Lukijalle: Maailmassa ei näinä päivinä keskustella mistään muusta kuin koronaviruksesta. Katsotaanpa saako mistään muusta aiheesta mitään polemiikkia aikaan edes muurahaispesää sohaisemalla:
Kokeilkaa huviksenne KVG-menetelmää ja kirjoittakaa hakusanoiksi homous, sairaus, onko tai jokin niiden yhdistelmä synonyymeineen millä tahansa osaamallanne kielellä. Todennäköinen lopputulos on, että päädytte sivulle jossa todetaan että homoseksuaalisuus ei ole sairaus ja perusteluna on, että se on poistettu sairausluokituksesta (Suomessa vuonna 1981). Kehäpäätelmä puhtaimmassa muodossaan. Toisaalta, tämähän tarjoaisi erinomaisen keinon siivota sairaustilastoja. Poistetaan multippeliskleroosi luokituksesta ja voilà - meillä on yli 5000 tervettä enemmän!
Wikipedia määrittelee sairauden olevan fyysisen tai psyykkisen rakenteen tai toiminnan poikkeavuus, joka aiheuttaa yksilölle tai hänen ympäristölleen tilapäistä tai pysyvää haittaa tai toiminnanvajavuutta. Mikäli homoseksuaalisuus ei ole sairaus, se ei siis (1) ole poikkeavuus, (2) aiheuta kellekään haittaa eikä (3) tee henkilöstä jollain tavoin vajaakykyistä muihin verrattuna. Mikäli nämä väittämät ovat tosia, väite on todistettu. Mikäli niistä yhdessäkään havaitaan merkittävää ristiriitaa todellisuuden kanssa, homoseksualismi on sairaus.
Ne harvat tapaukset, joissa homoseksualismin poistamista sairausluokituksesta perustellaan muutoin kuin kehäpäätelmällä, voidaan jakaa seitsemään ryhmään. Jokaisessa on tietty perusväittämä. Toki väittämiä on muitakin kuin nämä, mutta ne ovat sen verran harvinaisia ja yleensä älyvapaita tyyliin "se ei näy verikokeessa tai röntgenkuvassa" tai "raamattu kieltää", että ne voidaan sivuuttaa.
1. Homoseksuaalisuus ei ole sairaus, koska se ei tartu.
Tämän väittämän virheellisyys on niin ilmeinen, että se on mukana ainoastaan yleisyytensä takia. Yhtä hyvin perustein keuhkosyöpä ei ole sairaus, koska se ei yhdenkään lääketieteellisen tutkimuksen mukaan ole tarttuva tauti. Itse asiassa keuhkosyöpä on homoseksuaalisuutta helpompi poistaa sairausluokituksesta tällä perusteella; homoseksuaalisuuden tarttuvuudesta voi tarkempia tietoja kysellä keneltä tahansa englantilaisen poikien sisäoppilaitoksen käyneeltä.
2. Homoseksuaalisuus ei ole vamma, koska se on synnynnäinen ominaisuus.
Kertokaa tämä syntymäkuuroille. Lähes yhtä ilmeisen virheellinen kuin ensimmäinen väittämä. Tietyt geenit omaava henkilö saattaa olla tai olla olematta homoseksuaali; hänellä on vain normaalia voimakkaampi tai lievempi taipumus siihen. Luonnollisesti suurin osa ihmisistä toki on joko homoja tai heteroita ympäristöstä riippumatta, mutta varmasti on olemassa vähemmistö, joiden kohdalla olosuhteet ratkaisevat.
3. Homoseksuaalisuutta on esiintynyt aina.
No, ainakin niin kauan kuin kirjallisia lähteitä raamatun ajoilta tai antiikin Kreikasta on säilynyt, joten ei ole mitään syytä epäillä etteikö olisi aiemminkin. Etenkin kun sitä esiintyy myös eläimillä, mikä onkin tiukkapipojen keskuudessa aiheuttanut joskus tragikoomisia tilanteita. Tämä argumentti yleensä perustellaan toteamalla, että mikäli homoseksuaalisuus olisi haitta, ihmisen evoluutio olisi karsinut sen. Kuten se on karsinut esimerkiksi suulakihalkion…
4. Homoseksuaalisuus ei ole lääkittävissä eikä parannettavissa
Tohtori Päivi Räsänen saattaa olla tästä eri mieltä, mutta jätettäköön hänen mielipiteensä huomiotta ja oletetaan, että väite on totta. Poistetaan sitten sairausluokituksesta samalla perusteella nuoruusiän diabetes, johon ei kovista ponnisteluista huolimatta ole löydetty parannuskeinoa. Insuliiniruiskeet ovat toki hoitokeino, mutta ne ainoastaan estävät taudin oireiden puhkeamisen. Samalla tavoin voisi makaaberisti todeta, että homoseksuaalisuuden hoitokeinona voisi käyttää kemiallista kastraatiota, joka estää oireiden puhkeamisen. Kuten on joissakin maissa käytettykin.
5. Homoseksuaalisuus ei aiheuta ongelmia jokapäiväisessä elämässä.
Tai siis tietysti aiheuttaa, mutta vika ei ole homoseksuaalisuudessa sinänsä vaan homofobiassa. Totta sinänsä, varmasti suurin osa homojen kohtaamista vaikeuksista kautta historian on aiheutunut juuri tuosta syystä. Mutta ei se ainoa syy ole. Kiistaton tosiasia on, että normista poikkeavuus määritellään sairaudeksi. Laktoosi-intoleranssi on sairaus, mutta selluloosaa pilkkovan entsyymin puuttuminen suolistosta ei ole. Ei laktoosi-intolerantikollakaan mitään ongelmia olisi, jos yhteiskunta ei olisi rakentunut maitonormatiivisuuden pohjalle. Kyky pilkkoa laktoosia ravinnoksi on selvä hyöty, mutta pelkästään siitä syystä sitä ei ole luokiteltu sairaudeksi. Kyky pilkkoa sellua ravinnoksi olisi myös hyödyllinen, mutta kyvyttömyyttä siihen ei ole luokiteltu sairaudeksi, koska kyseessä on normi. (Kuvitelkaapa että ihmiset pystyisivät siihen. Pikaruokapaikat mainostaisivat: PIKAISTA SELLUA HALVALLA!) Laktoosin pilkkomiskyky puuttuu 17 % aikuista suomalaisväestöä, joten se on luokiteltu sairaudeksi. Sivumennen todettakoon, että homoseksuaaleja on eri arvioiden mukaan 2 - 13 % eli vähemmän.
Kokonaan toinen asia on se, että yksilön kannalta homoseksuaalisuus saattaa olla harmitonta, mutta yhteiskunnan kannalta näin ei välttämättä ole. Mahdollisia negatiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan on käsitelty ansiokkaasti Takkiraudassa.
6. Homoseksuaalisuudesta ei haluta parantua.
Eikä myöskään psykopatiasta. Sitä paitsi käsi sydämelle: jos homoseksuaalille annettaisiin mahdollisuus elää elämänsä uudelleen heteroseksuaalina, kuinka suuri prosentti valitsisi niin? Epäillä sopii että osuus olisi aika iso.
7. Homoseksuaalisuus saattaa hyödyttää geenien leviämistä muulla tavoin kuin omien jälkeläisten kautta.
Tässä viitataan yleensä väitteeseen, jonka mukaan homoseksuaalien sisaruksilla on keskimääräistä enemmän lapsia. Tämän katsotaan johtuvan lapsettoman sisaruksen lähisukulaisen lapsille tuottamista lisäresursseista. Toinen mahdollinen selitys on vanhempien painostus lastenlasten hankkimiseen. Hypoteesit ovat uskottavia, mutta pitäisi tutkia myös verrokkiryhmä eli lapsettomat heteroseksuaalit; onko heidän sisaruksillaan keskimääräistä enemmän lapsia? Oli miten oli, omien geenien monistamista suosiva ominaisuus voidaan silti luokitella sairaudeksi. Klassinen esimerkki on malarialta suojaava sirppisoluanemia.
Jokainen väite, jonka mukaan homoseksuaalisuus ei olisi sairaus, on kumottavissa vastaesimerkillä. Johtopäätös: on joko löydettävä uusia ja pätevämpiä todisteita tai tunnustettava homoseksuaalisuuden olevan sairaus ja puuttuvan sairausluokituksesta ainoastaan poliittisen korrektiuden vaatimuksista.
Ja suvaitsevaiset - mikäli ovat tänne asti lukeneet - voivat tässä vaiheessa kaivaa sen kuuluisan herneen ulos nenästään. Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole rajoittaa homoseksuaalien oikeuksia millään tavoin, sen enempää kuin kirjoituksessa mainittujen tai myöhemmin mainittavaa sairautta potevien oikeuksia. Itse asiassa olen tuntenut henkilökohtaisesti kaikista kyseisistä sairauksista ainakin yhden sitä sairastavan ihmisen. Ei kenenkään oikeuksia pidä rajoittaa sillä perusteella, että hän sattuu olemaan diabeetikko. Tai homoseksuaali. Tunnen useita homoseksuaaleja eikä minulla ole mitään heitä vastaan. Ei ole ongelma, jos työkaverini on homo tai samassa saunaseurassa on homo. Kyse on siitä, että monet ovat kurkkuaan myöten täynnä väitettä, että homoseksuaalisuus olisi normaalia. Eipä ole näkynyt marsseja, joissa keliaakikot tai skitsofreenikot väittäisivät että kyseessä on normaali olotila eikä sairaus.
Onko Ylen toimittaja narsisti?
10 tuntia sitten
14 kommenttia:
Homoseksuaalisuus on haitta ainakin niille pojille, jotka homot ovat raiskanneet. Minäkin olen nuorena täysin asiasta tietämättömänä joutunut homon uhkaan, mutta onneksi tajunnut lähteä pakoon ajoissa. Tämä on suvaitsevaisten silmissä kuitattu sillä, että niinhän tytötkin joutuvat heteroiden uhkaamiksi ja liian monet uhreiksi.
Homoudesta on tullut yhteiskunnallinen pieni ongelma sitä kautta, että tv-ohjelmissa sitä hehkutetaan kyllästymiseen asti. Nykyinen ulkoministeri ei olisi ikinä heterona päässyt sörssimään sähkönsiirtomaksuja taivaisiin (veroparatiiseihin).
Homous aiheuttaa paljon yhteiskunnallisia kustannuksia. Siitä voisivat kertoa sairaaloiden (leikkaussalien) henkilökunta, jos eivät olisi hiljaa. Turvapaikanhakijat, joilla ei ole mitään juridista oikeutta saada oleskelulupaa, saavat sen esittämällä valituksissa olevansa homoja. Se taas maksaa yli miljoona euroa elinkaarikustannuksina per homona esiintyvä hetero.
Homous on poikkeavuus, jonka nimittäminen sairaukseksi ei olisi kohtuutonta. Se on yhtä parantumaton kuin kirjoituksessa mainittu syntymäkuurous. Tuskin yksikään äiti tai isä haluaisi syntyneen lapsensa olevan kuuro tai homo, mutta asian kanssa eletään ja he ovat yhtä rakkaita kuin ”normaalit” lapset, mitä se sitten tarkoittaakaan.
Kuuroja sanotaan nykyisessä uuskielessä kuulovammaisiksi. Olisivatko homot sukupuolivammaisia? Tai heterovammaisia?
Eikös Räsänen ole lisensiaatti eikä tohtori?
Reipasta porukkaahan ainakin noissa pridemarsseissa näyttää olevan ja riemu ylimmillään.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/44bb65dc-e0c1-4a6d-850c-6bb1e20250e0
Toisaalta, aika hullun oloista touhua näyttää silti olevan.
https://image.shutterstock.com/image-photo/germany-hamburg-august-5-2017-600w-690943621.jpg
https://torontobraininjuryblog.files.wordpress.com/2014/06/pride1.jpg
Kesällähän noita kulkueita taas on ympäri maailmaa. Kaikki aatteen kannattajat, menkäähän mukaan!
Homous voidaan sopia sairaudeksi tai olla sopimatta. Sen sijaan se ei ole normaalia seksuaalisuuden perimmäisen tarpeen eli suvunjatkamisen kannalta. Sillähän on tarkoituksena saattaa siittiöt ja munasolut yhtymään uudeksi vanhempiensa rekombinoituneista geeneistä ainutlaatuiset ominaisuutensa saavaksi yksilöksi. Tämä ei tarkoita, että homo olisi sen huonompi ihminen kuin vaikkapa kuuro henkilö, jonka korvat ja niihin liittyvät toiminnot eivät täytä tehtäväänsä ääniaaltojen detektoinnissa ja tulkitsemisessa.
Eikö Wikipedian määritelmän mukaan vanhuus ole sairaus? Rajoittaa yksilön kykyjä ja tuottaa yhteiskunnalle kustannuksia sairaanhoidon yms. kautta.
Pauli Vahtera: Hyvä listaus. Tuo että homot aiheuttavat sairaanhoitokustannuksia, joista voisi enemmän kertoa leikkaussalihenkilökunta, jäi vähän avoimeksi. Tarkoitetaanko tällä sukupuolenvaihtoleikkauksia - eikun siis sukupuolenkorjausleikkauksia, kuten nykyisin poliittisesti korrektisti pitänee sanoa? Niistä on todettava, että jos joku tietynlaisilla sukupuolielimillä ja niitä vastaavalla kromosomijärjestelmällä varustettu tulisi ilmoittamaan olevansa väärän sukupuolen ruumiissa, niin en millään ilveellä voi ymmärtää että kyseessä olisi fyysinen eikä henkinen ongelma. Tämähän on ihan sama kuin jos joku 170-senttinen tulisi selittämään, että kokee olevansa 180-senttinen ja tämän takia yhteiskunnan on kustannettava hänelle jalkojenpidennysleikkaus.
Mitä nimitykseen tulee, niin itsehän olen jo toistakymmentä vuotta todennut tuossa sivupalkissa olevani Y-kromosomin omaavana sukupuoli-invalidi.
Ano: On, mutta jos puhutellaan valkotakkista kolmannessa persoonassa johon tekstissä käytetty muoto vertautuu, häntä ei kutsuta lääkäriksi tai lisensiaatiksi, vaan tohtoriksi.
Veijo Hoikka: Parasta mennä niin kauan kuin se on vielä vapaaehtoista - eiköhän noista kohta tehdä pakollisia joka työpaikalla.
Professori: Tuossa olikin tiivistettynä tämän kirjoituksen ydin.
Ano: Kyllä. Tosin vanhuus ei siinä mielessä täytä sairauden määritelmää, että se kuuluu luonnolliseen kehitykseen. Esimerkiksi progeria on sairaus, koska siinä vanhuus tulee ennen aikojaan. Vastaava kehitys voitaisiin kuvitella homouteen (ja antiikin Kreikassa ilmeisesti jossain määrin joissakin yhteyksissä näin olikin), jos ihmisellä olisi kehityksessään esim. nuoruudessa homoseksuaalinen vaihe, josta hän sitten muuttuisi pikkuhiljaa heteroksi. Tällöin tämä olisi normaalia, kun taas keski-ikään jatkuva homoseksuaalisuus olisi sairaus.
Pauli Vahtera kirjoitti:
"Homous aiheuttaa paljon yhteiskunnallisia kustannuksia. Siitä voisivat kertoa sairaaloiden (leikkaussalien) henkilökunta, jos eivät olisi hiljaa."
Miten niin? Joutuvatko homot tapaturmien uhreiksi muita useammin?
AIDS:iin homot ovat kyllä sairastuneet muita useammin, mutta eihän sitä leikkauksilla hoideta.
Samaa taisi ihmetellä myös Jaska Brown. Mutta hän kirjoittikin:
"Tarkoitetaanko tällä sukupuolenvaihtoleikkauksia - eikun siis sukupuolenkorjausleikkauksia, kuten nykyisin poliittisesti korrektisti pitänee sanoa?"
Nekö juuri olivat Pauli Vahterallakin mielessään? Siinä tapauksessa hän kylläkin sekoitti asioita. Sellaisiin leikkauksiin eivät pyri homot vaan transsukupuoliset. Se on aivan eri asia.
Meidän länsimaisissa jälkiteollisissa liberaaleissa tietoyhteiskunnissamme erilaisiin mielenterveysongelmiin suhtaudutaan koko lailla eri tavoin.
Jos koen vakaasti, että Harry Potter -romaaneissa opetetaan lapsille ja varhaisteineille taitoja, joilla voidaan taivuttaa ja kumota fysiikan lakeja, minua yritetään aluksi vakuuttaa sitä, että kysehän on vain fantasiatuotteesta?
Jos kaikesta vakuuttelusta huolimatta koen olevani täysin tietoinen Harry Potter -romaanien kyvyistä muuttaa ihminen taivuttamaan fysiikan lakeja loruja lausumalla, minut diagnosoidaan skitsofreenikoksi.
Saan aluksi antipsykoottisen lääkityksen, joka poistaa harhani palauttamalla aivojeni harhautuneen elektrokemiallisen tasapainon.
Sitten seuraa se raskain osuus, eli psykoterapia, jolla psykiatrian ammattilainen pyrkii saamaan minut ymmärtämään harhojeni olleen harhaa;
ei ihminen voi taivuttaa fysiikan lakeja loruja lausumalla.
Mutta jos koen vakaasti, että Harry Potter -romaaneissa opetetaan lapsille ja varhaisteineille taitoja, joilla voidaan taivuttaa ja kumota fysiikan lakeja ja hoen sekaan Jeesus, Jumala, Jeesus - olenkin uskovainen!
Halleluja! Harhoilleni ei tehdä enää mitään.
Jos uskon voivani muuttua sormia napsauttamalla naiseksi tuosta vain - ja seuraavaksi kirahviksi yhtä helposti - ja taas keski-ikäiseksi setämieheksi kunnes tulee taas mieli muuttua naiseksi niin naps! ja taas olen nainen ja sitten...
loppuvat lystini taas hoitoonohjaukseen.
Saan taas antipsykoottisen lääkityksen, joka palauttaa aivojeni elektrokemiallisen tasapainon häiriön normaalitilaan, jossa en enää voi edes kuvitella voivani muutella sukupuoltani sormia napsauttamalla.
Vaikein työ, eli se psykoterapia on silti vielä varmistamassa, että ymmärsin olleeni sairas luullessani voivani muutella sukupuoltani mieleni mukaan.
Mutta jos nyt saisin päähäni, etten olekaan kaljupäinen möhkälemäinen keski-ikäinen setämies, vaan olenkin nainen miehen kehossa...
Minulle alettaisiin puuhata sukupuolenvaihdosta.
Sukupuolisuuteen iskeviä mielisairauksia kohdellaan jostain syytä eri tavalla kuin muita psykooseja. Mutta toisaalta, niin kohdellaan myös uskonnon aiheuttamia psykooseja.
"Kuuroja sanotaan nykyisessä uuskielessä kuulovammaisiksi."
Eikös Poliittisesti Korrekti termi ole kuulorajoitteinen(tm)?
Kuulovamma aiheuttaa kuulorajoitteisuutta, jossa on eri vaikeusasteita:
https://www.kuuloliitto.fi/kuulo/kuulo-ja-kuulovammat/
Näkövammainenkin voi olla luokiteltu sokeaksi, vaikka ei olisikaan täysin näkökyvytön;
ei se näkökentän keskellä häämöttävä harmaa noin sadan piirun alue todellakaan tarkoita näkökykyä.
Ilmaisin epätarkasti. Piti kirjoittaa: Kaikki aatteen kannattajat, menkäähän rohkeasti mukaan!
Ano: Hieman netissä pyörittyäni totuus valkeni. Jonkin verran joudutaan tekemään kakkospuolen leikkauksia kulumavaurioiden takia.
Qroquius Kad: Niinpä. Juuri tätä tahdoin sanoa - sukupuoleen liittyvät harhakuvitelmat eivät jostain syystä olekaan harhoja.
JB:n kommentti avasi hyvin asian tuohon lääketieteelliseen piilototuuteen!
En malta olla kertomatta (väitetään todeksi). Stadissa taksarin kyytiin tuli mies. Auto ei ihan tuore ollut ja kolinaa kuului. Poka sanoi, että taitaa olla perässä vikaa. Taksari vastasi: Olen taksikuski. Jos sinulla on perässä vikaa, niin mene hyvä mies lääkäriin.
Asiaan liittyen poliittisesti totaalisen epäkorrekti vanha vitsi sellaisena kuin se telkkarissa kolmekymmentä vuotta sitten kerrottiin. Jäi teiniklopin mieleen. Muistan tasan tarkkaan, että se oli jossain keskusteluohjelmassa, jossa toimittaja oikein tarkoitushakuisesti etsi homoja sortavaa materiaalia. Haastateltavana oli Setan silloinen pj Jorma Hentilä. Ennen haastattelua näytettiin materiaalia jostain räkäläkuppilasta, missä toimittaja tyrkkäsi mikin humalaisen nenän alle ja pyysi kertomaan jotain homoja halventavaa. Sieltä tuli tämä vitsi:
"Homo meni lääkäriin ja sanoi että kun hänellä on tämä AIDS. Lääkäri sanoi että tässä sulle tämmöiset pillerit, ota tällainen aamuin illoin viikon ajan ja tule sitten käymään uudelleen. Viikon päästä homo palasi vastaanotolle. Lääkäri kysyi että millainen vaikutus. Homo sanoi että ei muuten mitään, mutta paskalla on pitänyt käydä toistakymmentä kertaa päivässä. Johon lääkäri totesi että katsopas kuin ei siihen AIDSiin mitään lääkettä ole, mutta halusin vain opettaa sinulle mitä tarkoitusta varten se persreikä on olemassa."
Lähetä kommentti