä vatsatautisena vaikka oli johtanut kilpailua pitkään huolimatta siitä, että vain muutamaa viikkoa aiemmin terävä oksa oli lävistänyt hänen jalkateränsä harjoituslenkillä kirurgisen operaation vaativalla tavalla. Sao Paulon uudenvuodenjuoksu oli jo 35-vuotiaan Heinon viimeinen isompi kilpailu.


15. Vasten tuiskua

Myös yleisölle annettiin mahdollisuus kokeilla Tour de Skin pelättyä loppunousua. Päivää ennen kisaa järjestettiin yleisökilpailu, joka oli varsinaista kisaa kilometriä lyhyempi. Lyhennys oli alkupäästä, nousu oli sama. Mukana oli myös laulaja Antti Tuisku, joka selvitti kisan ajassa 55:48. Varsinaisen kisan nopein oli Norjan Simen Hegstad Krüger, jolta kului 30:55,8. Matka oli kilometriä pidempi, jos Tuisku olisi hiihtänyt saman reitin niin hänen aikansa olisi ollut luultavasti hieman alle tunnin.
Tiedoksi asiaa tuntemattomille että Tuiskun aika kyseisellä reitillä on aivan hirmuinen. Mies ei todellakaan ole mikään sunnuntaihiihtelijä. Vertailukohtaa voi hakea vielä viime kaudella sprinttimaajoukkueessa hiihtäneestä Martti Jylhästä, jonka aika yleisökisassa oli 46:50.


Loppukevennys: Antaa ajan kulua

Venäläissyntyinen, Britanniassa oikeustieteellisen loppututkinnon suorittanut Irina Kova väittää että ei ole saanut töitä liian kauniin ulkonäkönsä vuoksi. Totta on, että 33-vuotiasta asianajajaa katsoessa tekee mieli ottaa laki omiin käsiinsä. Mutta ei hätää, tässä on kyllä ongelma joka korjautuu ajan myötä.

Uusinta: Aikahaamu

Lukijalle: Vuoden vaihtuessa uusitaan muistelma siitä, kuinka aika onkaan kulunut. Aikalaskelmat on päivitetty vastaamaan vuoden 2019 loppua ja joitakin vertailukohtia on muutettu paremman vaikutelman saamiseksi:

Riemastuttavassa nettisarjakuva xkcd:ssä oli äskettäin strippi otsikolla Aikahaamu. Siinä pariskunnalle ilmestyy kummittelemaan haamu, joka vertaa asioiden tapahtumisajankohtia nykyhetkeen. Haamun ensimmäinen repliikki on: Forrest Gump ilmestyi lähempänä Vietnamin sotaa kuin nykyhetkeä. Totta. Vietnamin sota päättyi 1975, Forrest Gump tuli 1994. Siis elokuva, kirja oli julkaistu jo 1986. Vietnamista Forrest Gumpiin 19 vuotta, Forrest Gumpista piirroksen julkaisuhetkeen 20 vuotta (nykyhetkeen 25 vuotta). Kuitenkin Forrest Gump tuntuu tapahtuneen vasta hetki sitten, Vietnam taas on esihistoriaa.

Tunsin itseni vanhaksi.

Mutta näin kai asiat menevät. Ne tapahtumat, joita on liian nuori muistamaan, ovat jotain kaukaista, ne jotka ovat olleet omassa lapsuudessa tai nuoruudessa, tuntuvat läheisiltä. Samoin kuin ne tapahtumat, jotka vaikuttavat yhä nykyhetkeen, vaikka olisivatkin kaukaista menneisyyttä. Adolf Hitleristä tuli valtakunnankansleri 86 vuotta sitten. Hitlerin tullessa kansleriksi oli kulunut 78 vuotta Lincolnin murhasta. Kuitenkin Lincoln tuntuu olevan täysin esihistoriaa verrattuna Hitleriin.

Tai vastaavasti nekin tapahtumat, jotka hyvin muistaa, vaikuttavat kaukaisilta verrattuina tuoreempiin, nykyhetkeen vaikuttaviin tapahtumiin. WTC:n kaksoistornien romahdus oli vasta äsken. Tai siis 18 vuotta sitten. Ensimmäinen Persianlahden sota käytiin vain kymmenen vuotta ennen WTC-iskua.

Jotkin aikavälit historiassa ovat vain uskomattomia. Esimerkiksi Kheopsin suuren pyramidin rakentamisesta (n. 2560 eaa) on pidempi aika Julius Caesariin (k. 44 eaa) kuin Caesarista nykyhetkeen. (2516 vuotta, 2065 vuotta)

Vaan lähdetäänpä aikamatkalle. Jos et seuraavassa listassa jotakin vertailukohtaa lukiessasi tunne itseäsi vanhaksi, olet luultavasti elänyt tynnyrissä tappi kiinni.

Stalinin kuolemasta (1953) Brezhnevin kuolemaan (1982) on lyhyempi aika kuin Brezhnevin kuolemasta nykyhetkeen. (29 vuotta, 37 vuotta)

Helsingin olympialaisista (1952) yleisurheilun ensimmäisiin MM-kisoihin (1983 Helsinki) on pidempi aika kuin MM-kisoista nykyhetkeen. (31 vuotta, 36 vuotta)

Muhammad Alin noususta raskaan sarjan maailmanmestariksi (1964) on pidempi aika nykyhetkeen kuin Jack Johnsonin mestarina olosta (hävisi tittelin 1915). (49 vuotta, 55 vuotta)

ETYK-konferenssista (1975) Suomen päätökseen liittyä EU:hun (1994) on lyhyempi aika kuin EU-päätöksestä nykyhetkeen. (19 vuotta, 25 vuotta)

Titanicin uppoamisesta (1912) on lyhyempi aika John F. Kennedyn murhaan (1963) kuin Kennedyn murhasta nykyhetkeen. (56 vuotta)

Buurisodasta (1899-1902) Korean sotaan (1950-53) on lyhyempi aika kuin Korean sodasta nykyhetkeen. (48 vuotta, 61 vuotta)

Tekstiviestin käyttöönotosta Suomessa (1996) on lyhyempi aika Facebookin avaamiseen (2004) kuin Facebookista nykyhetkeen. (8 vuotta, 15 vuotta)

Madonnan ensilevystä (1983) on lyhyempi aika Britney Spearsin Baby One More Timeen (1998) kuin Spearsista nykyhetkeen. (15 vuotta, 21 vuotta)

Sortokaudesta (1899) Kekkosen tuloon presidentiksi (1956) on lyhyempi aika kuin Kekkosen valinnasta nykyhetkeen. (57 vuotta, 63 vuotta)

Kekkosen erosta (1981) on lyhyempi aika Ahtisaaren presidenttikauden alkuun kuin Ahtisaaren presidenttikauden päättymisestä nykyhetkeen. (13 vuotta, 19 vuotta)

TV-sarja Dallasin päättymisestä (1991) on lyhyempi aika TV-sarja Lostin alkamiseen (2004) kuin Lostin alkamisesta nykyhetkeen. (13 vuotta, 15 vuotta)

Paavo Nurmen viimeisestä olympiavoitosta (1928) Lasse Virénin ensimmäisiin olympiavoittoihin (1972) on lyhyempi aika kuin Virénin olympiavoitoista nykyhetkeen. (44 vuotta, 47 vuotta)

Yhdysvaltain sisällissodan syttymisestä (1861) toisen maailmansodan syttymiseen (1939) on lyhyempi aika kuin toisen maailmansodan syttymisestä nykyhetkeen. (78 vuotta, 80 vuotta)

Toisen maailmansodan päättymisestä (1945) on lyhyempi aika Neuvostoliiton Afganistanin valtaukseen (1979) kuin Afganistanin valtauksesta nykyhetkeen. (34 vuotta, 40 vuotta)

Neuvostoliiton vetäytymisestä Afganistanista (1989) on lyhyempi aika USA:n hyökkäykseen Irakiin (2003) kuin Irakin sodasta nykyhetkeen. (14 vuotta, 16 vuotta)

Vuosituhannen vaihtumisesta (2000) on lyhyempi aika Lordin euroviisuvoittoon (2006) kuin Lordin voitosta nykyhetkeen. (6 vuotta, 13 vuotta)

Beatlesin hajoamisesta (1970) on lyhyempi aika Freddie Mercuryn kuolemaan (1991) kuin Mercuryn kuolemasta nykyhetkeen. (21 vuotta, 28 vuotta)

Neuvostoliiton hajoamisesta (1991) on lyhyempi aika euron käyttöönottoon (2002) kuin eurosta nykyhetkeen. (11 vuotta, 17 vuotta)

Säännöllisten televisiolähetysten aloittamisesta Suomessa (1957) on lyhyempi aika Microsoft Windowsin julkaisuun (1985) kuin Windowsin julkaisusta nykyhetkeen. (28 vuotta, 34 vuotta)

Waterloon taistelusta (1815) on lyhyempi aika ensimmäisen maailmansodan alkamiseen (1914) kuin ensimmäisestä maailmansodasta nykyhetkeen. (99 vuotta, 105 vuotta)

Commodore 64 -tietokoneen julkaisusta (1982) on lyhyempi aika ensimmäisen Harry Potter -kirjan julkaisuun (1997) kuin Potterista nykyhetkeen. (15 vuotta, 22 vuotta)

Tuulen viemää -elokuvan ensi-illasta (1939) Tähtien sota -elokuvan ensi-iltaan (1977) on lyhyempi aika kuin Tähtien sodan ensi-illasta nykyhetkeen (38 vuotta, 42 vuotta).

Sivallus CCCLX

Ryhdyn uskomaan kasvisruoan maukkauteen siinä vaiheessa kun tulee trendiksi mainostaa "kasviksilta maistuvaa lihaa".

Vuosiraportti 2019

Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille!

Sekametelisopan kymmenes täysi kalenterivuosi on paketissa. Vuoden 2019 tilastoja Flagcounterin mukaan, suluissa vuoden 2018 vastaavat tiedot:
Vuoden aikana 122551 (131136) käyntiä eli 336 (359) / päivä.
Muutos edelliseen vuoteen -6,5 % (-2,6 %).
Vilkkain kuukausi tammikuu (elokuu), 11716 (13066), 9,6 % (10,0 %) kävijöistä.
Hiljaisin kuukausi lokakuu (helmikuu), 9036 (9303), 7,4 % (7,1 %) kävijöistä.
Vilkkain päivä 16.4 (30.7), 741 (799), 0,60 % (0,61 %) kävijöistä.
Hiljaisin päivä 21.6 (2.11), 189 (230), 0,15 % (0,18 %) kävijöistä.
Vilkkain viikonpäivä lauantai (tiistai), keskimäärin 397 (402), 16,8 % (15,9 %) kävijöistä.
Hiljaisin viikonpäivä perjantai (perjantai), keskimäärin 284 (306), 12,1 % (12,1 %) kävijöistä.

Kävijämäärät ovat pysyneet osittaisesta sapattivapaasta huolimatta melko samoina kuin viime vuonna. Olin vuoden alussa tuuminut, että ne varmaan laskevat noin kolmanneksella, lähes varmasti noin 20-50 prosenttia. Niin sitä erehtyy.
Koska Flagcounter on vaikuttanut epäluotettavalta, seurasin myös Bloggerin tilastoja. Se tilastoi 247015 käyntiä, mikä taas oli jopa reilun neljän prosentin kasvu viimevuotiseen (236845) nähden. Ota tästä nyt sitten selvää. Joka tapauksessa muutosta ei ole paljon, oli se sitten mihin suuntaan tahansa. Bloggerin mukaan kävijöitä on kuitenkin yli tuplasti Flagcounterin kertomaan nähden, 677 per päivä.

Perinteinen lainaus viimevuotisesta raportista:
Kommentoijille haluan esittää erityiskiitokset. Olen yrittänyt vastata useimpiin kommentteihin, vaikka vastaaminen siviili- ja työelämän kiireiden takia saattaakin viivästyä. Samoin saamiini sähköposteihin, joihin vastaaminen viivästyy yleensä vielä enemmän. Tässä yhteydessä kollektiivinen pahoitteluni kaikille niille blogisteille, joiden tekstejä luen mutta en ole kommentoinut läheskään niin paljon kuin haluaisin; en ehdi.

Kiitän nöyrimmin linkkauksista kaikkia blogiini linkanneita. Tässä yhteydessä haluan kiittää myös Salli Brownia, joka on lukenut jokaisen viikkojutun ennen sen julkaisemista. Tämä siitä huolimatta, että hän väittää vihkiessä puhutun vain myötä- ja vastoinkäymisistä mainitsematta tekstisensorina toimimisesta yhtään mitään.

Bloggerin tilastojen mukaan yksittäisistä viikkojutuista klikattiin eniten Ronald Reaganin esiintymistaitoa käsitellyttä juttua Reikani, Reikani... (2940).
Yli tuhanteen klikkaukseen pääsivät myös:
- vanhamedian haittamaahanmuuton valkopesua ruotinut kolumni (Imperiumin vastaisku 2651)
- eduskuntavaalien tuloksia käsitellyt analyysi, joka ennusti tulevan hallituskokoonpanon oikein (Vaalivalvojaiset, 1749)
- fiktio siitä, kuinka Suomessa sosialismia kiristetään (Hallitus on vankka, 1438)
- hallinnolle esitetty syytöspamfletti Suomen kansan elinmahdollisuuksien huonontamisesta (J'Accuse, 1319)
- maailman ainoaa todellista ongelmaa eli väestönkasvua käsitellyt analyysi (Irti rasismista, 1189)

Välihuomautuksista suosituin oli Keijo Kaarisateen mediakusetuksia mainostanut Arvot pohjalla (1440). Yli tuhat klikkausta saivat myös filosofisluonteiset Zen ja neuvottelun taito (1298) sekä Oikeassa ja väärässä (1156).

Uusinnoista eniten osumia keräsi Stalingrad (1355).

Eniten kommentteja tuli Sivallukseen CCLVII: "Asiallinen maahanmuuttokeskustelu on käytännössä mahdotonta siksi, että lähdettäessä poispäin totaalisesta typeryydestä rasismisyytösvyöhykkeen raja tulee vastaan reilusti ennen realismialuetta", 35 kappaletta.

Varsinaisia viikkojuttuja ehdin tänä vuonna kirjoittaa ennen helmikuun päätteeksi tapahtunutta "lopettamistani" yhdeksän, mukaanlukien kymmenvuotisen viikottaisen putken päättänyt jäähyväiskirjoitus. Sen jälkeen varsinaisia viikkojuttuja tuli seuraavan kymmenen kuukauden aikana kymmenen ja niistäkin neljä viimeisintä uutiskatsauksia.

Näennäisesti olen edelleen jatkanut "juttu viikossa" -tahtia, sillä viikkojuttu-nimikkeen alla olen julkaissut niitä keskiarvotilastoja. Niitä on toistaiseksi julkaistu 34, kuusi on vielä tulossa. Ne eivät kovin kummoista suosiota saavuttaneet enkä sellaista odottanut. Tein niitä ihan omaksi huvikseni ja julkaisin "Viikkojuttu"-nimikkeen alla jotta putki näennäisesti jatkuisi. En aio niitä enää päivitellä, vaikka julkaisemattomat ovatkin jo vanhentuneita eli vuoden 2018 tilastojen mukaisia. Aika aikaa kutakin.

Viimevuotisessa raportissa (2660 klikkausta) kerroin syistä, jotka aiheuttivat muutoksen bloginpitoon. Nyt tilanne on taas toinen. Syistä joita en tarkemmin halua avata toistan viimevuotisen toteamuksen: Olen antanut itselleni luvan lopettaa ja katson vain, miltä tuntuu.

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että julkaisen alkuvuoden tahdilla tilasto - uutiskatsaus vuoroviikoin. Kuten tässä loppuvuosi on jo menty. Voi olla että väliin sujahtaa muukin viikkojuttu. Tilastoja riittää vielä siten, että tällä tahdilla pääsee kolme kuukautta. Varastossa on muutama muukin viikkojuttu valmiina eli jos joka toinen viikko naputtelee uutiskatsauksen ja pari uutta viikkojuttua, näillä mennäänkin jo kesälomaan asti. Siitä eteenpäin en lupaa enkä uhkaa mitään.

Uusinnat jatkuvat yhä lauantaisin - toistaiseksi. Uusia uusinta-aiheita etsiessä huomaa vain sen, että uusintakelpoiset on jo aika pitkälti kaluttu loppuun. Yhä enemmän olen julkaissut uusintana jutun välittömästi neljän vuoden karanteenin päätyttyä. Toisaalta aloitin uusintojen julkaisemisen helmikuun 2016 lopussa eli kohta alkavat jo uusinnatkin vapautua karanteenista. Pitäisikö aloittaa uusintojen uusinnat jos ei löydy muuten sopivaa uusittavaa juttua?

Keskiarvotilastot - naiset pituus

Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.

Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1	Heike Drechsler	GER	7.423
2	Jackie Joyner-Kersee	USA	7.373
3	Galina Cistjaková	RUS	7.336
4	Yelena Belevskaya	BLR	7.271
5	Brittney Reese	USA	7.187
6	Helga Radtke	GER	7.186
7	Inessa Kravets	UKR	7.183
8	Yelena Khlopotnova	UKR	7.145
9	Larisa Berezhnaya	UKR	7.138
10	Anisoara Cusmir	ROU	7.132
11	Marion Jones	USA	7.100
12	Tatyana Kotova	RUS	7.088
13	Valy Ionescu	ROU	7.087
14	Irina Meleshina	RUS	7.059
15	Lyudmila Kolchanova	RUS	7.058
16	Ivana Španović	SRB	7.051
17	Yelena Sinchukova	RUS	7.044
18	Fiona May	ITA	7.040
19	Tatyana Lebedeva	RUS	7.039
20	Tianna Bartoletta	USA	7.038
21	Irina Valyukevich	BLR	7.022
22	Maurren Higa Maggi	BRA	7.020
23	Iolanda Chen	RUS	7.010
24	Nijolé Medvedeva	LTU	6.988
25	Marieta Ilcu	ROU	6.986
26	Naide Gomes	POR	6.984
27	Janay DeLoach	USA	6.961
28	Darya Klishina	RUS	6.960
29	Níki Xánthou	GRE	6.957
30	Lyudmila Galkina	RUS	6.953
31	Carol Lewis	USA	6.950
32	Eva Murková	SVK	6.944
33	Shara Proctor	GBR	6.938
34	Tatyana Rodyonova	RUS	6.931
35	Ljudmila Ninova	AUT	6.926
36	Christabel Nettey	CAN	6.926
37	Dawn Campbell	USA	6.926
38	Yelena Sokolova	RUS	6.923
39	Niurka Montalvo	ESP	6.921
40	Chioma Ajunwa	NGR	6.920
41	Eunice Barber	FRA	6.911
42	Sosthene Taroum Moguenara	GER	6.906
43	Oksana Udmurtova	RUS	6.902
44	Lorraine Ugen	GBR	6.899
45	Bronwyn Thompson	AUS	6.895
46	Malaika Mihambo	GER	6.894
47	Olga Kucherenko	RUS	6.889
48	Susen Tiedtke	GER	6.878
49	Mirela Renda	ROU	6.877
50	Olga Rublyova	RUS	6.876
51	Nastassia Mironchyk-Ivanova	BLR	6.874
52	Irina Mushailova	RUS	6.870
53	Anna Klyashtornaya	RUS	6.870
54	Guan Yingnan	CHN	6.870
55	Erica Johansson	SWE	6.869
56	Éloyse Lesueur-Aymonin	FRA	6.867
57	Carolina Klüft	SWE	6.866
58	Funmi Jimoh	USA	6.865
59	Elva Goulbourne	JAM	6.861
60	Olena Bobrovnyk	UKR	6.858
61	Shana Williams	USA	6.852
62	Tatyana Ter-Mesrobyan	RUS	6.849
63	Karin Melis Mey	RSA	6.846
64	Iva Prandzheva	BUL	6.836
65	Agata Karczmarek	POL	6.834
66	Concepción Montaner	ESP	6.824
67	Brooke Stratton	AUS	6.821
68	Katarina Johnson-Thompson	GBR	6.820
69	Quanesha Burks	USA	6.809
70	Viktoriya Rybalko	UKR	6.799
71	Ksenija Balta	EST	6.798
72	Viktoriya Vershinina	UKR	6.797
73	Nicole Boegman	AUS	6.796
74	Bianca Kappler	GER	6.795
75	Yuliya Pidluzhnaya	RUS	6.795
76	Sha'Keela Saunders	USA	6.793
77	Hyleas Fountain	USA	6.788
78	Grace Upshaw	USA	6.788
79	Keila Costa	BRA	6.787
80	Natalya Lebusova	RUS	6.784
81	Ringa Ropo-Junnila	FIN	6.777
82	Tünde Vaszi	HUN	6.776
83	Valentīna Gotovska	LAT	6.775
84	Brianna Glenn	USA	6.773
85	Veranika Shutkova	BLR	6.772
86	Sabine John	GER	6.771
87	Renata Nielsen	DEN	6.766
88	Ineta Radēviča	LAT	6.764
89	Kumiko Imura	JPN	6.764
90	Yargelis Savigne	CUB	6.762
91	Volha Sudareva	BLR	6.760
92	Claudia Salman-Rath	GER	6.756
93	Caterine Ibargüen	COL	6.755
94	Elena Wolf	KAZ	6.755
95	Nina Perevedentseva	RUS	6.751
96	Tori Bowie	USA	6.750
97	Whitney Gipson	USA	6.746
98	Bianca Stuart	BAH	6.744
99	Lena Malkus	GER	6.742
100	Magdalena Hristova	BUL	6.735

Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:

3	Heike Drechsler	GER	7.48
2	Jackie Joyner-Kersee	USA	7.49
1	Galina Cistjaková	RUS	7.52
6	Yelena Belevskaya	BLR	7.39
11	Brittney Reese	USA	7.31
15	Helga Radtke	GER	7.21
7	Inessa Kravets	UKR	7.37
9	Yelena Khlopotnova	UKR	7.31
14	Larisa Berezhnaya	UKR	7.24
4	Anisoara Cusmir	ROU	7.43
10	Marion Jones	USA	7.31
5	Tatyana Kotova	RUS	7.42
17	Valy Ionescu	ROU	7.20
12	Irina Meleshina	RUS	7.27
16	Lyudmila Kolchanova	RUS	7.21
35	Ivana Španović	SRB	7.10
19	Yelena Sinchukova	RUS	7.20
32	Fiona May	ITA	7.11
8	Tatyana Lebedeva	RUS	7.33
22	Tianna Bartoletta	USA	7.17

Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

3	Galina Cistjaková	RUS	7.336
2	Jackie Joyner-Kersee	USA	7.373
1	Heike Drechsler	GER	7.423
10	Anisoara Cusmir	ROU	7.132
12	Tatyana Kotova	RUS	7.088
4	Yelena Belevskaya	BLR	7.271
7	Inessa Kravets	UKR	7.183
19	Tatyana Lebedeva	RUS	7.039
8	Yelena Khlopotnova	UKR	7.145
11	Marion Jones	USA	7.100
5	Brittney Reese	USA	7.187
14	Irina Meleshina	RUS	7.059
22	Maurren Higa Maggi	BRA	7.020
9	Larisa Berezhnaya	UKR	7.138
6	Helga Radtke	GER	7.186
15	Lyudmila Kolchanova	RUS	7.058
13	Valy Ionescu	ROU	7.087
-	Irena Ozhenko	LTU	-
17	Yelena Sinchukova	RUS	7.044
52	Irina Mushailova	RUS	6.870

Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1	Ringa Ropo-Junnila	6.777
2	Johanna Halkoaho	6.594
3	Heli Koivula-Kruger	6.569
4	Natalia Kilpeläinen-Bäck	6.484
5	Pirkko Helenius	6.465
6	Ragne Kytölä	6.442
7	Tuula Rautanen	6.434
8	Arja Jussila	6.376
9	Satu Ruotsalainen	6.356
10	Susanna Rajamäki	6.341
11	Emmi Mäkinen	6.307
12	Niina Saarman-Bartholdi	6.305
13	Tiia Hautala	6.295
14	Jaana Sieviläinen	6.292
15	Noora Pesola	6.291
16	Matilda Bogdanoff	6.273
17	Marika Salminen	6.253
18	Anne-Mari Lehtiö	6.218
19	Elina Sorsa	6.218
20	Sanna Nygård	6.210
21	Sanni Suhonen	6.202
22	Pamela Lindfors	6.198
23	Heli Paloranta	6.190
24	Taika Koilahti	6.181
25	Maija Kovalainen	6.171
26	Sarita Kamppinen	6.163
27	Jenniina Halkoaho	6.147
28	Sanna Saarman	6.147
29	Tina Rättyä	6.143
30	Hannele Koskela	6.142
31	Piia Peltosaari	6.141
32	Anne Kyllönen	6.135
33	Helle Aro	6.132
34	Virpi Tapanainen	6.131
35	Hanna Wiss	6.127
36	Hanna Korell	6.116
37	Marjo Käyrä	6.114
38	Pia Wikstedt	6.114
39	Maria Huntington	6.113
40	Leena Pylkkänen	6.099
41	Kristiina Vuorvirta	6.083
42	Anne Pöllänen	6.077
43	Anna-Leena Tirronen	6.076
44	Marika Partinen	6.072
45	Kira Kytölä	6.070
46	Teija Hannila	6.065
47	Elisa Kirvesniemi	6.057
48	Anne Juuti	6.056
49	Hanna Pennanen	6.055
50	Carina Kjellman	6.055
51	Elina Korjansalo	6.051
52	Heli Saarinen	6.047
53	Maija Koivusaari	6.045
54	Saija Miettunen	6.044
55	Susanna Kekki	6.043
56	Kaija Mainio	6.041
57	Tiia Mäki	6.034
58	Teija Raukko	6.030
59	Pauliina Tuomaala	6.030
60	Suvi Kattilakoski	6.028
61	Sofia Sadeharju	6.026
62	Kristiina Mäkelä	6.024
63	Anni Paananen	6.020
64	Jutta Kemilä	6.018
65	Salla Rinne	6.015
66	Riitta Kärkkäinen	6.014
67	Iida Kalliomäki	6.013
68	Saara Hakanen	6.011
69	Emma Pullola	6.003
70	Heidi Lindell	6.001
71	Jessica Kähärä	6.001
72	Susanna Savolainen	5.998
73	Henna Palosaari	5.998
74	Henriikka Parpala	5.994
75	Jaana Viramäki	5.992
76	Katja Ripatti	5.988
77	Anniina Lindholm	5.986
78	Sanna Hernesniemi	5.984
79	Saila Purho	5.982
80	Satu Järvenpää	5.982
81	Sari Hakala	5.971
82	Reeta Parkkonen	5.965
83	Tarja Koskelo	5.962
84	Katja Kangas	5.957
85	Miia Kurppa	5.952
86	Anna-Maija Bryggare	5.951
87	Heta Haapala	5.948
88	Miia Sillman	5.947
89	Katja Liikola	5.943
90	Lotta Harala	5.939
91	Tanja Keränen	5.935
92	Marianne Sorsa	5.933
93	Senni Salminen	5.921
94	Anu Pirttimaa	5.919
95	Tiina Somppi	5.912
96	Ida Okkonen	5.909
97	Sirpa Niiranen	5.897
98	Hannele Harju	5.896
99	Merika Sumanen	5.895
100	Paula Silmälä	5.888

Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:

1	Ringa Ropo-Junnila	6.85
2	Johanna Halkoaho	6.79
3	Heli Koivula-Kruger	6.65
5	Natalia Kilpeläinen-Bäck	6.63
7	Pirkko Helenius	6.59
8	Ragne Kytölä	6.58
6	Tuula Rautanen	6.60
10	Arja Jussila	6.49
4	Satu Ruotsalainen	6.63
11	Susanna Rajamäki	6.48
17	Emmi Mäkinen	6.38
18	Niina Saarman-Bartholdi	6.37
9	Tiia Hautala	6.52
13	Jaana Sieviläinen	6.44
12	Noora Pesola	6.46
20	Matilda Bogdanoff	6.35
16	Marika Salminen	6.38
21	Anne-Mari Lehtiö	6.35
22	Elina Sorsa	6.33
23	Sanna Nygård	6.33

Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1	Ringa Ropo-Junnila	6.777
2	Johanna Halkoaho	6.594
3	Heli Koivula-Kruger	6.569
9	Satu Ruotsalainen	6.356
4	Natalia Kilpeläinen-Bäck	6.484
7	Tuula Rautanen	6.434
5	Pirkko Helenius	6.465
6	Ragne Kytölä	6.442
13	Tiia Hautala	6.295
8	Arja Jussila	6.376
10	Susanna Rajamäki	6.341
15	Noora Pesola	6.291
14	Jaana Sieviläinen	6.292
45	Kira Kytölä	6.070
32	Anne Kyllönen	6.135
17	Marika Salminen	6.253
11	Emmi Mäkinen	6.307
12	Niina Saarman-Bartholdi	6.305
40	Leena Pylkkänen	6.099
16	Matilda Bogdanoff	6.273

Uusinta: Geneettisiä ominaispiirteitä

Lukijalle: Pohdiskellaanpa miksi elinolosuhteet ovat muokanneet populaatioita. Onhan sama ilmiö nähtävissä minkä tahansa eläinlajin eri olosuhteissa elävissä populaatioissakin. Jostain syystä vain sen esiin tuominen ihmisten yhteydessä on sopimatonta. Ainakin jos sillä viitataan muihin kuin fyysisiin ominaisuuksiin:

Kuten varmaan kaikki muistavat, huutavan ääni korvessa eli Jussi Halla-aho sai joitakin vuosia sitten tuomion nettikirjoittelustaan. Vastoin yleistä harhakäsitystä tuomio ei vielä käräjäoikeudessa kuitenkaan tullut kiihottamisesta kansanryhmää vastaan - tällaiseksi se muuttui vasta suvaitsevaisemmassa hovioikeudessa - eli lausunnosta "Ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre." Se tuli toteamuksesta, jonka mukaan profeetta Muhammad oli pedofiili ja islam on pedofiiliuskonto. Huvittavaa asiassa on se, että "geneettinen ominaispiirre" oli mielipide ilman faktoja, kun taas Muhammadin pedofilia perustui siihen tunnettuun tosiseikkaan, että hän kiksautti yhdeksänvuotiasta tyttöä ja islamin mukaan kaikki Muhammadin teot olivat mallikelpoisia. Jälleen kerran esimerkki siitä, että Suomessa mielipiteitä saa esittää vapaasti, kun taas faktojen kanssa tulee olla hyvin varovainen.

Mutta tuo on sivuseikka. Lähdetään sen sijaan tarkastelemaan geneettisiä ominaispiirteitä. Ensinnäkin on itsestäänselvää, että jokaisella lajilla on omat geneettiset erityispiirteensä, jotka tekevät vaikkapa pikkumalluaisesta pikkumalluaisen eivätkä seepraa. Samoin on genetiikan alkeita, että jopa lähisukulaisilla on erilaiset geenit, muuten veljekset olisivat ympäristön vaikutusta vaille toistensa kopioita. Tästä luonnollinen seuraus on se, että saman lajin populaatioissa on väistämättä geneettisiä eroja, mikäli ne ovat edes vähäisessä määrin erilliset, ts. alueella A esiintyvä populaatio lisääntyy pääosin keskenään ja alueella B esiintyvä keskenään. On helppoa mallintaa matemaattisesti, että jopa kaksi täsmälleen samanlaisissa olosuhteissa elävää täsmälleen samanlaista alkupopulaatiota eriytyy puhtaasti sattuman ansiosta toisistaan jo muutamassa sukupolvessa siten, että geenitutkimuksella pystytään suhteellisen luotettavasti päättelemään, kummasta populaatiosta tutkittava yksilö on peräisin. Tietysti olettaen, että alkuperäisissä yksilöissä esiintyy riittävästi geneettistä muuntelua, kuten käytännössä aina on.

Pelkkä satunnainen muuntelu riittää erojen kehittymiseen. Puhumattakaan siitä, mitä tapahtuu kun evoluutioon vaikuttaa ulkoinen paine eli ympäristön erot. Klassinen oppikirjaesimerkki on darwininsirkut Galapagossaarilla. Yhdestä ainoasta kantalajista on kehittynyt kolmetoista eri lajia, koska valintapaine on vaikuttanut tiettyyn suuntaan. On helppoa päätellä ja jopa hyväksyä, että sama valintapaine on vaikuttanut myös ihmisiin eri ympäristöissä; esimerkiksi ihonväri on adaptoitunut eri ympäristöihin mm. auringonvalolta suojautumisen ja D-vitamiinin tuottamisen kombinaation kannalta ihanteelliseksi.

Huomattavasti vaikeampaa on hyväksyä se asia, että ihmispopulaatioiden kehitykseen ovat vaikuttaneet myös kulttuurilliset vaatimukset. Tämän hahmottamiseksi voi kuvitella populaation, jossa naiset suosisivat pariutumisessa ensisijaisesti miehiä, joilla on mahdollisimman tuuheat kulmakarvat. Tämä ominaisuus on mitä ilmeisimmin geneettinen. Eipä kuluisi kovinkaan montaa sukupolvea, kun äijät alkaisivat muistuttaa Rudolf Hessiä tai Leonid Brezneviä. Ainakin olettaen, että miehillä ei olisi mitään sitä vastaan, että naiset näyttäisivät kulmakarvojensa osalta Salma Hayekilta.

Kulmakarvojen kasvuun ei ihminen kuitenkaan voi vaikuttaa ainakaan positiiviseen suuntaan, päinvastaiseen kylläkin nyppimällä niitä pois. Huomattavasti hankalampaa on mallintaa sellaisen ominaisuuden periytymistä, joka on ainakin osittain itse hankittu. Kuvitellaan vaikkapa ihmispopulaatiota, jossa miehen lisääntymisen kannalta ratkaisevin piirre on hänen kykynsä vetää leukaa. Tämähän on suurimmalta osalta harjoittelun tulosta; vaikka olisi millaisen voimamiehen geenit, niin harjoittelematta ei kroppa nouse käsilihasten voimalla. Kääntäen, kuka tahansa terve mies kykenee helposti vetämään vähintään kymmenen kertaa leukaa vain parin kuukauden harjoittelulla, vaikka aloittaisi treenauksen täysin lihaksettomasta kukkakepistä. Tällaisessa populaatiossa sukua jatkamaan valikoituisivat parhaiten ne miehet, joissa lahjakkuus voimaan yhdistyisi toiseen ominaisuuteen eli sinnikyyteen harjoitella. Ensimmäinen ominaispiirre eli voimapotentiaali lienee selvästi geneettinen, kun taas sinnikkyys harjoitteluun on ainakin osin ympäristötekijöiden tulosta, jos kohta ehkä osittain geneettinen sekin.

On selvästi hyväksyttävä, että ominaisuudet ovat ainakin osittain geneettisiä. Samoin on itsestään selvää, että erilainen ympäristö asettaa erilaisia vaatimuksia, jotka taas vaikuttavat pitkällä aikajänteellä populaation genetiikkaan. Tältä pohjalta voi lähteä tarkastelemaan, millainen toimintaympäristö milläkin ihmispopulaatiolla on ollut ja mitä seurauksia siitä olisi pitänyt olla.

On kuitenkin huomautettava, että alkupopulaation genetiikka määräytyy osin sattumalla. Mikäli populaatiolle olisi jostain syystä hyödyksi sinisilmäisyys, mutta alkupopulaatiossa kaikki yksilöt ovat genotyypiltään pelkästään ruskeasilmäisyyden geeniä kantavia, ei populaatioon kehity sinisilmäisyyttä muutoin kuin sattumalta mutaation kautta, joka saattaa viedä satoja sukupolvia. Sattuma vaikuttaa erityisesti silloin, kun alkuperäinen populaatio periytyy vain vähäisistä esi-isistä. Esimerkiksi vain noin 300 asukkaan eristyneellä Tristan da Cunhan saarella esiintyy hyvin paljon astmaa, koska sattumalta kolmella alkuperäisistä brittisiirtolaisista sattui olemaan astma.
Joskus pienessä alkupopulaatiossa saattaa olla satunnaisia geneettisiä piirteitä, jotka osoittautuvat sukupolvia myöhemmin lottovoitoksi. Esimerkiksi Polynesian saaret on aikoinaan asutettu muutaman kanootillisen liikaväestön lähettämisellä etsimään uutta saarta - tai hukkumaan matkalla. Samoalle sattui ilmeisesti osumaan kanootillinen, jossa yhdistyi geneettinen taipumus suurikokoisuuteen ja nopeuteen. On ainakin aika vaikeaa kuvitella, että jostain syystä Polynesian olosuhteissa nämä ominaisuudet olisivat erityisen hyödyllisiä, vaan ne johtuvat lähes puhtaasti sattumasta. Maailmassa on alle satatuhatta ihmistä, jotka ovat perimältään Amerikan Samoalta, mutta heistä kolmekymmentä pelaa amerikkalaista jalkapalloa NFL:ssä - lähes joukkueellinen. Suhteessa muuhun USA:n väestöön samoalaisilla on noin 50-kertainen yliedustus. Ja onhan naisten kiekonheiton maailmanmestari Beatrice Faumuina myös etninen samoalainen, vaikka edustikin Uutta-Seelantia, kun taas moukarinheiton MM-pronssinainen Lisa Misipeka edusti Amerikan Samoaa.

Aloituspopulaatio on siis enemmän tai vähemmän satunnainen. On kuitenkin ymmärrettävää odottaa, että tiettyihin olosuhteisiin päätyvästä geenipoolista valikoituvat hieman useammin jatkoon sellaiset yksilöt, jotka omaavat kyseiseen ympäristöön paremmin sopivat geenit. Olisi melkoinen yllätys, jos Grönlantia asuttaisivat tummaihoiset, pitkät ja hoikat nubat ja Sudanin paahtavan kuumia aavikkoseutuja paksuun rasvakerrokseen taipuvaiset vahvarakenteiset inuiitit. Vaikeampaa on hyväksyä se, että asuinseudut ja kulttuurit vaikuttavat ihmisten henkisiin ominaisuuksiin. Mutta yritetäänpä muutamalla esimerkillä - sopii yrittää arvata mihin viitataan ja osuuko kohdalleen.

1) Kuvitellaan yhteisö, jossa tärkeää on normin noudattaminen. Sooloilijoita katsotaan karsaasti ja heidät karkoitetaan yhteisön ulkopuolelle tai poistetaan geenipoolista teloittamalla. Esiintyisikö tällaisessa yhteisössä runsaasti ADHD:tä? Aika ilmeistä on se, että yhteisön jäsenet kehittyisivät laumasieluiseen suuntaan, niin hyvässä kuin pahassakin.

2) Otetaan yhteisö, joka arvostaa suuresti opillista sivistystä tai ylipäätään opiskelua, vaikka se olisikin yhteisön teknisen tai henkisen kehityksen kannalta hyödytöntä. Siinä vanhempien velvollisuus on opettaa lapsensa lukemaan ja kouluttaa heitä säännöllisesti. Ne, jotka eivät tässä menesty, karsiutuvat varmasti enenevissä määrin geenipoolista ja yhteisön jäsenet kehittyisivät keskimääräistä opinhaluisemmiksi.

3) Yhteisö, joka elää ankarissa luonnonoloissa harvaan asutulla seudulla. Seutu, jossa tuntemattoman kohtaaminen ilman todistajia mahdollistaisi helpon ryöstömurhan. Mutta kuten antropologit ovat laskeneet, tällaisten tiheä esiintyminen tuhoaisi yhteisön ja voimakkaampi naapuriyhteisö kykenisi asuttamaan alueen. Niinpä yhteisössä kehittyy luottamus tuntemattomiin, ehkä hieman kyräilevä ja juro asenne, mutta kuitenkin usko siihen, että ihmisiin voi luottaa. Geneettisesti tätä voisi kutsua sinisilmäisyydeksi, kuvaannollisessa mielessä.

4) Yhteisö, joka on edelliselle esimerkille tietyssä mielessä vastakkainen eli sitoutunut omaan kyläänsä tai perheeseensä asutuksen ollessa tiheää. Tällöin on ymmärrettävää, että luotetaan vain lähimpiin ja koska muut koetaan kilpailijoiksi, heiltä yritetään hankkia resursseja väkivallalla tai varkauksilla. Jos on olemassa geneettinen ominaisuus, joka altistaa huijaamiseen ja epärehellisyyteen (aivan kuten edellisessä esimerkissä, jossa piti kuvitella tälle vastakkainen geneettinen ominaisuus), se varmasti yleistyy yhteisössä jossa sen esiintyminen on hyödyllistä.

Ja ratkaisut tehtäviin:

1) Itäaasialainen, esimerkiksi japanilainen yhteisö on paikka, jossa kasvojen säilyttäminen on kaikkein tärkeintä eikä normista poikkeamista sallita. Ja kyllä, Japanissa ADHD:tä on vähiten maailmassa ainakin joidenkin tutkimusten mukaan.

2) Juutalaisessa kulttuurissa isän velvollisuus on opettaa poikiaan (jotkut opettavat myös tyttäriään) ja seuraukset näkyvät. Nobelisteissa juutalaisia on niin että päät yhteen kolisevat. Muistelen lukeneeni jostakin, että muinaisina aikoina fiksuimmat laitettiin rabbeiksi ja olivat eniten moniavioisia, jolloin kyseiset geenit olisivat yleistyneet entisestään.

3) Nyt olemme Suomessa. Jos suomalaiset jostain luonteenpiirteestään maailmalla tunnetaan, niin se on sinisilmäisyys. Meitä pidetään helposti huijattavina, jos kohta myös luotettavina. Tähän voidaan tietysti todeta, että sama piirre on muillakin skandinaaveilla ja tuntemattoman auttaminen on kenties voimakkainta inuiteilla. Vastaväitteitä esiintyy venäläisten suhteen, jotka ovat eläneet samoissa olosuhteissa mutta tunnetaan huijaamisesta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa tuntemattomien suhteen; venäläiset ovat vieraanvaraisia ja ystävällisiä tuntemattomille. Huijaaminen on suunnitelmallista toimintaa, ei satunnaista. Lisäksi venäläinen yhteiskunta turpeeseen sidottuine maaorjineen on ollut hyvin erilainen muihin pohjoisiin alueisiin nähden, mikä on aiheuttanut toisenlaista valintapainetta.

4) Arabeilla on sanonta: minä veljeäni vastaan, minä veljeni kanssa serkkuani vastaan, minä serkkuni kanssa heimoani vastaan, minä heimoni kanssa kansaani vastaan. Merkitystä ei ole oikealla ja väärällä, vaan sillä kuka on läheisempi eli tribaalisuudella. Seurauksena on valehtelevien selkäänpuukottajien yhteiskunta, joka pysyy jotenkuten kasassa vain heimosidonnaisuuden takia tuottamatta mitään edistystä.

Edellisistä esimerkeistä kaksi ensimmäistä eli individialistisuuteen ja älykkyyteen liittyvien periytyminen ovat helpompia hyväksyä. Johan tähän riittää eläinmaailman tarkastelu; on olemassa sekä laumassa että yksin eläviä lajeja ja tämä on varmasti geeneissä. Samoin älykkyyden periytyminen on ilmeistä, sillä muussa tapauksessa sirkuksessa voisivat esiintyä vaikka sammakot koirien sijaan. On itsestään selvää, että ihmispopulaatioiden välillä on näissä seikoissa eroja.

Sen sijaan on vaikeampaa tietää, ovatko luonteenpiirteet pelkästään kulttuurisidonnaisia vai onko mahdollisesti kysessä geneettinen ero. Luultavasti molemmat vaikuttavat, mutta missä suhteessa, on epäselvää. Tällä ei kuitenkaan ole teoreettista merkitystä sen kannalta, vaikuttaako yhteiskunta tietynlaisten luonteenpiirteiden yleistymiseen ja muiden harvinaistumiseen. Jos luonteenpiirteet ovat edes pieneltä osaltaan perinnöllisiä, totta kai valintapaine vaikuttaa niiden esiintymistiheyteen.

Joskus yhteiskunta itsessään voi vaikuttaa geneettiseen rakenteeseensa. Muistellaan esimerkiksi punakhmerien terroria, joka pyyhkäisi pois käytännössä koko Kamputsean älymystön. Lähempääkin löytyy esimerkki: miksi ihmeessä Venäjällä ei ole syntynyt alkutuotantoa merkittävämpää teollisuutta, vaikka kommunismin aikana tuotantoa kuitenkin oli ja ennen muuta 1900-luvun alussa Venäjän teollistuminen oli jo hyvässä vauhdissa? Jotain tekemistä asialla voi olla sen kanssa, että kaikki yritteliäät vietiin gulagiin. Sukuaan jatkamaan jääneistä enemmistö oli vaarattomia ja kuuliaisia. Kuinkahan paljon Venäjän keskimääräinen ÄO laski tuossa prosessissa? Onneksi kommunismin tehottumuus pelasti edes jotakin.

Joissain erikoisissa tapauksissa seuraukset ovat todella odottamattomat. Yhdysvalloissa tämä on satiirikkoa huvittavalla tavalla nähtävissä. Aasialaiset siirtolaiset ovat usein tulleet maahan siten, että suvun fiksuimmalle on kerätty matkarahat. Tai sitten omassa maassaan akateemisesti menestynyt yksilö on muuttanut yhdysvaltalaiseen yliopistoon luennoitsijaksi. Eli muutenkin varsin fiksuista väestöryhmistä keskimäärin parempi aines on valikoitunut sinne. Seuraukset ovat havaittavissa kaikissa testeissä legendaarisesta SAT:stä lähtien: järjestelmällisesti (itä)aasialaistaustaiset saavat keskimäärin parhaat tulokset, jonkin verran eurooppalaista väestöä paremmat. Hyvin kaukana perässä tulevat sitten afroamerikkalaiset. Jotka, kuten aasialaiset, eivät myöskään ole omasta alkuperäisryhmästään edustava otos. Vastoin yleistä luuloa eurooppalaiset eivät vanginneet orjia Afrikasta kuin aniharvoin. Todellisuudessa orjat nappasivat muut afrikkalaiset ja myivät nämä eurooppalaisille. Voi vapaasti arvata, että jos ja kun orjakauppiaiden vangiksi joutuneiden älyllisessä kapasiteetissa oli poikkeamaa normiväestöön, mahtoiko poikkeama olla fiksumpaan vai tyhmempään suuntaan? Tämän jälkeen orjat rahdattiin Atlantin yli, jolloin matkasta selvisi todennäköisemmin, jos sattui olemaan fyysisesti sitkeä. Orjaplantaasilla taas arvostettiin varmaan muita ominaisuuksia kuin älyllistä kapasiteettia, jolloin jalostustyössä - kyllä, luitte oikein ja jos ette usko, klikatkaa linkkiä - suosittiin samoja ominaisuuksia kuin työhevosilla. Seuraukset näkyvät siinä, että luultavasti Yhdysvaltojen musta väestö poikkeaa Länsi-Afrikan väestöstä älyllisesti siinä missä Yhdysvaltojen aasialaisväestö Itä-Aasian väestöstä. Tosin eri suuntaan.

Eri ihmisryhmiin kuuluvien eroista, olivatpa ne älyllisiä, fyysisiä tai luonteessa, geneettisiä tai kulttuurillisia, on voitava keskustella vapaasti. Se, että sanoo kaksimetristen olevan keskimäärin parempia koripalloilijoita kuin 170-senttisten, ei tarkoita että 170-senttisiltä kiellettäisiin koripallon peluu eikä edes sitä, että kaksimetrinen valittaisiin joukkueeseen, vaikka hän olisi 170-senttistä huonompi pelaaja.

Uutiskatsaus 52/2019

1. Ura putkessa

Viron sisäministeri sai vihat niskaansa naureskeltuaan sille, että "myyjätyttösestä tuli Suomen pääministeri". Seurasi melkoinen tahallaan väärinymmärtämisten ja anteeksipyyntöjen kavalkadi. Närkästyttiin, kun luultiin sisäministerin mukamas halveksuneen myyjätyötä. Ainakin itse tulkitsin lausunnon siten, että siinä ei kritisoitu pääministerin myyjätyön kokemusta, vaan sitä, että työkokemus rajoittui myyjätyöhön. On positiivinen asia, jos pääministeri on nuoruudessaan tehnyt oikeitakin töitä. Sen sijaan on erittäin negatiivinen asia, jos pääministerin työkokemus rajoittuu myyntityöhön ja pariin harjoittelupaikkaan, kuten nyt on asiaintila.
Tuoreessa pääministeri Sanna Marinissa hämmästyttää kyllä kaikkein eniten se, että häntä kehutaan fiksuksi ja nopeaksi oppimaan. Fiksuus ja oppimiskyky ovat tietysti riippuvaisia siitä, millaisesta perusjoukosta populaatio koostuu. SDP:n pääministerikisan yhteydessä media oli kaivanut esiin kilpailijoiden YO-todistukset. Ei Lindtmaninkaan todistus häävi ollut, mutta Marinin todistuksessa oli lyhyestä matematiikasta cum laude. Oli siellä sentään kiitettävät reaalista ja äidinkielestä, kielitaidosta näyttöinä olivat englannin M ja ruotsin A. Mutta tuo lyhyen matikan cum laude. Kyllähän sen tiesi, että lyhyen matikan taso on romahtanut omista kouluajoista, mutta piti oikein googlettaa esiin Sannan tekemä koe ja pisterajat. Niistä saattoi todeta, että cum laudeen vaadittiin kolme tehtävää oikein ja yksi säälipiste neljännestä. Magnaan olisi vaadittu neljä ja puoli tehtävää oikein. Melkein puolet eli seitsemän tehtävää oli prosenttilaskuja ja ne osaamalla olisi tullut kiitettävä. Meillä on siis prosenttilaskentaa osaamaton pääministeri. Hyvä luoja. Tuosta kokeesta saa kuka tahansa lukiota käymätön täysijärkinen jo pelkällä yleissivistyksellä kolme tehtävää oikein. Istumalla kokeen kuuden tunnin kestoajan pulpetissa ei voi olla saamatta cum laudeen vaadittavia pisteitä, sillä ikävystyminen pakottaa kirjoittamaan paperille tarvittavat suoritukset. Jos Marin olisi fiksu, hän olisi saanut tuosta kokeesta kiitettävän vaikka kolmen promillen kännissä. Niin, ja mitenkäs se kielitaito? Näytöt ovat vain kahdesta kielestä ja nekään eivät ole kummoiset. Tosin äidinkielen eximia vihjaa, että näppärällä paskanpuhumisella pystyy aika pitkälti kompensoimaan substanssin puuttumista, mutta tämäkin onnistuu siis vain suomeksi.
Sunnuntaisin on jumalanpalveluksissa tapana pyytää hallitukselle viisautta heidän päätöksiinsä. Harvemmin on esitetty tarpeellisempaa pyyntöä.


2. Rautaa rajalle

Vihreiden johtava ajattelijaguru (olette varmaan kuulleet vertauksen maailman pisimmästä kääpiöstä) Osmo Soininvaara kirjoitti blogissaan, että ilmastonmuutoksen takia tulee massiivisia väestönsiirtoja. Suomeenkin tulee miljoonia ilmastopakolaisia "eikä siihen kysytä meiltä lupaa".
On sitä ennenkin oltu tänne tulossa ilman lupaa. Silloin on pysäytetty rajalle, tai ainakin kovasti yritetty. Vähän jouduttiin antamaan periksi, toistaiseksi silloiset yrittäjät miehittävät osaa Suomen alueesta. Jos tällä kertaa varauduttaisiin vähän paremmin, jookos? Ei tarvitsisi malli Cajanderin versiota 2, niin saataisiin maa pidettyä omilla.
Surkuhupaisinta näissä maalailuissa on se, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa. Jokainen tänne tuleva kehitysmaalainen moninkertaistaa kulutuksensa ja tuhoaa maapalloa entistä enemmän. Myös siksi, että väestöpaineen purkautuessa hillitön väestönkasvu voi jatkua yhä pidempään. 1980-luvulla pelättiin etiopialaisten kuolevan nälkään ja nyt, vain 30 vuotta myöhemmin maan väkiluku on kolminkertaistunut.
Soininvaara ilmoitti myös, että Intia tuhoutuu vesipulaan, kun jäätiköt sulavat. Himalajan jäätiköiden yhteenlaskettu tilavuus on arvion mukaan 2955-4737 kuutiokilometriä. Sovitaan että se on tuo maksimiarvo. Pelkästään Ganges-joen keskimääräinen virtaama on 16648 kuutiometriä sekunnissa. Yksinkertaisella jakolaskulla selviää, että jäätiköiden sulaminen ylläpitäisi Gangesia hyvin tarkkaan yhdeksän vuotta. Gangesin valuma-alue (hieman yli miljoona neliökilometriä) muodostaa ehkä yhdeksäsosan Himalajan jäätiköiden valuma-alueesta eli noin karkeasti arvioiden kaikkien jäätiköiden yhtäaikaisesta sulamisesta tuleva vesi ylläpitäisi jokien virtaamaa noin vuoden. Eiköhän suurin osa Intian ja kumppaneiden vedestä ole peräisin monsuunisateista eikä jäätiköistä. Eikä tietääkseni maan keinokastelu ole kovin korkealla tasolla, kyllä pelloille vesi saadaan enimmäkseen sateista. Ei Intiaan tarvitse montaa patoa rakentaa, niin kuivan kauden vesiongelma on ratkaistu.


3. Kululaskelma

Vantaan kaupunki sai EU:lta 400 000 euron avustuksen mamunuorison liikunnan tukemiseen. Vaan mitä sitten tapahtuikaan?
Ensin perustettiin hanketta varten organisaatio, johon Vantaan Liikuntapalvelujen lisäksi tulivat mukaan Helsinki Business College ja tutkimus/koulutusorganisaatioita neljästä eri maasta.
Toiseksi hommattiin projektia varten työntekijät, joiden palkkakuluihin meni kolme neljäsosaa avustuksesta. Jäljelle jäi 100000 euroa.
Kolmanneksi järjestettiin suunnitteluseminaareja Bulgariassa, Italiassa ja Suomessa. Näihin hallinnointikuluihin kului seitsemänkymmentätuhatta. Jäljelle jäi 30000 euroa.
Neljänneksi jäljelle jääneet rahat jaettiin viiden maan kesken. Niinpä Vantaalle jäi varsinaisiin järjestelyihin 5000 euroa. (Jos jakaa 30000 viidellä, saadaan kylläkin 6000 euroa, mutta ei liene enää tässä vaiheessa kenellekään yllätys, jos rahaa katoaa jäljettömiin. Itse asiassa sitä hävisi yllättävän vähän.)
Viidenneksi päästiinkin järjestämään itse tapahtumaa. Vantaan maratonin yhteyteen järjestettiin Mini Fun Run -juoksutapahtuma, jonka osanottomaksu oli 20 euroa, mutta mamuille ilmainen. Juostava matka oli kaksi kilometriä. Osanottajia oli lehtiuutisen mukaan kuusikymmentä. Kun laskee tuloksista, niin hyvällä tahdollakin saa pyöriteltyä osanottajien nimien perusteella noin tusinan verran ei-suomalaisia nimiä.
Jonkin verran juoksutapahtumissa pyörineenä voin vakuuttaa, että viidentuhannen euron budjetti vain kuudenkymmenen juoksijan tapahtumaan on aika lailla ylimitoitettu, etenkin kun huomioi kyseisen tapahtuman olleen jo valmiiksi organisoidun Vantaan maratonin kuokkavieraana. Mutta on toisaalta turha ihmetellä vaivaisen viidentuhannen euron katoamista, koska se on vain hieman yli prosentti kokonaismäärästä.


4. Niin on jos siltä näyttää

Muutama poikkeusyksilö, jotka ovat sopeutuneet sivistyneeseen yhteiskuntaan ansiokkaasti, aukaisi suunsa kulttuurieroista. Hämmentävää on se, että saa ihan vanhamediasta lukea näin suorasukaista puhetta.


5. Oi maamme, Somalia, synnyinmaa...

"Tutkimus" "osoitti", että somalialaiset Suomessa asuvat pitävät Suomea keskimäärin suuremmassa arvossa kuin muut ulkomaalaiset. Tutkimus perustuu tutkittavien omiin ilmoituksiin ja kuten hyvin tiedämme, somalit puhuvat aina totta. Jos ette usko niin Husu Husseinia voi tässä yhteydessä pitää luotettavana lähteenä.


6. On lapsi saapunut maahamme

Ensimmäiset Al-Holin leirin tulevat kansantalouden paikkaajat ovat saapuneet maahamme. Symbolisesti tämä tapahtui joulun tienoilla. Aivan kuten Palestiinassa parituhatta vuotta sitten. Odottelemme josko historia toistaisi itseään ja nämäkin lapsoset saisivat aikuistuttuaan maan pois raiteiltaan aiheuttamalla uskonnollisten näkemystensä takia sekasortoa.
Vanhemman lapsen molemmat vanhemmat ovat kuolleet, nuoremmalla on isä ilmeisesti yhä elossa vaan eipä ole huoltajuusvelvoitteitaan täyttänyt. Kuten ei sen vanhemman lapsen isäkään, eikä hänenkään Afrikasta Suomeen päästetty isänsäkään. Näkeekö joku tässä jonkinlaista johdonmukaista selitystä siihen, miksi tietynlaiset yhteiskunnat eivät oikein onnistu?
Lasten asioissa tulisi noudattaa vanhempien tahtoa, myös postuumisti. Näiden lasten vanhemmat ovat halunneet lastensa kasvavan islamilaisessa valtiossa, koska kokivat Suomen soveltumattomaksi kasvuympäristöksi. Samoin kuin muidenkin tänne tulossa olevien lasten vanhemmat. Jos lähtee Suomesta eikä kunnioita länsimaisia arvoja, paluuta ei pitäisi olla. On kuitenkin todennäköistä, että tästä se ketsuppipullon tukko avautui ja kohta charterlentoja Lähi-idästä järjestetään kiihtyvässä määrin.
Kirjoitin jo kuusi vuotta sitten: "Suomesta on lähdetty Syyriaan sotimaan. Kyseessä on pelkästään positiivinen asia. Negatiivinen siitä tulee vasta sitten, jos lähtijät palaavat Suomeen." Ei toisaalta tarvittu kovin suuria ennustajan lahjoja siihen että arvasi näin tapahtuvan.


7. Monikulttuurisuus on rikkaus - ainakin kontissa

Albaanirikollisuus rantautui Suomeen - tai siis tarkemmin sanoen sen uudenlainen muoto, vanhanlaisia pikkurötöstelyjä ja murhia tässä on koettu jo pitkään. Brasiliassa piilotettiin tavalliseen konttiin huumeita ja kontin saavuttua Suomeen aseistautuneet ryöstäjät kävivät aukomassa sen varastolla. Tällä kertaa poliisi ehti kuitenkin väliin.
Eikö rikoslakiin saataisi pykälää "maahantulo rikollisessa tarkoituksessa", jolloin tuomiot voitaisiin automaattisesti kaksinkertaistaa. Hillitsisi jossain määrin tällaista toimintaa. Vielä paremmin rikollista maahantuloa hillitsisi niskalaukaus pikaoikeuden jälkeen, mutta siihen ei ainakaan vielä olla menossa.


8. Häpeää on monenlaista

Spice Girls -hallituksen pääministeri Sanna Marin oli sitä mieltä että kokoomuksen pitäisi hävetä. Enpä olisi uskonut että löytyy asia jossa pääministeri on noin selkeästi oikeassa. Tosin siinä mitä pitäisi hävetä, hän oli väärässä.
(Huomautus: Se että kutsun hallitusta Spice Girls -hallitukseksi, ei ole millään lailla moite hallituksen sukupuolijakaumaa kohtaan. Jos hallitus koostuisi yhtä lailla pihalla olevista pojannulikoista, kutsuisin sitä New Kids on the Block -hallitukseksi.)


9. Pertin historiatunti

MC Tsuhnan presidentti Pertti oli saanut käsiinsä J.E. Salomaan teoksen Yleinen kasvatusoppi, painettu 1943. Poimitaan pari osuvaa lainausta:
"Itsenäisyysviettiin liittyy suomalaisilla palava isänmaanrakkaus. Siitä puhuu vakuuttavaa kieltä historiamme, sekä etäinen että läheinen. Siitä saa myös kansallinen kasvatuksemme vahvan tuen. Siitä on lähdettävä ja siihen aina vedottava. Sen tähden isänmaallisen näkökohdan tulee olla määräävänä kaikessa kasvatuksessa. Koulun opetusaines ja työskentelytapa on niin järjestettävä, että suomalaisen olemuksen perusominaisuus, itsenäisyysvietti ohjautuu kansalliseen ja isänmaalliseen suuntaan. Tämä edellyttää mm. että opetusaines valitaan isänmaaperiaatteen mukaisesti, että siinä on keskeinen asema äidinkielellä ja Suomen historialla, nimenomaan sellaisella historialla, joka opettaa ymmärtämään kansamme nykyisiä oloja ja laitoksia. Isänmaaperiaatetta tässä ei kuitenkaan saa käsittää ahtaasti, vaan on muistettava, että isänmaahan sisältyy myös sen kulttuuri, sen suhteet muihin maihin jne."
Tälle pohjalle on nykyinen vauras maamme rakennettu. Sen rakentaminen vei kymmeniä vuosia. Kuten hyvin tiedetään, rakentaminen vie aikansa mutta romuttaminen onnistuu huomattavasti nopeammin. Uuden ja paremman rakentaminen raunioiden paikalle on kaikkein vaativin prosessi ja vaatii sitä, että päättäviin asemiin tulevat kyvykkäät henkilöt. Siitäkin Salomaalla - itse ankaran lapsuuden kokeneella miehellä - on sanansa sanottavana, toivottavasti nykyhallitus lukee tämän ja pysähtyy hetkeksi miettimään omaa asemaansa:
"Mutta jos ihminen ei tavoittele muuta kuin mainetta tai valtaa, niin hänen luonteensa jää eheydestään huolimatta karkeaksi ja vajavaiseksi. ... Tällaisesta kunnianhimon vaikutuksesta voi saada loppumattomasti esimerkkejä varsinkin poliittisesta elämästä. Monien valtiollisessa elämässä vaikuttavien poliitikkojen naiivi itsekkyys on poliittisen elämän pahimpia myrkyttäjiä. Liioittelematta saatettaneen sanoa, että kaiken poliittisen elämän vaikein ongelma on, miten siinä voisivat saavuttaa vaikutusvaltaa kyvykkäät henkilöt, jotka eivät ole tällä tavalla naiivisti kunnianhimoisia eli henkilöt, jotka olisivat valmiit muista vaikuttimista kuin kehittymättömästä kunnianhimosta kantamaa poliittisen elämän raskasta kuormaa. Sillä kuten jo Platon totesi, usein ne, jotka eivät kykene hallitsemaan, haluavat hallita, kun taas ne, jotka kykenevät hallitsemaan, eivät halua hallita."
Itse totesin samaan tapaan kuusi vuotta sitten: "Kaikkien yhteiskuntien suurin ongelma on se, että kyvykkyys tehdä viisaita päätöksiä ei korreloi kovinkaan voimakkaasti päättäviin asemiin etenemiseen vaadittavan lahjakkuuden kanssa."


10. Rahat kierrätettävä valtion kautta

Hesarin yleisönosastossa oli erinomainen kirjoitus päivähoidosta. Neljän lapsen äiti totesi päiväkotirallin olevan raskasta. Voin kokemuksesta vakuuttaa, että tosi on. Hän tarjosi ratkaisuksi lastenhoitajan palkkaamista kotiin. Tästäkin voin kokemuksesta sanoa, että kalliiksi tulee ja byrokratiariesa on melkoinen. Kuitenkin on ilmeistä, että yhteiskunnalle kotiin palkattu lastenhoitaja olisi halvempi ratkaisu - päivähoidon kiinteät kustannukset poistuisivat. Kyseessä on poliittinen päätös, jossa sosiaalidemokraattinen periaate totesi joskus 1970-luvulla "piikomisen" oleva ihmisarvolle sopimatonta. Niinpä kotiapulainen-lastenhoitaja -yhdistelmä ajettiin verotuksellisin keinoin de facto mahdottomaksi. Ilmeisesti ihmisarvolle soveliaampaa on työskennellä laitoksessa kuin kodissa.
Kirjoituksessa viitataan yksityisen hoidon tukeen vaihtoehtona. Tämä on tietysti totta, mutta suurelta osin rahan turhaa kierrätystä sekin. Veroastetta keventämällä ja poistamalla päivähoidon subentoinnin kotihoitoon nähden, tekemällä kotiapulaistyön verotuksellisesti mahdolliseksi ja hyödyntämällä työvoimareserviä tehokkaammin päästäisiin sekä yhteiskunnallisesti että taloudellisesti parempaan lopputulokseen.


11. Hinnalla millä hyvänsä

Finnkampen eli Ruotsi-ottelu on nyt järjestetty pariin kertaan Tampereella olympiastadionin remontin takia. Nyt SUL:n puheenjohtaja Sami Itani väläytti mahdollisuutta, että ottelu pysyisi edelleen Tampereella, vaikka stadikan remppa valmistuukin. Tästä ärähtivät ex-ministeri Paavo Arhinmäki ja Helsingin pormestariduo Vapaavuori-Razmyar.
Ihan tiedoksi, että tyhmä ei ole se joka pyytää vaan se joka maksaa. Ja jos ei maksa, niin silloin voi epäillä että tyhmä on ollut se joka pyytää liikaa. Olympiastadionin vuokra on pompannut niin pilviin ja Ratina on siihen verrattuna niin halpa, että viivan alle jää taatusti enemmän rahaa Tampereelta. Jotenkin uskoisin että kauppatieteiden tohtori Itani on osannut tämän laskea varsin helposti. Toivotaan että nuorella puheenjohtajalla pokka pitää ja saadaan joko stadikan vuokra alennettua sopuhintaan tai sitten pysytään Ratinalla. Tosin minulla ei ole syytä epäillä Itanin pokkaa: muistan vieläkin kuinka nauroin kippurassa eräissä Kalevan Kisoissa, kun nykyinen pj ilmestyi kymmenottelun päätyttyä paikalliseen ravintolaan syömään kisa-asu päällä ja numerolappu edelleen selässä käymättä välillä suihkussa.


12. Jousikengät

Eliud Kipchoge juoksi epävirallisessa ennätyskokeessa maratonin alle kahden tunnin. Seurasin suoritusta livelähetyksessä. Kipchoge eteni tyylilleen uskollisena kuin kone. Erittäin analyyttisena ja fiksuna juoksijana Kipchoge tiesi, kuinka homma tehdään. Mutta tosiasia on myös se, että kaksikymmentä vuotta sitten samoissa oloissa samanlaisin järjestelyin nykykuntoinen Kipchoge olisi juossut arvioni mukaan noin 2.02 ja osia.
On tultu kauas siitä ajasta, kun allekirjoittanut juoksi maratonia saman mallin kengillä kuin olympiavoittaja. Eroa oli vain kengännumerossa, kaupan hyllyltä löytyi täsmälleen samaa mallia ja hintalappu oli satasen luokkaa. Nike on kehittänyt kengät, joiden hiilikuitumainen jousirakenne näkyy jopa Kipchogen huippuunsa hiotussa askeleessa - se on muuttunut selvästi pomppivammaksi jopa muutaman viime vuoden aikana, puhumattakaan sitten siitä Kipchogesta joka viisitoista vuotta sitten voitti MM-kultaa vitosella. Vuosi vuodelta kengän jousto-ominaisuus on muuttunut tehokkaammaksi.
Jaakko Nieminen arvioi nykykenkien parantavan aikaa noin kaksi-kolme minuuttia. Olen samalla kannalla. Linkatussa Urheilulehden jutussa puhutaan ME:n kehityksestä, joka sekin on ollut rajua viime vuosina. Noin kahdenkymmenen vuoden aikana 1988-2007 ME parani alle kaksi minuuttia. Nyt se on noin kymmenessä vuodessa 2007-2018 parantunut yli neljä minuuttia. Juuri tänä ajanjaksona huippukenkä on muuttunut satasen parista moninkertaiseen hintaan ja sen kestoaika pienentynyt murto-osaan - huippuparilla voi juosta käytännössä vain yhden kisan. Mutta ME:n kehitys on satunnaista, kyseessä on vain yksi huippusuoritus. Paljon raaempaa dataa on luettavissa maailmantilastoista. Verrataan maailmantilastoja tänä vuonna ja suluissa vuonna 2006 eli juuri ennen tiheitten ennätysparannusten alkuvuotta: 10. paras aika on 2:04:11 (2:07:14), 20. paras 2:05:02 (2:08:03), 50. paras 2:06:22 (2:09:41), 100. paras 2:07:58 (2:10:57), 200. paras 2:09:58 (2:13:01), 500. paras 2:12:57 (2:16:35) ja 1000. paras 2:17:31 (2:21:14).
Äkkiseltään näyttää siltä, että varsin johdonmukaista. Joka kohdassa kehitys on ollut 3-4 minuuttia. Mutta tarkemmin katsoen löytyy ero. Sijoituskehityksen tulisi olla logaritmisesti toimivaa eli jos nykypäivään 1000. paras olisi 13 vuotta sitten ollut 500. paras, niin 100. parhaan olisi pitänyt olla 50. paras jne. Vaan kuinkas onkaan?
Tämän vuoden maailmantilaston 1000. paras olisi vuonna 2006 ollut 597. (suhdeluku 0,597), 500. paras 195. (suhdeluku 0,390), 200. paras 55 (suhdeluku 0,275)., 100. paras 18 (suhdeluku 0,180)., 50. paras 2 (suhdeluku 0,040). ja sitä edeltävät kärjessä, jolloin suhdeluvun laskeminen ei ole mielekästä. Itse asiassa tänä vuonna peräti 33 juoksijaa alitti vuoden 2006 kärkiajan 2:05:56 eli suhdeluvuksi 33. sijalle voidaan laskea 0,030. Kuten nähdään, muutos ei ole ollut logaritmista vaan huippu on kehittynyt voimakkaammin kuin massa. Tämä viittaa siihen, että huipulla on käytössä jotain mitä massalla ei ole. Eli paremmat kengät. Tämä ei ole se suunta, johon yleisurheilun tasa-arvoisena lajina tulisi kehittyä. Se on alentumassa huolestuttavalla tavalla välineurheilun tasolle. Ei tosin kovin vahvasti, sillä vanhollakin kengillä Kipchoge tietenkin päihittäisi kaikki muut paitsi ehkä kymmenkunta parasta, kun taas Iivo Niskanen ei pärjäisi tervatuilla puusuksilla edes piirikunnallisissa.
Kenkien merkitys näkyy siinäkin, että ratajuoksuissa ei ole ollut samanlaista tulosparannusta kuin maantiellä. Kenenisa Bekele juoksi 37-vuotiaana vain kahden sekunnin päähän Kipchogen maraton-ME:stä, vaikka ratajuoksuissa hänen ennätyksensä ovat viidentoista vuoden takaa. Omaa maratonennätystään hän paransi kolmen vuoden takaisesta puolitoista minuuttia. Kaiken järjen mukaan Bekelen kunnon pitäisi olla pari minuuttia silloista heikompi. Ero tulee kengistä.


Loppukevennys: Puskapissillä

Sananmukaisesti loppukevennys. Piti tarkistaa, että en vahingossa törmännyt vanhaan, aprillipäivänä julkaistuun juttuun. Toisaalta nykypäivänä ympäristönsuojeluun liittyvät innovaatiot ovat usein aivan liian epäuskottavia mennäkseen läpi aprillipiloina.
Varusmiesten maastokuseskelu on koettu ympäristöongelmaksi. Niinpä Porin Prikaatissa kokeiltiin marsseilla ja harjoituksissa mukana kuljetettavaa huussivaunua. Siinä jermut kusevat tuhka-kalkkiseokseen, josta neste haihdutetaan ensin lämpöpuhaltimilla pois. Lopputuloksena saatiin kuukaudessa noin 10-15 kiloa jauhemaista virtsaa, jota voidaan periaatteessa käyttää lannoitteena.
Mietitäänpä hetki ympäristövaikutuksia:
- vaunu vaati epäilemättä yhden polttomoottorilla käyvän ylimääräisen ajoneuvon harjoituksiin mukaan
- miten mahdettiin tuhka-kalkkiseos valmistaa ja kuljettaa paikan päälle?
- paljonko sähköä kului lämpöpuhallinten käyttöön?
Sanoisin että metsänlannoituksen ja ympäristösuojelun kannalta on huomattavasti parempi, että varusmiesjampat kusevat metsään kuten ennenkin. Aion myös henkilökohtaisesti jatkaa veden säästämistä hyödyntämällä suomalaisen miehen perusihmisoikeutta eli omalle pihalle kusemista, jos sattuu ulkona ollessa kusettamaan.
Kaiken huippu ja ikävin puoli asiassa oli se, että kyseistä tiivistettä ei voi käyttää elintarviketuotannossa eikä puutarhoissa, koska käytetty tuhka sisältää liikaa kadmiumia. Metsänlannoituksessa raja-arvo ei ylity, mutta siinä taas ei saa käyttää orgaanista perää olevaa ainetta.
Jutussa ei kerrottu, mitä lopputuotteelle tapahtui mutta en liiemmin hämmästelisi jos se olisi vedetty pöntöstä alas.