Uutiskatsaus 12/2020

Lupaus: Tässä uutiskatsauksessa ei esiinny sellaisenaan, perusmuodossaan tai yhdyssanana ainoatakaan perusmuodossaan kuusikirjaimista sanaa, joka koostuu kirjaimista a, k, n, r ja kahdesta o-kirjaimesta. Maailmalla tapahtuu muutakin, ei tässä kannata vajota maan rakoon.


1. Paritusta

Turussa kaksi miehenkuvatusta juotti 14-vuotiaan tytön humalaan ja osti tältä seksiä. Käräjäoikeus tuomitsi molemmat kahden ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen. Hovioikeus lievensi tuomioita. 33-vuotias "turkulainen" pikaravintolayrittäjä tuomittiin vuodeksi ja kymmeneksi kuukaudeksi. Tuomio on ehdollinen. Toinen tekijä, joka yhdessä edellisen kanssa oli toistuvasti tytön kanssa sukupuoliyhteydessä muiden läsnäolijoiden katsellessa, sai tuomionsa lievennettyä tasan kahteen vuoteen. Onnittelut tuomion lieventämisestä Mustafa Korkmazille. Kuinka ollakaan, tuo kaksi vuotta on juuri se raja jolloin tuomitun nimi julkaistaan, joten 33-vuotias "turkulainen" säästyi nimensä julkaisulta. Olisiko hovioikeus sattumoisin varjellut "turkulaisen" elinkeinoa huomaamatta, että käräjäoikeuden tuomio oli yli kaksivuotinen, joten nimi löytyy kyllä netistä eikä ruokalan nimeäkään tarvitse paria klikkausta enemmän etsiä. Hyviä kebabhetkiä vaan, miettikäähän taas kerran millaista yrittäjyyttä haluatte tukea.


2. Uimarannalla tapahtuu

Edelliseen tuomioon voi suhteuttaa tapauksen, jossa Ali Taqi Hussein Al-Azzawi hyökkäsi uimarannalla tuntemattoman, ohikulkeneen 17-vuotiaan tytön kimppuun ja pakotti tämän anaaliyhdyntään. Oletettavasti tähtäyspisteen valinta aiheutui Alin halusta saada aikaan jälkikasvua suvulleen. Tuomio oli kolme vuotta ja neljä kuukautta ehdotonta sekä 7400 euron korvaukset uhrille, jotka langennevat mitä ilmeisimmin veronmaksajien kontolle.
Lukija voi tahollaan pohtia, oliko hinta kohdallaan eli haluaako normaali 17-vuotias tyttö tulla jonkun Al-Azzawin perseraiskaamaksi, jos markkinahinta on 7400 euroa. Äkkiseltään voisi epäillä pilkkuvirhettä, joka ei ole edes lievin mahdollinen.


3. Ilmaiset tuopit

Savossa sattuu ja tapahtuu. Kaksi vankia pahoinpiteli kuopiolaisessa vankilassa raiskauksesta tuomitun kuop... eikun syyrialaisen turvapaikanhakijan. Molemmat saivat vähän lisäkakkua entisen päälle, mutta luulenpa että ei tarvitse baaritiskillä enää kovin montaa tuoppia ostaa itse.
Huvittava piirre uutisessa oli se, että paikalla oli kolmaskin, mutta tämä toimi tilanteessa vain tulkkina. Kuvitellaanpa:
Pena (tarttuu Abdullahia takaapäin kainaloista): Naps!
Tulkki: Alqaylula!
Jore (antaa Abdullahille poskilitsarin): Slaps!
Tulkki: Alsafaeat!
Jore (lyö Abdullahia nyrkillä nenään): Pläts!
Tulkki: Balatis!
Jore (potkaisee Abdullahilta kivekset vatsaonteloon): Potkis!
Tulkki: Rakal!
Pena (vääntää Abdullahilta värttinäluun poikki): Snap!
Tulkki: Faraqea!
Abdullah: Ähläm sähläm!
Tulkki: Äääääää!


4. Kuinka luulla välttyvänsä Ruotsin virheiltä, osa n

Keskusrikospoliisin ylikomisario Christer Ahlgren: "Suomeen on viime vuosina syntynyt useita pienempiä maahanmuuttajataustaisia rikollisjengejä, jotka pyrkivät saamaa pysyvämmän jalansijan ja kasvualustan Suomen jengirikollisuudessa".
Minä ja kaikki muut rasisteiksi leimatut olemme tämän kertoneet jo vuosia etukäteen. Meille on naurettu. Sanottu että me pystymme ottamaan opiksemme ja välttämään Ruotsissa tehdyt virheet. Nyt jo tunnustetaan missä mennään.
Sitten kun vielä tunnustettaisiin mihin ollaan menossa: "Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne pitää hyvänä, että Suomi tulee kehityksessä jälkijunassa suhteessa Ruotsiin. ”Se tarkoittaa, että meillä on nyt pelivaraa reagoida organisaation ja toimintaympäristön muutokseen.” [SPJL]"
Jos halutaan välttää Ruotsin tekemät virheet, miksi sitten tehdään samat siirrot kuin Ruotsissa on tehty? Mitenkäs jos vältyttäisiin Ruotsin tekemiltä virheiltä tekemällä asiat toisin kuin Ruotsissa? Kuten esimerkiksi lopettamalla haittamaahanmuutto ja karkottamalla entisetkin?


5. Pudottavat pelit

Jokerit kohtasi KHL:n pudotuspelien puolivälierissä Lokomotiv Jaroslavin. Kaksi ensimmäistä pelattiin kotikentällä ja ne päättyivät Jokerien 6-0 ja 5-1 -voittoihin. Kolmennen ottelun Jokerit voitti yhtä vakuuttavalla esityksellä vieraskentällä 0-3. Homman piti olla selvä, kun Jokerit johti neljättä ottelua 0-1. Mutta toisin kävi, tulikin 4-3 -tappio. Sitten takaisin Helsinkiin. Viidennessä ottelussa Jokerit johti 2-1, mutta hävisi 2-4. Kuudennessa ottelussa vieraskentällä piina lopulta helpotti luvuin 1-5.
Kyseessä on mainio esimerkki laumasieluisesta joukkopsykoosista. Jostain syystä joukkue lakkaa kollektiivisesti uskomasta itseensä ja häviää. Minulle on täysi mysteeri, miten tämä on mahdollista. Kuinka paniikki voi tarttua yksilöstä toiseen noin nopeasti ja tehokkaasti? Joukkuelajeissa tämä on suorastaan sääntö. Sattuma ratkaisee tolkuttoman paljon. Jokainen vedonlyöntimatematiikkaan perehtynyt tuntee tämän asian hyvin ja osaa jopa luetella helposti ne joukkuepelit, joissa sattuman osuus on huomattavan suuri ja ne joissa se on pienempi. Kaikissa näissä lajeissa pätee seuraava tosiasia: Otetaan maailman kaksi huippuvalmentajaa. Ensimmäin heistä saa valita joukkueensa ensin kaikista maailman pelaajista. Toinen saa valita niistä, jotka jäävät jäljelle. Sitten joukkeet pelaavat keskenään paras seitsemästä -ottelusarjan. Todennäköisin lopputulos koripallossa on 4-1, jääkiekossa 4-2 ja jalkapallossa 4-3. Todennäköisyys sille, että toisena valinneen valmentajan joukkue voittaa sarjan, on koripallossa noin 3 %, jääkiekossa noin 15 % ja jalkapallossa noin 30 %.
Kuvitellaan sama yksilölajeissa. Sanotaan vaikka että otetaan maailman kymmenen parasta kolmiloikkaajaa ensimmäiseen joukkueeseen ja kymmenen seuraavaksi parasta toiseen joukkueeseen. Sitten kisa pystyyn. Mahdollisuus sille, että kisan voittaa joku toisen joukkueen loikkaaja, on alle yksi prosentti. Puhumattakaan siitä että vähintään neljässä kilpailussa seitsemästä voittaja olisi toisen joukkueen loikkaaja. Tämä todennäköisyys on jo alle yksi miljoonasta, olettaen että koko ensimmäinen joukkue ei sairastu ruokamyrkytykseen tai loukkaannu onnettomuudessa.
Vaikka sovittaisiin, että kisan voittajan ratkaisee esimerkiksi kummankin joukkueen kuudenneksi parhaan loikkaajan tulos, toisella joukkueella ei olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia. Jos sovittaisiin kahdeksanneksi parhaan tulos ratkaisevaksi, mahdollisuudet olisivat jo olemassa koska on mahdollista, että ensimmäisestä joukkueesta kolme epäonnistuu totaalisesti.
Joukkuelajien lainalaisuudet toimivat täysin eri tavalla kuin yksilölajeissa. On sitten jokaisen henkilökohtainen mieltymys, pitääkö enemmän sattumaan perustuvasta menestyksestä vai deterministisyyteen perustuvasta menestyksestä.


6. Dürfen, können, mögen, müssen, sollen, wollen, Holmenkollen

Maastohiihdon kilpailujohtaja ilmoitti, että Holmenkollenin viidenkympin kisa saattaa tipahtaa maailmancupin kalenterista. Ilmeisesti mitään niin älyvapaata ei voi keksiä, ettei joku sitä ehdottaisi. Koko maailmancupissa on yksi ainoa viidenkympin kisa jäljellä ja nyt tämäkin pitäisi poistaa. Kisa on yksittäisistä maailmancupin kisoista hiihtäjien itsensä eniten arvostama. Ja ennen muuta perinteiden kunnioittaminen. Ensimmäinen Holmenkollenin viisikymppinen hiihdettiin 1888. Tänä vuonna vuorossa oli 122. kerta. Yksitoista kertaa kilpailu on jäänyt väliin: viidesti toisen maailmansodan aikana, kolmesti lumenpuutteen takia, kahdesti aikataulullisista syistä ja kerran (viimeisin) rakennustöiden takia 2009. Alkuvuosina matka vaihteli välillä 30-55 km, mutta viimeiset 110 vuotta on hiihdetty viisikymppinen. Kilpailun on voittanut tasan tusinan verran suomalaishiihtäjiä (yhteensä 15 voittoa), ensimmäisenä ulkomaalaisena Anton Collin 1922 ja viimeisimpänä suomalaisena Harri Kirvesniemi 2000.
Jonkinmoista perinteiden kunnioitusta odottaisi FIS:ltä, vaikka ymmärrystä ei olisikaan!


7. Keihäs on laskeutunut

Helsingin olympialaisten yleisurheilun kultamitalisti Dana Zatopkova poistui joukostamme 97-vuotiaana. Hän löi kolmella kuukaudella aiemmin Robert Tisdallin nimissä olleen ennätyksen vanhimmaksi eläneenä yleisurheilun yksilölajien olympiavoittajana. Viestivoittajista pidempään on elänyt ainakin Evelyn Furtsch, joka kuoli 101-vuotiaana. Urheilu pitää terveenä - Helsingin olympialaisista on jo 68 vuotta, mutta yleisurheilun kultamitalisteista on yhä elossa neljä miestä ja kaksi naista, lisäksi viestivoittajista kaksi miestä ja kaksi naista. Kisojen kolminkertainen kultamitalisti Emil Zatopek kuoli jo 20 vuotta sitten. Nyt Dana liittyi kanssansa samana päivänä, 19.9.1922 syntyneen miehensä seuraan.


8. Veteraanin lähtö

Vuoden 1948 olympialaisissa Suomea estejuoksussa edustanut Aarne Kainlauri menehtyi äskettäin. Lontoon toissakertaisista olympialaisista tulee tänä vuonna kuluneeksi 72 vuotta. Eikä siinä kaikki. Kainlauri oli tuolloin jo lähes veteraani-ikäinen, 33-vuotias. Parhaimmillaan hän olisi ollut luultavasti kaksissa edellisissä kisoissa, mutta ne peruttiin ymmärrettävistä syistä. Sotaa edeltävien Berliinin kisoihin aikaan hän oli vielä liian raakile juoksijana. Kainlauri oli vielä satavuotiaana hyväkuntoinen ja olisi täyttänyt toukokuussa 105 vuotta.


9. Korkeampi este

Naisten estejuoksun viimeisin olympiavoittaja Ruth Jebet mätkäistiin kilpailukieltoon. Valitettavasti positiivinen EPO-näyte oli annettu vasta syksyllä 2017. Niinpä Jebet saa pitää Rion olympiakultansa. Rion pronssimitalisti, vuoden 2017 maailmanmestari Emma Coburn kommentoi käryä tylysti. Eikä ole mitään syytä epäillä, etteikö Jebet olisi käyttänyt EPOa jo ennen olympiavoittoaan: miksi hän olisi alkanut ottaa riskejä vasta saavutettuaan sen suurimman palkinnon. Coburn nosti esiin tärkeän asian: vaikka mitalit menisivätkin uusjakoon, rahat eivät mene. Mikäli Jebet olisi kärynnyt jo ennen vuotta 2016, Coburnin palkintorahat ja bonukset olisivat olleet yli satatuhatta euroa suuremmat.


10. Röyhkeyttä riittää

Caster Semenya ei saa enää kilpailla 400 tai 800 metrillä, koska hänen katsotaan saavan liikaa etua palleistaan. Niinpä jo 29-vuotias juoksija vaihtoi 200 metrille tarkoituksenaan menestyä Tokion olympialaisissa. Semenya on Tilastopajan mukaan juossut 200 metriä ennen tätä kautta kahdesti: vuonna 2016 aikaan 24,35 ja 2019 hieman nopeammin, 24,26. Ajat ovat sellaisia, että niillä oltaisiin Kalevan Kisoissa pistesijoilla, mutta ei mitaleilla. Äskettäin Semenya sitten pudotti melkein sekunnin ennätyksestään ajalla 23,49. Tämäkin aika jää vielä reilusti Tokion olympialaisiin pääsyn varmistavasta tulosrajasta 22,80.
Toivon hartaasti, että Semenyan raju kehitys pikajuoksijana jatkuu. Toivon että hän pääsee olympialaisiin. Toivon että hän menestyy siellä. Siitä yksinkertaisesta syystä, että ehkä tällainen suoritus saisi pahimmatkin paukapäät tajuamaan, ettei ole mitään järkeä sallia miehen kilpailla naisten sarjassa. Jos on Y-kromosomi, niin miesten sarjaan ja se siitä.
Jos viime kauden maailmantilaston 800 metrin kaksikymmentä parasta miestä ja kaksikymmentä parasta naista olisivat kaikki lähteneet tosissaan treenaamaan 200 metrille, yhdelläkään heistä ei olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia selvitä olympialaisiin seuraavana vuonna. Miehillä tuskin edes seuraaviin olympialaisiin viiden vuoden lajiharjoittelun jälkeenkään, naisista ehkä yksi tai kaksi saattaisi onnistua.


11. Vanhassa vara parempi

Camilla Richardssonin seuraksi EM-puolimaratonille tuli tyrkylle kaksi muutakin suomalaisjuoksijaa. Annemari Kiekara pisti rajan säpäleiksi jo aiemmin, mutta nyt Laura Manninen rikkoi entisen ennätyksensä viidellätoista sekunnilla. Media on useinkin hehkutellut Kiekaran (ex-Sandell) ikää, ovathan naisen parhaat tulokset tehty vuonna 1996 vasta 19-vuotiaana. Nyt on kuitenkin herätty siihen, että viime vuosina häntä niukasti parempia tuloksia tehnyt Laura Manninen (ex-Markovaara) on vielä vanhempi, 46 vuotta vastaan 43 vuotta.
Miten on mahdollista, että tuon ikäiset juoksijat yltyvät tuollaisiin tuloksiin, on moni kysynyt. Harjoittelun merkitystä ei voi aliarvioida, mutta molemmat käyttivit Niken uusia "jousikenkiä". Oma arvioni (nro 12) oli, että maratonilla jousikengät parantavat tuloksia 2-3 minuuttia. Tätä tukevat myös tilastot. Tästä voisi laskea, että puolimaratonilla niiden etu on toista minuuttia. Tämä ei kuitenkaan täsmää wanhojen rouvien tulosparannuksiin.
Esitän lisäselityksen. On mahdollista, että jousikengät parantavat iäkkäiden juoksijoiden tuloksia suhteellisesti enemmän. Kestävyysjuoksussa kokemus on valttia oman kropan tuntemisen myötä. Iän myötä rajoittuvat sekä hapenotto että elastisuus. Entäpä jos jousikenkien teho kompensoi menetettyä elastisuutta siten, että niiden etu yli nelikymppisellä juoksijalla olisi noin kolmikymppiseen juoksijaan nähden kaksinkertainen? Laskujeni mukaan tämä lukuarvo täsmäisi molempien veteraanien tasonnousuun.


Loppukevennys: Tuliko nyt mietittyä loppuun asti?

Viime aikoina aina jonkin Teboil-aseman ohi ajaessa on nähnyt siellä mainosvaatteen : "Huuhkajien virallinen tankkauspaikka". Ainakaan toistaiseksi mainonta ei ole purrut, sillä bensamittarille ei ole näköhavaintojen mukaan muodostunut myöhäiskeski-ikäisten naisten Nissan Microjen tai jakkupukuväen Toyota Avensisten jonoja.