Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


lauantai 22. toukokuuta 2021

Uusinta: Kolikon kaksi puolta


Lukijalle: Tunnetusti historian kirjoittavat voittajat. Se ei kuitenkaan ole ainoa syy siihen, että fasismi on demonisoitu, kommunismi ei:

Kun Natsi-Saksa kukistui toukokuussa 1945, seurasi perusteellinen denatsifikaatio. Natsipuolueen virkamiehet menettivät tehtävänsä ja remmiin astuivat uudet miehet. Kaikki natsien monumentit tuhottiin, kansallissosialismiin viittaavat nimet vaihdettiin, järjestöt lakkautettiin ja syylliset tuomittiin.
Kun Neuvostoliitto kukistui 1991, seurasi vajavainen dekommunisointi. Kommunistipuolueen virkamiehet menettivät tehtävänsä, jos he olivat korkealla tasolla tai ideologisissa tehtävissä. Muuten virkakoneisto sai pitää paikkansa. Erinäisiä Leninin ja kumppaneiden patsaita kaadettiin, mutta paljon muuta ei saatu aikaiseksi. Kommunistit saivat jatkaa kaikessa rauhassa toimintaansa - Jeltsin lakkautti puolueen mutta uusi perustettiin pian tilalle. Mitään oikeudenkäyntejä Nürnbergin malliin ei järjestetty.

Kyseessä ovat silti järjestelmät, jotka ovat toistensa kaltaisia totalitaarisuudessaan. Ero jälkipyykin välillä on suorastaan hätkähdyttävä. Valitaan esimerkiksi satunnainen kaupunki Venäjältä, vaikka sadantuhannen asukkaan Glazov tuhatkunta kilometriä Moskovasta itäkoilliseen. Keskustan kartasta löytyvät kahden neliökilometrin alueelta esimerkiksi Karl Marxin katu, Lenininkatu, Internationaalikatu, 1. toukokuuta -katu, Kirovinkatu, Vallankumouskatu ja Engelsinkatu. Ihan sama kuin saksalaisen kaupungin kadunniminä olisivat Hitlerintie, Himmlerinkatu, Kansallissosialismikuja, 30. tammikuuta -polku, Fasismiraitti ja Göringinväylä.

Toki järjestelmien luhistumistavat olivat erilaiset: natsismi tuhoutui ulkoisen paineen alla, kun taas kommunismi luhistui sisäänpäin. Mutta tämän luulisi tuottavan täsmälleen päinvastaiset tulokset: mikäli maan järjestelmä luhistuu sen omien kansalaisten tahdosta, kuten kommunismi, luulisi että vanhat muistomerkit revitään sitä suuremmalla innolla pois. Toki denatsifikaation alkuvaihe oli miehitysmahtien sanelemaa, mutta nykyään Saksa on täysivaltainen valtio ja natsismin kammo on yhtä vahva kuin aina ennenkin. Sirppi ja vasara –lippuja saa heiluttaa vapaasti niin Venäjällä kuin Saksassakin, mutta yritäpä heiluttaa hakaristilippua kummassa tahansa valtiossa, niin toisessa joutuu linnaan ja toisessa saa ensin turpiinsa ja joutuu sitten linnaan.

Syy kommunismin ja natsismin erilaiseen kohteluun on yksinkertainen. 1980-luvulla neuvostokommunismiin ei enää uskonut kukaan muu kuin puolueen pääideologi Mihail Suslov ja hänkin kuoli jo 1982. Kommunismi ei ole minkäännäköinen uhka nykyisille valtajärjestelmille. Se on mitattu, punnittu ja toimimattomaksi havaittu. Kommunistit saavat marssia kaikessa rauhassa, koska kukaan ei voi enää koskaan ottaa heitä vakavasti.

Natsismin laita on toisin. Sen totesi jo 50 vuotta sitten legendaarinen Star Trek jaksossaan Patterns of Force. Siinä vieraalle planeetalle tarkkailijaksi lähetetty ihminen ottikin vallan ja organisoi systeemin natsien järjestelmän mukaan. Kun kapteeni Kirk yhdessä Spockin kanssa sai sitten kuulustella miestä, hän totesi natsi-Saksan olleen tehokkain järjestelmä, jonka ihmiskunta oli koskaan saanut aikaan. Eikä aiheetta. Surkeassa talousjamassa ollut maa nousi muutamassa vuodessa jaloilleen, valtasi melkein koko Euroopan ja taisteli käytettävissä olleisiin resursseihin nähden loistavasti toisessa maailmansodassa, vaikka melkein koko muu maailma oli sitä vastassa ja Italia sen puolella. Siinä sivussa vain 12 vuoden aikana maa kehitti kuplavolkkarista alkaen melkoisen määrän uutta teknologiaa, esimerkiksi systeemin jonka avulla mentiin myöhemmin kuuhun, puhumattakaan sota-ajalle tyypillisistä aseinnovaatioista.

Lyhyesti sanottuna:
1) natsismi toimi, kommunismi ei.
2) kommunismi romahti itsestään, natsismi piti kukistaa
3) natsismi nousi valtaan vapaissa vaaleissa, kommunismi pienen ryhmän vallankaappauksella

Näistä seikoista (3) on nykypäivänä ylivoimaisesti merkittävin. Natsismia ei ole ensisijaisesti demonisoitu pahuutensa takia. Se on demonisoitu siksi, että se on uhka. Kommunismia ei ole tarvinnut demonisoida, koska kukaan ei ota sitä vakavasti. Vaikka Putin on palauttanut Suuren ja mahtavan takaisin kansallishymniksi, ei hän pyri palauttamaan kommunismia, vaan Neuvostoliiton valtapiirin.

Valtaeliitti, etenkin Euroopan Unionin valtaeliitti, pelkää natsismia ja sen lievempää ilmenemismuotoa nationalismia yli kaiken. Ja aiheesta, sillä nationalismi on osoittanut toimivuutensa. Ihmiskunnan historiassa se aika, jolloin edistystä on tapahtunut ylivoimaisesti eniten, on juuri kansallisvaltioiden aika. Tämä voi toki olla sattumaa, mutta se ei ole tärkeää. Jos ihmiset tämän historiallisen tosiasian tiedostaisivat ja uskoisivat kehityksellä ja nationalismilla olevan yhteyden, se olisi unionin loppu. Niinpä nationalismi on demonisoitu siinä missä kommunismi - mikä korosti internationalismia - saa olla kaikessa rauhassa.

Tässä demonisoinnissa otetaan suuri riski. Kun terve, patrioottinen nationalismikin demonisoidaan, paine kattilassa nousee. Seuraukset voivat olla dramaattiset. Sääntöjä kunnioittavan, terveen nationalismin nousu on vaikeaa, koska se on kielletty. Natsismilla ei ole vastaavia rajoituksia sääntöjen noudattamisen suhteen. Seurauksena voi olla nationalistisen, kansallisvaltioiden yhteistyöllä menestyvän Euroopan sijaan natsismin uusi nousu. Ja se voi osoittautua yllättävänkin kestäväksi, sillä edelliskerran virheistä voidaan oppia. Jos Natsi-Saksa ei olisi vainonnut juutalaisia, se saattaisi olla edelleen voimissaan.

Teitä on nyt varoitettu.

12 kommenttia:

klova kirjoitti...

Saksan talouden toimivuudesta 1930-luvulla ollaan yleisesti sitä mieltä,että se ei oikein ollut menestystarina.Talouden nousu perustui hyvin pitkälti velkaan ja budjettivajeisiin.Lisäksi palkkasumma pysyi 1933-1939 lähes samana vaikka tehtyjen tuntien ja työläisten määrä lisääntyi melkoisesti.Diktatuurissa tuokin tietty onnistuu.

1939 Saksalla ei taloudellisesti oikein ollut muita mahdollisuuksia kuin aloittaa sota,talous ei olisi loputtomiin kestänyt rauhan aikana ylläpidettyä varustelukierrettä.

Investoinnit ennen sotaa olivat joko aseteollisuuteen tai suurhankkeisiin,moottoriteitä maalle jolla ei ollut autoja eikä polttiainetta ja samalla rautateihin ei investoitu tunnetuin seurauksin,talous oli jatkuvissa ongelmissa luljetuskapasiteetin takia.

Budjettivajeet 40-60%,työtunnit ylös ja palkat alas,verotusta kiristettiin ja juutalaisten omaisuus konfiskoitiin valtiolle.Investoinnit tuottamattomiin tai taloudellisesti kyseenalaisiin kohteisiin.
Maatalous haukkasi työvoimasta melkein kolmanneksen ja omavaraisuus saatiin nousemaan tuolla vuodesta 1933 80% vuoteen 1939 83%,ei mikään menestystarina tuokaan.

Kaikella tällä BKT ei kasvanut mitenkään muita maita paremmin.1939 Saksan ja Ison-Britannian taloudet olivat samankokoisia,saksalaisia oli vaan melkein 90 milj ja brittejä 50.

Saksan talousihme,miksi sitä ei voi kutsua kuin propagandassa,oli hyvin samanlainen kuin tämän toisen eli kommunismin luoma talousihme 1930-luvulla,sotataloutta ja panokset raskaaseen teollisuuteen kulutuksen kustannuksella.Neuvostoliitossa kuri oli vielä kovempi ja siellä terästuotanto ja aseteollisuus nousi vielä komeammin.

Pertti Ilmari kirjoitti...

1) Natsisismi toimi, kommunismi ei

Mitä eroa Natsi-Saksalla ja Neuvosto-kommunismilla oikeastaan oli? Molemmat olivat antikapitalistisia järjestelmiä ja molempien julkilausuttuna tavoitteena sosialismi. Niinpä heti valtaan noustuaan natsit poistivat perustuslaista yksityisomaisuuden suojan, minkä jälkeen tuotantotoiminta oli helppo pakottaa natsien sotatalouden vaatimuksiin. Hangoittelijoilta otettiin lelut pois. Hugo Junkers oli uuden perustuslain ensimmäinen uhri ja menetti lentokonetehtaansa valtiolle.

Paitsi että omistamisesta tuli vuodesta 1933 ehdollista myös tuotannon markkinaohjaus lopetettiin. Tehtaiden piti investoida ja tuottaa sitä, mitä hallinto määräsi. Edes työvoimastaan yritykset eivät voineet itse päättää. Järjestelmän toimimattomuus tuli sitä ilmeisemmäksi mitä pitempään se ehti olla voimassa.

2) Kommunismi romahti itsestään, natsismi piti kukistaa

Pitikö? Eikö näytä, että joulukuun 5. päivän jälkeen 1941 Hitler teki itse kaikkensa tuhotakseen Saksan sotavoimat ja yhteiskunnan ja tietysti siinä ohessa juutalaiset. Hyökkäyksen pysähdyttyä Moskovan edessä ja venäläisten kyettyä odottamattomaan vastahyökkäykseen 6.12., Saksan pääesikunta tunnusti, että sota ei enää ollut voitettavissa. Monenlaiseen ”tasapeliin” olisi vielä ollut mahdollisuus. Mutta Hitlerille bolsevismi oli juutalaisten salajuoni (niin kuin kapitalismikin). Sen kanssa ei siis ollut mahdollista tehdä sovintoa: voitto tai kuolema.

3) Natsismi nousi valtaan vapaissa vaaleissa, kommunismi pienen ryhmän vallankaappauksella

Natsit nousivat valtaan vaaleilla, koska Hitler oli epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen päätellyt, että ainoa realistinen mahdollisuus saada valta on voittaa ensin vaalit. Mutta natsismin demonisoimiseen on ihan samat syyt kuin kommunisminkin demonisoimiseen ja sen lisäksi aivan naurettava rotuteoria.

Lisäksi kansallismielisyyden yhdistäminen natsi-aatteeseen unohtaa, että Hitlerin mielestä myös saksalaiset olivat sekarotu, joka tarvitsee puhdistamista. Ihanne ei ollut saksalaisuus vaan arjalaisuus. Koska kaavailussa ilmeisesti oli, että voittoisan sodan jälkeen myös Suomesta olisi tullut yksi Saksan osavaltio, meillä eugeniikkaa olisi tarvittu vuosikymmenet sopivan kallonmuodon saavuttamiseksi.

QroquiusKad kirjoitti...

Niinpä.
Kommunismi katsoo ihmisen olevan vain yksi pikku ratas suuren Yhteiskunta-koneen osana. Jos osa toimii huonosti, se korjataan tai vaihdetaan.

Kansallissosialismi näkee ihmisen samoin tavoin mitättömänä, paitsi että:

Kansallissosialismissa ihminen on osa Kansaa. Kansoja on eriarvoisia;
arjalaisista ali-ihmisiin.
Arjalaisuuteen lukeutumattomiksi katsotuilla onkin sitten lohduton tulevaisuus.

Mutta hyvät ihmiset sentään?
Kansallissosialismi ei ole mitään äärrrioikeistoa, koska se on vain kommunismin peilikuva.
Kansallissosialismi on "fasismi" niinikään vain kommunistien propagandassa, jossa se on blankotermi kaikelle, mistä kommunisti ei pidä.

Fascismi on se, minkä olemme voineet seurata Kiinan kommunismin hallittua alasajoa ja sen organisaatioiden haltuunottoa.

Anonyymi kirjoitti...

Sosialismia se kansallissosialismikin on.

Sikäli se toimi paremmin, saksalaista kun oli, kuin kansainvälinen - eli venäläinen sosialismi. Ryssät ryssi nopeammin ja perusteellisemmin. Olihan DDR:kin menestystarina tavallaan.

Toisaalta natsit on tyylikkäitä pahiksia, mustat - Hugo Boss - uniformut, koppalakit ja rensselit. Ihan suoraan tom of finlandista. Siis poliittisesti mitä korrekteinta muotia.

Uhka-analyysisi eroaa aikoinaan Hunter S. Thompsonin vastaavasta, että Thompsonin mukaan kommunismi on uhka ja voi nousta. Siksi moottoripyöräjengeillä EI ole sirppiä ja vasaraa kuteissaan vaan hakaristejä. Natsismi ei ollut uhka, kommunismi oli.

Kansallismielisyyttä pidetään uhkana ja muistellaan natseja. Miksei sosiaalidemokraatien hteydessä muistella natseja? Ruotsia on pidetty kaikkein marxistisimpana valtiona, aika hyvin perustein. Toisaalta ruotsi oli esikuvana arjalaisella rotuhygienialle. Esinatsismia siis kansankotisossuismi.

Veikkaan, ettei NSADP nouse, RSHA ja SS nousee.

Pyssymies

Tinahattu kirjoitti...

… mutta nykyään Saksa on täysivaltainen valtio ja natsismin kammo on yhtä vahva kuin aina ennenkin.


Kyllä Saksa on vieläkin vallattu maa. Siellä on valtaajien sotilastukikohtia.
__________

klova: Sota Saksaa vastaan julistettiin jo vuonna 1933 Englannissa. Churchill vehkeili Stalinin kanssa jo vuonna 1934.

Tinahattu kirjoitti...

Sattui vastaan amerikkalaisen journalistin kirja Into the Darkness, kirjoittaja Lothrop Stoddard, julkaistu vuonna 1940. Siinä kerrotaan kuinka tiukkaa Saksassa oli kun kun hän matkusti sinne vuonna 1939. Kaikki kortilla ja täysi pimennys koska britit pommittivat.
Kirja löytyy Gutenbergistä.
Suomi myös mainitaan luvussa Winter in Berlin. Natsit olivat sitä mieltä että Suomen olisi pitänyt neuvotella rajan siirrosta, siten Talvisotaa ei olisi tullut.

Strix Senex kirjoitti...

Natsismin, fasismin ja kommunismin vertaaminen on oikeastaan varsin hankalaa. Neuvostokommunismi oli valtiokeskeinen yksipuoluejärjestelmä, jossa niin talous kuin kaikki muukin oli keskitetty puolueen komentoon, joka puolestaan toimi pienen johtoryhmän komennossa, joka toimi pääsihteerin (tai milloin minkin muun) nimikkeen omaavan diktaattorin komennossa. Fasismi oli sosialismin muunnos, jossa oleellisin ero neuvostojärjestelmään oli se, että talous oli yksityisissä käsissä, joskin puolueella oli siinä ohjaava rooli. Natsismi taas on oikeastaan Hitler ja hänen haavekuvansa. Hitler poimi työkaluikseen niitä asioita, joita kulloinkin katsoi tarvitsevansa, mutta mitään johdonmukaista järjestelmää hänellä ei ollut, ainoastaan führerprinzip ja haave suuresta arjalaisesta Saksasta. Todennäköisesti natsisysteemi olisi sortunut omaan mahdottomuuteensa kuten kommunistinenkin systeemi, sillä se ei toiminut yhtään paremmin ja sen lyhyenä valtakautena esimerkiksi Saksan koulutuksen taso romahti, kun ideologinen puppu tuli entisen opetussysteemin tilalle. Tässä kohdin usein vedotaan von Brauniin ja muihin saksalaisiin tiedemiehiin, mutta heidät oli koulutettu ennen kuin natsit nousivat valtaan.

Fasismin suhteen asia on toisin. Se todennäköisesti olisi menestynyt varsin hyvin. Italian talous kehittyi varsin hyvin, ennen kuin Mussolini sortui Hitlerin kelkkaan. Puolassa, Virossa ja Latviassa valtaan nousseet vastaavat systeemit myös pärjäsivät. Ja itse asiassa Kiinan nykyinen systeemi on periaatteessa varsin lähellä fasismia, jos asiaa katsoo objektiivisesti ja ilman tunnekuohuja.

klova kirjoitti...

Samoin Singapore on noudattanut kovalla kädellä ohjattua kapitalismia.Ja menestynyt kai aika hyvin.

Natsismi oli todellakin Hitler ja kaikki politiikka oli,kuten Ian Kershaw on todennut,kohti Hitleriä.Kaikki toimijat yrittivät ennakoida Aadolfin ajatuksia.Aadolf itse ei laiskana miehenä juurikaan hallinnut,vietti aikaansa maakuntamatkoilla ja juuri mitään ei pistetty paperille,hallitus ei kokoontunut oikeastaan koskaan ym ym.Hitler ei edes halunnut keskustella asioista kuin yhden toimijan kanssa kerralla,tai siis yksi toimija sai kuunnella monologia kerrallaan.Jotka käsittelivät niitä aiheita joista hän oli kiinnostunut,talous ei esimerkiksi kuulunut miihin,koirien kasvatus kuului.

Sama päti suuremmassa joukossa illanistujaisissa,kahden tunnin monologeja Wienin arkkitehtuurista tai ennustajien käyttämisestä sään ennustamiseen,ei koskaan keskustelua kuinka ratkaista esim akuutti kuljetusongelma tai krooninen elintarvikepula.

Olihan puolueella ne 25 muuttumatonta prinsiippiä.Olihan siellä mm lupaus pitää pienyrittäjien puolta ja joskus -36 tai jotain kaikki alle 400 000 valtakunnanmarkan tai jotain,niin todella huomattavan osakepääoman alittavat firmat määrättiin lakkautettaviksi.Koska isoja kokonaisuudet sopivat paremmin keskusjohdolle.

QroquiusKad kirjoitti...

Valtakunnankansleri Hitlerin hallitus kokoontui viimeisen kerran helmikuussa 1938, jolloin päätettiin sotaministeriön lakkauttamisesta ja Puolustusvoimain pääesikunnnan (Oberkommando der Wehrmacht) perustamiseksi se tilalle.

Tämän jälkeen Adolf neuvotteli vain yhden ministerin tai muun toimijan kanssa kerrallaan, koska pelkäsi hallituksen saattavan saada päähänsä yksimielisesti hänen syrjäyttämisensä.

Anonyymi kirjoitti...

Tinahattu:
"Siinä kerrotaan kuinka tiukkaa Saksassa oli kun kun hän matkusti sinne vuonna 1939. Kaikki kortilla ja täysi pimennys koska britit pommittivat."
Missä tuollanen fakta on, että britit pommittivat 1939 saksaa ?

-jpt-

Tinahattu kirjoitti...

Missä tuollanen fakta on, että britit pommittivat 1939 saksaa ?


-jpt-
23. toukokuuta 2021 klo 23.38


Pommitus taisi olla vähäistä alussa. Kyvyt puuttuivat: http://www.revisionist.net/bombing-germany.html

Upon its declaration of war against Germany, Britain immediately launched an offensive bombing campaign: on the Kiel Canal, Sept. 3, 1939; On Wilhelmshaven, Sept. 4, 1939; on Helgoland, Dec. 3, 1939;

____________

Battle of the Heligoland Bight (1939) - Wikipedia
https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_the_Heligoland_Bight_(1939)
The Battle of the Heligoland Bight was the first "named" air battle of the Second World War, which began the longest air campaign of the war, the Defence of the Reich. On 3 September 1939, the United Kingdom declared war on Nazi Germany after the German invasion of Poland, which started the European War.The British did not assist Poland by land or sea but RAF Bomber Command flew several ...
____________

How Allied Air Attacks Evolved During World War II
https://www.historynet.com/how-allied-air-attacks-evolved-during-world-war-ii.htm
The British initiated their own strategic bombing campaign against Germany in late 1939. Initially, the Royal Air Force’s (RAF’s) Bomber Command attempted daylight strikes against the Reich, but those strikes proved disastrous, and the British soon turned to night attacks against urban centers. Throughout 1940 and 1941, the RAF continued to build up its small bomber force, and in May 1942 ...

Jaska Brown kirjoitti...

klova: Saksa ei lähtenyt täysin pohjalta ykkösrähinän jälkeen. Sille asetettiin kuitenkin hitonmoiset sotakorvaukset ja rajoitteet. Natsismin rauhankauden aikana elintaso nousi, mutta niin nousi muuallakin maailmassa eli ei se siihen nähden mikään menestystarina ollut. Eikä se panssari- ym tuotantokaan vastoin yleistä luuloa ollut mitenkään moninkertainen suhteessa muihin teollisuusmahteihin. Elintaso olisi kuitenkin noussut selvästi enemmän ilman sitä.
Vaan jos Neuvostoliittoon vertaa, ero on selvä. Venäjä oli ennen ykkösrähinää noin 30-50 vuotta Länsi-Eurooppaa jäljessä teollistumisen suhteen. Mutta muutos oli jo kovassa alkuvauhdissa, kaupungit olivat jo alkaneet teollistua voimakkaasti ja imeä maaseudun väestöä duunareiksi. Teknologisesti Venäjä oli yllättävänkin edistynyt, ykkösrähinän aikana siellä tehtiin useita edistyksellisiä ihmisentappokoneita. Niinpä teollisuuden edistyminen ja yleinen teknistyminen neukkuajan parina ensimmäisenä vuosikymmenenä ei ollut millään tavoin kommunismin ansiota, vaan väistämätön kehityskulku joka olisi toteutunut aika tarkkaan täsmälleen samoin vaikka tsaarinvalta olisi jatkunut. Erona toki se että ihmisten yleinen elintaso olisi luultavasti noussut enemmän, sillä kommunistinen talousjärjestelmä osaa tunnetusti hoitaa kaiken muun hyvin paitsi tuotannon, jakelun ja myynnin.

Pertti Ilmari: 1) Totta. Ja tämä johtui sotaan varustautumisesta. Mussolinin Italia toimi paremmin ja ehkä saksalaiset olisivat ottaneet mallia huomattuaan ettei sosialismi toimi edes Saksassa (vrt. myöhempi työkalulippuinen Saksa, joka sentään sai sosialismin toimimaan paremmin kuin missään muualla onnistuttiin).
2) Nimenomaisesti piti kukistaa ja juuri tuosta syystä eli bolsevismin kanssa ei voitu tehdä sopua. Sopii tosiaan miettiä miksi länsivallat liittoutuivat kommunistien kanssa natsien kukistamiseksi eikä toisinpäin. Eliminoidaan isompi uhka liittoutumalla pienemmän kanssa ikään kuin kyseessä olisi joku tosi-TV.
3) Juuri noin. Natsit eivät päässeet valtaan kaappauksella, koska ei ollut riittävää määrää höynäytettäviä hölmöjä toisin kuin kommunismilla. Kommunismiin taas ei uskonut riittävän moni että se koskaan olisi päässyt valtaan vapailla vaaleilla.
Mitä rotuteorioihin tulee, natsit onnistuivat sössimään koko asian naurettavilla perusteluillaan.

Qroquius Kad: On ollut hyvin huvittavaa seurata kuinka Kiinan kommunistit ovat muuttuneet fasisteiksi samaan tapaan kuin entiset kommunistit liittyivät vuonna 1933 suurin joukoin SA:han.

Pyssymies: Suomessakin Pekka Siitoin oli erinomainen maalitaulu ja siksi siedetty, koska hänen ansiostaan nationalismi voitiin tehdä naurettavaksi. Vaan jos joku pystyvä ja looginen nationalisti yritti nousta, niin viikate heilahti ja heilahtaa edelleen. Siksi koska nationalismi on todellinen uhka estabilishmentille.

Tinahattu: Nuo sotilastukikohdat ovat käsittääkseni ihan saksalaisten omasta tahdosta ja saattaisivatpa panna hanttiin, jos niitä alettaisiin purkaa.

Strix Senex: Mussolinin menestys taloudellisesti on yksi syy ja ehkä jopa suurin fasismin demonisointiin. Jos fasismi saa jopa Italian järjestykseen ja myös mafian ynnä muut kuriin, sen täytyy toimia.

klova: En nyt lähtisi suoranaisesti moittimaan Hitlerin johtamistapaa, koska olen istunut elämäni aikana sadoissa kokouksissa ja johtanut niitä aika paljon itsekin. Useimmat ovat olleet ajanhaaskausta, kun laskee työtehon per läsnäolija. Kun paikalla ovat kutakin asiaa käsiteltäessä vain ne, joita se koskee, teho on paljon suurempi.

Tinahattu ja jpt: Liittoutuneet eivät pommittaneet Saksaa ennen kevättä 1940 ainakaan sotatoimialueen ulkopuolella tarkoituksellisesti. Tämä oli poliittinen päätös, joka kumottiin Saksan pommitettua Rotterdamia. Sen jälkeen RAF:ille annettiin lupa hyökätä Ruhria vastaan. RAF:n kuuluisa hyökkäys Berliiniin tapahtui 25.8.1940. Tosin se oli sekä volyymiltaan että tuhoiltaan hyvin vaatimaton verrattuna siihen mitä tapahtui myöhempinä vuosina, mutta osoitus kuitenkin siitä että hyökkäyskapasiteetti oli olemassa jo sodan alusta alkaen – eivät nämä koneet vuodessa valmistuneet.