Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


perjantai 18. helmikuuta 2022

Välihuomautus 149 : Ilon kautta


Suomi sitten meni ja selvisi lätkän olympiafinaaliin. Kauhulla odotan mitä tapahtuu jos sieltä tulee voitto. Toisaalta asian seuraaminen on psykologiselta kannalta mielenkiintoista.
Kuvitelkaapa että FIS olisi päättänyt, että hiihdon maailmancupin kisoja on jouduttu sen verran perumaan, että niitä pitää järjestää myös olympialaisten aikaan. Tämän vuoksi FIS päättäisi, että olympialaisiin ei saa osallistua yksikään sellainen maastohiihtäjä, joka kilpailee maailmancuptasolla. Seurauksena olympiakultamitaleista taistelisi tiukasti SM-kisoissa sijoilla 8-12 olevia hiihtäjiä. Luuletteko että ketään kiinnostaisi?
Jääkiekossa tilanne on tismalleen tuollainen. NHL-pelaajat puuttuvat. Tällä kaudella NHL:ssä on pelannut 1045 kiekkoilijaa. Pysähtykääpä hetkeksi miettimään tätä. Olympiamitalit ratkotaan vaikka tuhatkunta lajin parasta puuttuu paikalta. Psykologisesti tässä kiinnostaa suuresti se, kuinka totaalisen kusetettavaa porukkaa olympiajääkiekon seuraajat ovat. Maalipörssiä johtaa kuulemma joku TPS:n nelosketjun 17-vuotias slovakki. Mitenhän alas tason pitäisi laskea, jotta kiinnostus lopahtaisi? Osallistumiskielto kaikille, jotka ovat pelanneet minkään maan pääsarjassa tällä kaudella? Yläikäraja 16 vuoteen?

Toisaalta asiaahan voi pohtia positiivisessa mielessä. Jääkiekko muuttui kummasti jännittävämmäksi tämän kusetuksen myötä. Tuskin Slovakia pelaisi pronssiottelussa. Tuskin viime olympialaisissa Saksa olisi selvinnyt lähellekään loppuottelua. Kun leikataan terävin kärki joka joukkueelta pois, saadaan jännittävämmät kisat. Jos kaikki 12 maata pelaisivat A-maajoukkueillaan, pieniä vietäisiin armotta. Nyt edes ainoa A-maajoukkueellaan matkassa oleva eli isäntämaa Kiina ei ollut ihan totaalinen heittopussi. NHL-pelaajien määrästä laskien miesten turnauksen maat ovat mukana kutakuinkin seuraavan tasoisilla joukkueilla:
A: Kiina
A/B: Latvia, Saksa, Tanska
B: Slovakia, Sveitsi
C: Tsekki
D: Suomi, Venäjä
E: Ruotsi
K: USA
Kirjaimet loppuvat kesken: Kanada

Sitten kun saataisiin sama systeemi naisten kiekkoon, jossa Kanada ja USA riepottelevat muita miten huvittaa. Miten olisi jos olympiaturnaukseen osanotto kielletään kaikilta niiltä pelaajilta, jotka ovat pelanneet MM- tai olympiaturnauksen finaalissa?
Ja miksi pysähtyä tähän?
Hiihtolajeihin sääntö, että olympialaisiin ei ole pääsyä jos on joskus sijoittunut maailmancupissa pisteille.
Kesälajeihin voi sitten laatia oman rankinginsa. Yleisurheiluun pääsykielto, jos on jonakin vuonna ollut maailmantilastossa sadan parhaan joukossa. Tennikseen ei mitään asiaa, jos on osallistunut joskus Grand Slam -turnaukseen. Jalkapalloon palautetaan joskus ammoin voimassa ollut sääntö, jonka mukaan on olympiakelpoinen vain, jos ei ole osallistunut MM-karsinta- tai lopputurnausotteluihin. Toki vähän laajennettuna eli maanosan mestaruuskilpailut mukaanlukien. Sama sääntö muihinkin palloiluihin, niin johan olisi tasaisempaa.

Kuvitelkaapa kuinka jännittäviksi kilpailut muodostuisivat. Muutaman voittaja- ja kymmenkunnan mitaliehdokkaan sijaan joka lajissa olisi ainakin parikymmentä urheilijaa, joilla olisi realistinen mahdollisuus voittoon. Suomalaisetkin tapittaisivat telkkarista suurella innolla kaikki lajit läpi, koska melkein jokaisessa lajissa olisi realistinen mitalimahdollisuus.
Olisiko tämä tosiaan mahdollista? Olympialaiset palaisivat käytännössä amatöörien kilpailuiksi ja ehkä katsojamäärät lähtisivät tosiaan nousuun, kun joka lajissa missä on omalla maalla edustaja, hänellä on mahdollisuus vähintään mitaleille.

8 kommenttia:

Qroquius Kad kirjoitti...

Onhan näissä ölunviäläisissä ollut muutakin omituista, kuten taitoluistelussa Maailman Surullisimman Pikkutytön tapaus. Siitä Venäjä sai tunteisiin vetoavan spektaakkelin, vaikka en kyllä vähääkään ymmärrä, mitä se sillä hakee.

Mitä tulee Suomen mitalijuhliin, joissa yritetään taas kerran rikkoa Manta ja yleisön järkevyyteen(?!) vedotaan, onhan nyt käytettävissä todella mahtava suojauskeino:

Mantan ympärille sijoitetaan vain neljä covid-pappia megafonien kanssa.
Kun juhla alkaa uhkaavasti lähestyä, tarvitsee vain alkaa kiljua vihlovalla äänellä:
"Körinää! Körinäää!! Täällä on körinääää joka tappaa teidät hetihetiheti!!!!"
Juhlijat juoksevat hädästä itkien karkuun.

Eikä se Suomen mitali ole mitenkään kirkossa kuulutettu:
trvitsee vain "testata" kaikki finaali- ja pronssipelien osanottajat muka körinäisiksi, niin ko. pelit peruutetaan ja mitalit jaetaan sijoille 4.-6. selvinneille!!

Professori kirjoitti...

Tässä näemme eron yksilöurheilun ja joukkuepelaamisen välillä. Ensin mainitussa kilpaillaan konkreettisesti siitä, kuka on lajissaan maailman paras ja jälkimmäistä seurataan lähinnä sen tarjoaman urheiluviihteen vuoksi. Niinpä ykslölajissa maailman parhaiden puuttuminen lässäyttäisi koko tapahtuman mielenkiinnon, mutta viihdemielessä ei ole kovin suurta väliä ovatko paikalla maailman parhaat vai ei, kunhan joukkueet pelaavat ja niillä on kannettavanaan kotimaansa edustusasu.

Sivumennen sanoen: nyt nähdyt olympialaiset mittaavat huippumaiden osalta tarkalleen ottaen sitä, millä niistä on maailman (lue NHL:n) vähiten arvostetut jääkiekkoilijat. Eli mitä heikompi arvostus, sitä parempia pelaajia kullakin maalla on ollut käytössään joukkuetta muodostettaessa. Nähtäväksi siis jää, ovatko suomalaiset kiekkoilijat maailman vähiten arvostettuja vai vasta toisiksi vähiten arvostettuja. Sen tiedämme huomenna, mutta epäilen, ettei yksikään lehti nosta tätä näkökulmaa esille sen enempää Suomen voittaessa kuin hävitessäkään.

Jaska Brown kirjoitti...

Qroquius Kad: Venäjä saa Vasiljevskaja-parasta tehtyä vielä lännen uhrin...

Professori: Juuri näin. Tuo on joukkue- ja yksilöurheilun oleellinen ero. Yksilöurheilussa yritetään selvittää kuka on paras ja joukkuelajeissa viihdyttää. Hyvä pointti siitä mitä olympiajääkiekossa selviää. Kohta siis nähdään, kummalla on maailman parhaat huonot jääkiekkoilijat, Suomella vai Venäjällä? Siis periaatteessa. Käytännössä jääkiekossa, kuten muissakin joukkuepeleissä, sattuman osuus on melkoisen suuri.

Anonyymi kirjoitti...

Kirjoitit: "Suomi sitten meni ja selvisi lätkän olympiafinaaliin. Kauhulla odotan mitä tapahtuu jos sieltä tulee voitto."
Kauhuksesi juuri niin tapahtui.

Trilisser kirjoitti...

Niin, ehkä nyt kuitenkin on niin, että jos otetaan vaikka nyt tämä kultaa voittanut Suomen joukkue ja vastaan laitetaan vaikkapa kuuluisan änärin nelosketjulaisista kasattu joukkue ja pelataan 5 ottelun sarja, niin enemmän voittoja tulee tälle Suomen joukkueelle. Se änäri ei takaa automaattisesti huipputasoa.

Ja kyllä se vain on niin, että näin katsojan kannalta 60 minuuttia finaali jääkiekkoa, jopa näillä "jämäpelaajilla", on ihan ylivertaisesti mielenkiintoisempaa katsottavaa kuin joko 10 sekunnin 100 m neekerirykäisy, 2 tunnin räkäposkellaväkisinjuoksu tai jokin kepinviskaus. Ihan kuten täyspitkä ralli on kiinnostavampaa kuin suoralla pätkällä tehdyt kiihdytysajorykäisyt.

Mitä tulee sattuman osuuteen, niin syyttäkää siitä sveitsiläistä hammaslääkäriä, joka ajoi olympialaisiin kapean kaukalon, joka yhdessä pudotuspeliformaatin takia pakottaa palaamaan puolustuksen kautta. Jos joukkuelajeissa haluaa eliminoida sattuman, se tehdään ratkaisemalla voittaja sarjajärjestelmällä, ei pudotuspeleillä.

Anonyymi kirjoitti...

Voihan asiaa väännellä miten tahansa, mutta tosiasioina pysyy Suomen voitto Kanadan "dream teamista" Naganossa tai Torinon kisojen kolme parasta joukkuetta olivat Euroopasta. Toki onhan Kanada vastapainoksi voittanut muutamankin NHL-pelaajilla vahvistetun olympiaturnauksen. Pointtina siis kuitenkin on, että laatulätkää pelataan myös Pohjois-Amerikan ulkopuolella.

Jaska Brown kirjoitti...

Ano 10.33: No jaa, kun tätä kirjoitin en vielä tiennyt että finaalissa vastaan tulee imperialistinen roistovaltio. Tähän nähden hyvä että Suomi voitti. Ja onhan tässä selvitty vähemmällä kuin silloin aikoinaan kun tuli voitto toisista C-tason kisoista 1995.

Trilisser: NHL:n nelosketjulaiset ovat paljolti roolipelaajia, joten vertailu on siinä mielessä epäreilu. Vaikkakin luultavasti totta; tämä joukkue voittaisi todennäköisesti joskaan ei suinkaan varmasti viiden ottelun sarjan.
Toiseen toteamukseesi sanon, että mikä nyt kilkuttelee kenenkin kulkusia. Minua taas kiinnostaa urheilussa paremmuuden mittaaminen, mihin joukkuepelit eivät satunnaisuutensa takia ole erityisen päteviä. Lisäksi joukkuepelit ovat maalin (tai korin, juoksun tms) odottelua. Jos hyökkäyksestä ei tule maalia, se ei vaikuta tilanteeseen tuon taivaallista. Seuraavaksi uusi yritys. Kun taas vaikkapa juoksussa jokainen askel vaikuttaa lopputulokseen. Mutta joukkuepeleissä kyse onkin viihteestä, ei paremmuuden selvittämisestä.
En tunne kapean kaukalon vaikutusta lopputuloksen satunnaisuuteen. Joka tapauksessa olet aivan oikeassa: sarjajärjestelmä selvittää paremmuuden paljon luotettavammin kuin pudotuspelit, joskaan vähänkin tasaväkisten joukkueiden kilpailussa ei erityisen luotettavasti sekään. Tästä syystä Neuvostoliitto vastusti aikoinaan henkeen ja vereen pudotuspelejä MM-kisoihin ja vaati jopa sen, että neljän joukkueen loppusarjaan piti laskea alkusarjan pisteet mukaan. Kun itsellä oli paras joukkue, oli edullista minimoida sattuman mahdollisuus. Jos NL olisi ollut rankingissa jotain 4-8, se olisi vaatimalla vaatinut pudotuspelejä.

Ano 22.18: Torinon kisojen kolme parasta joukkuetta eivät todellakaan olleet Euroopasta. Kolme onnekkainta kylläkin. Ensin pelattiin runkosarja, jolla ei ollut käytännössä mitään merkitystä koska kahdeksan parasta pääsi pudotuspeleihin. Sitten tuli puolivälierä ja siinä Kanadalla sekä USA:lla sattui olemaan huonompi päivä. Jos olisi pelattu puolivälierät paras seitsemästä, rahat olisivat menneet vetoon Kanadan puolesta Venäjää vastaan ja USA:n puolesta Suomea vastaan. Sama juttu Naganossa Suomi-Kanada -pelissä; yksittäinen ottelu ja kumpaahan mahtoi pronssi kiinnostaa enemmän, Suomea vai Kanadaa?

Strix Senex kirjoitti...

No niin. Voitto tuli. Seuraavana voitaisiin käynnistää Jukka Jalonen Presidentiksi kampanja. Tätä voi tietysti pitää vitsinä, mitä se oikeastaan onkin, mutta kun muistetaan, että Reaganista tuli presidentti, eikä huono tullutkaan, Arska Schwarzenegger pärjäsi Kalifornian kuvernöörinä, Helsingin kaupungin apulaispormestareiksi ovat kelvanneet heikonpuoleiset viisunikkarit ja tähtien kanssa tanssahtelijat ja valmentajia puolestaan on käytetty huomattavan paljon korkean tason johtajien kouluttajina, niin ei se välttämättä enää varsinainen vitsi olekaan.