Paskalista

Tuli tuossa luettua mielenkiintoinen kirja. Sen inspiroimana tässä luettelo erilaisista alan tuotoksista. Virallinen asteikko on toisenlainen, mutta tämä on hauskempi.

Aaltokone
Tippuu pala palalta ja roiskii vettä niin paljon, että paperia kuluu enemmän ympäristön kuivaukseen kuin jälkien pyyhkimiseen.

Betonivalu
Harvinaislaatuinen tapaus. Vaatii onnistuakseen sopivan koostumuksen ja riittävän suuren paineen. Voi yrittää pastaruokien jälkeen, spaghetti bolognese toimii parhaiten. Jos on nähnyt, kuinka betoniruiskutus toimii, tietää mistä on kyse. Veteen osuessaan raakamateriaali jähmettyy pallomaiseksi möhkäleeksi. Jos materiaali on liian jäykkää, se ei paakkuunnu, jos liian löysää, paakku hajoaa. Lisäksi ruiskutuspaineen on oltava suuri ja koko lastin on purkauduttava yhdellä rysäyksellä. Hauskinta on nykäisyvaihe: jos möykky on riittävän suuri, se tukkii aluksi hajulukon ja pönttö tulvii, jonka jälkeen kuuluu valtava SLURPS viemärin saadessa lopulta tuotoksen nielaistua.

Fanfaari
Tulee mieleen keskiaikainen ruhtinas, jonka saapumisesta tiedottivat airueet. Ennen tuotoksen ilmaantumista pääsee tasainen, pitkä ja viheltävä kaasupurkaus, joka saattaa kestää toistakymmentä sekuntia. Sitten pieni tauko ja itse asiaan.

Jatkopätkä
Luulee suorittaneensa homman loppuun pyyhkimistä myöten ja valmistautuu nykäisyyn, jolloin pitääkin istua uudelleen tyhjän päälle. Jatkopätkä poikkeaa usein väriltään varsinaisesta tuotoksesta, koska jos osa 1 koostui lounaasta, niin osassa 2 tulee päivällinen.

Jönttä
Jönttä on niin iso, että suorituksen päätyttyä pöntössä ei näy lainkaan vettä. Kaikki vesi on peittynyt täydellisesti jöntän alle. Jöntässä onnistumisessa kuitupitoinen ravinto on avainasemassa, sillä se, joka kuitua lisää, se paskaa lisää.

Katkaistu haulikko
Tämä on harvinainen tapaus ja täydellinen onnistuminen edellyttää sekä sopivaa koostumusta että tarkkaa ajoitusta. Tuotos ei saa olla liian kiinteää, mutta kovin löysäkään ei kelpaa. Välittömästi ponnistusvaiheen jälkeen, kun puolet tuotoksesta roikkuu vielä kiinni ja toinen puoli on yhä putkessa, on päästettävä valtavapaineinen, nopea kaasupurkaus. Seuraus on räjähdysmäinen leviäminen, jonka jälkeen WC-harjalla on totisesti käyttöä. Jälki on sananmukaisesti kuin katkaistun haulikon laukaus maalitaulussa. Liian kiinteällä tuotoksella leviämistä ei tapahdu ja liian löysällä materiaalia koko pöntön ruskistamiseen ei ole riittävästi.

Kummitus
Pythonin alalaji. Loogisesti voi päätellä, että kiinteä ja raskas, mutta varmat havainnot puuttuvat kohta selviävistä syistä. Tunnistaa kahdesta asiasta. Ensinnäkin paperiin ei tartu mitään. Toiseksi pöntössä ei näy mitään. Kuitenkin sekä helpotuksesta että ponnistuksesta voi päätellä, että jotakin on todella tapahtunut. Tuotoksen täytyy olla niin raskas, että se ilmeisesti painuu suoraan läpi hajulukosta ilman nykäisyä.

Kunnari
Jäykkä, mutta sitkeä. Nimitys on suora käännös englannin "home run" -ilmaisusta ja viittaa suoritukseen, jossa toinen pää koskettaa vettä ja toinen on vielä kiinni. Kunnari hyväksytään vain, mikäli pötkö pysyy tässä asennossa liikkumatta vähintään kolme sekuntia.

Kuusituumainen
Ei viittaa pituuteen, vaan paksuuteen. Sanonnan "repäistä perseensä" keksi henkilö, joka väänsi kuusituumaisen. Epäillään Elviksen kuolleen verisuonen poksahdettua päässä kuusituumaisen ponnistusvaiheessa.

Lappalainen
Vaatii synnynnäistä lahjakkuutta. Jotkut yrittävät koko ikänsä onnistumatta koskaan, toisille tämä on jopa normituotos. Olet sitä mitä syöt, väittää vanha sanonta. Ei pidä paikkaansa tässä yhteydessä, sillä runsaallakaan poronlihan syönnillä lahjattomat eivät kykene lappalaista vääntämään, kun taas lahjakkailla tuotosta ei erota poron vastaavasta muusta kuin sulamattomien jäkälänpalojen puuttumisesta.

Liima
Vaikuttaa normaalisuoritukselta, mutta on petollinen. Vähänkin väärä tähtäys ja pytyn reunoissa on jarrutusjäljet, jotka eivät irtoa kovallakaan hinkkaamisella. Siinä sitä sitten istuu ja ihmettelee, tuliko edellisellä aterialla sittenkin otettua vaniljakastikkeen sijasta vahingossa Erikeeperiä. Tämä tuotos yllättää yleensä kyläpaikoissa, joissa WC-harja on joko piilotettu tai kadonnut.

Lyijykynä
Kuusituumaisen vastakohta. On silti lähes yhtä raskas ponnistaa. Kuin valurautaa: kovaa mutta murtuu herkästi, joten kunnaria on turha yrittää.

Neljä askelta
Ei onneksi esiinny normaalitilassa, vaan ainoastaan sairaana. Tarkoittaa maksimaalista askelmäärää, jonka voi etääntyä vessasta ilman merkittävää pyykkiriskiä.

Python
Atkinsin dieettiä kokeilleet tietävät mistä on kyse. Vaatii yleensä kovan äheltämisen, mutta plussapuolelle mainittakoon hajuttomuus. Tuntuu kuin yrittäisi tunkea ulos rautakankea. Pötkön pituus saattaa olla lähes kaksi metriä ja parhaimmillaan se tulee ilman katkoksia. Jos ei ole kovin murtumisherkkää, kunnari onnistuu.

Raastinrauta
Esiintyy vain meksikolaisen tai intialaisen ruuan jälkeen. Vääntövaiheessa tuntuu, kuin ulos olisi tulossa raastinrauta - vieläpä teräpuolet kulkusuunnan vastaisesti. Kirvely helpottaa väliaikaisesti viimeisen pötkäleen pudottua. Ensimmäisen pyyhkäisyn jälkeen on kuitenkin tarkastettava, onko joku käytännön pilailija vaihtanut normaalin paperin paikalle hiekkapaperirullan.

Raejuusto
Vain väri poikkeaa.

Rautasaha
Kaikki on jo tullut. Silti on istuttava kärsivällisesti paikoillaan, välillä heiluttaen takamusta ja toivoen, että viimeinen pala irtoaisi. Tältä varmaan tuntuu kaappikellosta. Toivot, että mukanasi olisi Sveitsin armeijan linkkuveitsi, jonka rautasahalla olisi nyt käyttöä. Tiedät, että jos nouset ylös, se katkeaa juuri väärällä hetkellä eikä osu oikeaan paikkaan.

Riisikakku
Saanut nimensä ravinnosta, jonka liiallinen syöminen aiheuttaa tämän tuotoksen takuuvarmasti. Ei suositella tehtäväksi kyläpaikoissa, koska pysyy pinnalla viidenkin nykäisyn jälkeen. Helppotuottoinen, mutta jälkihoito vaikeaa ja suositellaan siksi käytettäväksi mieluiten eräolosuhteissa, joissa kelluntaongelmaa ei saniteettitilojen alkeellisen laadun ansiosta esiinny.

Varpusparvi
Tulee lentäen. Ei kokonaan nestemäinen, sisältää myös kokkareita. Ero "neljään askeleeseen" on se, että tuotoksen tuloaika on tietyissä turvarajoissa oman tahdon alainen.

Vulkaaninen
Noin kaksi kolmasosaa tuotoksesta kelluu jo iloisesti uiskennellen. Tunnet, että loppuosa on ponnistusta vaille valmis. Jännität lihaksiasi ja kiinteän aineen sijaan pääsee Richterin asteikolla luokiteltava kaasuräjähdys. Pahinta on, että olet luultavasti yleisessä käymälässä, molemmilla puolilla olevat kopit on varattu ja kusikouru täyteen ahdettu. Kun sitten viimeinenkin kolmannes on väännetty, jäät odottamaan käymälän miehityksen vaihtumista ettet saisi osaksesi valtavaa aplodimyrskyä ovesta astuessasi.

Sivallus XLIX

Nollan keksiminen oli matematiikan suurimpia edistysaskeleita. (Lukekaapa Charles Seife: Nollan elämäkerta). Roomalaiset yrittivät omassa lukujärjestelmässään tulla toimeen ilman nollaa - ja katsokaa nyt, miten Rooman valtakunnalle kävi.

Tulevaisuuden lupaukset

EDIT 7.11.2010: Tässä linkki vuoden 2010 vastaavaan listaan.

Yleisurheilukausi on ohi ja nyt katse on kohti tulevaa. Omalta osalta voi todeta, että valmennettava saavutti sen, mitä piti ja enemmänkin. Isommissa kuvioissa MM-Berliinissä tuli melkoinen pettymys Suomen jäätyä mitalitta, mutta eliittikisasarjan suosio yllätti. Aurinko tuntuu pilkistävän pilviverhon takaa. Keihäänheitto on tietysti suomalaisten suosikki, mutta vanha kunnon kestävyysjuoksu tekee nousua. Jukka Keskisalon suoritukset saivat kansan innostumaan.

Suomalaisia kestävyysjuoksijoita haukutaan vasemmalta, oikealta ja keskeltä. Mutta mikä onkaan totuus? Tämä vuosikymmen on nyt päättymässä ja sen aikana Suomi on saanut arvokisoissa (olympia, MM, EM) kestävyysmatkoilla (5000 m, 10 000 m, maraton, esteet) kaksi juoksijaa - Janne Holménin ja Jukka Keskisalon - korkeimmalle korokkeelle. Eurooppalaisista maista yhtä monta tai useampi arvokisavoittaja on esittää vain Espanjalla, Romanialla, Italialla ja Venäjällä - jos katsotaan miesten kestävyysjuoksua, niin pelkästään Espanjalla.

Joten se kriisistä. Nykytasokin on mainettaan parempi, se ei ole pelkästään Keskisalon varassa. Meillä on myös koko ajan suorituksiaan parantava Matti Räsänen. Naisten puolella tilanne on lohduttomampi, jäähdyttelevä Annemari Sandell on yhä kuningatar. Kalevan Kisojen kymppi kertoi karua kieltä: 200 metriä ja kisa oli käytännössä ohi Sandellin mennessä menojaan.

Suomalaisen kestävyysjuoksun tulevaisuus on sitten asia erikseen. Keskisalo jatkaa vielä muutaman vuoden ja hänen suorituksiaan olen ruotinut aiemmin. Janne Holmén lopetti hienon uransa. Ketkä nousevat Matti Räsäsen ohella uusiksi soihdunkantajiksi?

Seuraavassa on listattu Suomen kestävyysjuoksun tulevaisuuden lupaukset. Painotus on pelkässä kestävyysjuoksussa eli matkoilla 3000 m - maraton. Keskimatkojen juoksijoita on listalla vain, mikäli heidän arvioidaan mahdollisesti siirtyvän pidemmille matkoille ja siellä myös menestyvän. Listalle on valittu 60 vuosien 85-94 välillä syntynyttä juoksijaa. Paremmuusjärjestys on tietysti summittainen. Siinä on painotettu enemmän mahdollisia tulevaisuuden suorituksia kuin juoksijan menestystä omassa ikäluokassaan tai saavutettuja tuloksia. Siksi esimerkiksi vuosina 85-88 syntyneet juoksijat ovat listalla heikommin sijoittuneita, koska heidän olisi yleensä pitänyt jo antaa kovia näyttöjä. Samoin vuosina 92-94 syntyneet ovat alempana, koska nuoren juoksijan todellista potentiaalia on vaikea arvioida junioritulosten perusteella, etenkin poikien kohdalla.

Jokaisesta juoksijasta löytyy linkki Tilastopajan tietokantaan. Nimen jälkeen on kerrottu seura ja syntymävuosi. Sallittaneen ilmainen mainos: Jalavan tiimi tekee loistavaa työtä eikä Tilastopajan asiakkaaksi liittyminen maksa paljon. Maksullisten palvelujen takaa löytyy paljon enemmän kuin ilmaiskävijä saa nähdäkseen.


1. Sandra Eriksson, IF Nykarlebynejden, -89
Onko aikuisten MM-kisoissa juossut urheilija enää lupaus? On, jos ikää on vasta 20 vuotta. Estejuoksija, mutta onko hän estejuoksija vain siksi että estejuoksu on uusi laji ja siinä huipulle pääseminen on helpompaa? Pidemmillä ratamatkoilla kyvyt ovat vielä täysin kokeilematta; ei yhtään ainutta ratavitosta tai kymppiä plakkarissa, kympillä juossut kerran tiejuoksun. Sekä saavutetut tulokset että tuntemattomat mahdollisuudet antavat saman lopputuloksen: Suomen tämän hetken ykköslupaus.

2. Joonas Lehtinen, Turun Urheiluliitto, -88
Hakee vielä lajiaan. Juoksi tänä vuonna kaikkia matkoja 800 metristä 5000 metriin ja esteisiin, jossa teki parhaat tuloksensa. Miehen askeleen irtonaisuus on huikea. Ei hyydy väsyneenäkään, vaan tyyli säilyy loppuun asti ja meno on kaunista katseltavaa. Kun näkee juoksun läheltä livenä, ymmärtää miksi hän on listakakkonen. Potentiaalia löytyy enemmän kuin moni osaa edes kuvitella, ehdottomasti Suomen suurimpia tulevaisuuden toivoja.

3. Pekka Toivola, Joensuun Kataja, -89
Tästä miehestä kuulemme enemmän ehkä noin viiden vuoden kuluttua. Rakennustyö tehdään huolella ja käsissä on Janne Holménin manttelinperijä. Ei erityistä menestystä radalla toistaiseksi eikä tarvettakaan. Tehot otetaan irti vasta muutaman vuoden kuluttua, kaksi juniorien SM-maantiemestaruutta kertoo mihin suuntaan mies on menossa.

4. Saara Skyttä, Liedon Parma, -87
MIKSI TÄMÄ NAINEN EI OLE SUL:N VALMENNUSRYHMISSÄ????? Vuosien 2008 ja -09 22-vuotiaiden 5000 metrin Suomen mestari (edellisenä vuonna myös 1500 m, tänä vuonna jäi hopealle), aikuisten SM-hopeaa vitosella Leppävaarassa, esteissä kolme peräkkäistä 22-vuotiaiden Suomen mestaruutta (okei, viimeinen tuli ilman kilpasiskoja mutta silti), kaksi aikuisten SM-mitalia esteissä, maaotteluedustaja. Kehittynyt koko ajan melko tasaisesti. Kun läheltä katsoo, huomaa että juoksutyylissä vielä vähän hiomista, mutta fyysinen pohja on siinä kunnossa että sille voidaan rakentaa vaikka mitä. Skytän sisarussarjan jalokivi. Harmillinen loukkaantuminen Ruotsi-ottelun esteissä esti kympin debyyttikisan. Jalka kipsiin ja kolmen kuukauden pakkolepo.

5. Riku Marttinen, Heinolan Isku, -87
Tasaisesti kehittynyt kolmen vuoden takainen aikuisten SM-hopeamitalisti 1500 metriltä. Siirtynyt vähitellen pidemmille matkoille. Isolla miehellä mahdollisuudet vaikka mihin, kunhan jaksaa tehdä työtä kärsivällisesti. Harjoittelussa edessä kriittinen muutos kestävyysmatkoille. Monipuolinen juoksija, nopeuttakin löytyy.Linkki Rikun blogiin.

6. Oskari Pennanen, Juuan Jänne, -91
Vasta 17-vuotias ja silti miesten A-raja rikki vitosella. Kestävyyslahjakkuus, koska ei toiminut normaalijuniorin tapaan ja rikkonut A-rajoja ensin lyhyemmillä matkoilla. Hallinnut kestävyysmatkoja nuorten SM-kisoissa ja kävi jo haistelemassa aikuisten vauhtia Leppävaaran vitosella. Nuorukaisen fyysinen kehitys on vielä kesken, toivoa sopii että ei jykevöidy liikaa.

7. Saara Nikander, Länsi-Uudenmaan Urheilijat, -94
Hallinnut ikäluokkansa kisoja suvereenisti, mitä nyt tänä vuonna lipsahti Harjavallassa kahdella tonnilla hopealle. 15-vuotias ja oli jo nyt SM-kisoissa vitosella kahdeksas. Mutta nyt ovat edessä nuorille naisille usein vaikeat ikävuodet 16-19: kehitys tyssää, saattaa jopa taantua. Jos näin käy, miten riittää henkinen kantti määrätietoisen harjoittelun jatkamiseen ja jopa koventamiseen? Kun nämä riskit tiedostetaan, kyseessä on nuorista tytöistä selvästi suurin lupaus.

8. Anette Haukilahti, Alatornion Pirkat, -93
Toistaiseksi parhaimmillaan 800 metrillä, Suomen tilaston tämän kauden yhdeksäs. Vasta joulukuussa 16 vuotta täyttävä lupaus on kuitenkin voittanut oman ikäluokkansa pisimmän ratamatkan Suomen mestaruuden kolmena peräkkäisenä vuonna, viimeksi 16-vuotiaiden 3000 metriä. Edessä nuoren naisjuoksijan tuskalliset vuodet: kroppa muuttuu ja tulokset saattavat jopa taantua. Jos selviää niiden yli, niin mahdollisuuksia vaikka mihin.

9. Joonas Harjamäki, Seinäjoen Urheilijat, -86
Kaksinkertainen estejuoksun Suomen mestari on vielä nuori mies. Juossut 8.40, sileillä vitonen kulkenut 14.18, kymppiä ei ole tosissaan kokeillutkaan. Juoksee tapiokantasmaisesti voimalla, 181-senttisessä varressa on yli 70 kiloa lihasta. Eikä ihmekään; kun on nähnyt sekä isän että äidin juoksevan, niin poika on kuin kopio, joskin kooltaan reilusti ylöspäin skaalattu. Rakenne on siis estejuoksuun se toinen mahdollinen ja siksi suutarin on syytä pysyä lestissään; sileät matkat vain esteitä tukevana lajina. Mutta onko juna mennyt jo, Keskisalo oli samanikäisenä juossut jo yli 20 sekuntia kovempaa?

10. Tuomas Jokinen, Turun Weikot, -87
On vain yksi asia, joka on karmeampaa katseltavaa kuin Tuomas Jokisen juoksutyyli televisiosta nähtynä. Se on Jokisen tyyli nähtynä muutaman metrin päästä livenä. Siitä huolimatta mies on Suomen ykkösjuniori vitosella ja kympillä. Jos Michael Johnsonia ei olisi, Jokinen putoaisi paljon alemmaksi. Johnsonin esimerkki kuitenkin osoittaa, että täysin epäortodoksisella (ja suoraan sanottuna rumalla) juoksutekniikalla voidaan tehdä jopa maailmanennätys. Kun Jokista katsoo alkujärkytyksestä selvittyään tarkemmin, huomaa hänen liikeratojensa taloudellisuuden. Se ei näytä hyvältä, mutta se toimii. Ei kaikkia juoksijoita tarvitse pakottaa samaan muottiin. Jos Jokisen tulokset paranevat samaan tahtiin kuin jatkossa, ei mitään syytä muutoksiin.

11. Suvi Miettinen, Jäppilän Urheilijat, -88
Kauden 2007 Suomen tilastoykkönen vitosella. Jalkavaivat ja tekniikkavirhe sotkeneet kaksi viime kautta. Tämän vuoden ainoat startit 22-vuotiaiden halli-SM -kolmosella (viides) ja kympin tiejuoksu keväällä vaatimattomalla tuloksella. Voi olla, että ripustaa piikkarit naulaan väliaikaisesti, mutta odotamme Kirsi Valastimaista comebackia. Lahjakkuutta löytyy ja siksi on listalla näin korkealla.

12. Saara Pekkarinen, Lapinlahden Veto, -86
Vuoden 2008 Kalevan Kisojen vitosen hopeamitalistilta jäi tänä vuonna ulkoratakausi kokonaan väliin jalkavaivan takia. Palasi syksyllä maasto- ja maantiekisoihin. Jos vaivat ovat ohi, materiaalitekniikan teekkari on ensi kaudella aiempaa kovempaa materiaalia ratakisoissa.

13. Johanna Peiponen, Rovaniemen Lappi, -90
Lapin lupauksella on ollut vaikeat kasvuvuodet. Vitosen ja kolmosen ennätykset ovat kahden vuoden takaa, tonnivitosen vielä kauempaa, kympin viime vuodelta ja tämän kauden tulokset olivat kautta linjan viimevuotista heikompia. Ilman vanhoja merkkejä kyvyistä olisi tällä listalla huomattavasti alempana. On yleisesti tiedossa, että ikävuosien 16-19 välillä monen naiskestävyysjuoksijan tulokset heikkenevät. Kun nuo vaikeat vuodet jaksaa uskoa itseensä, on sen jälkeen henkisesti paljon vahvempi kehittymään paremmaksi.

14. Ossi Kekki, Lahden Ahkera, -93
Harvinainen tapaus: loppuvuodesta syntynyt ja silti ikäluokkansa tilastoykkönen ja Suomen mestari kolmosella. Kunhan selviää kasvuvuosistaan ja pystyy siirtymään korvaavasta hiihtoharjoittelusta enemmän juoksuun, mahdollisuudet ovat rajattomat.

15. Matti Virén, Myrskylän Myrsky, -87
Viime vuonna 22-vuotiaiden kaksoismestari 800 ja 1500 metrillä. Harjoittelu vielä uomaansa hakevaa. Puhunut pidemmille matkoille siirtymisestä. Mahdollisuudet hyvät, kehitys kulkenut tasaiseen tahtiin ja taustalta löytyy kovan luokan valmennustietoutta: Tommy Ekblom tietää mitä tekee.

16. Sanni Klemelä, Forssan Salama, -90
18-vuotiaana pronssia Kalevan Kisoissa vitosella. Tällä kaudella lievää taantumaa tuloksissa - tyypillistä naisille tuossa iässä. Sitä ennen kehitys on ollut tasaista, joten ilmeisesti kyseessä on väliaikainen häiriö. Nyt edessä lopullinen siirtymä pidemmille matkoille.

17. Miika Eskuri, Kuivasjärven Aura, -94
Jos 15-vuotiaana juoksee 5000 metriä alle 17 minuutin, kertoo se jo jotakin. Jäi tällä kaudella ikäluokkansa SM-kisoissa kahdella tonnilla hopealle. Ei ole tällä listalla korkeammalla siitä syystä, että pojilla todellinen potentiaali on vaikea arvioida, jos ei tunne fyysisen kehityksen tahtia; mikäli murrosikä on varhainen, voi olla ikäisiään edellä pelkästään siksi.

18. Janica Mäkelä, Forssan Salama, -86
Tällä kaudella 5000 metrin SM-pronssia. Ei juniorimestaruuksia, mutta tasaisen kehityksen voi odottaa jatkuvan. Urheilun iloa tuntuu löytyvän - harva kestävyysjuoksija osallistuu seuramestaruuskisoissa pituuteen, kiekkoon ja keihääseen kuten Mäkelä tänä vuonna!

19. Tuomo Salonen, Espoon Tapiot, -89
Tällä kaudella 19-vuotiassa SM-kultaa 1500 metrillä. Juossut vain keskimatkoja, mutta kympin tiejuoksujen tulokset kertovat lahjomatonta kieltään: kykyjä löytyy pidemmillekin matkoille. Kysymys kuuluu: pysyykö tonnivitosella vai siirtyykö kympinnielijäksi?

20. Toni Lempinen, Kuivasjärven Aura, -92
Tällä kaudella 17-vuotiaiden kaksoismestari 800 ja 3000 metrillä. Kehittyi jättiharppauksella ikäluokkansa kärkeen oltuaan aiemmin ryhmässä ynnä muut. Jos kehitys jatkuu yhtä hurjana, ensi kesänä kuullaan kummia.

21. Tapani Kärjä, Kalajoen Junkkarit, -88
Miksi tämä mies ei ole Urheiluliiton valmennusryhmissä? Vastaus: Suhteellisesti kovin tulos (ainoa A-rajan rikkova) on tehty kympillä. Nuorten valmennusryhmiä valittaessa tuijotetaan vain lyhyempiä matkoja, koska virallinen paradigma on, että juoksijat aloittavat mailereina ja siirtyvät vasta myöhemmin pitkille matkoille. Toinen syy on se, että hän ei ole aiempina vuosina menestynyt juniorikisoissa - liian lyhyet kilpailumatkat.

22. Heidi Eriksson, IF Nykarlebynejden, -86
Sandran isosisko on keskittynyt 1500 metrille, jolta on jo kaksi aikuisten SM-mitalia ja viime vuodelta nuorten mestaruus. Ei ole juossut 3000 metriä pidempää matkaa radalla, mutta on tämän kauden Suomen tilastoissa sillä kahdeksas. Valmentaja Guy Storbackan kolmas suojatti nuorten lupausten listalla.

23. Eeva Sajanti, Nurmon Urheilijat-99, -87
Päälaji esteet, ei ole juossut pidempiä ratamatkoja viiteen vuoteen. Estejuoksussa SM-pronssia viime vuonna. Toisaalta esteisiin ei ole naisten puolella erityistä tunkua, joten taso on sileitä matkoja heikompi.

24. Sara Sajanti, Nurmon Urheilijat-99, -87
Päälaji myös esteet, listalla siskonsa jäljessä koska ei ole saanut aikuisten SM-mitalia. Tulokset ovat käytännössä identtiset, samoin lajivalikoima.

25. Kalle Keskipoikela, Lapin Lukko, -92
Nuorten SM-kisoissa mitaleita kahminut ikäluokkansa tilastoykkönen. Kolmosen aika 8.51 ei ole ikäluokan kaikkien aikojen tilastossa korkealla, mutta nuorukainen on ollut sarjansa parhaita jo kolme vuotta.

26. Anne Pentinmäki, Jalasjärven Jalas, -93
16-vuotiaiden kolmosen SM-pronssi, mutta juoksi myöhemmin kesällä naisten A-luokan tuloksen samalla matkalla. Sitä kovempi meriitti ikä huomioiden oli kuitenkin vitosen 18.32.

27. Miro Laurila, Karhulan Urheilijat, -88
Vuoden 2007 19-vuotiaiden vitosen Suomen mestari taantui viime kesänä. Ensi vuonna viimeinen juniorikausi, josta vaikea harppaus aikuisten sarjaan.

28. Sofia Åkermarck, Porvoon Urheilijat, -91
2000 metrin esteiden 19-vuotiaiden SM-hopeamitalisti ja kauden tilastoykkönen. Vasta toinen varsinainen kilpailukausi, joten kehityspotentiaalia löytyy.

29. Juho Jumisko, Lapin Lukko, -94
15-vuotiaiden 2000 metrin Suomen mestari. Kilpaillut vielä harvakseltaan, nuorukaisen mahdollisuudet ja todelliset kyvyt yhä arvoitus.

30. Andrea Julin, IF Nykarlebynejden, -94
Innokkuuden puutteesta ei voi 16-vuotiaiden 2000 metrin Suomen mestaria syyttää: tällä kaudella 59 kilpailua monissa eri lajeissa! On valinnut juhaväätäismäisen tien, jossa haetaan juniorivuosina nopeus pikamatkoilta ja rakennetaan siihen päälle kestävyys.

31. Hannu Mäkelä, Liedon Parma, -93
16-vuotiaiden Suomen mestari 800 metrillä ja 1500 metrin esteissä. Jälkimmäisen lajin täysin ylivoimainen tilastoykkönen.

32. Karin Storbacka, IK Falken, -87
400 ja 800 metrin juoksijana ei ehkä kuuluisi listalle lainkaan, mutta sellaisena Mari Järvenpääkin aloitti. Jos siirtyy pidemmille matkoille, nousee melko varmasti Suomen kärkeen.

33. Veera Sahlberg, Turun Urheiluliitto, -91
Viime vuoden 17-vuotiaiden kolmosen Suomen mestari taantui hieman tällä kaudella. 17-vuotiaana juostu 10.17 kolmosella puhuu silti omaa kieltään.

34. Jenny Risku, Kurikan Ryhti, -93
Ilmeisesti päälajina hiihto, kilpaillut harvakseltaan vasta kolme vuotta. 16-vuotiaana tehty naisten A-luokan tulos kolmosella kertoo kyvykkyydestä myös radalla.

35. Tommi Sundell, Porin Yleisurheilu, -90
Ulkoisesti enemmän mailerityyppiä, mutta 19-vuotiaan nuorukaisen fyysinen kehitys jatkuu vielä. Kannattanee pysyä keskimatkoilla, mutta noilla lahjoilla pidemmät kulkevat siinä sivussa kovaa. Tämänvuotinen 19-vuotiaiden SM-tuplamestari keskimatkoilla lienee silti saavuttanut suurimman yleisönsä Saunalahden mainoksessa.

36. Henri Manninen, Jyväskylän Kenttäurheilijat, -85
Kolme päivää ikää lisää ja olisi ollut yli-ikäinen tälle listalle. Siksi sijoitus on näinkin alhaalla; toinen syy on se, että viime kaudella ei edistystä tapahtunut. Kun katsoi viime kesänä parissa kisassa Mannisen juoksua, meno vaikutti jotenkin väkinäiseltä. Tuntui siltä, että koneessa olisi ainekset vaikka 14 minuutin alitukseen, mutta kun joku sylinteri on pois toiminnasta, jää aika 14 ja puolen tuntumaan. Urheiluliitto näkyy luopuneen jo toivosta, kun ei valinnut miestä valmennusryhmiin.

37. Jaana Honkanen, Lapinlahden Veto, -85
Ei mikään juniorilupaus, siirtynyt pikkuhiljaa pidemmille matkoille ja hivuttautunut vuosi vuodelta lähemmäs Suomen kärkeä. Olisiko pienikokoisen juoksijan oikea paikka maraton? Tilaa kansallisessa kärjessä luulisi löytyvän.

38. Aki Nummela, Helsingin Kisa-Veikot, -85
On jo 24-vuotias ja pääsee listalle siksi, että vetäisi tällä kaudella vitosen 14.38 parantaen ennätystään 50 sekuntia. Miksi vasta nyt, on arvoitus. Juoksee Missourin State Universityn riveissä. Linkki Akin blogiin.

39. Laura Hankaniemi, Kouvolan Urheilijat, -92
Juoksi 3000 metriä kovaa: 10.21 on hieno suoritus 17-vuotiaalle, vaikka SM-menestys antaa vielä odottaa itseään.

40. Sara Kuivisto, Porvoon Urheilijat, -91
19-vuotiaiden Suomen mestari esteissä. Sileällä kolmosella aikaa kulunut 10.25. Tulokset eivät vie korkealle tilastoissa, mutta kyseessä oli vasta toinen kilpailuvuosi, joten todellinen potentiaali on vielä arvoitus.

41. Pauliina Martikainen, Helsingin Kisa-Veikot, -93
16-vuotias juoksi kolmosen 10.25. Oli Kalevan Kisoissa esteissä kahdeksas, mutta tämä kertoo enemmän lajin surkeasta tasosta kuin Martikaisen kyvyistä estejuoksijana. Aika näyttää, onko esteet vai sileä oikea valinta.

42. Aurora Holopainen, Porvoon Urheilijat, -92
Juoksi viime vuonna 16-vuotiaana 800 metrin SM-finaalissa. Päämatkan lisäksi joitakin 1500 metrin kisoja, on tällä listalla yhden ainoan juoksun ansiosta: viime kesän ensikokeilussa 3000 metriä vei 10.37.

43. Marjo Niittynen, Teivo Stayers, -87
Suunnistaja löysi radalta uuden rastin ja otti tänä vuonna 22-vuotiaiden SM-vitosella hopeaa. Juossut ratakisoja säästeliäästi. Kuntopohja lienee suunnistuksen jäljiltä jo riittävän kova. Kysymys kuuluu: paranevatko ajat, kun tulee lisää kokemusta ratakisoista? Vai pysyykö suunnistus päälajina?

44. Anders Lindahl, IF Länken, -87
Tämän kauden Suomen mestari 22-vuotiaiden 800 metrillä ja 1500 metrin hopeamitalisti. Kohtuullisen lupaava maileri, mutta mahdollisesti tulevaisuutta pidemmilläkin matkoilla. Pari kolmen tonnin kokeilua tuoneet suhteellisen vaatimattomat tulokset. Jos harjoittelun suuntaus muuttuu kestävyyspainotteiseksi, perusnopeus on riittävän hyvä vaikka mihin. Tosin fyysinen olemus ja juoksutyyli viittaavat siihen, että mies pysyy keskimatkoilla.

45. Lotta Suikki, Juvan Urheilijat, -88
Uran ainoa SM-startti 22-vuotiaiden viides sija vitosella, mutta teki ensimmäisellä kilpailukaudellaan suoraan naisten A-luokan tuloksen kympillä. Vastaavaa temppua ei tule mieleen mistään muustakaan yleisurheilulajista. Ei löytynyt tietoa suunnistus- hiihto- tms taustasta, joten tuli täysin puun takaa. Potentiaali vielä täysi arvoitus.

46. Aleksi Ikonen, Joensuun Kataja, -89
Taas kerran estejuoksija Joensuusta. Nuorten SM-hopeaa tällä kaudella. Tulokset vielä suhteellisen vaatimattomia, mutta valmentajana mies, joka on ennenkin tehnyt hyvää pohjatyötä nuoren estejuoksijan kanssa.

47. Joonatan Oporta, Oulun NMKY, -89
19-vuotias ei ole vielä yltänyt miehissä A-luokkaan, mutta melko tasainen ja nousujohteinen kehitys antaa lupauksia mahdollisesta tulevasta maajoukkuejuoksijasta.

48. Hanna Hyvönen, Varpaisjärven Vire, -86
Vuoden -06 esteiden 22-vuotiaiden Suomen mestari on viime vuosina keskittynyt matematiikan opiskeluun ja juossut suhteellisesti parempia tuloksia lyhyemmillä matkoilla. Jos lähivuosina harjoituskilometrit kasvavat, nähdään pitkillä ratamatkoilla ehkä uusi SM-mitalisti.

49. Panu Jantunen, Imatran Urheilijat, -89
Kehitys polkenut viime vuosina paikallaan, mutta ruumiinrakenne on kuin luotu kestävyysjuoksijaksi. Maileri, satunnaiset kolmen tonnin kokeilut eivät ole olleet erityisen lupaavia. Jos syy on harjoittelun suuntaamisessa lyhyemmille matkoille, niin potentiaalia löytyy. Toistaiseksi arvoitus.

50. Kaisa Tyni, Haminan Ponteva, -90
Tämänvuotinen 19-vuotiaiden kaksoismestari 800 ja 1500 metrillä. Pysynee keskimatkurina, tulokset SM-maastoista ja -maantieltä eivät ole ikäluokan parhaimmistoa.

51. Eetu Lindfors, Karhulan Katajaiset, -90
Harvinainen nuori juoksija: ei valmentajaa ainakaan Tilastopajan mukaan. Viime vuonna 19-vuotiaiden SM-hopeaa vitosella, tällä kaudella selvästi vaatimattomampia tuloksia.

52. Christoffer Envall, IK Falken, -91
Ei ole tällä listalla tämän korkeammalla siitä yksinkertaisesta syystä, että tässä listataan potentiaaliset kestävyysmatkojen lupaukset. Jos lista laajennettaisiin keskimatkureihin, olisi ilman muuta kymmenen ensimmäisen joukossa.

53. Anni Hemminki, Rovaniemen Lappi, -90
Hemminkin kaksoset ovat Johanna Peiposen adjutantteina juosseet ikäluokkansa SM-kisoissa himmeämpiä mitaleja. Tällä kaudella molemmat taantuivat tuloksissaan hieman, mutta naisten A-raja alittui vitosella.

54. Elli Hemminki, Rovaniemen Lappi, -90
Hieman siskoaan heikompia tuloksia tehnyt, muuten kehitys on kulkenut samaa rataa. Suuntaus siirtynyt vähitellen pitkille ratamatkoille. Kestävyyspohjassa vielä työtä päätellen kympin rata- ja maantiejuoksujen ajoista.

55. Zenitha Eriksson, IF Nykarlebynejden, -92
800 metrin 16- ja 17-vuotiaiden Suomen mestari. Jos siirtyy vanhempien siskojensa esimerkin innostamana pidemmille matkoille, voi nousta kovaksi tekijäksi. Ei ole kahteen vuoteen juossut 1500 metriä pidempää matkaa ja aiemminkin vain 2000 metriä.

56. Jarkko Järvenpää, Tampereen Pyrintö, -86
Tällä kaudella pieni taantuma, mutta vitosen ennätys 22-vuotiaana alle 14.30.

57. Silja Kauppinen, Kuivasjärven Aura, -94
Ikäluokkansa 1500 metrin tilastoykkönen, mutta menestynyt vaatimattomammin 3000 metrillä eikä onnistunut SM-kisoissa.

58. Jarkko Anttila, Turun Weikot, -87
Tällä kaudella taantunut, mutta juoksi viime vuonna esteet 9.18.

59. Kristiina Mäki, Lapuan Virkiä, -91
Sekä Suomen että Tsekin kansalainen, juoksee enimmäkseen Tsekissä. Tällä kaudella Suomen tilastoissa 1500 metrin yhdeksäs, ei merkintöjä pidemmiltä matkoilta.

60. Rami Oravakangas, Pyhäjärven Pohti, -85
Viimevuotinen Kalevan Kisojen 800 metrin pronssimitalisti saa kunnian päättää listan. On kovan tason tekijä keskimatkoilla ja tähtäimessä arvokisat. Jos olisi edes vihjaissut siirtymisestä pitkille matkoille, sijoitus pomppaisi monta kymmentä pykälää ylöspäin.

Sivallus XLVIII

Väitetään, että neliapilan löytäminen tuo onnea. Hölynpölyä. Mikään ei löydä yhtä paljon neliapiloita kuin laiduntava lehmä, eivätkä kantturat erityisen onnekkaita ole. Itse asiassa lehmillä käy mäihä vain kerran vuodessa ja silloinkin asialla on keinosiementäjä.

Oja vai allikko?

Erkko-Sanomat pisti taas keskiviikkona VHM:ää poikki, halki ja pinoon julkaisemalla mielipidesivullaan muslimiaviomiestä ylistävän ja suomalaista mollaavan kirjoituksen. Kullervon sivulta löytyy kirjoitus sellaisenaan.

Ruoditaanpa kyseistä pläjäystä vähäsen.

Kyseinen kirjoittaja on mitä ilmeisimmin ollut aikaisemmin suhteissa suomalaismiesten kanssa. Kokemukset ovat olleet negatiiviset: ryyppäämistä, pahoinpitelyä ja impotenssia. No. Tosiasia on se, että ihmissuhteissa nainen vie, mies vikisee. 80 % naisista kelpuuttaa partnerikseen vain sen parhaan 20 % miehistä, muihin turvaudutaan vain olosuhteiden pakosta. Naisista vain huonoin 20 % ei kelpaa parhaalle 20 %:lle miehistä.
1) Jos kyseinen kirjoittaja on saanut partnerikseen vain huonoja miehiä, niin siitä voi päätellä hänen olevan tajuton jokinorsu.
2) Jos hän olisi saanut parempiakin miehiä, mutta on retkahtanut vain renttuihin, niin vasemman korvan oikealla puolella on jotain perusteellisesti vialla.
Oli kyseessä kumpi tahansa vaihtoehto, on ymmärrettävää miksi muslimimies kelpaa. Jälkimmäisessä tapauksessa kirjoittaja on vinksahtanut ja hyväksyy siksi puolisokseen kenet tahansa. Ensimmäisessä tapauksessa hän ei kelpaa kunnollisille suomalaismiehille, mutta kelpaa kyllä muslimille, jonka tavoitteena on ankkuroida itsensä Suomeen teeskentelemällä avioliittoa.

Kirjoittaja toteaa muslimimiehen henkilökohtaisen hygienian olevan aivan toista luokkaa kuin keskiverto suomalaismiehellä (yhdyssanavirhe kirjoittajan, ei minun).
Itselläni on mieheksi poikkeuksellisen hyvä hajuaisti ja täytyy sanoa, että kyllä huomaa, milloin Lähi-Idän maasta tuleva mies seisoo selän takana. Ainakin yleensä. Tupakan kammottava löyhkä on lähes aina muslimin tuntomerkki yhdessä hikisten (harvemmin työhikeä) vaatteiden kanssa.
Tosin kirjoittajan väittämä on aivan tosi, mikäli sitä tulkitaan kirjaimellisesti oikein. Kirjoittaja antaa ymmärtää, että muslimimiehen hygienia on parempi kuin keskivertosuomalaismiehen. Vähän alkeismatikkaa lyhyen matikan lukeneille feministidemareille: jos parhaiten hygieniastaan huolehtivan suomalaismiehen hygieniatasoa merkitään ykkösellä ja rappioalkoholistin hygieniatasoa nollalla, on näiden keskiverto nolla. Myönnetään, että tässä tapauksessa keskiarvomuslimimiehen hygienia on parempi kuin keskivertosuomalaismiehen – tosin niukasti.

Täyttä tuubaa kirjoittaja laskettelee todetessaan, että muslimit eivät lyö vaimojaan. Tutustukoon rikostilastoihin, jotka ovat vain jäävuoren huippu.

Vaimolle ei myöskään puhuta rumasti ja kiitetään kauniisti ruuasta, toteaa kirjoittaja. Kaikki minun tuntemani suomalaismiehet kiittävät vaimoa kauniisti ruuasta. Siis silloin, kun vaimo on ruokaa tehnyt. Vaan eipä kirjoittaja mainitse muslimimiestään ruuanlaittopuuhissa. Kyllä normaali suomalaismies tekee ruokaa muutenkin kuin grillaamalla.

On toki mahdollista, että kirjoittajan mieheksi on osunut kunnollinen muslimi, joka ei ryyppää lainkaan eikä lyö vaimoaan enempää kuin on kurinpidon kannalta tarpeellista. Tämä on vain hämmästyttävän harvinainen ilmiö, kun vertaa normaaliin länsimaalaiseen mieheen.

Kuitenkin, kun uskontoja vertaa, pitäisi muslimimiehen olla parempi aviomies kuin kristityn. Koraani on kirjana paljon lempeämpi ja suvaitsevaisempi kuin Raamattu, vaikkakin häviää niukasti mikäli Raamatusta otetaan vertailukohdaksi pelkkä Uusi Testamentti.

Koraanissa naisen asema on piirun verran parempi kuin Raamatussa, joskin ei lähelläkään ihmisarvoista. Koraani suhtautuu muihin uskontoihin suvaitsevammin kuin Raamattu. Tiettyjen päihdyttävien aineiden tuomitsemisessa islam on kristinuskoa jyrkempi.

Miksi sitten fanaatikkojen uskonto on enimmäkseen islam, harvemmin kristinusko?

Vika ei ole köyhyydessä. Fundamentalistisen islamin tärkein tukialue on upporikas Saudi-Arabia ja sen rikkain väestönosa.

Vika ei ole johtajissa. Islam on uskontona varsin löyhästi organisoitu.

Vika ei ole maiden kulttuurissa. Muslimimaista länsimaihin muuttaneet ja ennen muuta heidän jälkeläisensä ovat yliedustettuja terroristien joukossa - ja he ovat eläneet länsimaisessa, ei islamilaisessa kulttuuripiirissä.

Vika ei ole islamissa itsessään. Esimerkiksi tataarivähemmistö ei ole fanaattista, vaan sopeutunut länsimaiseen kulttuuriin. Eikä Kaakkois-Aasian muslimien keskuudessa esiinny fanaattisuutta - paitsi Lähi-idän fanaatikkojen vaikutuksen alle joutuneiden luusereiden yksittäistapauksissa.
Itse asiassa tilanne on juuri päinvastainen. Jos Lähi-idässä olisi vallalla kristinusko ja länsimaissa islam, hädin tuskin uskaltaa kuvitella miten kammottava terrorismin aalto pyyhkisi yli maailman. Islamilaisessa länsimaailmassa kristinuskoa pidettäisiin kansan keskuudessa terroristiuskontona hyvällä syyllä. Tosin intellektuellit vaatisivat uskontojen rauhanomaista vuoropuhelua ja kristittyjen ymmärtämistä korostaen samalla kristinuskon yleviä periaatteita sen minkä pommiräjähdyksiltä ehtisivät. Sivumennen sanottakoon, että Lähi-idän kristityt olisivat tuhonneet sinne perustetun Israelin valtion kansanmurhassa, johon verrattuna holokausti oli pikkujuttu.

Mistä tämä sitten johtuu? Jos syy Lähi-idän asukkaiden keskuudessa yleisenä esiintyvään sekopäiseen fanaattisuuteen ei ole köyhyydessä, johtajissa, kulttuurissa eikä islamissa, vaihtoehdot ovat vähissä. Oikein vastanneiden kesken arvotaan tuomioita lähimmässä raastuvanoikeudessa.

Sivallus XLVII

Minulla ei ole muuten mitään juutalaisia vastaan, mutta Ahmadinežadin (o.s. Saourdzian) kohdalla teen ilomielin poikkeuksen.

Syö vähemmän kuin tienaa

Työmarkkinatukivallankumouksellisten, viherpiipertäjien, ydinvoiman vastustajien ja muiden elämäntapaintiaanien vakioitkuvirsiä on vollotus siitä, kuinka me suomalaiset kulutamme tolkuttoman epäoikeudenmukaisesti maapallon luonnonvaroja. Sanotaan, että tarvittaisiin niin ja niin monta maapalloa - pikaisella nettihaulla löytämäni arviot vaihtelevat kahdesta ja puolesta neljään - jos kaikki maapallon asukkaat kuluttaisivat kuten suomalaiset.

Mitä kissanpaskan merkitystä tällä on? Oleellista on se, kuinka monta Suomea tarvitaan, että suomalaiset saavat kuitattua ekologisen jalanjälkensä. Ei ole piru vie meidän vikamme, jos jossakin päin maailmaa on menty ylikulutuksen tielle. Suomi on sijainniltaan arktinen maa ja meidän ekologinen jalanjälkemme per lärvi on pelkästään ilmasto- ja kasvuolosuhteiden takia suurempi kuin päiväntasaajalla. Heitetään kymmenentuhatta suomalaista elämään Tansaniaan suomalaisella elintasolla, niin johan tokeni. Ei tarvitse lämmittää omakotitaloa. Jäähdytykseen kuluu energiaa, mutta ei yhtä paljon. Ei tarvitse syöttää ravintoeläimille talveksi säilöttyä rehua. Ja vegetaristitkin voivat kerrankin elää vihreästi, kun ei tarvitse energiaa kasvihuoneiden lämmitykseen, ruuan säilömiseen talvikaudeksi tai tuoretuotteiden roudaamiseen toiselta puolelta maapalloa.

Säälittävintä on se, että suomalaisten ylikulutuksesta vouhottavat ovat yleensä samoja, jotka ovat valmiita tuomaan tänne elintasopakolaisia. Mitä järkeä on tuoda tänne ihmisiä tuottamaan moninkertainen ekologinen jalanjälki heidän kotimaahansa nähden, jos maapallo halutaan pelastaa? Täällä he kuluttavat enemmän, koska 1) elintaso on korkeampi ja 2) ilmaston takia kulutus on pakostakin suurempi.

Kovasta kulutuksesta huolimatta Suomen biokapasiteetti on suurempi kuin Suomen ekologinen jalanjälki. Hei haloo, tahvot! Tämä tarkoittaa sitä, että me suomalaiset emme elä yli varojemme. Tilanne on toinen aika monessa länsimaassa ja jopa kehitysmaissa. Seuraavat luvut perustuvat maakohtaista ekologista jalanjälkeä koskeviin tietoihin tästä lähteestä. Aineistossa ovat maat, joiden asukasluku ylittää miljoonan. Näitä on 150 kappaletta. Bruttokansantuote henkilöä kohti on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta peräisin Wikipediasta ja siinä on käytetty ostovoimapariteetilla (PPP) korjattuja arvoja. Sivuhuomautuksena todettakoon, että jos käytettäisiin korjaamattomia, raakoja BKT-arvoja, seuraavissa tuloksissa esitetyt arvot olisivat vielä karmeampaa luettavaa kehitysmaiden osalta.
Jokaisessa listassa esitetään top 10 ja lisäksi muutama valittu maa kaikissa listoissa.

Tämä lista kertoo, kuinka suuri on minkäkin maan ekologinen kapasiteetti eli kuinka paljon kyseinen maa tuottaa luonnonvaroja vuosittain. Luonnollisesti listan järjestys on aika tarkkaan sama kuin maiden keskinäisen pinta-alan mukainen järjestys.
Ekologinen kapasiteetti:
1. Yhdysvallat 1496,4
2. Brasilia 1353,8
3. Venäjä 1161,9
4. Kiina 1132,7
5. Kanada 646,9
6. Intia 452,1
7. Argentiina 315,1
8. Australia 310,9
9. Indonesia 310,1
10. Kongo 239,9
14. Saksa 160,5
16. Nigeria 126,2
24. Ruotsi 90,2
28. Japani 77,2
39. Suomi 61,6
61. Tanska 31,0
67. Norja 28,3
69. Egypti 27,6
82. Alankomaat 18,4
102. Viro 12,1
150. Singapore 0,1

Tämä lista koostuu äskeisen listan luvuista jaettuna maan asukasluvulla. Kärjessä ovat tietenkin harvaan asutut maat ja hännillä tiheään asutut.
Ekologinen kapasiteetti per asukas:
1. Gabon 25,0
2. Kanada 20,0
3. Bolivia 15,7
4. Australia 15,4
5. Mongolia 14,6
6. Uusi-Seelanti 14,1
7. Kongon tasavalta 13,9
8. Suomi 11,7
9. Uruguay 10,5
10. Ruotsi 10,0
13. Viro 9,1
17. Venäjä 8,1
18. Brasilia 7,3
21. Norja 6,1
22. Tanska 5,7
23. Yhdysvallat 5,0
68. Saksa 1,9
102. Alankomaat 1,1
114. Nigeria 1,0
118. Kiina 0,9
132. Japani 0,6
141. Intia 0,4
144. Egypti 0,4
150. Singapore 0,0

Tämä lista kertoo, kuinka paljon missäkin maassa luonnonvaroja kulutetaan vuosittain. Karkeasti sanoen listan summittainen järjestys on sama kuin bruttokansantuotteen mukainen järjestys; kärjessä väkirikkaat ja/tai varakkaat valtiot, hännillä vähäväkiset ja köyhät.
Ekologinen jalanjälki:
1. Yhdysvallat 2809,7
2. Kiina 2786,8
3. Intia 986,3
4. Japani 626,6
5. Venäjä 536,4
6. Brasilia 439,2
7. Meksiko 361,9
8. Saksa 349,5
9. Iso-Britannia 319,2
10. Ranska 298,1
13. Kanada 228,1
18. Nigeria 176,5
19. Australia 157,4
24. Egypti 123,3
34. Alankomaat 71,6
47. Ruotsi 46,1
50. Tanska 43,9
65. Norja 31,9
68. Suomi 27,5
120. Viro 8,5
150. Swazimaa 0,8

Tämä lista koostuu äskeisen listan luvuista jaettuna maan asukasluvulla. Kärjessä ovat varakkaimmat maat, hännillä köyhimmät.
Ekologinen jalanjälki per asukas:
1. Yhdistyneet Arabiemiraatit 9,5
2. Yhdysvallat 9,4
3. Kuwait 8,9
4. Tanska 8,0
5. Australia 7,8
6. Uusi-Seelanti 7,7
7. Kanada 7,1
8. Norja 6,9
9. Viro 6,4
10. Irlanti 6,3
16. Suomi 5,2
18. Ruotsi 5,1
22. Japani 4,9
29. Alankomaat 4,4
31. Saksa 4,2
36. Venäjä 3,7
64. Brasilia 2,4
73. Kiina 2,1
87. Egypti 1,7
103. Nigeria 1,3
132. Intia 0,9
150. Malawi 0,5

Tämä lista kertoo, mitkä maat tuottavat enemmän kuin kuluttavat ja on ensimmäinen todella merkityksellinen lista. Ne maat, joilla saldo on plussan puolella, ovat ekologisesti hallittavalla tasolla, miinusmerkkiset puolestaan kuluttavat liikaa luonnonvaroihinsa nähden. Kaikkiaan 65 maata on plussan puolella, 85 miinuksella. Plussan puolelle pääsevät useimmat kehitysmaat, teollisuusmaista vain harvaan asutut. Miinukselle jäävät tiheään asutut kehitysmaat ja suurin osa teollisuusmaista.
Saldo eli kapasiteetti miinus jalanjälki:
1. Brasilia 914,6
2. Venäjä 625,5
3. Kanada 418,8
4. Argentiina 220,0
5. Kongo 204,7
6. Australia 153,5
7. Bolivia 124,8
8. Indonesia 98,8
9. Kolumbia 96,3
10. Peru 68,6
14. Ruotsi 44,1
17. Suomi 34,0
49. Viro 3,6
84. Norja -3,7
106. Tanska -12,7
132. Nigeria -50,3
133. Alankomaat -53,1
139. Egypti -95,8
143. Saksa -189,0
147. Intia -534,2
148. Japani -549,4
149. Yhdysvallat -1313,3
150. Kiina -1654,1

Tämä lista on äskeinen jaettuna asukasluvulla, joten plus/miinus -jakauma on sama. Maiden järjestyksessä ei ole merkittäviä muutoksia.
Saldo eli kapasiteetti miinus jalanjälki per asukas:
1. Gabon 23,7
2. Bolivia 13,6
3. Kongon tasavalta 13,3
4. Kanada 13,0
5. Mongolia 11,2
6. Keski-Afrikka 7,8
7. Australia 7,6
8. Paraguay 6,5
9. Suomi 6,5
10. Uusi-Seelanti 6,4
14. Brasilia 4,9
15. Ruotsi 4,9
18. Venäjä 4,4
22. Viro 2,7
84. Nigeria -0,4
95. Intia -0,5
105. Norja -0,8
116. Kiina -1,2
119. Egypti -1,3
130. Saksa -2,3
131. Tanska -2,3
137. Alankomaat -3,3
145. Japani -4,3
147. Yhdysvallat -4,4
150. Yhdistyneet Arabiemiraatit -8,4

Edellä olevat tilastot ovat helposti luettavissa tai laskettavissa nettisivuilta, joilta tiedot on napattu. Uutta tietoa edustavat kaksi seuraavaa tilastoa. Niissä on laskettu, mitä tapahtuisi jos koko maailma nostettaisiin kohtuulliselle elintasolle. Oletuksena on, että luonnonvarojen kulutus olisi suoraan verrannollinen BKT:een per asukas. Tämä ei tietenkään ole täysin lineaarista, mutta antaa kohtuullisen hyvän approksimaation. Kohtuulliseksi elintasoksi on katsottu 30 000 €:n BKT per asukas. Tämä on vähemmän kuin esimerkiksi Suomen nykyinen elintaso. Tällöin - rikkaimpia teollisuusmaita lukuun ottamatta - maiden elintaso nousisi selvästi. Tämä tilasto antaa siksi selvimmän kuvan siitä, mitkä maat pystyvät nykyisellä väestömäärällään ylläpitämään vaurasta elintasoa tuhoamatta silti maapalloa.

Tässä tilastossa on laskettu ekologinen kapasiteetti miinus jalanjälki, jos BKT olisi kohtuullisen korkea. Plussan puolelle jää vain neljätoista maata.
Saldo, jos BKT olisi 30 000 €:
1. Kanada 472,9
2. Australia 184,9
3. Venäjä 166,1
4. Argentiina 116,3
5. Brasilia 74,3
6. Ruotsi 53,3
7. Kongon tasavalta 39,4
8. Suomi 39,2
9. Gabon 30,9
10. Uusi-Seelanti 22,2
11. Norja 10,9
15. Viro -0,2
20. Tanska -3,3
48. Alankomaat -34,7
87. Saksa -134,4
114. Yhdysvallat -296,1
121. Japani -467,6
134. Egypti -599,2
146. Nigeria -2345,3
149. Intia -10164,9
150. Kiina -12935,0

Tämä tilasto on kaikkein tärkein ja siksi siinä on lueteltu kaikki 150 maata. Tilaston merkitys on lyhyesti sanottuna seuraava. Ne maat, jotka ovat plussan puolella, pystyvät nykyväestöllään ylläpitämään vaurasta elintasoa ekologisesti. Miinuksella olevien maiden on joko tyydyttävä alhaisempaan elintasoon tai väkiluvun on vähennyttävä. Plussan puolelle jää vain 14 maata.
Saldo per asukas, jos BKT olisi 30 000 €:
1. Gabon 22,3
2. Kanada 14,7
3. Kongon tasavalta 9,9
4. Australia 9,2
5. Suomi 7,5
6. Ruotsi 5,9
7. Uusi-Seelanti 5,5
8. Argentiina 3,0
9. Botswana 2,4
10. Norja 2,4
11. Venäjä 1,2
12. Latvia 1,1
13. Bolivia 1,0
14. Brasilia 0,4
15. Irlanti -0,1
16. Viro -0,2
17. Tanska -0,6
18. Liettua -0,9
19. Itävalta -0,9
20. Angola -1,0
21. Yhdysvallat -1,0
22. Trinidad -1,2
23. Ranska -1,3
24. Peru -1,5
25. Slovakia -1,6
26. Saksa -1,6
27. Saudi-Arabia -2,0
28. Chile -2,0
29. Alankomaat -2,1
30. Swazimaa -2,2
31. Sveitsi 2,2
32. Singapore -2,4
33. Uruguay -2,4
34. Malesia -2,4
35. Slovenia -2,4
36. Kolumbia -2,5
37. Unkari -2,5
38. Iso-Britannia -2,7
39. Oman -3,8
40. Belgia -3,1
41. Venezuela -3,4
42. Italia -3,4
43. Tsekki -3,5
44. Jamaika -3,5
45. Etelä-Korea -3,6
46. Kroatia -3,6
47. Japani -3,7
48. Bulgaria -3,8
49. Bhutan -3,9
50. Etelä-Afrikka -3,9
51. Kreikka -4,0
52. Espanja -4,3
53. Turkki -4,4
54. Dominikaaninen tasavalta -4,4
55. Costa Rica -4,4
56. Kazakstan -4,5
57. Romania -4,5
58. Puola -4,7
59. Georgia -4,7
60. Israel -4,7
61. Portugali -4,7
62. Mauritius -4,9
63. Panama -5,0
64. Meksiko -5,3
65. Tunisia -5,4
66. Serbia -5,5
67. Indonesia -5,7
68. Iran -5,7
69. Valko-Venäjä -5,9
70. Kuwait -6,0
71. Yhdistyneet Arabiemiraatit -6,2
72. Azerbaidzan -6,2
73. Algeria -6,3
74. Sri Lanka -6,3
75. Ecuador -6,6
76. Thaimaa -6,6
77. Filippiinit -6,8
78. Marokko -7,0
79. Armenia -7,1
80. Libanon -7,2
81. El Salvador -7,3
82. Libya -7,8
83. Guatemala -7,9
84. Egypti -8,1
85. Ukraina -8,2
86. Pakistan -8,5
87. Albania -8,6
88. Intia -9,2
89. Bosnia-Herzegovina -9,5
90. Jordania -9,7
91. Kiina -9,8
92. Tadzikistan -10,1
93. Moldova -10,4
94. Paraguay -10,5
95. Honduras -10,6
96. Jemen -10,8
97. Namibia -11,1
98. Haiti -11,8
99. Laos -12,0
100. Bangladesh -12,0
101. Kuuba -12,2
102. Syyria -12,5
103. Norsunluurannikko -12,7
104. Irak -12,8
105. Vietnam -12,8
106. Kirgisia -13,5
107. Kamputsea -13,5
108. Sambia -13,7
109. Makedonia -13,7
110. Kamerun -14,5
111. Mongolia -15,0
112. Malawi -16,2
113. Turkmenistan -16,4
114. Zimbabwe -16,7
115. Kenia -17,3
116. Benin -17,3
117. Afganistan -17,6
118. Nigeria -17,8
119. Nicaragua -19,4
120. Nepal -19,6
121. Uzbekistan -19,8
122. Papua-Uusi-Guinea -19,9
123. Mauritania -20,7
124. Senegal -21,6
125. Lesotho -22,7
126. Tansania -24,2
127. Ruanda -24,5
128. Gambia -24,8
129. Pohjois-Korea -25,7
130. Tsad -27,6
131. Mosambik -27,6
132. Ghana -28,3
133. Sudan -28,5
134. Togo -28,8
135. Madagaskar -28,9
136. Myanmar -29,8
137. Sierra Leone -30,8
138. Guinea -34,8
139. Uganda -35,0
140. Mali -42,1
141. Eritrea -43,9
142. Etiopia -45,6
143. Burkina Faso -46,2
144. Kongo -49,8
145. Guinea-Bissau -51,0
146. Keski-Afrikka -53,7
147. Burundi -63,8
148. Liberia -66,1
149. Somalia -67,7
150. Niger -69,2

Raaka esimerkki pahnanpohjimmaisesta. Jos Nigerin elintaso halutaan nostaa länsimaiselle tasolle ja samalla pitää huoli, että sen ekologinen jalanjälki ei painu miinuksen puolelle, Nigerissä saa olla 2,6 % nykyisestä asukasluvusta. Yleensä pahimpana syntipukkina pidetty Yhdysvallat tekisi nollatulosta 83,5 %:lla nykyisestä asukasluvusta - tosin sen pitäisi samalla pudottaa elintasoaan 36,2 %.
Listasta nähdään, että suurimman osan länsimaista on parannettava tapojaan. Jos väentiheyttä on liikaa, saldo painuu armotta pakkaselle. Mutta erityisen tärkeää on katsoa maita, joiden lukema on vähemmän kuin -5. Kohtaamme ennennäkemättömän ekokatastrofin, mikäli näiden maiden väestö nousee edes lähelle länsimaista elintasoa. On huomattava, että tämä voi tapahtua kahdella tavalla: joko elintaso nousee omassa maassa tai merkittävä osa väestöstä siirtyy länsimaihin. Jälkimmäinen on, kuten aiemmin todettu, ilmastollisista syistä vielä kuluttavampi ja tuhoisampi vaihtoehto. Samalla on myös huomattava, että kehitysmaissa on myös rohkaisevia esimerkkejä: katsokaapa Gabonia, Kongon tasavaltaa ja Botswanaa. Kun väkiluku pidetään vähäisenä, on resursseja enemmän jaettavaksi.