Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


tiistai 25. joulukuuta 2018

Puhutaanpa taas suomalaisen yleisurheilun tasosta


Tapoinani on tutkailla vuosittain suomalaisen yleisurheilun tason kehitystä vertailemalla tuoreimpien Kalevan Kisojen mitalikolmikkoa aikaisempien vuosien mitalikolmikoihin.

Neljä vuotta sitten tein erilaisen vertailun, jossa tutkin silloisen vuoden (2014) suomalaisurheilijoiden sijoituksia maailmantilastossa. Nyt tein vähän samaa.

Yleisesti ottaen media - ja sen seurauksena kansa - on sillä kannalla, että suomalaisen yleisurheilun taso on umpisurkea. Ainakin jos vertaa muihin lajeihin. No niinhän se onkin, jos vertailukohtana on vaikka pesäpallo, jossa Suomi on kiistaton maailman ykkönen tai edes salibandy, jossa tuli maailmanmestaruus. Kieltämättä Suomen sijoitus maailman yleisurheilutasolla on myös alempi kuin Suomen sijoitus jääkiekossa tai maastohiihdossa. Kenialla ja Etiopialla kun ei ole maajoukkuetta kummassakaan lajissa eikä vaikkapa Espanjan tai Turkin menestykselläkään voi rehvastella.

Globaalisti isoista lajeista viime aikoina on hehkutettu jalkapalloa Suomen miesten maajoukkueen pärjättyä Kansojen Liigassa loistavasti. Samalla kun on todettu yleisurheilijoiden olevan umpisurkeita. Olisi muuten kiva tietää, millainen hehkutus olisi saatu aikaan, jos jalkapalloilijat olisivat pärjänneet yhtä hyvin kuin yleisurheilijat.
Jalkapallossa Suomi pelasi siis Euroopan Kansojen Liigan C-sarjassa. A- ja B-sarjoissa pelasi yhteensä 24 joukkuetta eli jo lähtökohtaisesti Suomi kamppaili enintään sijasta 25. Suomen ranking oli ennen pelejä 36. Pelit menivät yli odotusten, Suomi voitti yhden neljästä C-sarjan alkulohkosta. Lohkovoittajista Suomen voittoprosentti oli heikoin, joten tällä perusteella Suomen sijoitus oli 28. Jalkapallon maailmanrankingissa Suomi on Euroopan maista miehissä sijalla 33 ja naisissa 17.

Yleisurheilussa Suomi on viime aikoina ollut hissijoukkue Euroopan joukkuemestaruuskilpailujen A- ja B-sarjan (superliiga ja ykkösliiga) välillä. Parittomina vuosina järjestettävässä kilpailussa Suomi putosi 2015 superliigasta, mutta nousi 2017 takaisin voitettuaan ykkösliigan, eli ensi kaudella Suomi nähdään taas kahdentoista joukkueen superliigassa.
Voitteko kuvitella sitä hehkutuksen määrää, joka syntyisi jos jalkapallomaajoukkue yltäisi Euroopan kahdentoista parhaan maan joukkoon? Eli saavutukseen, joka on yleisurheilussa normi.
Silti puhutaan Suomen jalkapallon olevan huikean hyvässä tuloskunnossa ja yleisurheilun pohjamudissa.

Entä pari muuta kovasti hehkutettua lajia, koripallo ja lentopallo? Nämähän eivät globaalisti ole levinneisyydessään samaa luokkaa kuin jalkapallo ja yleisurheilu. Pidetään vertailu kuitenkin Euroopan maissa kuten jalkapallonkin kanssa, sillä Euroopassa nämä lajit ovat laajalle levinneitä.
Koripallon maailmanrankingissa Suomi on miehissä Euroopan kolmastoista, naisissa ranking päättyy sijaan 24 eikä Suomea näy.
Lentopallon maailmanrankingissa Suomi on miehissä Euroopan kymmenes, naisissa Euroopan kolmaskymmenesensimmäinen. Keskimäärin noin kahdeskymmenes, selvästi yleisurheilun alapuolella.

Koska suomalaisia on siis vähemmän kuin joka tuhannes ihminen maailmassa, pitäisi globaalissa lajissa olla tuhannen parhaan joukossa odotusarvoisesti noin yksi suomalainen. Miten on?
Jalkapallossa tuhannen parhaan joukossa saattaa olla 0-2 suomalaista. Sekä miehissä että naisissa. Kori- ja lentopallossa, jotka eivät ole yhtä globaaleja, tilanne lienee sama.

Yleisurheilussa on - kävelyt ja viestit poislukien - 20 arvokisalajia sekä miehissä että naisissa. Löytyy tasan yksi laji, jossa viime kauden maailmantilaston tuhannen parhaan joukossa ei ollut yhtään suomalaista - miesten 400 metriä. Kaikissa muissa 39 lajissa löytyi ainakin yksi suomalainen, useimmiten selvästi enemmän - itse asiassa 37 lajissa tuhannen joukkoon mahtui vähintään kolme suomalaista.

Tuhannen parhaan listalle mahtui eri lajeissa yhteensä vähintään 182 miestä (todennäköisesti jonkin verran enemmän, koska muutamassa lajissa lista katkesi ennen tuhatta) eli keskimäärin 9,1 miestä/laji.
Suomalaisnaisia tuhannen parhaan listalle mahtui vähintään 254 eli keskimäärin 12,7 naista/laji.
Yhteensä suomalaisia oli listoilla vähintään 436 eli keskimäärin 10,9 per laji.

Globaaleista lajeista yleisurheilu on tasoltaan täysin omaa luokkaansa, mitä suomalaisten menestykseen tulee.

Luettelo kolmesta parhaasta suomalaisesta vuonna 2018 lajeittain ja heidän sijoituksensa maailmantilastossa. Mukaan on otettu myös kaikki sadan parhaan joukkoon päässeet. Lajin nimen jälkeen on suluissa tuhannen parhaan joukossa olleiden suomalaisten määrä ja tulos, joka tuhannen parhaan joukkoon vaadittiin sekä joissain tapauksissa suluissa listalle päässeiden lukumäärä, jos heitä ei ollut tuhatta. Tällöin rajatuloksena on ilmoitettu viimeinen listalle päässyt tulos.

Miehet

100 m (7); 10,54
446. Eetu Rantala 10,39
555. Samuel Purola 10,43
727. Otto Ahlfors 10,48

200 m (4); 21,29
338. Oskari Lehtonen 20,88
450. Roope Saarinen 20,99
946. Samuel Purola 21,27

400 m (0); 47,55
1220. Markus Teijula 47,77
1248. Erik Back 47,80
1429. Eljas Aalto 47,97

800 m (4); 1.50,93
268. Markus Teijula 1.48,10
411. Topi Raitanen 1.48,92
419. Joonas Rinne 1.48,97

1500 m (2); 3.47,91
259. Topi Raitanen 3.41,88
298. Joonas Rinne 3.45,54
1103. Tuomo Salonen 3.48,39

5000 m (3); 14.13,61
293. Arttu Vattulainen 13.46,75
943. Jaakko Piesanen 14.11,73
977. Ossi Kekki 14.12,94

10 000 m (4); 30.26,98
229. Arttu Vattulainen 28.48,43
488. Jaakko Piesanen 29.24,34
528. Jarkko Järvenpää 29.29,30

Maraton (1); 2.20.02
973. Aki Nummela 2.19.47
1204. Jaakko Nieminen 2.21.59
1391. Tommi Hytönen 2.23.53

110 m aidat (7); 14,66
68. Elmo Lakka 13,60
417. Ilari Manninen 14,18
539. Viktor Kantele 14,30

400 m aidat (8); 53,30
346. Joni Vainio-Kaila 51,32
445. Oskari Mörö 51,75
538. Petteri Monni 52,08

3000 m esteet (7); 9.14,98 (904)
63. Topi Raitanen 8.28,48
231. Hannu Granberg 8.47,62
383. Miika Tenhunen 8.57,17

Korkeus (8); 205
252. Samuli Eriksson 215
327. Arttu Mattila 214
439. Matias Mustonen 211

Seiväs (16); 480
62. Urho Kujanpää 555
80. Tommi Holttinen 551
84. Tomas Wecksten 550

Pituus (12); 730
92. Kristian Bäck 793
99. Kristian Pulli 791
119. Arttu Pajulahti 788

Kolmiloikka (7); 14,86
33. Simo Lipsanen 16,84
171. Topias Koukkula 16,14
241. Tuomas Kaukolahti 15,96

Kuula (14); 16,00 (869)
90. Arttu Kangas 19,57
127. Timo Kööpikkä 19,13
241. Panu Tirkkonen 18,27

Kiekko (10); 50,00 (804)
94. Pyry Niskala 60,11
106. Frantz Kruger 59,74
162. Oskari Perälampi 57,75

Moukari (18); 59,00 (560)
32. Henri Liipola 75,47
57. David Söderberg 73,46
76. Tuomas Seppänen 72,11
77. Aaron Kangas 72,09

Keihäs (60); 62,23
7. Oliver Helander 88,02
25. Tero Pitkämäki 82,64
26. Antti Ruuskanen 82,59
69. Toni Keränen 78,86
74. Toni Kuusela 78,45
75. Jami Kinnunen 78,44
77. Lassi Etelätalo 78,38

Kymmenottelu (4); 6800 (337)
78. Elmo Savola 7655
98. Juuso Hassi 7512
193. Leo Uusimäki 7162


Naiset

100 m (6); 11,85
397. Anniina Kortetmaa 11,60
435. Hanna-Maari Latvala 11,63
465. Aino Pulkkinen 11,65

200 m (5); 24,19
384. Milja Thureson 23,65
443. Hanna-Maari Latvala 23,72
451. Aino Pulkkinen 23,73

400 m (7); 55,13
466. Katri Mustola 53,91
521. Aino Pulkkinen 54,07
572. Milja Thureson 54,21

800 m (8); 2.09,78
113. Sara Kuivisto 2.02,14
227. Aino Paunonen 2.04,26
247. Sandra Eriksson 2.04,48

1500 m (7); 4.27,01
88. Sara Kuivisto 4.08,96
242. Sandra Eriksson 4.15,32
536. Janica Rauma 4.21,28

5000 m (7); 16.47,41
160. Sandra Eriksson 15.42,15
226. Alisa Vainio 15.51,94
282. Camilla Richardsson 15.58,49

10 000 m (12); 37.05,56
97. Camilla Richardsson 32.39,01
145. Alisa Vainio 33.05,11
405. Kaisa Tyni 34.36,61

Maraton (3); 2.47.57
142. Anne-Mari Hyryläinen 2.28.53
338. Alisa Vainio 2.34.49
853. Suvi Miettinen 2.45.38

100 m aidat (22); 14,16
36. Nooralotta Neziri 12,86
90. Reetta Hurske 13,11
100. Annimari Korte 13,14

400 m aidat (15); 61,85
106. Viivi Lehikoinen 57,26
146. Hilla Uusimäki 57,78
149. Nea Mattila 57,81

3000 m esteet (10); 11.00,00 (777)
53. Janica Rauma 9.41,70
56. Camilla Richardsson 9.42,30
160. Sandra Eriksson 10.03,11

Korkeus (26); 170
21. Ella Junnila 192
47. Elina Kakko 188
55. Jessica Kähärä 187

Seiväs (14); 365
21. Wilma Murto 460
63. Saga Andersson 439
68. Minna Nikkanen 435

Pituus (18); 589
115. Kira Kytölä 642
192. Maria Huntington 630
203. Taika Koilahti 629

Kolmiloikka (18); 12,12
17. Kristiina Mäkelä 14,31
62. Sanna Nygård 13,81
95. Kira Kytölä 13,61

Kuula (18); 13,41
94. Senja Mäkitörmä 16,95
162. Kaisa Kymäläinen 16,11
253. Suvi Helin 15,47

Kiekko (25); 44,11
55. Salla Sipponen 58,36
80. Sanna Kämäräinen 56,96
83. Helena Leveelahti 56,80

Moukari (17); 52,00 (757)
39. Krista Tervo 69,42
48. Inga Linna 68,79
78. Merja Korpela 66,65

Keihäs (35); 43,30
39. Jenni Kangas 59,96
64. Suvi Kemppainen 57,75
65. Heidi Nokelainen 57,55
79. Saara Lipsanen 56,66
93. Jelena Jaakkola 56,04

Seitsenottelu (17); 4800 (504)
64. Maria Huntington 5858
78. Miia Sillman 5810
87. Hertta Heikkinen 5787
89. Jutta Heikkinen 5771


Kun lopuksi vertaa tilannetta vuoteen 2014, voi todeta että eteenpäin on menty. Sama on havaittavissa myös Kalevan Kisojen tasovertailussa. Neljä vuotta sitten suomalaisia oli tuhannen parhaan joukossa 384 varmaa tapausta, nyt näitä oli 436. Tosin neljä vuotta sitten tilastot katkesivat hieman useammin kesken, jolloin laskin myös projisoidun määrän olettamalla, että suomalaisten esiintymistiheys pysyisi kyseisessä lajissa vakiona. Silloin projisoitu arvio oli 466. Jos nyt projisoi samoin, saa arvioksi 484 - eli edelleen kasvua, mutta ei niin paljon.
Sadan parhaan joukossa oli tänä vuonna lajissaan 23 miestä ja 32 naista, yhteensä 55. Neljä vuotta sitten oli 30 miestä ja 17 naista, yhteensä 47. Eteenpäin on menty siis siinäkin.

14 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voi vääntää loputtomiin siitä, että tuhannes sija jossain takaperinjuoksussa ym.on kovempi saavutus, kuin vaikkapa salibandyn maailmanmestaruus.

Urheilu on kuitenkin myös ja etenkin viihdettä. Jokainen kuitenkin rankkaa nuo saavutukset lopulta mielensä mukaan. Siinä ei vaikuta maan väkiluku ym. tekijät pätkääkään.

Minusta Suomen yleisurheilu oli parhaimmillaan 1970 -luvulla. Kaipa joku tilasto löytyy siihenkin, että ei ollut.

Sanovat legendaariset nimimerkit:
- Lupamaksunsa maksanut
- Yksi monien puolesta
:)

Jaska Brown kirjoitti...

Suhteessa muun maailman tasoon Suomen yleisurheilu oli parhaimmillaan 1920-luvulla, jolloin oltiin maailman kakkosia USA:n jälkeen. 1970-luku oli kivikovaa myös, silloin oltiin maailman tasolla noin sijalla kahdeksan päätellen siitä, että Euroopan Cupissa sijoitukset olivat n 6-8 ja muusta maailmasta edellä oli vain USA. Nykyään ollaan pikkaisen kahdenkymmenen huonommalla puolella.

Jos urheilu on etenkin viihdettä, pitäisi vuoden urheilijaksi kruunata Tanssii tähtien kanssa -ohjelman voittaja. Parhaat katsojaluvut.

Veijo Hoikka kirjoitti...

Voisiko ajatella niin, että jos nykyistä urheilutonnistoa ei ylläpidettäisi, niin Saksaa paskaksi tulkitsevaa keihästäjää ei nousisi skutsista, vireitä vireenejä ei hölkkäisi olympiakultia kaulailemaan, saati Kuhaa vesiesteiden kautta voittoon polskimaan.
Näin sohvalta tulkiten kannatan Blogistin ideologiaa.

Anonyymi kirjoitti...

"Jos urheilu on etenkin viihdettä, pitäisi vuoden urheilijaksi kruunata Tanssii tähtien kanssa -ohjelman voittaja. Parhaat katsojaluvut."

Mikä on sitten urheilua:
Golf, ammunta, kelkkailu, kriketti, kroketti, uimahypyt, curling, mahakelkkailu, jäätanssi..kaikki nykyisiä ja/tai entisiä olympialajeja.
Kilpatanssi on muuten MM -laji.

Pohtivat nimimerkit:
- Lupamaksunsa maksanut
- Yksi monien puolesta

Hemuli kirjoitti...

Koripallon ja lentopallon globaaliudesta voi olla montaa mieltä. Tässä eräästä lehtijutusta otettua tietoa.

"Jos suosiota mitataan pelkästään lajiliittojen ja rekisteröityjen jäsenten määrällä, lentopallo on maailman suosituin laji. Lentopallolla on näin laskettuna pitkälti toista miljardia harrastajaa. Koripallo on toiseksi suosituin ja jalkapallo pääsee listalla neljänneksi, sillä pöytätennis kiilaa väliin."
-yleisurheilu ei voi pärjätä, koska maailman urheilukentillä juoksee miljoonia muksuja ympyrää ilman mitään lisenssejä.

"laskemalla pelaajien, harrastajien ja katsojien määrä sekä se, miten paljon lajeja seurataan eri medioissa.

Yhteenvedon perusteella jalkapallo on ylivoimaisesti suosituin laji. Seuraavaksi tulevat järjestyksessä kriketti, koripallo, baseball ja lentopallo."
- tiedä sitten miten tämä yhteenveto on laskettu.

Jaska Brown kirjoitti...

Veijo Hoikka: Näinkin voin sanoa. Itse näen urheilun vanhanaikaiseen tapaan eli ensisijainen tehtävä on kansakunnan hyvinvointi. Tähän tarkoitukseen yleisurheilu on ylivoimaisesti parempi kuin e-"urheilu".

Ano: Tai jos katsotaan pelkästään kilpailua, niin eikös presidentinvaalien voittaminen olisi se äärimmäinen urheilusuoritus? Joskus vuosia sitten Urheilun vuosikirjaa ikuisuuden tehnyt toimittaja kyllästyi hinkuvinkulajien valitukseen ja laittoi protestiksi kirjaan mukaan Miss Universum -kisojen tulokset.

Hemuli: Mittareita on monia ja harrastajien lukumäärällä mitaten levinnein urheilumuoto on tietysti kävely. Yleisurheilussa ei lisenssejä kaikissa maissa käytetä lainkaan ja Suomessakin vain virallisissa kisoissa, esim. isoimmissa hölkkätapahtumissa on luultavasti enemmän hulluja numerojärjestyksessä kuin virallisia lisenssejä voimassa koko maassa. Kilpatason harrastajien lukumäärä on siinä mielessä huono mittari, että palloiluissa lisenssit on oltava. Samoin se on huono mittari siksi, että jos tasoa mitataan osanottomäärien perusteella, voidaan sanoa että levyseppä-hitsaajaksi pääseminen on vaativampaa kuin bioinformatiikkaa lukemaan, koska hakijoita on moninkertaisesti. Yleisurheilussa kun tuppaa käymään siten, että valtaosa harrastajista lopettaa ennen aikuisten sarjaan siirtymistä ja vaihtaa johonkin toiseen lajiin kun huomaa, miten paljon vaaditaan edes kansalliselle tasolle pääsyyn. Mikä on tietysti hyvä asia sinänsä, että liikuntaharrastus jatkuu edes muissa merkeissä.

Olen tässä odotellut sitä aina niin kaikkitietävää kommenttia "No mutta eihän jotain keihäänheittoa harrasteta missään muualla kuin Suomessa". Kun sitä ei kerran tule, niin vastaan silti kun nyt olin varautunut.
Tämän vuoden keihäänheiton maailmantilastossa on 100 parhaan joukossa edustajia 44 eri maasta ja kaikista muista maanosista paitsi Antarktikselta. Huonoin maanosan paras on Afrikasta, jossa maailmanmestari Julius Yego ei viime kaudella saanut keihästään lentämään 38. sijaa pidemmälle eikä poikkeuksellisesti kukaan muukaan afrikkalainen yltänyt parempaan. Haastan lukijat etsimään yleisurheilun ulkopuolelta minkä tahansa muun lajin, jonka 100 parhaan joukossa löytyy yhtä monen maan edustajia. Epäilen että vaikeuksia tuottaa löytää edes sellainen laji, jossa eri maiden edustajia olisi edes puolet tuosta määrästä.

Jaska Brown kirjoitti...

sxxxxxxxxxxxxn n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n n wwweeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee33333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333

(Tämä oli Vössen kommentti aiheesta.)

Veijo Hoikka kirjoitti...

Jääkiekko on Suomen paraatilaji!
Suomi ennakkosuosikkina ylsi uskomattomaan maalin tappioon Ruotsin altavastaajia vastaan. Jääkiekkohan on taktisesti ja teknisesti erittäin vaativa laji. Suomen joukkueen ylivoimainen taituruus tuli hyvin esiin sen puolustaessa Ruotsin pakkien kanssa Erssonin häkkiä.

Mietin, että mihinkähän yleisurheilun kenttälajiin nuo suomalaiset tulevat kaukalomiljönäärit sopisivat. En keksinyt. Ehkäpä taktinen ja tekninen taituruus riittäisivät Ruotsin pelaajien varustekassien kantamiseen hallista bussiin. No valmennusjohdon henkisellä tuella, tottakai, kysehän on joukkiourheilusta.

Älkää ottako tosissanne yläolevaa purkausta.

Hemuli kirjoitti...

Jaskan haaste on hitusen sekuntti/senttimetri lajeihin kallellaan. Yleisurheilun ulkopuolella ei ole montaakaan lajia joita voi mitata ilman tuomarin mielipidettä lähinnä tulee mieleen uinti ja luistelu, joissa olosuhteet ja mittaus on vakioitu kuten yleisurheilussa.

Paini pääsee kuitenkin lähelle. En jaksa/viitsi tarkkoja lukuja kaivaa osittain siksikin että eri painoluokkien vertaaminen keskenään ei ole mielekästä mutta esmes vapaapainin 57 kiloisten maailman listalla 20 ensimmäistä nimeä on kaikki eri maista.

https://unitedworldwrestling.org

Miten sitten eri painoluokat ja painin eri lajit arvotetaan keskenään onkin jo monimutkaisempaa. Kokonaan omalukunsa on kunkin lajin kilpailusysteemi. Kamppailulajeissa esmes olympialaisiin pääsee vain yksi urheilija/maa/sarja mikä tietysti rajaa huippumaiden 2-5 sijoilla urheilevien näkyvyyttä maailman tilastoissa.

Jaska Brown kirjoitti...

Veijo Hoikka: Huipulle päässeistä jääkiekkoilijoista kovin moni ei ole edes junnuna yleisurheilussa menestynyt, ainakaan viime aikoina. Aarne Honkavaara voitti aikoinaan seiväshypyn juniorien Suomen mestaruuden. Matti Hagman oli 18-vuotiaana mukana voittamassa miesten SM-pronssia 4 x 400 metrillä ja lopetti urheilu-uransa saavutettuaan tavoitteensa eli juoksi ratakierroksen niukasti kovempaa kuin isosiskonsa Riitta, joka voitti EM-kultaa. Suuressa maailmassa Syl Apps oli 1936 olympialaisissa seiväshypyn viides ja Kansainyhteisön mestari, sittemmin Hall of Fame -tason ura NHL:ssä.

Hemuli: Paini on levinneimpiä lajeja, mutta painin rankingsysteemi ei kerro alkuunkaan totuutta. Pistelaskujärjestelmä on sellainen, että käytännössä pisteitä saa yksi painija per maa. Arvokisoja painotetaan valtavasti ja niissä saa olla vain yksi painija jokaisesta maasta. Kansainvälisiin turnauksiin saattaa joskus päästä joku muukin kuin ykkösnimi, mutta pisteitä ei tule paljon. Jos painissa ranking olisi todellisen taidon mukaan, melkein joka sarjassa taitaisi olla kahdenkymmenen joukossa 5-10 venäläistä...
Sekunneilla ja senteillä voi tietysti mitata paremmuutta suhteellisen luotettavasti. Mutta ei ole mikään ongelma toimittajille rankata vaikka maailman sata parasta koripalloilijaa. Listat eronnevat jonkin verran toisistaan, mutta eivät kovin paljon.

Veijo Hoikka kirjoitti...

Painista puh.ollen. Olisko ollut Suomen Kuivalehti 80-luvulla. Painitaiteiden mörssärin Alexxxandr Karelinin kämmenkuva oli yksyhteen sivulla. Latoin oman kännyni kämmentyveen Karoliinin kaa, minun sormeni loppuivat ennen kuin Karolinskan vitoset alkoivat. Eli parempi jättää esim. paini niille, joiden anatomia sopii Hulk-tyyppiseen voimisteluun.
Pitäiskö pyrkiä eduskuntaan?

Timo kirjoitti...

Paras indikaattori parhaista urheilijoista on tietysti raha. Money talks, bullshit walks.
Forbesin sadan parhaan listalla 2018 on vain yksi yleisurheilija; Usain Bolt.
Useimmat kuuluvat amerikkalaisiin ammattilaislajeihin:
- football
- basketball
- baseball

Sitten muutama eurofutis-, tennis-, golf-, F1- ja nyrkkeily/vapaaottelu -mies.
(Naisia ei tälle listalle mahdu, kuten ei muuten NHL -miehiäkään).

Täällä Aarne Tanninen
Washington

https://www.forbes.com/athletes/list/2/#tab:overall

Jaska Brown kirjoitti...

Veijo Hoikka: Jep, melkoiset lapiot oli miehellä.

Timo: Raha on etenkin joukkuepeleissä kohtuullinen mittari siitä kuinka hyvä pelaaja on.

Veijo Hoikka kirjoitti...

Eiks se Usain Balls hoidellut Make America again - projektia ennen Aristotelestä?
https://www.msnbc.com/deadline-white-house/watch/the-most-admired-man-woman-in-america-1410987587736

Kiitos keskustelun avauksesta, etupainotteisesti.