Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


tiistai 6. lokakuuta 2020

Sukupuolineutraalius kaukana


Ryhdyin tuossa päivänä muutamana miettimään, millä saisi pahemmillekin tahvoille tungettua korvien väliin sen faktan, että urheilussa sukupuolineutraalius on typerimpiä koskaan kuultuja ideoita. Naiset kun nyt eivät yksinkertaisesti pärjää lainkaan miehille silloin kun lähdetään samalta viivalta.

Sitten sain oivalluksen. Yleisurheilussa sileillä juoksumatkoilla tuloksia on tietysti helppoa vertailla, samoin hypyissä. Aitamatkoilla ja heitoissa taas miesten ja naisten välineet ovat erilaisia - aitakorkeus ja välinepainot vaihtelevat, joten niissä tulosvertailu ei ole mahdollista. Paitsi jos valitsee sopivan verrokkiryhmän. Junioreilla välineet ovat erilaiset kuin aikuisilla. Suomalaisessa junioriyleisurheilussa 15-vuotiaiden poikien sarja (ja samalla 14-vuotiaiden) urheilee täsmälleen samoilla välineillä kuin naiset. Eli juoksevat satasen eikä sadankympin aidat ja aitakorkeus on sama kuin naisilla. Moukari painaa saman neljä kiloa.

Tästäpä saa luotettavaa vertailua. Jos 15-vuotiaat pojat urheilevat samoilla välineillä kuin naiset, niin ei muuta kuin "maaottelu" pystyyn ja lasketaan pisteet. Kuinka käy, pärjäävätkö keskenkasvuiset klopit naisille?

Otin vertailuun normaalit Suomi-Ruotsi -maaottelun lajit. Eli yleisurheilun arvokisaohjelma, poislukien maraton, kävelyt ja moniottelut. Tilastoiksi valitsin kauden 2019 tilastot eli poimin sekä 15-vuotiasta pojista että naisista kolme sen kauden parasta suoritusta. Pisteet laskettiin lajeittain maaottelupisteytyksellä eli 7-5-4-3-2-1 ja viesteissä 5-2.

Muutamassa lajissa ei kuitenkaan voinut tehdä luotettavaa vertailua. 1500 m ei ole 15-vuotiaiden poikien virallinen juoksumatka. Pojat kuitenkin juoksevat sitä jonkin verran, joten otin sen sellaisenaan. 5000 ja 10000 metriä 15-vuotiaat eivät juokse ollenkaan. Virallinen matka 15-vuotiailla on 2000 metriä ja jonkin verran juostaan myös 3000 metriä.
Ratkaisin tämän ongelman käyttämällä yleisurheilun kansainvälisiä pistetaulukkoja. Muutin naisten 5000 ja 10000 metrin tulokset pisteiksi ja otin niitä vastaamaan poikien 2000 ja 3000 metrin tulokset pisteytettynä naisten vastaavien matkojen taulukon mukaan (miesten pistetaulukko ei tietenkään ole vertailukelpoinen, koska vaikkapa 3000 metrillä tietystä ajasta saa paljon vähemmän pisteitä miesten kuin naisten taulukosta). Tämä simuloi tilannetta kohtuullisen hyvin.
Toinen vastaavanlainen ongelma tuli vastaan pitkissä aidoissa ja estejuoksussa. Naiset juoksevat 400 m aidat, pojat 300 m aidat. Naiset juoksevat 3000 metrin esteet, pojat 1500 metrin esteet. Tässäkin vertailun voisi periaatteessa tehdä pistetaulukolla. Ongelma on se, että pistetaulukossa ei ole 300 metrin aitojen ja 1500 metrin esteiden pisteytystä. Niinpä päätin simuloida tätä siten, että katsoin pisteet vastaavasta naisten sileän matkan taulukosta. Eli naisten 3000 metrin esteiden tulosten pisteet luin sileän 3000 metrin taulukosta ja poikien 1500 metrin esteiden tulosten pisteet sileän (naisten) 1500 metrin taulukosta. Pitkissä aidoissa vastaavasti.
Viesteissä laskin yksinkertaisesti neljän parhaan juoksijan aikojen summat. Todellinen viestiaika olisi tietysti sekä lyhyessä että pitkässä viestissä 2-4 sekuntia nopeampi, mutta se ei muuta joukkueiden keskinäistä järjestystä mihinkään.

Maaottelu, osallistujat lajeittain, tulokset, lajin jälkeen ensin lajipisteet ja sitten senjälkeinen pistetilanne. Pisteissä naiset ensin. Urheilijoiden joukkueita ei ole merkitty, etunimestä pystynee päättelemään kumpaan joukkueeseen urheilija kuului:


100 m
1. Jonas Jäppinen 11,35
2. Hanna-Maari Latvala 11,38
3. Ive Ntumba 11,40
4. Jarmo Eromäki 11,43
5. Lotta Kemppinen 11,50
6. Nooralotta Neziri 11,57
8 - 14
8 - 14

200 m
1. Jarmo Eromäki 22,80
2. Joonas Jäppinen 23,41
3. Konsta Rutonen 23,44
4. Hanna-Maari Latvala 23,58
5. Anniina Kortetmaa 23,83
6. Lotta Kemppinen 23,87
6 - 16
14 - 30

400 m
1. Jarmo Eromäki 52,79
2. Jere Haapalainen 52,99
3. Stephen Kurki 53,36
4. Aino Paunonen 54,59
5. Jeanine Nygård 54,64
6. Milja Thureson 54,88
6 - 16
20 - 46

800 m
1. Sara Kuivisto 2:01.85
2. Jere Haapalainen 2:01.94
3. Eemeli Katajalaakso 2:05.00
4. Martti Majuri 2:06.27
5. Nathalie Blomqvist 2:07.62
6. Viola Westling 2:11.02
10 - 12
30 - 58

1500 m
1. Sara Kuivisto 4:08.85
2. Nathalie Blomqvist 4:15.13
3. Janica Rauma 4:24.05
4. Aarre Paukkeri 4:26.37
5. Aarni Eljs 4:27.48
6. Elmeri Kero 4:32.61
16 - 6
46 - 64

5000 m (eli naisten 5000 m ja poikien 2000 m muutettuna pistetaulukon mukaan)
1. Camilla Richardsson 1092
2. Eemeli Katajalaakso 1023
3. Aarre Paukkeri 1009
4. Ilmari Lehmus 1002
5. Minttu Hukka 982
6. Moona Korkealaakso 971
10 - 12
56 - 76

10000 m (eli naisten 10000 m ja poikien 3000 m muutettuna pistetaulukon mukaan)
1. Camilla Richardsson 1080
2. Johanna Peiponen 1047
3. Alisa Vainio 1031
4. Aarre Paukkeri 956
5. Miki Niemensivu 891
6. Vinski Malinen 808
16 - 6
72 - 82

100 m aidat
1. Annimari Korte 12,72
2. Reetta Hurske 12,78
3. Konsta Rutonen 12,86
4. Nooralotta Neziri 12,89
5. Juho Kallio 13,45
6. Lassi Pihlavisto 13,80
15 - 7
87 - 89

400 m aidat (eli naisten 400 m aidat ja poikien 300 m aidat muutettuna pistetaulukon mukaan)
1. Konsta Rutonen 1021
2. Samuli Takkinen 990
3. Sampo Väyrynen 970
4. Viivi Lehikoinen 905
5. Kristiina Halonen 891
6. Eveliina Määttänen 885
6 - 16
93 - 105

3000 m esteet (eli naisten 3000 m esteet ja poikien 1500 m esteet muunnettuna pistetaulukon mukaan)
1. Camilla Richardsson 990
2. Eemeli Katajalaakso 951
3. Janica Rauma 944
4. Aleksi Nokkanen 873
5. Patrik Järvinen 862
6. Astrid Snäll 856
12 - 10
105 - 115

Korkeus
1. Ella Junnila 195
2. Heta Tuuri 188
2. Jere Nyström 188
4. Maria Huntington 185
5. Noor-Eldin Mahmoud 182
6. Eero Mäkinen 181
14,5 - 7,5
119,5 - 122,5

Seiväs
1. Wilma Murto 451
2. Otto Hiivola 435
3. Laura Ollikainen 430
4. Saga Andersson 426
5. Matti Leväsalmi 415
6. Martti Hyvärinen 412
14 - 8
133,5 - 130,5

Pituus
1. Taika Koilahti 669
2. Maria Huntington 644
3. Juho Kallio 638
4. Simeon Vorselman 637
5. Sisu Mikkilä 634
6. Sini Sanaslahti 631
13 - 9
146,5 - 139,5

Kolmiloikka
1. Kristiina Mäkelä 14,26
2. Senni Salminen 13,85
3. Emma Pullola 13,57
4. Simeon Vorselman 12,92
5. Juho Kallio 12,61
6. Sami Bärlund 12,57
16 - 6
162,5 - 145,5

Kuula
1. Senja Mäkitörmä 16,72
2. Max Lampinen 16,55
3. Kaisa Kymäläinen 16,15
4. Eveliina Rouvali 16,10
5. Henrik Lehtinen 15,74
6. Otto Hiivola 15,40
14 - 8
176,5 - 153,5

Kiekko
1. Max Lampinen 59,60
2. Otto Hiivola 57,92
3. Salla Sipponen 57,79
4. Sanna Kämäräinen 55,66
5. Kosti Saine 55,27
6. Lotta-Kaisa Eliander 53,96
8 - 14
184,5 - 167,5

Moukari
1. Max Lampinen 77,78
2. Krista Tervo 70,18
3. Inga Linna 67,23
4. Suvi Koskinen 65,33
5. Simo Piirainen 63,23
6. Mikko Huhta 61,74
12 - 10
196,5 - 177,5

Keihäs
1. Jaakko Honka 61,75
2. Lenni Yli-Kotila 61,56
3. Ville Kujala 60,03
4. Heidi Nokelainen 58,70
5. Jenni Kangas 58,28
6. Jatta-Mari Jääskeläinen 57,47
6 - 16
202,5 - 193,5

4 x 100 m (neljän parhaan ajat yhteenlaskettuna)
1. Pojat 15 (Joonas Jäppinen - Ive Ntumba - Jarmo Eromäki - Konsta Rutonen) 45,62
2. Naiset (Hanna-Maari Latvala - Lotta Kemppinen - Nooralotta Neziri - Anniina Kortetmaa) 46,04
2 - 5
204,5 - 198,5

4 x 400 m (neljän parhaan ajat yhteenlaskettuna)
1. Pojat 15 (Jarmo Eromäki - Jere Haapalainen - Stephen Kurki - Samuli Takkunen) 3:33.03
2. Naiset (Aino Paunonen - Jeanine Nygård - Milja Thureson - Eveliina Määttänen) 3:39,24
2 - 5
206,5 - 203,5


Eli ottelu olisi hyvin tasainen. Tilastojen mukaan laskettuna naiset voittaisivat kolmella pisteellä. Tämä tarkoittaa sitä, että todellisessa ottelussa voisi käydä ihan kummin tahansa.

Joka tapauksessa johtopäätös on aivan selvä. Parhaat naiset ovat 15-vuotiaiden poikien tasolla. 15-vuotiaista pojista yksikään ei tainnut viime vuonna selvittää Kalevan Kisojen tulosrajaa eli olla Suomessa noin 20 parhaan joukossa. Yleensä tämänikäisten poikien parhaat ovat miesten joukossa jossain niukasti sadan parhaan joukossa. Heittolajeissa vertailua ei voi yleensä edes tehdä, sillä miesten välineet ovat 15-vuotiaille pojille liian painavia heitettäviä loukkaantumisriskin kannalta. Kuitenkin 15-vuotiaat pojat pistivät heittolajien pisteissä naisille päihin 48 - 40.
Sukupuolineutraalius ei todellakaan kuulu urheiluun.

Vasta kesken pistelaskun tajusin, että tässä ottelussa on (ainakin) yksi epäreiluus. Pojista mukana on vain yksi ainoa, vuoden 2004 ikäluokka. Naisten joukkueessa taas on mahdollisuus poimia urheilijoita pitkälti yli kymmenestä ikäluokasta.
Jos ottaisi vuonna 2004 syntyeet pojat vaikkapa vastaan 1996 syntyneet naiset (23 v ikää eli urheilijana parjaimmillaan), ei naisilla olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia.
Katsoin huvikseni, mitä tapahtuisi jos poikien joukkueeseen olisi saanut ottaa myös vuotta nuorempia eli 2005 syntyneitä poikia. Nimilistaan olisi tullut vain muutama muutos. Poikien kehitys on tuossa iässä niin suurta, että 14-vuotiaiden parhaatkaan eivät aivan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta mahdu 15-vuotiaiden sakissa kolmen joukkoon. Ja nämä olisivat olleet niin marginaalisia vahvistuksia ja tulleet vieläpä sellaisiin lajeihin, että maaottelun kokonaispistemäärä ei olisi muuttunut mitenkään.

Ehkä varmemman vertailun saisi aikaan, jos tutkisi kaikkien aikojen tilastoja. Tällöin sekä naisilla että 15-vuotiailla pojilla olisi käytössään kaikki mahdolliset historialliset ikäluokat. Tämä vertailu kuitenkin törmää yllättävään ongelmaan. 15-vuotiaiden poikien välinepainot ja aitakorkeudet eivät ole aina olleet samoja kuin naisilla. Muutos nykyiseen tapahtui vuonna 1995 ja monet naisten kolmen parhaan joukkoon yltävät tulokset on tehty jo ennen tätä, jolloin vertailu ei ole mielekästä. Asian voi tietysti kiertää sillä, että ottaa vertailuun vain vuodesta 1995 eteenpäin tehdyt tulokset. Ehkä teen joskus tämän vertailun, ainakin jos yleisö pyytää.

10 kommenttia:

Pertti Ilmari kirjoitti...

Mielenkiintoinen mittaus. Mutta mielenkiintoista on myös nähdä, valtaavatko transnaiset naisurheilun. Jos muistan niin jossakin osavaltiossa USA:ssa heillä on jo oikeus kilpailla luomujen kanssa. Ja koska mikään ei nykyään ole naurettavaa, tämäkin pelleily voi pian tulla voimaan myös meillä.

Jolloin Jaskankin laskelmat menevät uusiksi. Tuomion uhalla.

Terho Hämeenkorpi kirjoitti...

Saatanan transit ! Sukupuolia on vain kaksi: Mies ja nainen.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Laitetaan Jaskan postaukseen vielä muistutus jääkiekon puolelta:

https://1.bp.blogspot.com/-j0rIfybybFQ/XwUhJNaYexI/AAAAAAAAKJI/bas5xK0WOu4P4diM1d9YkeVolaG4JDUfgCLcBGAsYHQ/s1600/20e17.jpg

Anonyymi kirjoitti...

Mikä lienee Konsta Rutosen starttiraha; onhan hän karvan verran nopeampi kuin Noralotta Neziri.

Anonyymi kirjoitti...

Pertti Ilmari, eivät valtaa.

Syy on siinä, että huippu-urheiljan psyyke on, samoin kuin hänen kehonsa, huippuunsa trimmattu instrumentti. Transsukupuoliset puolestaan, ennen muutokseen ryhtymistään, ovat yleensä psyykkisesti täysin hajalla ja aika moni on yrittänyt itsemurhaa. Tällaisella psyykellä on mahdotnta treenata yhtään mitään.

Huipulle ei päästä pelkällä lahjakkuudella eikä fyysisillä ominaisuuksilla, se vaatii myös harjoittelua. Toisaalta transsukupuolisuuden hoitoon kuuluvat hormonicocktailit laittavat myös lihaksiston sekaisin ja aivan uuteen uskoon, ja transnaiset menettävät tämän edun parissa vuodessa.

Useimmat transnaiset ryhtyvät muutokseen vasta lähempänä kolmeakymppiä - iässä, jossa aktiiviura on jo auttamatta useimmissa lajeissa ehtoopuolella. Ja vaikka transnainen tässä vaiheessa onkin jo yleensä saanut pällinsä kuntoon, fysiikka ei enää mahdollista miehistä suorituskykyä.

Mutta on lajeja, joissa asia on mahdollista - ja joissa sillä ei myöskään ole merkitystä. Taitolajeissa, kuten keilailussa, jousiammunnassa, golfissa jne voitaisiin hyvin siirtyä yhdistettyihin sarjoihin.

Paljon isompi juttu ovat intersukupuoliset, kuten Caster Semenaya. Olisi epäeettistä kieltää heitä urheilemasta, mutta heillä voi silti olla biologian suoma etu puolellaan.

Jaska Brown kirjoitti...

Pertti Ilmari: Jep, ei tässä kai ole muuta mahdollisuutta kuin siirtää naisurheilu saman tien paralympialaisiin. Vammaluokituksena puuttuva Y-kromosomi.

Terho Hämeenkorpi: Kuten olen asian ilmaissut, biologian oppikirjoissa kerrotaan ihmisellä olevan kymmenen sormea. Väitän kuitenkin että sormensa menettäneitä on enemmän kuin näitä joiden sukupuoli on epämääräinen, joten eikö sormien lukumäärän kertominen ole vielä pahempaa syrjintää?

Yrjöperskeles: Minua on suuresti kummastuttanut se, että joukkuelajeissa ero on poikkeuksetta vielä suurempi kuin yksilölajeissa. Luulisi että poikkeuksellisen hyvistä naisista koottu joukkue pärjäisi keskinkertaisille miehille, mutta kun ei.

Nimetön 14.02: Jep, vaadimme tasa-arvoa.

Nimetön 16.13: Kyllä valtaavat, jos annetaan. Onhan näitä jo nähty. Ja ota huomioon, että jos näille annetaan kilpailuoikeus, niin paikalle ilmaantuvat opportunistit, joiden kuuppa ei ole yhtä pahasti sekaisin.

Anonyymi kirjoitti...

Jaska ja Pentti Ilmari, nuo pelot ovat jo nykyisellään osoittautuneet turhiksi. Transsukupuolisten osanotto on ollut olympialaisissa sallittua jo vuodesta 2004, emmekä ole vielä nähneet heidän rynnistystään huipulle.

https://en.wikipedia.org/wiki/Transgender_people_in_sports

Pointti on juurikin tuo hormonihoito. Se sotkee lihaksiston oikein kunnolla, ja biologiset miehet menettävät siinä nopeasti etunsa. Kaikkein tunnetuimmat transsukupuoliset urheilijat lienevät olleet Renee Richards, joka pärjäsi vähän turhan hyvin USA:n naisten tenniksessä 1976 (kertoo kyllä enemmän silloisesta USA:n naisten tenniksen tasosta) ja golfari Mianne Bagger, joka on sijoittunut naisten ammattilaisgolfissa sijoille 91..10 vuodesta riippuen. Hänkin on siellä kirkkaimman huipun takana.

Opportunismi? Saa olla kyllä melkoista pokkaa, jos ihminen menee tieten tahtoen sotkemaan sekä lihaksistonsa että psyykensä hormoneilla. Sukuhormoneilla on erittäin voimakkaat psyykkiset vaikutukset, ja ne panevat nopeasti pällin sekaisin sellaiselta ihmiseltä, joka ei ole TS. (Tätä sattumoisin käytetään yhtenä transsukupuolisuuden diagnosoinnin kriteerinä).

Jaska Brown kirjoitti...

Muutama esimerkki:
Hannah Mouncey. Pelasi Australian miesten käsipallomaajoukkueen rivipelaajana. Kävi sukupuolenvaihdosoperaatiossa ja palasi kolmikymppisenä naismaajoukkueen ykköstähdeksi.
Laurel Hubbard. Uusseelantilainen painonnostaja. Juniorina maan huippua pojissa, ei pärjännyt kummoisesti aikuisten sarjoissa. Sukupuolenvaihdos ja on nelikymppisenä maailman huipulla, voitti mm. maailmancupin.
Suomestakin löytyy: vaihtoi sukupuoltaan lähes viisikymppisenä ja teki heti parempia tuloksia kuulantyönnössä kuin yksikään yli nelikymppinen suomalaisnainen on koskaan tehnyt. Oli urheillut juniorina, mutta ilman mitään menestystä.
Oleellinen pointti: vaikka nyt onkin hankalampaa päästä huipulle hormonihoitojen takia, kyseessä on kaltevan pinnan argumentti. Vähitellen säädökset helpottuvat ja aina vain löysemmin kriteerein pääsee naisten sarjaan.
Ja jos väittää, että henkinen puoli ei kestä, niin sopii miettiä niitä jotka käyttävät dopingia. Kyllä siinäkin vaaditaan kanttia väistellä testaajia, vetää taatusti pinnan kireälle. Pokka pitää.
Monet ovat valmiita tekemään ihan mitä tahansa voittaakseen. Myös vaihtamaan sukupuoltaan.

Anonyymi kirjoitti...

Jaska, tuohon pätee se vanha toteamus "poikkeus vahvistaa säännön". Emme havaitsisi asiaa, jollei mukana olisi muutama hyvin pärjännyt.

Mutta tuossa kaltevan pinnan argumentissa on kuitenkin pointti. Siksi kilpailemisen tulisi olla sallittua vain post-opeille ja vain yli 2 v hormonihoidossa olleille.

Jaska Brown kirjoitti...

Nimetön: Poikkeus vahvistaa säännön lohduttaakin varmaan hurjan paljon hopealle jäänyttä.