Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


lauantai 4. tammikuuta 2020

Uusinta: Aikahaamu

Lukijalle: Vuoden vaihtuessa uusitaan muistelma siitä, kuinka aika onkaan kulunut. Aikalaskelmat on päivitetty vastaamaan vuoden 2019 loppua ja joitakin vertailukohtia on muutettu paremman vaikutelman saamiseksi:

Riemastuttavassa nettisarjakuva xkcd:ssä oli äskettäin strippi otsikolla Aikahaamu. Siinä pariskunnalle ilmestyy kummittelemaan haamu, joka vertaa asioiden tapahtumisajankohtia nykyhetkeen. Haamun ensimmäinen repliikki on: Forrest Gump ilmestyi lähempänä Vietnamin sotaa kuin nykyhetkeä. Totta. Vietnamin sota päättyi 1975, Forrest Gump tuli 1994. Siis elokuva, kirja oli julkaistu jo 1986. Vietnamista Forrest Gumpiin 19 vuotta, Forrest Gumpista piirroksen julkaisuhetkeen 20 vuotta (nykyhetkeen 25 vuotta). Kuitenkin Forrest Gump tuntuu tapahtuneen vasta hetki sitten, Vietnam taas on esihistoriaa.

Tunsin itseni vanhaksi.

Mutta näin kai asiat menevät. Ne tapahtumat, joita on liian nuori muistamaan, ovat jotain kaukaista, ne jotka ovat olleet omassa lapsuudessa tai nuoruudessa, tuntuvat läheisiltä. Samoin kuin ne tapahtumat, jotka vaikuttavat yhä nykyhetkeen, vaikka olisivatkin kaukaista menneisyyttä. Adolf Hitleristä tuli valtakunnankansleri 86 vuotta sitten. Hitlerin tullessa kansleriksi oli kulunut 78 vuotta Lincolnin murhasta. Kuitenkin Lincoln tuntuu olevan täysin esihistoriaa verrattuna Hitleriin.

Tai vastaavasti nekin tapahtumat, jotka hyvin muistaa, vaikuttavat kaukaisilta verrattuina tuoreempiin, nykyhetkeen vaikuttaviin tapahtumiin. WTC:n kaksoistornien romahdus oli vasta äsken. Tai siis 18 vuotta sitten. Ensimmäinen Persianlahden sota käytiin vain kymmenen vuotta ennen WTC-iskua.

Jotkin aikavälit historiassa ovat vain uskomattomia. Esimerkiksi Kheopsin suuren pyramidin rakentamisesta (n. 2560 eaa) on pidempi aika Julius Caesariin (k. 44 eaa) kuin Caesarista nykyhetkeen. (2516 vuotta, 2065 vuotta)

Vaan lähdetäänpä aikamatkalle. Jos et seuraavassa listassa jotakin vertailukohtaa lukiessasi tunne itseäsi vanhaksi, olet luultavasti elänyt tynnyrissä tappi kiinni.

Stalinin kuolemasta (1953) Brezhnevin kuolemaan (1982) on lyhyempi aika kuin Brezhnevin kuolemasta nykyhetkeen. (29 vuotta, 37 vuotta)

Helsingin olympialaisista (1952) yleisurheilun ensimmäisiin MM-kisoihin (1983 Helsinki) on pidempi aika kuin MM-kisoista nykyhetkeen. (31 vuotta, 36 vuotta)

Muhammad Alin noususta raskaan sarjan maailmanmestariksi (1964) on pidempi aika nykyhetkeen kuin Jack Johnsonin mestarina olosta (hävisi tittelin 1915). (49 vuotta, 55 vuotta)

ETYK-konferenssista (1975) Suomen päätökseen liittyä EU:hun (1994) on lyhyempi aika kuin EU-päätöksestä nykyhetkeen. (19 vuotta, 25 vuotta)

Titanicin uppoamisesta (1912) on lyhyempi aika John F. Kennedyn murhaan (1963) kuin Kennedyn murhasta nykyhetkeen. (56 vuotta)

Buurisodasta (1899-1902) Korean sotaan (1950-53) on lyhyempi aika kuin Korean sodasta nykyhetkeen. (48 vuotta, 61 vuotta)

Tekstiviestin käyttöönotosta Suomessa (1996) on lyhyempi aika Facebookin avaamiseen (2004) kuin Facebookista nykyhetkeen. (8 vuotta, 15 vuotta)

Madonnan ensilevystä (1983) on lyhyempi aika Britney Spearsin Baby One More Timeen (1998) kuin Spearsista nykyhetkeen. (15 vuotta, 21 vuotta)

Sortokaudesta (1899) Kekkosen tuloon presidentiksi (1956) on lyhyempi aika kuin Kekkosen valinnasta nykyhetkeen. (57 vuotta, 63 vuotta)

Kekkosen erosta (1981) on lyhyempi aika Ahtisaaren presidenttikauden alkuun kuin Ahtisaaren presidenttikauden päättymisestä nykyhetkeen. (13 vuotta, 19 vuotta)

TV-sarja Dallasin päättymisestä (1991) on lyhyempi aika TV-sarja Lostin alkamiseen (2004) kuin Lostin alkamisesta nykyhetkeen. (13 vuotta, 15 vuotta)

Paavo Nurmen viimeisestä olympiavoitosta (1928) Lasse Virénin ensimmäisiin olympiavoittoihin (1972) on lyhyempi aika kuin Virénin olympiavoitoista nykyhetkeen. (44 vuotta, 47 vuotta)

Yhdysvaltain sisällissodan syttymisestä (1861) toisen maailmansodan syttymiseen (1939) on lyhyempi aika kuin toisen maailmansodan syttymisestä nykyhetkeen. (78 vuotta, 80 vuotta)

Toisen maailmansodan päättymisestä (1945) on lyhyempi aika Neuvostoliiton Afganistanin valtaukseen (1979) kuin Afganistanin valtauksesta nykyhetkeen. (34 vuotta, 40 vuotta)

Neuvostoliiton vetäytymisestä Afganistanista (1989) on lyhyempi aika USA:n hyökkäykseen Irakiin (2003) kuin Irakin sodasta nykyhetkeen. (14 vuotta, 16 vuotta)

Vuosituhannen vaihtumisesta (2000) on lyhyempi aika Lordin euroviisuvoittoon (2006) kuin Lordin voitosta nykyhetkeen. (6 vuotta, 13 vuotta)

Beatlesin hajoamisesta (1970) on lyhyempi aika Freddie Mercuryn kuolemaan (1991) kuin Mercuryn kuolemasta nykyhetkeen. (21 vuotta, 28 vuotta)

Neuvostoliiton hajoamisesta (1991) on lyhyempi aika euron käyttöönottoon (2002) kuin eurosta nykyhetkeen. (11 vuotta, 17 vuotta)

Säännöllisten televisiolähetysten aloittamisesta Suomessa (1957) on lyhyempi aika Microsoft Windowsin julkaisuun (1985) kuin Windowsin julkaisusta nykyhetkeen. (28 vuotta, 34 vuotta)

Waterloon taistelusta (1815) on lyhyempi aika ensimmäisen maailmansodan alkamiseen (1914) kuin ensimmäisestä maailmansodasta nykyhetkeen. (99 vuotta, 105 vuotta)

Commodore 64 -tietokoneen julkaisusta (1982) on lyhyempi aika ensimmäisen Harry Potter -kirjan julkaisuun (1997) kuin Potterista nykyhetkeen. (15 vuotta, 22 vuotta)

Tuulen viemää -elokuvan ensi-illasta (1939) Tähtien sota -elokuvan ensi-iltaan (1977) on lyhyempi aika kuin Tähtien sodan ensi-illasta nykyhetkeen (38 vuotta, 42 vuotta).

torstai 2. tammikuuta 2020

Sivallus CCCLX

Ryhdyn uskomaan kasvisruoan maukkauteen siinä vaiheessa kun tulee trendiksi mainostaa "kasviksilta maistuvaa lihaa".

keskiviikko 1. tammikuuta 2020

Vuosiraportti 2019


Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille!

Sekametelisopan kymmenes täysi kalenterivuosi on paketissa. Vuoden 2019 tilastoja Flagcounterin mukaan, suluissa vuoden 2018 vastaavat tiedot:
Vuoden aikana 122551 (131136) käyntiä eli 336 (359) / päivä.
Muutos edelliseen vuoteen -6,5 % (-2,6 %).
Vilkkain kuukausi tammikuu (elokuu), 11716 (13066), 9,6 % (10,0 %) kävijöistä.
Hiljaisin kuukausi lokakuu (helmikuu), 9036 (9303), 7,4 % (7,1 %) kävijöistä.
Vilkkain päivä 16.4 (30.7), 741 (799), 0,60 % (0,61 %) kävijöistä.
Hiljaisin päivä 21.6 (2.11), 189 (230), 0,15 % (0,18 %) kävijöistä.
Vilkkain viikonpäivä lauantai (tiistai), keskimäärin 397 (402), 16,8 % (15,9 %) kävijöistä.
Hiljaisin viikonpäivä perjantai (perjantai), keskimäärin 284 (306), 12,1 % (12,1 %) kävijöistä.

Kävijämäärät ovat pysyneet osittaisesta sapattivapaasta huolimatta melko samoina kuin viime vuonna. Olin vuoden alussa tuuminut, että ne varmaan laskevat noin kolmanneksella, lähes varmasti noin 20-50 prosenttia. Niin sitä erehtyy.
Koska Flagcounter on vaikuttanut epäluotettavalta, seurasin myös Bloggerin tilastoja. Se tilastoi 247015 käyntiä, mikä taas oli jopa reilun neljän prosentin kasvu viimevuotiseen (236845) nähden. Ota tästä nyt sitten selvää. Joka tapauksessa muutosta ei ole paljon, oli se sitten mihin suuntaan tahansa. Bloggerin mukaan kävijöitä on kuitenkin yli tuplasti Flagcounterin kertomaan nähden, 677 per päivä.

Perinteinen lainaus viimevuotisesta raportista:
Kommentoijille haluan esittää erityiskiitokset. Olen yrittänyt vastata useimpiin kommentteihin, vaikka vastaaminen siviili- ja työelämän kiireiden takia saattaakin viivästyä. Samoin saamiini sähköposteihin, joihin vastaaminen viivästyy yleensä vielä enemmän. Tässä yhteydessä kollektiivinen pahoitteluni kaikille niille blogisteille, joiden tekstejä luen mutta en ole kommentoinut läheskään niin paljon kuin haluaisin; en ehdi.

Kiitän nöyrimmin linkkauksista kaikkia blogiini linkanneita. Tässä yhteydessä haluan kiittää myös Salli Brownia, joka on lukenut jokaisen viikkojutun ennen sen julkaisemista. Tämä siitä huolimatta, että hän väittää vihkiessä puhutun vain myötä- ja vastoinkäymisistä mainitsematta tekstisensorina toimimisesta yhtään mitään.


Bloggerin tilastojen mukaan yksittäisistä viikkojutuista klikattiin eniten Ronald Reaganin esiintymistaitoa käsitellyttä juttua Reikani, Reikani... (2940).
Yli tuhanteen klikkaukseen pääsivät myös:
- vanhamedian haittamaahanmuuton valkopesua ruotinut kolumni (Imperiumin vastaisku 2651)
- eduskuntavaalien tuloksia käsitellyt analyysi, joka ennusti tulevan hallituskokoonpanon oikein (Vaalivalvojaiset, 1749)
- fiktio siitä, kuinka Suomessa sosialismia kiristetään (Hallitus on vankka, 1438)
- hallinnolle esitetty syytöspamfletti Suomen kansan elinmahdollisuuksien huonontamisesta (J'Accuse, 1319)
- maailman ainoaa todellista ongelmaa eli väestönkasvua käsitellyt analyysi (Irti rasismista, 1189)

Välihuomautuksista suosituin oli Keijo Kaarisateen mediakusetuksia mainostanut Arvot pohjalla (1440). Yli tuhat klikkausta saivat myös filosofisluonteiset Zen ja neuvottelun taito (1298) sekä Oikeassa ja väärässä (1156).

Uusinnoista eniten osumia keräsi Stalingrad (1355).

Eniten kommentteja tuli Sivallukseen CCLVII: "Asiallinen maahanmuuttokeskustelu on käytännössä mahdotonta siksi, että lähdettäessä poispäin totaalisesta typeryydestä rasismisyytösvyöhykkeen raja tulee vastaan reilusti ennen realismialuetta", 35 kappaletta.

Varsinaisia viikkojuttuja ehdin tänä vuonna kirjoittaa ennen helmikuun päätteeksi tapahtunutta "lopettamistani" yhdeksän, mukaanlukien kymmenvuotisen viikottaisen putken päättänyt jäähyväiskirjoitus. Sen jälkeen varsinaisia viikkojuttuja tuli seuraavan kymmenen kuukauden aikana kymmenen ja niistäkin neljä viimeisintä uutiskatsauksia.

Näennäisesti olen edelleen jatkanut "juttu viikossa" -tahtia, sillä viikkojuttu-nimikkeen alla olen julkaissut niitä keskiarvotilastoja. Niitä on toistaiseksi julkaistu 34, kuusi on vielä tulossa. Ne eivät kovin kummoista suosiota saavuttaneet enkä sellaista odottanut. Tein niitä ihan omaksi huvikseni ja julkaisin "Viikkojuttu"-nimikkeen alla jotta putki näennäisesti jatkuisi. En aio niitä enää päivitellä, vaikka julkaisemattomat ovatkin jo vanhentuneita eli vuoden 2018 tilastojen mukaisia. Aika aikaa kutakin.

Viimevuotisessa raportissa (2660 klikkausta) kerroin syistä, jotka aiheuttivat muutoksen bloginpitoon. Nyt tilanne on taas toinen. Syistä joita en tarkemmin halua avata toistan viimevuotisen toteamuksen: Olen antanut itselleni luvan lopettaa ja katson vain, miltä tuntuu.

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että julkaisen alkuvuoden tahdilla tilasto - uutiskatsaus vuoroviikoin. Kuten tässä loppuvuosi on jo menty. Voi olla että väliin sujahtaa muukin viikkojuttu. Tilastoja riittää vielä siten, että tällä tahdilla pääsee kolme kuukautta. Varastossa on muutama muukin viikkojuttu valmiina eli jos joka toinen viikko naputtelee uutiskatsauksen ja pari uutta viikkojuttua, näillä mennäänkin jo kesälomaan asti. Siitä eteenpäin en lupaa enkä uhkaa mitään.

Uusinnat jatkuvat yhä lauantaisin - toistaiseksi. Uusia uusinta-aiheita etsiessä huomaa vain sen, että uusintakelpoiset on jo aika pitkälti kaluttu loppuun. Yhä enemmän olen julkaissut uusintana jutun välittömästi neljän vuoden karanteenin päätyttyä. Toisaalta aloitin uusintojen julkaisemisen helmikuun 2016 lopussa eli kohta alkavat jo uusinnatkin vapautua karanteenista. Pitäisikö aloittaa uusintojen uusinnat jos ei löydy muuten sopivaa uusittavaa juttua?

tiistai 31. joulukuuta 2019

Keskiarvotilastot - naiset pituus


Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.

Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Heike DrechslerGER7.423
2Jackie Joyner-KerseeUSA7.373
3Galina CistjakováRUS7.336
4Yelena BelevskayaBLR7.271
5Brittney ReeseUSA7.187
6Helga RadtkeGER7.186
7Inessa KravetsUKR7.183
8Yelena KhlopotnovaUKR7.145
9Larisa BerezhnayaUKR7.138
10Anisoara CusmirROU7.132
11Marion JonesUSA7.100
12Tatyana KotovaRUS7.088
13Valy IonescuROU7.087
14Irina MeleshinaRUS7.059
15Lyudmila KolchanovaRUS7.058
16Ivana ŠpanovićSRB7.051
17Yelena SinchukovaRUS7.044
18Fiona MayITA7.040
19Tatyana LebedevaRUS7.039
20Tianna BartolettaUSA7.038
21Irina ValyukevichBLR7.022
22Maurren Higa MaggiBRA7.020
23Iolanda ChenRUS7.010
24Nijolé MedvedevaLTU6.988
25Marieta IlcuROU6.986
26Naide GomesPOR6.984
27Janay DeLoachUSA6.961
28Darya KlishinaRUS6.960
29Níki XánthouGRE6.957
30Lyudmila GalkinaRUS6.953
31Carol LewisUSA6.950
32Eva MurkováSVK6.944
33Shara ProctorGBR6.938
34Tatyana RodyonovaRUS6.931
35Ljudmila NinovaAUT6.926
36Christabel NetteyCAN6.926
37Dawn CampbellUSA6.926
38Yelena SokolovaRUS6.923
39Niurka MontalvoESP6.921
40Chioma AjunwaNGR6.920
41Eunice BarberFRA6.911
42Sosthene Taroum MoguenaraGER6.906
43Oksana UdmurtovaRUS6.902
44Lorraine UgenGBR6.899
45Bronwyn ThompsonAUS6.895
46Malaika MihamboGER6.894
47Olga KucherenkoRUS6.889
48Susen TiedtkeGER6.878
49Mirela RendaROU6.877
50Olga RublyovaRUS6.876
51Nastassia Mironchyk-IvanovaBLR6.874
52Irina MushailovaRUS6.870
53Anna KlyashtornayaRUS6.870
54Guan YingnanCHN6.870
55Erica JohanssonSWE6.869
56Éloyse Lesueur-AymoninFRA6.867
57Carolina KlüftSWE6.866
58Funmi JimohUSA6.865
59Elva GoulbourneJAM6.861
60Olena BobrovnykUKR6.858
61Shana WilliamsUSA6.852
62Tatyana Ter-MesrobyanRUS6.849
63Karin Melis MeyRSA6.846
64Iva PrandzhevaBUL6.836
65Agata KarczmarekPOL6.834
66Concepción MontanerESP6.824
67Brooke StrattonAUS6.821
68Katarina Johnson-ThompsonGBR6.820
69Quanesha BurksUSA6.809
70Viktoriya RybalkoUKR6.799
71Ksenija BaltaEST6.798
72Viktoriya VershininaUKR6.797
73Nicole BoegmanAUS6.796
74Bianca KapplerGER6.795
75Yuliya PidluzhnayaRUS6.795
76Sha'Keela SaundersUSA6.793
77Hyleas FountainUSA6.788
78Grace UpshawUSA6.788
79Keila CostaBRA6.787
80Natalya LebusovaRUS6.784
81Ringa Ropo-JunnilaFIN6.777
82Tünde VasziHUN6.776
83Valentīna GotovskaLAT6.775
84Brianna GlennUSA6.773
85Veranika ShutkovaBLR6.772
86Sabine JohnGER6.771
87Renata NielsenDEN6.766
88Ineta RadēvičaLAT6.764
89Kumiko ImuraJPN6.764
90Yargelis SavigneCUB6.762
91Volha SudarevaBLR6.760
92Claudia Salman-RathGER6.756
93Caterine IbargüenCOL6.755
94Elena WolfKAZ6.755
95Nina PerevedentsevaRUS6.751
96Tori BowieUSA6.750
97Whitney GipsonUSA6.746
98Bianca StuartBAH6.744
99Lena MalkusGER6.742
100Magdalena HristovaBUL6.735


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:

3Heike DrechslerGER7.48
2Jackie Joyner-KerseeUSA7.49
1Galina CistjakováRUS7.52
6Yelena BelevskayaBLR7.39
11Brittney ReeseUSA7.31
15Helga RadtkeGER7.21
7Inessa KravetsUKR7.37
9Yelena KhlopotnovaUKR7.31
14Larisa BerezhnayaUKR7.24
4Anisoara CusmirROU7.43
10Marion JonesUSA7.31
5Tatyana KotovaRUS7.42
17Valy IonescuROU7.20
12Irina MeleshinaRUS7.27
16Lyudmila KolchanovaRUS7.21
35Ivana ŠpanovićSRB7.10
19Yelena SinchukovaRUS7.20
32Fiona MayITA7.11
8Tatyana LebedevaRUS7.33
22Tianna BartolettaUSA7.17


Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

3Galina CistjakováRUS7.336
2Jackie Joyner-KerseeUSA7.373
1Heike DrechslerGER7.423
10Anisoara CusmirROU7.132
12Tatyana KotovaRUS7.088
4Yelena BelevskayaBLR7.271
7Inessa KravetsUKR7.183
19Tatyana LebedevaRUS7.039
8Yelena KhlopotnovaUKR7.145
11Marion JonesUSA7.100
5Brittney ReeseUSA7.187
14Irina MeleshinaRUS7.059
22Maurren Higa MaggiBRA7.020
9Larisa BerezhnayaUKR7.138
6Helga RadtkeGER7.186
15Lyudmila KolchanovaRUS7.058
13Valy IonescuROU7.087
-Irena OzhenkoLTU-
17Yelena SinchukovaRUS7.044
52Irina MushailovaRUS6.870


Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Ringa Ropo-Junnila6.777
2Johanna Halkoaho6.594
3Heli Koivula-Kruger6.569
4Natalia Kilpeläinen-Bäck6.484
5Pirkko Helenius6.465
6Ragne Kytölä6.442
7Tuula Rautanen6.434
8Arja Jussila6.376
9Satu Ruotsalainen6.356
10Susanna Rajamäki6.341
11Emmi Mäkinen6.307
12Niina Saarman-Bartholdi6.305
13Tiia Hautala6.295
14Jaana Sieviläinen6.292
15Noora Pesola6.291
16Matilda Bogdanoff6.273
17Marika Salminen6.253
18Anne-Mari Lehtiö6.218
19Elina Sorsa6.218
20Sanna Nygård6.210
21Sanni Suhonen6.202
22Pamela Lindfors6.198
23Heli Paloranta6.190
24Taika Koilahti6.181
25Maija Kovalainen6.171
26Sarita Kamppinen6.163
27Jenniina Halkoaho6.147
28Sanna Saarman6.147
29Tina Rättyä6.143
30Hannele Koskela6.142
31Piia Peltosaari6.141
32Anne Kyllönen6.135
33Helle Aro6.132
34Virpi Tapanainen6.131
35Hanna Wiss6.127
36Hanna Korell6.116
37Marjo Käyrä6.114
38Pia Wikstedt6.114
39Maria Huntington6.113
40Leena Pylkkänen6.099
41Kristiina Vuorvirta6.083
42Anne Pöllänen6.077
43Anna-Leena Tirronen6.076
44Marika Partinen6.072
45Kira Kytölä6.070
46Teija Hannila6.065
47Elisa Kirvesniemi6.057
48Anne Juuti6.056
49Hanna Pennanen6.055
50Carina Kjellman6.055
51Elina Korjansalo6.051
52Heli Saarinen6.047
53Maija Koivusaari6.045
54Saija Miettunen6.044
55Susanna Kekki6.043
56Kaija Mainio6.041
57Tiia Mäki6.034
58Teija Raukko6.030
59Pauliina Tuomaala6.030
60Suvi Kattilakoski6.028
61Sofia Sadeharju6.026
62Kristiina Mäkelä6.024
63Anni Paananen6.020
64Jutta Kemilä6.018
65Salla Rinne6.015
66Riitta Kärkkäinen6.014
67Iida Kalliomäki6.013
68Saara Hakanen6.011
69Emma Pullola6.003
70Heidi Lindell6.001
71Jessica Kähärä6.001
72Susanna Savolainen5.998
73Henna Palosaari5.998
74Henriikka Parpala5.994
75Jaana Viramäki5.992
76Katja Ripatti5.988
77Anniina Lindholm5.986
78Sanna Hernesniemi5.984
79Saila Purho5.982
80Satu Järvenpää5.982
81Sari Hakala5.971
82Reeta Parkkonen5.965
83Tarja Koskelo5.962
84Katja Kangas5.957
85Miia Kurppa5.952
86Anna-Maija Bryggare5.951
87Heta Haapala5.948
88Miia Sillman5.947
89Katja Liikola5.943
90Lotta Harala5.939
91Tanja Keränen5.935
92Marianne Sorsa5.933
93Senni Salminen5.921
94Anu Pirttimaa5.919
95Tiina Somppi5.912
96Ida Okkonen5.909
97Sirpa Niiranen5.897
98Hannele Harju5.896
99Merika Sumanen5.895
100Paula Silmälä5.888


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:

1Ringa Ropo-Junnila6.85
2Johanna Halkoaho6.79
3Heli Koivula-Kruger6.65
5Natalia Kilpeläinen-Bäck6.63
7Pirkko Helenius6.59
8Ragne Kytölä6.58
6Tuula Rautanen6.60
10Arja Jussila6.49
4Satu Ruotsalainen6.63
11Susanna Rajamäki6.48
17Emmi Mäkinen6.38
18Niina Saarman-Bartholdi6.37
9Tiia Hautala6.52
13Jaana Sieviläinen6.44
12Noora Pesola6.46
20Matilda Bogdanoff6.35
16Marika Salminen6.38
21Anne-Mari Lehtiö6.35
22Elina Sorsa6.33
23Sanna Nygård6.33


Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1Ringa Ropo-Junnila6.777
2Johanna Halkoaho6.594
3Heli Koivula-Kruger6.569
9Satu Ruotsalainen6.356
4Natalia Kilpeläinen-Bäck6.484
7Tuula Rautanen6.434
5Pirkko Helenius6.465
6Ragne Kytölä6.442
13Tiia Hautala6.295
8Arja Jussila6.376
10Susanna Rajamäki6.341
15Noora Pesola6.291
14Jaana Sieviläinen6.292
45Kira Kytölä6.070
32Anne Kyllönen6.135
17Marika Salminen6.253
11Emmi Mäkinen6.307
12Niina Saarman-Bartholdi6.305
40Leena Pylkkänen6.099
16Matilda Bogdanoff6.273

lauantai 28. joulukuuta 2019

Uusinta: Geneettisiä ominaispiirteitä

Lukijalle: Pohdiskellaanpa miksi elinolosuhteet ovat muokanneet populaatioita. Onhan sama ilmiö nähtävissä minkä tahansa eläinlajin eri olosuhteissa elävissä populaatioissakin. Jostain syystä vain sen esiin tuominen ihmisten yhteydessä on sopimatonta. Ainakin jos sillä viitataan muihin kuin fyysisiin ominaisuuksiin:

Kuten varmaan kaikki muistavat, huutavan ääni korvessa eli Jussi Halla-aho sai joitakin vuosia sitten tuomion nettikirjoittelustaan. Vastoin yleistä harhakäsitystä tuomio ei vielä käräjäoikeudessa kuitenkaan tullut kiihottamisesta kansanryhmää vastaan - tällaiseksi se muuttui vasta suvaitsevaisemmassa hovioikeudessa - eli lausunnosta "Ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre." Se tuli toteamuksesta, jonka mukaan profeetta Muhammad oli pedofiili ja islam on pedofiiliuskonto. Huvittavaa asiassa on se, että "geneettinen ominaispiirre" oli mielipide ilman faktoja, kun taas Muhammadin pedofilia perustui siihen tunnettuun tosiseikkaan, että hän kiksautti yhdeksänvuotiasta tyttöä ja islamin mukaan kaikki Muhammadin teot olivat mallikelpoisia. Jälleen kerran esimerkki siitä, että Suomessa mielipiteitä saa esittää vapaasti, kun taas faktojen kanssa tulee olla hyvin varovainen.

Mutta tuo on sivuseikka. Lähdetään sen sijaan tarkastelemaan geneettisiä ominaispiirteitä. Ensinnäkin on itsestäänselvää, että jokaisella lajilla on omat geneettiset erityispiirteensä, jotka tekevät vaikkapa pikkumalluaisesta pikkumalluaisen eivätkä seepraa. Samoin on genetiikan alkeita, että jopa lähisukulaisilla on erilaiset geenit, muuten veljekset olisivat ympäristön vaikutusta vaille toistensa kopioita. Tästä luonnollinen seuraus on se, että saman lajin populaatioissa on väistämättä geneettisiä eroja, mikäli ne ovat edes vähäisessä määrin erilliset, ts. alueella A esiintyvä populaatio lisääntyy pääosin keskenään ja alueella B esiintyvä keskenään. On helppoa mallintaa matemaattisesti, että jopa kaksi täsmälleen samanlaisissa olosuhteissa elävää täsmälleen samanlaista alkupopulaatiota eriytyy puhtaasti sattuman ansiosta toisistaan jo muutamassa sukupolvessa siten, että geenitutkimuksella pystytään suhteellisen luotettavasti päättelemään, kummasta populaatiosta tutkittava yksilö on peräisin. Tietysti olettaen, että alkuperäisissä yksilöissä esiintyy riittävästi geneettistä muuntelua, kuten käytännössä aina on.

Pelkkä satunnainen muuntelu riittää erojen kehittymiseen. Puhumattakaan siitä, mitä tapahtuu kun evoluutioon vaikuttaa ulkoinen paine eli ympäristön erot. Klassinen oppikirjaesimerkki on darwininsirkut Galapagossaarilla. Yhdestä ainoasta kantalajista on kehittynyt kolmetoista eri lajia, koska valintapaine on vaikuttanut tiettyyn suuntaan. On helppoa päätellä ja jopa hyväksyä, että sama valintapaine on vaikuttanut myös ihmisiin eri ympäristöissä; esimerkiksi ihonväri on adaptoitunut eri ympäristöihin mm. auringonvalolta suojautumisen ja D-vitamiinin tuottamisen kombinaation kannalta ihanteelliseksi.

Huomattavasti vaikeampaa on hyväksyä se asia, että ihmispopulaatioiden kehitykseen ovat vaikuttaneet myös kulttuurilliset vaatimukset. Tämän hahmottamiseksi voi kuvitella populaation, jossa naiset suosisivat pariutumisessa ensisijaisesti miehiä, joilla on mahdollisimman tuuheat kulmakarvat. Tämä ominaisuus on mitä ilmeisimmin geneettinen. Eipä kuluisi kovinkaan montaa sukupolvea, kun äijät alkaisivat muistuttaa Rudolf Hessiä tai Leonid Brezneviä. Ainakin olettaen, että miehillä ei olisi mitään sitä vastaan, että naiset näyttäisivät kulmakarvojensa osalta Salma Hayekilta.

Kulmakarvojen kasvuun ei ihminen kuitenkaan voi vaikuttaa ainakaan positiiviseen suuntaan, päinvastaiseen kylläkin nyppimällä niitä pois. Huomattavasti hankalampaa on mallintaa sellaisen ominaisuuden periytymistä, joka on ainakin osittain itse hankittu. Kuvitellaan vaikkapa ihmispopulaatiota, jossa miehen lisääntymisen kannalta ratkaisevin piirre on hänen kykynsä vetää leukaa. Tämähän on suurimmalta osalta harjoittelun tulosta; vaikka olisi millaisen voimamiehen geenit, niin harjoittelematta ei kroppa nouse käsilihasten voimalla. Kääntäen, kuka tahansa terve mies kykenee helposti vetämään vähintään kymmenen kertaa leukaa vain parin kuukauden harjoittelulla, vaikka aloittaisi treenauksen täysin lihaksettomasta kukkakepistä. Tällaisessa populaatiossa sukua jatkamaan valikoituisivat parhaiten ne miehet, joissa lahjakkuus voimaan yhdistyisi toiseen ominaisuuteen eli sinnikyyteen harjoitella. Ensimmäinen ominaispiirre eli voimapotentiaali lienee selvästi geneettinen, kun taas sinnikkyys harjoitteluun on ainakin osin ympäristötekijöiden tulosta, jos kohta ehkä osittain geneettinen sekin.

On selvästi hyväksyttävä, että ominaisuudet ovat ainakin osittain geneettisiä. Samoin on itsestään selvää, että erilainen ympäristö asettaa erilaisia vaatimuksia, jotka taas vaikuttavat pitkällä aikajänteellä populaation genetiikkaan. Tältä pohjalta voi lähteä tarkastelemaan, millainen toimintaympäristö milläkin ihmispopulaatiolla on ollut ja mitä seurauksia siitä olisi pitänyt olla.

On kuitenkin huomautettava, että alkupopulaation genetiikka määräytyy osin sattumalla. Mikäli populaatiolle olisi jostain syystä hyödyksi sinisilmäisyys, mutta alkupopulaatiossa kaikki yksilöt ovat genotyypiltään pelkästään ruskeasilmäisyyden geeniä kantavia, ei populaatioon kehity sinisilmäisyyttä muutoin kuin sattumalta mutaation kautta, joka saattaa viedä satoja sukupolvia. Sattuma vaikuttaa erityisesti silloin, kun alkuperäinen populaatio periytyy vain vähäisistä esi-isistä. Esimerkiksi vain noin 300 asukkaan eristyneellä Tristan da Cunhan saarella esiintyy hyvin paljon astmaa, koska sattumalta kolmella alkuperäisistä brittisiirtolaisista sattui olemaan astma.
Joskus pienessä alkupopulaatiossa saattaa olla satunnaisia geneettisiä piirteitä, jotka osoittautuvat sukupolvia myöhemmin lottovoitoksi. Esimerkiksi Polynesian saaret on aikoinaan asutettu muutaman kanootillisen liikaväestön lähettämisellä etsimään uutta saarta - tai hukkumaan matkalla. Samoalle sattui ilmeisesti osumaan kanootillinen, jossa yhdistyi geneettinen taipumus suurikokoisuuteen ja nopeuteen. On ainakin aika vaikeaa kuvitella, että jostain syystä Polynesian olosuhteissa nämä ominaisuudet olisivat erityisen hyödyllisiä, vaan ne johtuvat lähes puhtaasti sattumasta. Maailmassa on alle satatuhatta ihmistä, jotka ovat perimältään Amerikan Samoalta, mutta heistä kolmekymmentä pelaa amerikkalaista jalkapalloa NFL:ssä - lähes joukkueellinen. Suhteessa muuhun USA:n väestöön samoalaisilla on noin 50-kertainen yliedustus. Ja onhan naisten kiekonheiton maailmanmestari Beatrice Faumuina myös etninen samoalainen, vaikka edustikin Uutta-Seelantia, kun taas moukarinheiton MM-pronssinainen Lisa Misipeka edusti Amerikan Samoaa.

Aloituspopulaatio on siis enemmän tai vähemmän satunnainen. On kuitenkin ymmärrettävää odottaa, että tiettyihin olosuhteisiin päätyvästä geenipoolista valikoituvat hieman useammin jatkoon sellaiset yksilöt, jotka omaavat kyseiseen ympäristöön paremmin sopivat geenit. Olisi melkoinen yllätys, jos Grönlantia asuttaisivat tummaihoiset, pitkät ja hoikat nubat ja Sudanin paahtavan kuumia aavikkoseutuja paksuun rasvakerrokseen taipuvaiset vahvarakenteiset inuiitit. Vaikeampaa on hyväksyä se, että asuinseudut ja kulttuurit vaikuttavat ihmisten henkisiin ominaisuuksiin. Mutta yritetäänpä muutamalla esimerkillä - sopii yrittää arvata mihin viitataan ja osuuko kohdalleen.

1) Kuvitellaan yhteisö, jossa tärkeää on normin noudattaminen. Sooloilijoita katsotaan karsaasti ja heidät karkoitetaan yhteisön ulkopuolelle tai poistetaan geenipoolista teloittamalla. Esiintyisikö tällaisessa yhteisössä runsaasti ADHD:tä? Aika ilmeistä on se, että yhteisön jäsenet kehittyisivät laumasieluiseen suuntaan, niin hyvässä kuin pahassakin.

2) Otetaan yhteisö, joka arvostaa suuresti opillista sivistystä tai ylipäätään opiskelua, vaikka se olisikin yhteisön teknisen tai henkisen kehityksen kannalta hyödytöntä. Siinä vanhempien velvollisuus on opettaa lapsensa lukemaan ja kouluttaa heitä säännöllisesti. Ne, jotka eivät tässä menesty, karsiutuvat varmasti enenevissä määrin geenipoolista ja yhteisön jäsenet kehittyisivät keskimääräistä opinhaluisemmiksi.

3) Yhteisö, joka elää ankarissa luonnonoloissa harvaan asutulla seudulla. Seutu, jossa tuntemattoman kohtaaminen ilman todistajia mahdollistaisi helpon ryöstömurhan. Mutta kuten antropologit ovat laskeneet, tällaisten tiheä esiintyminen tuhoaisi yhteisön ja voimakkaampi naapuriyhteisö kykenisi asuttamaan alueen. Niinpä yhteisössä kehittyy luottamus tuntemattomiin, ehkä hieman kyräilevä ja juro asenne, mutta kuitenkin usko siihen, että ihmisiin voi luottaa. Geneettisesti tätä voisi kutsua sinisilmäisyydeksi, kuvaannollisessa mielessä.

4) Yhteisö, joka on edelliselle esimerkille tietyssä mielessä vastakkainen eli sitoutunut omaan kyläänsä tai perheeseensä asutuksen ollessa tiheää. Tällöin on ymmärrettävää, että luotetaan vain lähimpiin ja koska muut koetaan kilpailijoiksi, heiltä yritetään hankkia resursseja väkivallalla tai varkauksilla. Jos on olemassa geneettinen ominaisuus, joka altistaa huijaamiseen ja epärehellisyyteen (aivan kuten edellisessä esimerkissä, jossa piti kuvitella tälle vastakkainen geneettinen ominaisuus), se varmasti yleistyy yhteisössä jossa sen esiintyminen on hyödyllistä.

Ja ratkaisut tehtäviin:

1) Itäaasialainen, esimerkiksi japanilainen yhteisö on paikka, jossa kasvojen säilyttäminen on kaikkein tärkeintä eikä normista poikkeamista sallita. Ja kyllä, Japanissa ADHD:tä on vähiten maailmassa ainakin joidenkin tutkimusten mukaan.

2) Juutalaisessa kulttuurissa isän velvollisuus on opettaa poikiaan (jotkut opettavat myös tyttäriään) ja seuraukset näkyvät. Nobelisteissa juutalaisia on niin että päät yhteen kolisevat. Muistelen lukeneeni jostakin, että muinaisina aikoina fiksuimmat laitettiin rabbeiksi ja olivat eniten moniavioisia, jolloin kyseiset geenit olisivat yleistyneet entisestään.

3) Nyt olemme Suomessa. Jos suomalaiset jostain luonteenpiirteestään maailmalla tunnetaan, niin se on sinisilmäisyys. Meitä pidetään helposti huijattavina, jos kohta myös luotettavina. Tähän voidaan tietysti todeta, että sama piirre on muillakin skandinaaveilla ja tuntemattoman auttaminen on kenties voimakkainta inuiteilla. Vastaväitteitä esiintyy venäläisten suhteen, jotka ovat eläneet samoissa olosuhteissa mutta tunnetaan huijaamisesta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa tuntemattomien suhteen; venäläiset ovat vieraanvaraisia ja ystävällisiä tuntemattomille. Huijaaminen on suunnitelmallista toimintaa, ei satunnaista. Lisäksi venäläinen yhteiskunta turpeeseen sidottuine maaorjineen on ollut hyvin erilainen muihin pohjoisiin alueisiin nähden, mikä on aiheuttanut toisenlaista valintapainetta.

4) Arabeilla on sanonta: minä veljeäni vastaan, minä veljeni kanssa serkkuani vastaan, minä serkkuni kanssa heimoani vastaan, minä heimoni kanssa kansaani vastaan. Merkitystä ei ole oikealla ja väärällä, vaan sillä kuka on läheisempi eli tribaalisuudella. Seurauksena on valehtelevien selkäänpuukottajien yhteiskunta, joka pysyy jotenkuten kasassa vain heimosidonnaisuuden takia tuottamatta mitään edistystä.

Edellisistä esimerkeistä kaksi ensimmäistä eli individialistisuuteen ja älykkyyteen liittyvien periytyminen ovat helpompia hyväksyä. Johan tähän riittää eläinmaailman tarkastelu; on olemassa sekä laumassa että yksin eläviä lajeja ja tämä on varmasti geeneissä. Samoin älykkyyden periytyminen on ilmeistä, sillä muussa tapauksessa sirkuksessa voisivat esiintyä vaikka sammakot koirien sijaan. On itsestään selvää, että ihmispopulaatioiden välillä on näissä seikoissa eroja.

Sen sijaan on vaikeampaa tietää, ovatko luonteenpiirteet pelkästään kulttuurisidonnaisia vai onko mahdollisesti kysessä geneettinen ero. Luultavasti molemmat vaikuttavat, mutta missä suhteessa, on epäselvää. Tällä ei kuitenkaan ole teoreettista merkitystä sen kannalta, vaikuttaako yhteiskunta tietynlaisten luonteenpiirteiden yleistymiseen ja muiden harvinaistumiseen. Jos luonteenpiirteet ovat edes pieneltä osaltaan perinnöllisiä, totta kai valintapaine vaikuttaa niiden esiintymistiheyteen.

Joskus yhteiskunta itsessään voi vaikuttaa geneettiseen rakenteeseensa. Muistellaan esimerkiksi punakhmerien terroria, joka pyyhkäisi pois käytännössä koko Kamputsean älymystön. Lähempääkin löytyy esimerkki: miksi ihmeessä Venäjällä ei ole syntynyt alkutuotantoa merkittävämpää teollisuutta, vaikka kommunismin aikana tuotantoa kuitenkin oli ja ennen muuta 1900-luvun alussa Venäjän teollistuminen oli jo hyvässä vauhdissa? Jotain tekemistä asialla voi olla sen kanssa, että kaikki yritteliäät vietiin gulagiin. Sukuaan jatkamaan jääneistä enemmistö oli vaarattomia ja kuuliaisia. Kuinkahan paljon Venäjän keskimääräinen ÄO laski tuossa prosessissa? Onneksi kommunismin tehottumuus pelasti edes jotakin.

Joissain erikoisissa tapauksissa seuraukset ovat todella odottamattomat. Yhdysvalloissa tämä on satiirikkoa huvittavalla tavalla nähtävissä. Aasialaiset siirtolaiset ovat usein tulleet maahan siten, että suvun fiksuimmalle on kerätty matkarahat. Tai sitten omassa maassaan akateemisesti menestynyt yksilö on muuttanut yhdysvaltalaiseen yliopistoon luennoitsijaksi. Eli muutenkin varsin fiksuista väestöryhmistä keskimäärin parempi aines on valikoitunut sinne. Seuraukset ovat havaittavissa kaikissa testeissä legendaarisesta SAT:stä lähtien: järjestelmällisesti (itä)aasialaistaustaiset saavat keskimäärin parhaat tulokset, jonkin verran eurooppalaista väestöä paremmat. Hyvin kaukana perässä tulevat sitten afroamerikkalaiset. Jotka, kuten aasialaiset, eivät myöskään ole omasta alkuperäisryhmästään edustava otos. Vastoin yleistä luuloa eurooppalaiset eivät vanginneet orjia Afrikasta kuin aniharvoin. Todellisuudessa orjat nappasivat muut afrikkalaiset ja myivät nämä eurooppalaisille. Voi vapaasti arvata, että jos ja kun orjakauppiaiden vangiksi joutuneiden älyllisessä kapasiteetissa oli poikkeamaa normiväestöön, mahtoiko poikkeama olla fiksumpaan vai tyhmempään suuntaan? Tämän jälkeen orjat rahdattiin Atlantin yli, jolloin matkasta selvisi todennäköisemmin, jos sattui olemaan fyysisesti sitkeä. Orjaplantaasilla taas arvostettiin varmaan muita ominaisuuksia kuin älyllistä kapasiteettia, jolloin jalostustyössä - kyllä, luitte oikein ja jos ette usko, klikatkaa linkkiä - suosittiin samoja ominaisuuksia kuin työhevosilla. Seuraukset näkyvät siinä, että luultavasti Yhdysvaltojen musta väestö poikkeaa Länsi-Afrikan väestöstä älyllisesti siinä missä Yhdysvaltojen aasialaisväestö Itä-Aasian väestöstä. Tosin eri suuntaan.

Eri ihmisryhmiin kuuluvien eroista, olivatpa ne älyllisiä, fyysisiä tai luonteessa, geneettisiä tai kulttuurillisia, on voitava keskustella vapaasti. Se, että sanoo kaksimetristen olevan keskimäärin parempia koripalloilijoita kuin 170-senttisten, ei tarkoita että 170-senttisiltä kiellettäisiin koripallon peluu eikä edes sitä, että kaksimetrinen valittaisiin joukkueeseen, vaikka hän olisi 170-senttistä huonompi pelaaja.

keskiviikko 25. joulukuuta 2019

Uutiskatsaus 52/2019


1. Ura putkessa

Viron sisäministeri sai vihat niskaansa naureskeltuaan sille, että "myyjätyttösestä tuli Suomen pääministeri". Seurasi melkoinen tahallaan väärinymmärtämisten ja anteeksipyyntöjen kavalkadi. Närkästyttiin, kun luultiin sisäministerin mukamas halveksuneen myyjätyötä. Ainakin itse tulkitsin lausunnon siten, että siinä ei kritisoitu pääministerin myyjätyön kokemusta, vaan sitä, että työkokemus rajoittui myyjätyöhön. On positiivinen asia, jos pääministeri on nuoruudessaan tehnyt oikeitakin töitä. Sen sijaan on erittäin negatiivinen asia, jos pääministerin työkokemus rajoittuu myyntityöhön ja pariin harjoittelupaikkaan, kuten nyt on asiaintila.
Tuoreessa pääministeri Sanna Marinissa hämmästyttää kyllä kaikkein eniten se, että häntä kehutaan fiksuksi ja nopeaksi oppimaan. Fiksuus ja oppimiskyky ovat tietysti riippuvaisia siitä, millaisesta perusjoukosta populaatio koostuu. SDP:n pääministerikisan yhteydessä media oli kaivanut esiin kilpailijoiden YO-todistukset. Ei Lindtmaninkaan todistus häävi ollut, mutta Marinin todistuksessa oli lyhyestä matematiikasta cum laude. Oli siellä sentään kiitettävät reaalista ja äidinkielestä, kielitaidosta näyttöinä olivat englannin M ja ruotsin A. Mutta tuo lyhyen matikan cum laude. Kyllähän sen tiesi, että lyhyen matikan taso on romahtanut omista kouluajoista, mutta piti oikein googlettaa esiin Sannan tekemä koe ja pisterajat. Niistä saattoi todeta, että cum laudeen vaadittiin kolme tehtävää oikein ja yksi säälipiste neljännestä. Magnaan olisi vaadittu neljä ja puoli tehtävää oikein. Melkein puolet eli seitsemän tehtävää oli prosenttilaskuja ja ne osaamalla olisi tullut kiitettävä. Meillä on siis prosenttilaskentaa osaamaton pääministeri. Hyvä luoja. Tuosta kokeesta saa kuka tahansa lukiota käymätön täysijärkinen jo pelkällä yleissivistyksellä kolme tehtävää oikein. Istumalla kokeen kuuden tunnin kestoajan pulpetissa ei voi olla saamatta cum laudeen vaadittavia pisteitä, sillä ikävystyminen pakottaa kirjoittamaan paperille tarvittavat suoritukset. Jos Marin olisi fiksu, hän olisi saanut tuosta kokeesta kiitettävän vaikka kolmen promillen kännissä. Niin, ja mitenkäs se kielitaito? Näytöt ovat vain kahdesta kielestä ja nekään eivät ole kummoiset. Tosin äidinkielen eximia vihjaa, että näppärällä paskanpuhumisella pystyy aika pitkälti kompensoimaan substanssin puuttumista, mutta tämäkin onnistuu siis vain suomeksi.
Sunnuntaisin on jumalanpalveluksissa tapana pyytää hallitukselle viisautta heidän päätöksiinsä. Harvemmin on esitetty tarpeellisempaa pyyntöä.


2. Rautaa rajalle

Vihreiden johtava ajattelijaguru (olette varmaan kuulleet vertauksen maailman pisimmästä kääpiöstä) Osmo Soininvaara kirjoitti blogissaan, että ilmastonmuutoksen takia tulee massiivisia väestönsiirtoja. Suomeenkin tulee miljoonia ilmastopakolaisia "eikä siihen kysytä meiltä lupaa".
On sitä ennenkin oltu tänne tulossa ilman lupaa. Silloin on pysäytetty rajalle, tai ainakin kovasti yritetty. Vähän jouduttiin antamaan periksi, toistaiseksi silloiset yrittäjät miehittävät osaa Suomen alueesta. Jos tällä kertaa varauduttaisiin vähän paremmin, jookos? Ei tarvitsisi malli Cajanderin versiota 2, niin saataisiin maa pidettyä omilla.
Surkuhupaisinta näissä maalailuissa on se, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa. Jokainen tänne tuleva kehitysmaalainen moninkertaistaa kulutuksensa ja tuhoaa maapalloa entistä enemmän. Myös siksi, että väestöpaineen purkautuessa hillitön väestönkasvu voi jatkua yhä pidempään. 1980-luvulla pelättiin etiopialaisten kuolevan nälkään ja nyt, vain 30 vuotta myöhemmin maan väkiluku on kolminkertaistunut.
Soininvaara ilmoitti myös, että Intia tuhoutuu vesipulaan, kun jäätiköt sulavat. Himalajan jäätiköiden yhteenlaskettu tilavuus on arvion mukaan 2955-4737 kuutiokilometriä. Sovitaan että se on tuo maksimiarvo. Pelkästään Ganges-joen keskimääräinen virtaama on 16648 kuutiometriä sekunnissa. Yksinkertaisella jakolaskulla selviää, että jäätiköiden sulaminen ylläpitäisi Gangesia hyvin tarkkaan yhdeksän vuotta. Gangesin valuma-alue (hieman yli miljoona neliökilometriä) muodostaa ehkä yhdeksäsosan Himalajan jäätiköiden valuma-alueesta eli noin karkeasti arvioiden kaikkien jäätiköiden yhtäaikaisesta sulamisesta tuleva vesi ylläpitäisi jokien virtaamaa noin vuoden. Eiköhän suurin osa Intian ja kumppaneiden vedestä ole peräisin monsuunisateista eikä jäätiköistä. Eikä tietääkseni maan keinokastelu ole kovin korkealla tasolla, kyllä pelloille vesi saadaan enimmäkseen sateista. Ei Intiaan tarvitse montaa patoa rakentaa, niin kuivan kauden vesiongelma on ratkaistu.


3. Kululaskelma

Vantaan kaupunki sai EU:lta 400 000 euron avustuksen mamunuorison liikunnan tukemiseen. Vaan mitä sitten tapahtuikaan?
Ensin perustettiin hanketta varten organisaatio, johon Vantaan Liikuntapalvelujen lisäksi tulivat mukaan Helsinki Business College ja tutkimus/koulutusorganisaatioita neljästä eri maasta.
Toiseksi hommattiin projektia varten työntekijät, joiden palkkakuluihin meni kolme neljäsosaa avustuksesta. Jäljelle jäi 100000 euroa.
Kolmanneksi järjestettiin suunnitteluseminaareja Bulgariassa, Italiassa ja Suomessa. Näihin hallinnointikuluihin kului seitsemänkymmentätuhatta. Jäljelle jäi 30000 euroa.
Neljänneksi jäljelle jääneet rahat jaettiin viiden maan kesken. Niinpä Vantaalle jäi varsinaisiin järjestelyihin 5000 euroa. (Jos jakaa 30000 viidellä, saadaan kylläkin 6000 euroa, mutta ei liene enää tässä vaiheessa kenellekään yllätys, jos rahaa katoaa jäljettömiin. Itse asiassa sitä hävisi yllättävän vähän.)
Viidenneksi päästiinkin järjestämään itse tapahtumaa. Vantaan maratonin yhteyteen järjestettiin Mini Fun Run -juoksutapahtuma, jonka osanottomaksu oli 20 euroa, mutta mamuille ilmainen. Juostava matka oli kaksi kilometriä. Osanottajia oli lehtiuutisen mukaan kuusikymmentä. Kun laskee tuloksista, niin hyvällä tahdollakin saa pyöriteltyä osanottajien nimien perusteella noin tusinan verran ei-suomalaisia nimiä.
Jonkin verran juoksutapahtumissa pyörineenä voin vakuuttaa, että viidentuhannen euron budjetti vain kuudenkymmenen juoksijan tapahtumaan on aika lailla ylimitoitettu, etenkin kun huomioi kyseisen tapahtuman olleen jo valmiiksi organisoidun Vantaan maratonin kuokkavieraana. Mutta on toisaalta turha ihmetellä vaivaisen viidentuhannen euron katoamista, koska se on vain hieman yli prosentti kokonaismäärästä.


4. Niin on jos siltä näyttää

Muutama poikkeusyksilö, jotka ovat sopeutuneet sivistyneeseen yhteiskuntaan ansiokkaasti, aukaisi suunsa kulttuurieroista. Hämmentävää on se, että saa ihan vanhamediasta lukea näin suorasukaista puhetta.


5. Oi maamme, Somalia, synnyinmaa...

"Tutkimus" "osoitti", että somalialaiset Suomessa asuvat pitävät Suomea keskimäärin suuremmassa arvossa kuin muut ulkomaalaiset. Tutkimus perustuu tutkittavien omiin ilmoituksiin ja kuten hyvin tiedämme, somalit puhuvat aina totta. Jos ette usko niin Husu Husseinia voi tässä yhteydessä pitää luotettavana lähteenä.


6. On lapsi saapunut maahamme

Ensimmäiset Al-Holin leirin tulevat kansantalouden paikkaajat ovat saapuneet maahamme. Symbolisesti tämä tapahtui joulun tienoilla. Aivan kuten Palestiinassa parituhatta vuotta sitten. Odottelemme josko historia toistaisi itseään ja nämäkin lapsoset saisivat aikuistuttuaan maan pois raiteiltaan aiheuttamalla uskonnollisten näkemystensä takia sekasortoa.
Vanhemman lapsen molemmat vanhemmat ovat kuolleet, nuoremmalla on isä ilmeisesti yhä elossa vaan eipä ole huoltajuusvelvoitteitaan täyttänyt. Kuten ei sen vanhemman lapsen isäkään, eikä hänenkään Afrikasta Suomeen päästetty isänsäkään. Näkeekö joku tässä jonkinlaista johdonmukaista selitystä siihen, miksi tietynlaiset yhteiskunnat eivät oikein onnistu?
Lasten asioissa tulisi noudattaa vanhempien tahtoa, myös postuumisti. Näiden lasten vanhemmat ovat halunneet lastensa kasvavan islamilaisessa valtiossa, koska kokivat Suomen soveltumattomaksi kasvuympäristöksi. Samoin kuin muidenkin tänne tulossa olevien lasten vanhemmat. Jos lähtee Suomesta eikä kunnioita länsimaisia arvoja, paluuta ei pitäisi olla. On kuitenkin todennäköistä, että tästä se ketsuppipullon tukko avautui ja kohta charterlentoja Lähi-idästä järjestetään kiihtyvässä määrin.
Kirjoitin jo kuusi vuotta sitten: "Suomesta on lähdetty Syyriaan sotimaan. Kyseessä on pelkästään positiivinen asia. Negatiivinen siitä tulee vasta sitten, jos lähtijät palaavat Suomeen." Ei toisaalta tarvittu kovin suuria ennustajan lahjoja siihen että arvasi näin tapahtuvan.


7. Monikulttuurisuus on rikkaus - ainakin kontissa

Albaanirikollisuus rantautui Suomeen - tai siis tarkemmin sanoen sen uudenlainen muoto, vanhanlaisia pikkurötöstelyjä ja murhia tässä on koettu jo pitkään. Brasiliassa piilotettiin tavalliseen konttiin huumeita ja kontin saavuttua Suomeen aseistautuneet ryöstäjät kävivät aukomassa sen varastolla. Tällä kertaa poliisi ehti kuitenkin väliin.
Eikö rikoslakiin saataisi pykälää "maahantulo rikollisessa tarkoituksessa", jolloin tuomiot voitaisiin automaattisesti kaksinkertaistaa. Hillitsisi jossain määrin tällaista toimintaa. Vielä paremmin rikollista maahantuloa hillitsisi niskalaukaus pikaoikeuden jälkeen, mutta siihen ei ainakaan vielä olla menossa.


8. Häpeää on monenlaista

Spice Girls -hallituksen pääministeri Sanna Marin oli sitä mieltä että kokoomuksen pitäisi hävetä. Enpä olisi uskonut että löytyy asia jossa pääministeri on noin selkeästi oikeassa. Tosin siinä mitä pitäisi hävetä, hän oli väärässä.
(Huomautus: Se että kutsun hallitusta Spice Girls -hallitukseksi, ei ole millään lailla moite hallituksen sukupuolijakaumaa kohtaan. Jos hallitus koostuisi yhtä lailla pihalla olevista pojannulikoista, kutsuisin sitä New Kids on the Block -hallitukseksi.)


9. Pertin historiatunti

MC Tsuhnan presidentti Pertti oli saanut käsiinsä J.E. Salomaan teoksen Yleinen kasvatusoppi, painettu 1943. Poimitaan pari osuvaa lainausta:
"Itsenäisyysviettiin liittyy suomalaisilla palava isänmaanrakkaus. Siitä puhuu vakuuttavaa kieltä historiamme, sekä etäinen että läheinen. Siitä saa myös kansallinen kasvatuksemme vahvan tuen. Siitä on lähdettävä ja siihen aina vedottava. Sen tähden isänmaallisen näkökohdan tulee olla määräävänä kaikessa kasvatuksessa. Koulun opetusaines ja työskentelytapa on niin järjestettävä, että suomalaisen olemuksen perusominaisuus, itsenäisyysvietti ohjautuu kansalliseen ja isänmaalliseen suuntaan. Tämä edellyttää mm. että opetusaines valitaan isänmaaperiaatteen mukaisesti, että siinä on keskeinen asema äidinkielellä ja Suomen historialla, nimenomaan sellaisella historialla, joka opettaa ymmärtämään kansamme nykyisiä oloja ja laitoksia. Isänmaaperiaatetta tässä ei kuitenkaan saa käsittää ahtaasti, vaan on muistettava, että isänmaahan sisältyy myös sen kulttuuri, sen suhteet muihin maihin jne."
Tälle pohjalle on nykyinen vauras maamme rakennettu. Sen rakentaminen vei kymmeniä vuosia. Kuten hyvin tiedetään, rakentaminen vie aikansa mutta romuttaminen onnistuu huomattavasti nopeammin. Uuden ja paremman rakentaminen raunioiden paikalle on kaikkein vaativin prosessi ja vaatii sitä, että päättäviin asemiin tulevat kyvykkäät henkilöt. Siitäkin Salomaalla - itse ankaran lapsuuden kokeneella miehellä - on sanansa sanottavana, toivottavasti nykyhallitus lukee tämän ja pysähtyy hetkeksi miettimään omaa asemaansa:
"Mutta jos ihminen ei tavoittele muuta kuin mainetta tai valtaa, niin hänen luonteensa jää eheydestään huolimatta karkeaksi ja vajavaiseksi. ... Tällaisesta kunnianhimon vaikutuksesta voi saada loppumattomasti esimerkkejä varsinkin poliittisesta elämästä. Monien valtiollisessa elämässä vaikuttavien poliitikkojen naiivi itsekkyys on poliittisen elämän pahimpia myrkyttäjiä. Liioittelematta saatettaneen sanoa, että kaiken poliittisen elämän vaikein ongelma on, miten siinä voisivat saavuttaa vaikutusvaltaa kyvykkäät henkilöt, jotka eivät ole tällä tavalla naiivisti kunnianhimoisia eli henkilöt, jotka olisivat valmiit muista vaikuttimista kuin kehittymättömästä kunnianhimosta kantamaa poliittisen elämän raskasta kuormaa. Sillä kuten jo Platon totesi, usein ne, jotka eivät kykene hallitsemaan, haluavat hallita, kun taas ne, jotka kykenevät hallitsemaan, eivät halua hallita."
Itse totesin samaan tapaan kuusi vuotta sitten: "Kaikkien yhteiskuntien suurin ongelma on se, että kyvykkyys tehdä viisaita päätöksiä ei korreloi kovinkaan voimakkaasti päättäviin asemiin etenemiseen vaadittavan lahjakkuuden kanssa."


10. Rahat kierrätettävä valtion kautta

Hesarin yleisönosastossa oli erinomainen kirjoitus päivähoidosta. Neljän lapsen äiti totesi päiväkotirallin olevan raskasta. Voin kokemuksesta vakuuttaa, että tosi on. Hän tarjosi ratkaisuksi lastenhoitajan palkkaamista kotiin. Tästäkin voin kokemuksesta sanoa, että kalliiksi tulee ja byrokratiariesa on melkoinen. Kuitenkin on ilmeistä, että yhteiskunnalle kotiin palkattu lastenhoitaja olisi halvempi ratkaisu - päivähoidon kiinteät kustannukset poistuisivat. Kyseessä on poliittinen päätös, jossa sosiaalidemokraattinen periaate totesi joskus 1970-luvulla "piikomisen" oleva ihmisarvolle sopimatonta. Niinpä kotiapulainen-lastenhoitaja -yhdistelmä ajettiin verotuksellisin keinoin de facto mahdottomaksi. Ilmeisesti ihmisarvolle soveliaampaa on työskennellä laitoksessa kuin kodissa.
Kirjoituksessa viitataan yksityisen hoidon tukeen vaihtoehtona. Tämä on tietysti totta, mutta suurelta osin rahan turhaa kierrätystä sekin. Veroastetta keventämällä ja poistamalla päivähoidon subentoinnin kotihoitoon nähden, tekemällä kotiapulaistyön verotuksellisesti mahdolliseksi ja hyödyntämällä työvoimareserviä tehokkaammin päästäisiin sekä yhteiskunnallisesti että taloudellisesti parempaan lopputulokseen.


11. Hinnalla millä hyvänsä

Finnkampen eli Ruotsi-ottelu on nyt järjestetty pariin kertaan Tampereella olympiastadionin remontin takia. Nyt SUL:n puheenjohtaja Sami Itani väläytti mahdollisuutta, että ottelu pysyisi edelleen Tampereella, vaikka stadikan remppa valmistuukin. Tästä ärähtivät ex-ministeri Paavo Arhinmäki ja Helsingin pormestariduo Vapaavuori-Razmyar.
Ihan tiedoksi, että tyhmä ei ole se joka pyytää vaan se joka maksaa. Ja jos ei maksa, niin silloin voi epäillä että tyhmä on ollut se joka pyytää liikaa. Olympiastadionin vuokra on pompannut niin pilviin ja Ratina on siihen verrattuna niin halpa, että viivan alle jää taatusti enemmän rahaa Tampereelta. Jotenkin uskoisin että kauppatieteiden tohtori Itani on osannut tämän laskea varsin helposti. Toivotaan että nuorella puheenjohtajalla pokka pitää ja saadaan joko stadikan vuokra alennettua sopuhintaan tai sitten pysytään Ratinalla. Tosin minulla ei ole syytä epäillä Itanin pokkaa: muistan vieläkin kuinka nauroin kippurassa eräissä Kalevan Kisoissa, kun nykyinen pj ilmestyi kymmenottelun päätyttyä paikalliseen ravintolaan syömään kisa-asu päällä ja numerolappu edelleen selässä käymättä välillä suihkussa.


12. Jousikengät

Eliud Kipchoge juoksi epävirallisessa ennätyskokeessa maratonin alle kahden tunnin. Seurasin suoritusta livelähetyksessä. Kipchoge eteni tyylilleen uskollisena kuin kone. Erittäin analyyttisena ja fiksuna juoksijana Kipchoge tiesi, kuinka homma tehdään. Mutta tosiasia on myös se, että kaksikymmentä vuotta sitten samoissa oloissa samanlaisin järjestelyin nykykuntoinen Kipchoge olisi juossut arvioni mukaan noin 2.02 ja osia.
On tultu kauas siitä ajasta, kun allekirjoittanut juoksi maratonia saman mallin kengillä kuin olympiavoittaja. Eroa oli vain kengännumerossa, kaupan hyllyltä löytyi täsmälleen samaa mallia ja hintalappu oli satasen luokkaa. Nike on kehittänyt kengät, joiden hiilikuitumainen jousirakenne näkyy jopa Kipchogen huippuunsa hiotussa askeleessa - se on muuttunut selvästi pomppivammaksi jopa muutaman viime vuoden aikana, puhumattakaan sitten siitä Kipchogesta joka viisitoista vuotta sitten voitti MM-kultaa vitosella. Vuosi vuodelta kengän jousto-ominaisuus on muuttunut tehokkaammaksi.
Jaakko Nieminen arvioi nykykenkien parantavan aikaa noin kaksi-kolme minuuttia. Olen samalla kannalla. Linkatussa Urheilulehden jutussa puhutaan ME:n kehityksestä, joka sekin on ollut rajua viime vuosina. Noin kahdenkymmenen vuoden aikana 1988-2007 ME parani alle kaksi minuuttia. Nyt se on noin kymmenessä vuodessa 2007-2018 parantunut yli neljä minuuttia. Juuri tänä ajanjaksona huippukenkä on muuttunut satasen parista moninkertaiseen hintaan ja sen kestoaika pienentynyt murto-osaan - huippuparilla voi juosta käytännössä vain yhden kisan. Mutta ME:n kehitys on satunnaista, kyseessä on vain yksi huippusuoritus. Paljon raaempaa dataa on luettavissa maailmantilastoista. Verrataan maailmantilastoja tänä vuonna ja suluissa vuonna 2006 eli juuri ennen tiheitten ennätysparannusten alkuvuotta: 10. paras aika on 2:04:11 (2:07:14), 20. paras 2:05:02 (2:08:03), 50. paras 2:06:22 (2:09:41), 100. paras 2:07:58 (2:10:57), 200. paras 2:09:58 (2:13:01), 500. paras 2:12:57 (2:16:35) ja 1000. paras 2:17:31 (2:21:14).
Äkkiseltään näyttää siltä, että varsin johdonmukaista. Joka kohdassa kehitys on ollut 3-4 minuuttia. Mutta tarkemmin katsoen löytyy ero. Sijoituskehityksen tulisi olla logaritmisesti toimivaa eli jos nykypäivään 1000. paras olisi 13 vuotta sitten ollut 500. paras, niin 100. parhaan olisi pitänyt olla 50. paras jne. Vaan kuinkas onkaan?
Tämän vuoden maailmantilaston 1000. paras olisi vuonna 2006 ollut 597. (suhdeluku 0,597), 500. paras 195. (suhdeluku 0,390), 200. paras 55 (suhdeluku 0,275)., 100. paras 18 (suhdeluku 0,180)., 50. paras 2 (suhdeluku 0,040). ja sitä edeltävät kärjessä, jolloin suhdeluvun laskeminen ei ole mielekästä. Itse asiassa tänä vuonna peräti 33 juoksijaa alitti vuoden 2006 kärkiajan 2:05:56 eli suhdeluvuksi 33. sijalle voidaan laskea 0,030. Kuten nähdään, muutos ei ole ollut logaritmista vaan huippu on kehittynyt voimakkaammin kuin massa. Tämä viittaa siihen, että huipulla on käytössä jotain mitä massalla ei ole. Eli paremmat kengät. Tämä ei ole se suunta, johon yleisurheilun tasa-arvoisena lajina tulisi kehittyä. Se on alentumassa huolestuttavalla tavalla välineurheilun tasolle. Ei tosin kovin vahvasti, sillä vanhollakin kengillä Kipchoge tietenkin päihittäisi kaikki muut paitsi ehkä kymmenkunta parasta, kun taas Iivo Niskanen ei pärjäisi tervatuilla puusuksilla edes piirikunnallisissa.
Kenkien merkitys näkyy siinäkin, että ratajuoksuissa ei ole ollut samanlaista tulosparannusta kuin maantiellä. Kenenisa Bekele juoksi 37-vuotiaana vain kahden sekunnin päähän Kipchogen maraton-ME:stä, vaikka ratajuoksuissa hänen ennätyksensä ovat viidentoista vuoden takaa. Omaa maratonennätystään hän paransi kolmen vuoden takaisesta puolitoista minuuttia. Kaiken järjen mukaan Bekelen kunnon pitäisi olla pari minuuttia silloista heikompi. Ero tulee kengistä.


Loppukevennys: Puskapissillä

Sananmukaisesti loppukevennys. Piti tarkistaa, että en vahingossa törmännyt vanhaan, aprillipäivänä julkaistuun juttuun. Toisaalta nykypäivänä ympäristönsuojeluun liittyvät innovaatiot ovat usein aivan liian epäuskottavia mennäkseen läpi aprillipiloina.
Varusmiesten maastokuseskelu on koettu ympäristöongelmaksi. Niinpä Porin Prikaatissa kokeiltiin marsseilla ja harjoituksissa mukana kuljetettavaa huussivaunua. Siinä jermut kusevat tuhka-kalkkiseokseen, josta neste haihdutetaan ensin lämpöpuhaltimilla pois. Lopputuloksena saatiin kuukaudessa noin 10-15 kiloa jauhemaista virtsaa, jota voidaan periaatteessa käyttää lannoitteena.
Mietitäänpä hetki ympäristövaikutuksia:
- vaunu vaati epäilemättä yhden polttomoottorilla käyvän ylimääräisen ajoneuvon harjoituksiin mukaan
- miten mahdettiin tuhka-kalkkiseos valmistaa ja kuljettaa paikan päälle?
- paljonko sähköä kului lämpöpuhallinten käyttöön?
Sanoisin että metsänlannoituksen ja ympäristösuojelun kannalta on huomattavasti parempi, että varusmiesjampat kusevat metsään kuten ennenkin. Aion myös henkilökohtaisesti jatkaa veden säästämistä hyödyntämällä suomalaisen miehen perusihmisoikeutta eli omalle pihalle kusemista, jos sattuu ulkona ollessa kusettamaan.
Kaiken huippu ja ikävin puoli asiassa oli se, että kyseistä tiivistettä ei voi käyttää elintarviketuotannossa eikä puutarhoissa, koska käytetty tuhka sisältää liikaa kadmiumia. Metsänlannoituksessa raja-arvo ei ylity, mutta siinä taas ei saa käyttää orgaanista perää olevaa ainetta.
Jutussa ei kerrottu, mitä lopputuotteelle tapahtui mutta en liiemmin hämmästelisi jos se olisi vedetty pöntöstä alas.

lauantai 21. joulukuuta 2019

Uusinta: Tusina asiaa, joita emme tietäisi ilman TV-sarjoja ja elokuvia

Lukijalle: Näin joulun lähestyessä vaihdetaan viihteelle ja kerrataan mitä Hollywood opettaa meille maailmasta:

12. Kuka tahansa osaa ampua käsiaseella ja myös osuu ampuen lonkalta tähtäämättä.
Aseita harvemmin säilytetään ladattuina ja varmistamattomina. Anna ihmiselle pistooli niin 50 % ei osaa poistaa varmistinta ja lopuista 50 % ei tiedä, että on tehtävä latausliike. Ja jos pitää valita, ampuako kymmenen metrin päässä olevaa pahista pistoolilla lonkalta vai heittääkö tikalla, useimpien kannattaisi valita jälkimmäinen. Osumatarkkuus olisi suurempi.

11. Painajaisunesta herääminen tapahtuu AINA pomppaamalla äkillisesti istuvaan asentoon sängyssä.
Jos heräät yleensä vähitellen, puoliksi horrostilan kautta etkä koskaan huomaa olevasi istuvassa asennossa, olet selvästikin epänormaali.

10. Pahat ihmiset kertovat aina hyville ihmisille, miksi heidät tapetaan. Hyvien ei tarvitse menetellä vastaavalla tavalla.
Tämä on hyvä tietää, koska sinä aikana kun selitys kestää, ehtii pelastautua. Joko keksii tavan selvitä itse tai sitten ratsuväki ryntää paikalle.

9. Autot syttyvät tuleen kolareissa.
Tämä onkin kätevää. Mistä sitä muuten tietäisi, onko maantien varressa oleva auto pysäköity vai kolaroitu? Valitettavasti autotehtaiden tuotekehittely ei ole täydellistä, ainakin omien havaintojeni mukaan melkoinen osa ojassa olevista autoista on palamattomia. Pitäisikö kutsua kulttuurinrikastuttajat polttamaan?

8. Parkkipaikan löytäminen onnistuu aina.
Vaikka olisi millainen miljoonakaupunki, niin autoa ei koskaan tarvitse pysäköidä kahtakymmentä metriä kauemmas kohteesta. Lähettäkää suomalaiset liikennesuunnittelijat jenkkeihin oppimaan, miten temppu tehdään!

7. Ei ole olemassa 2-5 –vuotiaita lapsia.
Yritäpä saada tuonikäinen lapsi näyttelemään uskottavasti. Lisäksi kaikki vastasyntyneet ovat puhtaita ja noin kolmen kuukauden ikäisen näköisiä. Alle kaksivuotiaaksi asti lapset eivät tee mitään aktiivisesti. Sitten he yhtäkkiä muuttuvat ilman välivaiheita viisivuotiaiksi, jotka puhuvat pikkuvanhasti.

6. Mikäli työpari on eri sukupuolta, nainen ei koskaan ole miestä vanhempi.
Lisäksi nainen on poikkeuksellisen hyvännäköinen ja usein myös kohonnut asemaan, johon vaaditaan pätevöityminen, jollainen saavutetaan normaalisti aikaisintaan kymmenen vuotta vanhempana. Milloinkaan ei keski-ikäisen naisen työparina ole nuorta miestä. Paitsi jos tarinan aiheena on epänormaali rakkaussuhde.

5. Autolla voi kaahata vastavirtaan tai jalkakäytävällä koskaan osumatta jalankulkijaan, varsinkaan lapseen.
Lapsiin ei osuta siksi, että jalkakäytävillä liikkuvat ihmiset ovat aina aikuisia. Vieläpä siten, että vanhemmat ja kömpelömmät ovat käytävän reunoilla, kun taas nuoret ja ketterät kävelevät aina ajolinjalla ja ehtivät väistää.

4. Amerikkalaisten kielitaidolla missä tahansa vieraassa kielessä on kolme astetta: A: täysi ummikko, B: muutamia fraaseja tai C: niin sujuva, että käy uskottavasti syntyperäisestä.
Suomalainen kieltenopetus on missannut jotakin oleellista. Opettajat saavat opiskelijat B-tasolle muutamassa viikossa, mutta edes kymmenen vuoden koulutus ei tee tuoreista ylioppilaista lähellekään C-tason tekijöitä. Lopputulos on kummallinen välitila, jollaista ei selvästikään esiinny amerikkalaisen korkeatasoisen kielikoulutuksen käyneillä.

3. Jokaisessa yhteisössä, perheessä tai työpaikalla on täsmälleen yksi homoseksuaali.
Yleensä myös tasan yksi mustaihoinen tai muuhun etniseen vähemmistöön kuuluva. Myös perheessä saattaa olla yksi ihonväriltään poikkeava, vaikka perhe muuten olisi valkoinen. Juuri koskaan tämä ei kuitenkaan ole se kiintiöhomo.

2. Yhdenkään kodin sisustukseen ei kuulu koskaan seinäkelloa.
Kohtaus viisi, otto kolme: … POIKKI! Hyvin meni, viiden minuutin tauko. Kohtaus kuusi, otto yksi: … POIKKI! Voi rähmä, meni uusiksi. Miksei kukaan muistanut kääntää kelloa viittä minuuttia taaksepäin?

1. Lakanat ovat epäsymmetrisiä siten, että ne peittävät naisen kaulaan asti mutta miehen vain vyötäröön.
Okei, voin hyväksyä L-kirjaimen muotoiset lakanat. Mutta en sitä, että mies ja nainen eivät koskaan ole niissä toisinpäin!