Lukijalle: Black Lives Matter -liike raivoaa kaikkialla maailmassa. Kiitos sen, että minnesotalainen poliisi käytti liian kovia otteita väärällä rahalla tupakkansa maksaneen ja paikalta pakoa yrittäneen mustan vankilakundin pidätyksessä. Asian tiimoilta kerrataan, milloin USA:n mustat ovat historiallisesti minkäkin rajapyykin saavuttaneet. Alkuvuosina nämä pioneerit olivat todellisia urheita tienraivaajia, sillä rasismi oli rajua. Heidän uhrautuvan taistelunsa edessä menee kuka tahansa kunnioituksesta hiljaiseksi. Kesti kauan, kunnes mustilla oli samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin valkoisilla. Edelleenkin musta väestö pärjää valkoisia huonommin. Onkin pelottavaa ajatella, kuinka paljon huonommin he menestyisivät, jos kaikkia kohdeltaisiin tasavertaisesti rodusta riippumatta eivätkä mustat saisi esimerkiksi opiskelupaikkoja helpommin ihonvärinsä perusteella. On myös pelottavaa ajatella, mitä nämä pioneerit ajattelisivat nykypäivän menosta, kun se tasa-arvo mitä he halusivat, on saavutettu ja se ei ole riittänyt:
Legendaarisessa TV-sarja Juurissa on kohtaus, jossa kirjoittaja Alex Haley menee lehtimiehenä haastattelemaan Amerikan Natsipuolueen johtajaa George Lincoln Rockwellia. Tositapahtumaan perustuvassa kohtauksessa Rockwellia näyttelevä Marlon Brando väittää Haleyn valehdelleen hänelle, kun ei kertonut etukäteen olevansa mustaihoinen. Haley toteaa kuivasti Rockwellin kysyneen puhelimessa vain, onko hän juutalainen, johon Haley oli vastannut rehellisesti ettei ole. Keskustelun jatkuessa Rockwell toteaa nauttivansa älyllisestä jutustelusta Haleyn kanssa. Haley kummastelee tätä, koska Rockwellin mukaan neekerit ovat alempi rotu. Tällöin Rockwell selittää, että näkee selvästi Haleyn esi-isissä olleen valkoisia, joilta hänen älyllinen kapasiteettinsa on periytynyt. Haley myöntää kysyttäessä syntyperänsä Rockwellille.
Alex Haleyn isän Simonin - maanviljelysopin professorin - molemmat isoäidit olivat entisiä orjia, kuinka paljon heissä oli valkoista verta on tuntematonta. Joka tapauksessa Simonin molemmat isoisät olivat irlantilaisia, toinen heistä USA:n sisällissodan eversti. Kuten Juurten tarinaa seuranneet muistavat, se jäljitti Haleyn äidinpuoleista sukulinjaa. Mikäli tarina on totuudenmukainen, niin ainakin Haleyn äidinäidinisä oli intiaani ja äidinisänisänisä valkoinen, lisäksi kirjassa mainitsemattomista sukuhaaroista tuli ilmeisesti jonkin verran valkoista perimää. Haleyn olisikin ollut vaaleanruskeana vaikeaa mennä Rockwellille väittämään olevansa puhdasverinen afrikkalainen.
TV-sarjassa Haleyta näytteli jonkinmoista yhdennäköisyyttä omaava James Earl Jones, yksi arvostetuimpia afroamerikkalaisia näyttelijöitä. Sopivaa, koska Jones itse on sukujuuriltaan enimmäkseen irlantilais-intiaani, kuten Haleykin.
Kun miettii jollain alalla huipulle päässeitä mustaihoisia amerikkalaisia, huomaa yleensä saman ilmiön. He ovat kovasti maitokahvin värisiä. Ainakin verrattuna keskimääräisiin mustaihoisiin jenkkeihin, joita voi tarkastella vaikka urheilua seuraamalla.
Kerettiläinen ajatus. Ei kai vain Rockwell olisi sittenkin ollut oikeassa? Ainakin yleisellä tasolla. Poikkeuksia löytyy varmasti, kuten nuoruusvuosien suosikkikoripalloilijani, entinen sentteritähti David Robinson. Varsin tummaihoinen mies kävi USA:n laivaston upseeriakatemian, jossa menestyi koripallon lisäksi shakissa ja opinnoissaan. Palveli valmistuttuaan kaksi vuotta luutnanttina, jonka jälkeen laivasto vapautti hänet sitoumuksistaan ja huikea NBA-ura alkoi. Nykyään hän on liikemies, joka osallistuu runsaasti koulutukseen kannustavaan hyväntekeväisyyteen.
Mutta olisiko niin, että menestyneet mustat olisivat yleensä niitä, joilla on valkoista verta suonissaan? On silti huomattava, että ihonväristä tässä ei ole kyse. Ei väri tee kenestäkään tyhmempää ja laiskempaa tai fiksumpaa ja ahkerampaa. Väri on vain indikaattori siitä, millainen etninen tausta henkilöllä todennäköisesti on. Kyse on siitä, onko taustalla merkitystä.
Ei muuta kuin tutkimaan. Wikipediasta löytyy kiinnostava lista niistä afroamerikkalaisista, jotka ovat ensimmäisenä rotunsa edustajina saavuttaneet jotakin merkittävää. Klikkailin sieltä merkittävimpiä ja osin satunnaisiakin tapauksia. En ole karsinut yhtäkään klikkaamaani pois, paitsi ne joista puuttui sekä selvitys etnisestä taustasta että valokuva. Tässä luettelossa on edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta jokainen, jota tutkin. Nimi, saavutus ja tutkimuksen kannalta oleelliset lisätiedot todennäköisestä etnisestä taustasta.
Alexander Twilight, ensimmäinen Yhdysvalloissa yliopistotutkinnon suorittanut (1823) ja ensimmäinen osavaltion lainsäädäntöelimeen valittu (1836). Isä oli sekarotuinen ja äidin väitettiin olleen valkoinen tai poikkeuksellisen vaaleaihoinen.
James McCune Smith, ensimmäinen lääkärin tutkinnon suorittanut (1837). Isä oli valkoinen, äidistä ei tietoa.
Macon Bolling Allen, ensimmäinen lakimies (1845). Ei tietoa syntyperästä, mutta vaaleaihoisen miehen kuva puhuu puolestaan.
Joseph Jenkins Roberts, vapautettujen ja Afrikkaan palanneiden orjien perustaman Liberian valtion ensimmäinen presidentti (1848). Isä walesilainen maanviljelijä, äiti vaalea mulatti.
Patrick Francis Healy, ensimmäinen jesuiitta (1851), filosofian tohtori (1866) ja suuren yliopiston rehtori (1874). Isä valkoinen plantaasinomistaja, äiti puoliksi valkoinen orja.
William Wells Brown, ensimmäinen romaanin (1853) ja näytelmän (1858) julkaissut. Äiti orja, isä valkoinen plantaasinomistaja. Pakeni orjuudesta 1834.
Daniel Payne, ensimmäinen yliopiston rehtori (1856). Etnisessä taustassa eurooppalaisia ja intiaaneja, molemmat vanhemmat vapaita mustia.
Sarah Jane Woodson Early, ensimmäinen naispuolinen yliopistonprofessori (1858). Hänen isänsä väitettiin olleen Sally Hemingsin, 3/4 eurooppalaistaustaisen orjan ja Yhdysvaltain presidentin Thomas Jeffersonin vanhin poika, mutta DNA-testit eivät tue tätä väittämää. Sen sijaan väittämä kertoo aika paljon Woodson-Earlyn perimästä.
Martin Delany, ensimmäinen USA:n armeijan upseeri (1865). Isän vanhemmat olivat Afrikasta tuotuja orjia, äiti angolalaissyntyinen, joten Delany oli täysin afrikkalaistaustainen, kuten kuvastakin näkyy. Ainoa musta, joka yleni majurin arvoon asti sisällissodan aikana.
Oscar Dunn, ensimmäinen osavaltion (Louisiana) varakuvernööri (1868) ja vt-kuvernööri (1870). Toisten väitteiden mukaan puhdasverinen afrikkalainen, toisten mukaan neljäsosavalkoinen. Valokuva tukee jälkimmäistä väitettä.
Hiram Rhodes Revels, ensimmäinen Yhdysvaltain senaatin jäsen (1870). Isä mulatti, äiti skotti.
Joseph Rainey, ensimmäinen Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsen (1870). Molemmat vanhemmat olivat orjia, ei tietoa etnisestä taustasta mutta Raineyn kuvasta päätellen ei aivan täysin afrikkalainen.
P.B.S. Pinchback, ensimmäinen osavaltion (Louisiana) kuvernööri (1872). Äiti afrikkalais-intiaani-walesilais-saksalainen, isä skottilais-irlantilainen.
Edward Bouchet, ensimmäinen amerikkalaisessa yliopistossa tohtorin tutkinnon (fysiikka) suorittanut (1874). Ei tietoa taustasta, mutta kuvasta päätellen täysin afrikkalainen.
Henry Ossian Flipper, ensimmäinen West Pointista valmistunut ja aktiiviupseeri (1877). Syntyi orjaksi, ei tietoa taustasta, mutta luultavasti suurimmaksi osaksi afrikkalainen.
Michael Healy, ensimmäinen puolustusvoimien laivan kapteeni (1880). Isä irlantilainen, äiti osin afrikkalaistaustainen orja.
Booker T. Washington, ensimmäinen Valkoisen Talon päivällisille kutsuttu (1901) ja ensimmäinen postimerkkiin kuvansa saanut (1940). Afroamerikkalaisten merkittävimpiä johtajia omana aikanaan. Syntyi orjuuteen, äiti orja, isä valkoinen maanviljelijä.
Jack Johnson, ensimmäinen nyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestari (1908). Ensimmäinen musta urheilija, jota olisi voinut kutsua supertähdeksi, mikäli termi olisi tuohon aikaan tunnettu. Vanhemmat olivat entisiä orjia, isä puhtaasti afrikkalainen, äidistä ei tietoa.
Madam C. J. Walker, ensimmäinen miljonääri (1910). Ansaitsi omaisuutensa mustien naisten kauneudenhoitotuotteilla. Ei tietoa taustasta, mutta kuvista päätellen puoliverinen.
Hattie McDaniel, ensimmäinen Oscar-voittaja (paras naissivuosa, Tuulen viemää, 1940). Ei tietoa taustasta, vanhemmat entisiä orjia.
Benjamin O. Davis, Sr, ensimmäinen kenraalikuntaan ylennyt (1940). Ei tietoa taustasta, mutta kuvista päätellen melko vaaleaihoinen. Hänen samanniminen poikansa oli USA:n ilmavoimien ensimmäinen kenraalikuntaan ylennyt (1965).
Ralph Bunche, ensimmäinen nobelisti (rauhanpalkinto, 1950). Diplomaatti ja rauhanneuvottelija oli niin vaaleaihoinen, että eräässä rotuja koskevassa keskustelussa vastapuoli erehtyi luulemaan Bunchea valkoiseksi ja tokaisi: "Haluaisitteko oman lapsenne menevän naimisiin neekerin kanssa?" Johon Bunche: "No, en nyt kenen tahansa neekerin."
Edward Brooke, ensimmäinen Yhdysvaltain senaattiin valittu (1966, aiemmin senaatissa olleet oli nimitetty, ei valittu). Ei tietoa taustasta, mutta kuvista näkee hänen olevan hyvin vaalea.
Robert C. Weaver, ensimmäinen Yhdysvaltain hallituksen jäsen (asuntoministeri, 1966). Molemmat vanhemmat sekarotuisia.
Carl B. Stokes, ensimmäinen suurkaupungin (Cleveland) pormestari (1967). Ei tietoa taustasta, mutta vaikuttaa noin puoliksi eurooppalaiselta.
Thurgood Marshall, ensimmäinen korkeimman oikeuden tuomari (1967). Ei tietoa taustasta, mutta vaikuttaa enemmän kuin puoliksi eurooppalaistaustaiselta.
Colin Powell, ensimmäinen puolustusvoimien komentaja (1989) ja ulkoministeri (2001). Vaaleaihoisen Powellin vanhemmat olivat jamaikalaissyntyisiä, taustaltaan paitsi afrikkalaisia, myös englantilaisia, skotteja, irlantilaisia, mahdollisesti arawakintiaaneja ja olipa hänen isällään yksi juutalainenkin esi-isä.
Robert L. Johnson, ensimmäinen miljardööri (2001). Ei tietoa taustasta, mutta ilmeisesti lähes täysin afrikkalainen, teki omaisuutensa Black Entertainment Television -kanavan perustajana.
Barack Obama, ensimmäinen presidentti (2009). Kuten hyvin tiedetään, Obaman äiti oli valkoinen ja isä kenialainen. (Väitetään, että Warren G. Hardingilla olisi ollut yksi etäinen musta esivanhempi, jolloin Obama ei olisi ollut ensimmäinen afrikkalaistaustainen presidentti, mutta väitettä ei ole koskaan todistettu.) On ironista, että mustan väestön riemuitessa ensimmäisestä edustajastaan - arvioiden mukaan 96 % mustista äänestäjistä äänesti Obamaa - valkoisessa talossa Obaman etnisyydellä ei ole mitään tekemistä Yhdysvaltain mustan väestön ylivoimaisen enemmistön kanssa. Obama ei ole orjien jälkeläinen eikä edes länsiafrikkalaisperäinen, kuten varmaan 99 % USA:n mustista.
Edellä olevassa listassa on 29 afroamerikkalaista, jotka ovat kukin omalla alallaan saavuttaneet jotain merkittävää ensimmäisenä rotunsa edustajana. Listalle valitut ovat päätyneet sinne saavutuksensa ansiosta eikä listalta ole karsittu ketään pois, paitsi ne, joiden etnisestä taustasta ei ole mitään tietoa eli sukuselvityksen puuttuessa vähintäänkin valokuvaa. Siksi heidän voi katsoa edustavan kohtuullisen edustavaa otosta menestyneistä afroamerikkalaisista.
Tehdäänpä pieni jaottelu tiedossa olevan etnisen taustan ja sen puuttuessa pärstäkertoimen perusteella. Merkitään A = täysin (tai lähes täysin) afrikkalainen, B = afrikkalaisen ja mulatin välimuoto, C = mulatti, D = mulatin ja valkoisen välimuoto (aikoinaan USA:ssa käytetty termi oli kvarteroni). Jotta ei tulisi tehtyä vääryyttä afrikkalaisille geeneille, pienenkin epäilyksen vallitessa tapaus luokitellaan lähemmäksi A:ta. Tällä luokittelulla tulos edellä olevasta listasta on 5 A:ta, 5 B:tä, 8 C:tä ja 11 D:tä. Noin kaksi kolmasosaa listanimistä on siis vähintään puoleksi valkoisia! George Lincoln Rockwellin haamu kummittelee...
Selityksenä voidaan tietysti antaa se, että rasistinen sorto kohteli osittain valkoisia lievemmin kuin kokomustia. Tätä ei kuitenkaan voi tukea yksikään, joka on tutustunut Yhdysvaltain rotupolitiikan historiaan edes pintapuolisesti; käytäntö oli yhden tipan sääntö. On myös huomattava, että esimerkiksi listan ensimmäinen täysin puhdasverinen afrikkalainen oli ensimmäinen USA:n armeijan musta upseeri; tähän tehtävään tultiin nimitetyksi, jolloin syrjintä olisi paljon helpompaa kuin esimerkiksi jonkin keksinnön tekemisen tapauksessa. Mikäli osittain valkoiset olisivat olleet "hyväksyttävämpiä", heitä pitäisi esiintyä suhteellisesti enemmän listan alkuvuosina ja täysmustien ilmestyä vasta viime vuosikymmeninä rotuerottelun päätyttyä. Näin ei ole, vaan jakauma on käytännössä tasainen.
Nykyään arvioidaan 58 %:lla afroamerikkalaisista olevan vähintään 12,5 % eurooppalaista perimää, 19,6 %:lla vähintään 25 % ja 1 %:lla vähintään 50 %. Toisaalta toinen tutkimus väittää, että noin 10 %:lla afroamerikkalaisista on vähintään 50 % eurooppalaista perimää ja afroamerikkalaisilla keskimäärin on 25-30 % eurooppalaista perimää. Näihin tietoihin suhteutettuna edellä olevan listan jakauma on todella pahasti vääristynyt eurooppalaiseen suuntaan.
Edellä on siis käsitelty menestyneitä. Entä sitten sosiaalisen skaalan toinen pää? Netistä löytyy luettelo USA:ssa toimeenpannuista teloituksista. Kun sieltä valitsee 29 viimeisimpänä teloitettua mustiksi (listassa tunnuksella B, black) luokiteltua, saa verrokkiryhmän. Jos heidän tapauksessaan tekee saman ABCD-luokituksen kuvan perusteella, saa aikajärjestyksessä tuoreimmasta tapauksesta alkaen seuraavan listan: A, C, B, B, B, A, B, A, B, B, B, B, A, B, C, B, D, A, B, C, B, D, B, B, C, A, B, B, B
Tällä kertaa arviot on painotettu toiseen suuntaan eli jos epäilyttää, niin henkilön perimä on luokiteltu eurooppalaisemmaksi, ettei vain tulisi sorrettua afroamerikkalaisia. Lopputulos: 6 A:ta, 17 B:tä, 4 C:tä ja 2 D:tä. Lopputulos painottuu täsmälleen toiseen suuntaan kuin menestyneiden listalla. Vieläpä voimakkaammin.
Tässä kerrotut asiat eivät ole yllätys kenellekään, joka on tutustunut edes pinnallisesti rodun ja älykkyyden keskinäiseen yhteyteen. Olisi suurta typeryyttä olla myöntämättä tosiasioita. Melkein yhtä suurta typeryyttä kuin suosia tai syrjiä jotakuta hänen syntyperänsä takia. Mikään ei estä eikä mikään saa estää minkään rodun edustajaa toimimasta missään tehtävässä tai saavuttamasta mitään ansiota eikä yhdenkään rodun edustaja saa saavuttaa mitään etuisuutta syntyperänsä perusteella. Vaikka todistusaineisto osoittaakin Rockwellin olleen oikeassa keskimääräisen älyllisen kapasiteetin suhteen, jokaiselle ihmiselle on taattava tasa-arvoinen kohtelu ja niin yhtäläiset mahdollisuudet menestykseen kuin suinkin mahdollista. Meritokratia vallitkoon rotuun, ikään ja sukupuoleen katsomatta.
Edellä olevien tietojen perusteella voisi vähän miettiä, mistäpäin maailmaa Suomeen maahanmuuttajia roudataan tarkemmin valikoimatta. Ainakin mikäli haluamme säilyttää pohjoismaisen, demokraattisen hyvinvointivaltion. Kokonaan toinen juttu on sitten se, mikäli tämä maa halutaankin muuttaa korruptoituneeksi kleptokratiaksi.
Onko Ylen toimittaja narsisti?
11 tuntia sitten
8 kommenttia:
Ehdotus: halukkaat maidonvaaleat suomalaiset (naiset) järjestellään siirtolaisiksi kahvintuottajamaihin hankkimaan tuleville lapsilleen paremmin auringopoltetta kestävän suojavärin.
Pitäisiköhän meidän alkaa kutsua Floydia jollakin arvokkaalla nimellä, koska hänet on jo pyhimykseksi julistettu.
https://www.jihadwatch.org/2020/06/islamic-republic-of-iran-depicts-george-floyd-as-shiite-muslim-saint
Jäädään odottelemaan, kanonisoiko pope Floydin. Popella on kyllä kovat kiireet järjestellä tosiuskovia afrikkalaisia Eurooppaan, joten ehkä joudumme odottelemaan.
https://www.breitbart.com/immigration/2020/06/14/pope-francis-urges-creation-of-pathways-for-migrants-in-libya/
Olisikohan jo aika saada manne tai saamelainen paaviksi. Jos sattuisi vielä olemaan LBGTym, niin jo vain tasa-arvo kohenisi. Tai sitten espresson värinen, nigerialaiset lienevät nykyisen popen mielestä parhaita edustamaan Vatikaanin arvopohjia.
Nyt tätä järjen valoa, kivoja yhteisiä pelihetkiä, etnistä värinää ja erilaista ruokakultuuria saatiin Juhannukseksi tänne Suomeenkin.
Kauas on jääneet latotanssit, yöttömän yön katselu kokkotulilla järven rannassa.
Tämä mittumaariperinne on nyt menetetty ja saatuu tilalle Uusi Juhannusperinne.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006547184.html
"...Tilanne alkoi aamuyöllä 20.6. hieman ennen kahta, kun poliisi meni Hietaniemen rannan koripallokentälle keskeyttämään joukkotappelua. Tuolloin osa nuorista alkoi piirittää poliisipartioita, heittää kiviä ja ampua ilotulitusraketteja kohti poliiseja ja poliisiautoja.
Poliisin arvion mukaan Hietaniemen uimarannalla oli useita satoja nuoria, joista osa osallistui aggressiiviseen käyttäytymiseen. Paikalle oli lopulta noin 30 poliisipartiota rauhoittamassa tilannetta..."
heppa
Taannoin Barack obaman ensimmäisellä kaudella, oli yksi tummavärinen kansalaisoiekusaktivisti nainen, en muista nimeä sanonut että Obaman pars saavutus oli se että enään eivät tummaihoiset voineet väittää ettei Yhdysvalloissa ole afrikkalaistaustasilla mitään mahdollisuutta korkeimpin virkoihin, vaan se on itsestä kiinni minne haluaa pyrkiä ...
-jpt-
Veijo Hoikka: Niin, on olemassa paljon "afrosuomalaisia", mutta onko montaakaan esimerkkiä "suomenafrikkalaisista"? Jostain syystä tällainen pariskunta ja heidän lapsensa valitsevat aina Suomen, ei koskaan Afrikkaa - eikä se pariskunnan toinen osapuoli juuri koskaan palaa Afrikkaan sitten kun liitto ajautuu karille.
heppa: Odottelemme tarkempia tietoja. Niitä odotellessa voidaan lisätä rasismin vastaista työtä.
jpt: On vielä huomioitava, että Obama ei olisi ikinä päässyt presidentiksi jos hän olisi ollut valkoinen. Mustien äänistä hän taisi kerätä yli 90 % (en nyt ehdi tarkistaa tarkkaa lukua, mutta olen maininnut sen jossain kirjoituksessa). Pidettiin rasismina sitä, että jotain 60 % valkoisista äänesti Trumpia (sama huomautus tähän prosenttilukuun), mutta Obaman äänimäärästä oltiin ihan hiljaa.
Jaska B
Juuri niin. Mutta vasta sitten, kun avioliitto korahtaa karille, tulee afrosta ihan oikea afrikansuomalainen. Samalla hänen arvonsa aviottomilla jälkimarkkinoilla nousee kohisten.
Tässä nyt näyttäisi olevan konfuusiota. Suomenafrikkalainen tarkoittaa Suomessa asuvaa afrikkalaista. Afrikansuomalainen taas Afrikassa asuvaa suomalaista. Suomenruotsalainen tarkoitaaa Suomessa asuvaa ruotsalaista/ruotsinkielistä, ruotsinsuomalainen taas Ruotsissa asuvaa suomalaista ja lista jatkuu. Aina ensin genetiivissä paikka ja sitten kansallisuus. En tiedä, miksi tämä asia on useille suomalaisille vaikeaa ymmärtää, koska logiikka nimeämisessä on niin aukoton. Liekö englannin kielen mädättävää vaikutusta? Englannissahan järjestys on päin vastoin: Finnish-American, African-American jne.
Samaa sotkemista on käsitteiden kansallisuus - kansalaisuus välillä. Varmaan liian monta samaa kirjainta eli nykysuomen mukaan kirjoittaa saa mitä haluaa, kunhan menee sinne tai tänne edes jotenkin.
Veijo Hoikka: En ymmärrä miksei viimeistään tuossa vaiheessa todeta, että Suomessa lorvailun oikeutus on kadonnut.
Kielikepponen: Olet oikeassa - periaatteessa. Käytännössä käytetään termiä "afrikansuomalainen" tai "afrosuomalainen" Suomessa asuvasta koko- tai puoliafrikkalaisesta. Näin siksi, että eiväthän tämmöiset puoliveriset jostain syystä juuri koskaan asu Afrikassa, vaan Suomessa. Niinpä termi "suomenafrikkalainen" ei ole käytössä, koska varsinaisia "afrikansuomalaisia" ei ole olemassa - valitettavasti.
Kielikepponen. Juuri sellaisesta on useinkin kyse näissä somesivustojen teksteissä. Kirjoitin juuri mitä tarkoitin. Äidinkielen ope taisi nämäkin kielioppiasiat käydä läpi silloin 60-70-luvun vaihteen tienoilla, kun vielä koulua kävin. Toisaalta, sarkasmi ja muut huumorin lajit ovat usein vaikeasti ymmärrettäviä.
Jaska tietysti ymmärsi sekä kielen että huumorin (if any).
Englannin kielen mädättävä vaikutus??? No, kielletään englannin kieli, niin palaudumme sivistyksessä ajalle, jolloin olimme joko ryssän tai hurrien renkeinä.
Jaska: Lorvailun oikeus loppui jo paljon ennen afrikkalaisen ja suomalaisen avioliittoa. Mutta, me emme sille mitään voi. Siksipä kirjoitin: "Samalla hänen arvonsa aviottomilla jälkimarkkinoilla nousee kohisten." Hänestä tuli kertaheitolla free man, joka on kaikkien siippaa kaipaavien kypsien naisten unelma. Ja heitä on paljon.
Lähetä kommentti