Kuntavaalit on sitten käyty. Ei kiinnosta ruveta analysoimaan tuloksia. Ehdokkaat ovat hauskempia.
Olen aina ihmetellyt, miksi politiikkaan lähtee sellaisia ihmisiä, joiden ei pitäisi missään nimessä olla päättämässä yhteisistä asioista. Sopivan ehdokkaan valitseminen on yleensä vaikeaa, koska tuntemattomia ei oikein voi äänestää ja tuttuja nyt ei ainakaan voi äänestää. Ehdokkaat tuntuvat olevan joko sieltä huonommasta päästä tuttuja tai sitten fiksummasta päästä olevat ovat poliittisia pyrkyreitä. Ja tuota jälkimmäistäkin luokkaa yleensä yhdistää se, että vaikka he olisivat kaksi kertaa niin fiksuja kuin ovat, he eivät olisi puoleksikaan niin fiksuja kuin luulevat olevansa.
Kävin läpi kuntavaalien ehdokaslistoja. Löysin 35 ehdokasta, jotka tunnen - tasolla tai toisella. Jotkut varsin läheisesti, jotkut hyvänpäiväntuttuina, jotkut siten että eivät enää tuntisi tavattaessa mutta varmaan muistaisivat minut, kun esittäytyisin. Toisaalta aika moni ehdokas tuntee minut mutta minä en tunne heitä. Joka tapauksessa jokainen arvio perustui henkilökohtaiseen kontaktiin ehdokkaani kanssa. Joukossa on muutama istuva kansanedustaja. Tästä voi päätellä, että kaikki eivät olleet Huitsinnevadassa ehdokkaana, katsoin pari entistä kotipaikkakuntaani myös läpi ja lisäsin muutaman tietämäni muiltakin paikkakunnilta.
Huomasin, että tuntemani ehdokkaat voidaan jakaa kymmeneen eri ryhmään:
1. Kesä-Heinä Toistokerta-Jankkunen on poliittinen broileri. Hänellä on ehdottomana tähtäimenään vähintään kansanedustajan paikka. Ministerin tehtävästäkin hän unelmoi, mutta tietää sisimmässään sen jäävän haaveeksi - kyvykkäämpiäkin pyrkyreitä on. Kesä-Heinän substanssi on asiantuntemuspuolella yhtä puhdas ja ohut kuin perskarva. Ihmissuhteissa hän on kuitenkin taitava ja ennen kaikkea ahkera. Kesä-Heiniä listoilla: kolme.
2. Into Tuulenhaistaja on fiksu opportunisti. Kaikin puolin muuten samanlainen kuin Kesä-Heinä, mutta fiksumpi ja omaa jopa tiedollista substanssia. Lahjakkuutensa ansiosta saa pyrkyrin maineen paljon helpommin kuin yhtä kovasti yrittävä Kesä-Heinä. Siinä missä Kesä-Heinä myisi vaikka oman isoäitinsä uraansa edistääkseen jos tempun keksisi, Into on jo tehnyt niin. Intoja listoilla: kaksi.
3. Eevastiina Nuorsuomalainen on politiikasta kiinnostunut nuori. Hän hakee vielä linjaansa ja saattaa ponnahtaa parien vaalien kuluttua aivan eri puolueen listoilta ylemmäs. Substanssia Eevastiinalla ei ole minkään vertaa, mutta pyrkyä sitäkin enemmän. Aikanaan hänestä tulee joko Kesä-Heinä tai Into. Eevastiinoja listoilla: kaksi.
4. Unto Uraohjus on oman alansa ammattilainen ja politiikan ensikertalainen. Unto on lähtenyt mukaan ihan vain mielenkiinnosta. Joko hän haluaa vain kokeilla politiikkaa tai sitten harkitsee uranvaihtoa ammattipoliitikoksi. Unto on poliitikkona täysi arvoitus; jos hän pääsee läpi, hän yleensä pettyy tai kyllästyy yhden kauden jälkeen. Tai sitten hänestä tulee joko Into tai Kesä-Heinä. Untoja listoilla: kolme.
5. Hilma Hymyilijä on hyväntahtoinen hölmö. Kun nimen näkee ehdokaslistalla, hänet tuntevan ajatus on: mitä helvettiä Hilma tuolla tekee? Ainoa mahdollinen selitys on, että puolueen listalla oli vielä tilaa ja joku älysi soittaa kumminkaima Hilmalle. Ei kampanjoi eikä ole mitään mahdollisuuksia läpimenoon, kerää puolueelle muutaman äänen lisää. Tai karkottaa muutamia. Hilmoja listoilla: kolme.
6. Leena Luottamushenkilö on politiikan rivimies. Hän on vaaleista toisiin aina kuntavaaleissa ehdokkaana. Kerran elämässään hän pääsee kansanedustajaehdokkaaksi. Leena on mukana urheiluseuran johtokunnassa / kirkkovaltuustossa / ammattijärjestön luottamusmiehenä / naisyhdistyksessä tai Lions-klubissa / metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtajana / sosiaalilautakunnan jäsenenä. Tarpeeton yliviivataan. Yleensä ei tarvitse yliviivata. Leena ei kampanjoi, mutta saattaa päästä joskus läpi mikäli hänen nimensä on tutumpi kuin ehdokas itse. Leenoja listoilla: seitsemän.
7. Siina Sinisilmä on maailmanparantaja. Hän on aina valmis kertomaan muille miten pitäisi elää. Siinan maailmassa kaikki uskonnot ja kansallisuudet elelevät sulassa sovussa hunajapurojen virratessa ja yksisarvisten kirmaillessa kedolla. Siinan logiikka on sellainen, että hän saattaa kieltäytyä vessapaperin käytöstä luontoa säästääkseen, mutta lentää kerran vuodessa Intiaan elämään ekologisesti kaksi viikkoa. Siinoja listoilla: neljä.
8. Arto Ärripurri on kaikkien kanssa riitoihin päätyvä änkyrä. Arto on Siinan inverssi. Hänen tuttavapiirissään on kahdenlaisia ihmisiä: niitä, joihin Artolla on välit poikki ja niitä, joihin Artolla ei vielä ole välejä poikki. Arto on otettu ehdokaslistalle samasta syystä kuin Lyndon B. Johnson perusteli erään hankalan tyypin ottamista hallitukseen: on parempi että hän on teltan sisäpuolella kusemassa ulos kuin ulkopuolella kusemassa sisään. Artoja listoilla: neljä.
9. Ivan-Muhammed Gonzalez-Unggabungga on ehdokaslistan kiintiömamu. Yksikään suomalainen ei todennäköisesti pääsisi ehdokkaaksi samoilla meriiteillä. Ivan-Muhammedia on oikein erikseen pyydetty. Mikäli mamulla on muitakin ansioita, hän kuuluu johonkin muuhun ehdokasluokkaan. Ivan-Muhammedeja listoilla: kolme.
10. Antti Asiamies on pragmaatikko. Lapset ovat kasvaneet jo isoiksi ja akateemisesti koulutettu ammattilainen päättää lähteä politiikkaan hoitamaan asioita paremmin. Itseään hän ei kuitenkaan halua missään tapauksessa poliitikoksi luokitella. Hän tulee melko varmasti valituksi, ei hän muuten olisi mukaan lähtenytkään. Kunnanvaltuusto kuitenkin yleensä riittää Antille, joka ei halua likaiseen politikointiin yhtään korkeammalle. Antteja listoilla: neljä.
Olen kerran äänestänyt yhtä edellä mainiutuista Anteista. Huomautan, että Antti voisi edustaa mitä tahansa puoluetta (tällä kertaa heitä oli kahdesta puolueesta), jopa vihreitä. Mikäli Antti edustaa väärää puoluetta, en häntä tietenkään äänestäisi, mutta arvostan silti.
Mutta: Missä ovat kaikki ne ehdokkaat, joita äänestäisin välittömästi melkeinpä puolueesta riippumatta? Kello käyntiin ja minuutti aikaa - nyt. Kaksitoista. Keksin minuutissa kaksitoista nimeä. Yhdistävät tekijät:
1) ylempi korkeakoulututkinto
2) rauhallinen, sovitteleva, harkitseva ja järkevä
3) rehellinen ja ahkera työntekijä
4) henkilö, johon voi luottaa
5) ei ole koskaan ollut yksissäkään vaaleissa ehdokkaana
Tuo viimeinen asia ei ole mikään meriitti. Se on ihmetyksen aihe. Miksi ihmeessä ehdokaslistat ovat täynnä pyrkyreitä, kyvyttömiä, hörhöjä ja täytenimiä? Miksi parhaat eivät lähde ehdokkaaksi? Onko selitys todellakin se, että poliitikoiksi valikoituvat vain ne, joiden ruuansulatus toimii eri tavalla kuin normaalisti?
Onko Ylen toimittaja narsisti?
14 tuntia sitten
12 kommenttia:
Jaskan listahan oli hyvin kattava ja kohdalleen osuva. Muistuttaisin kyllä yhdestä asiasta: kun nykyisin pitää olla tietty määrä naisministereitä ja kiintiöitten aikaa muutenkin eletään, niin Kesä-Heinä Toistokerta-Jankkunen päätyy aina entistä useammin ministeriksi, vaikka hänen ministerikautensa jälkeen omankin puolueen tyypit saattavat ihmetellä että miksi.
Hyvin on Jaska tiivistäny ehdokkaiden arkkityyppejä. Ainakin yksi lisäys tuohon listaan tuli mieleeni.
Nimittäin Usko Uhrautuja. Hän on se puolueen harmaa, väritön,uskollinen soturi,jolla ei ole mitään mahdollisuuksia tulla valituksi, mutta joka toisaalta ei edes itse omaa minkäänlaista halua päästä läpi. Usko nyt vaan lupautuu listan täytteeksi, kun sellaisia syystä jos toisestakin tarvitaan.
Hyvä ja osuva lista Jaskalla. Löysin itsenikin sieltä, Arto Ärripurri.
Ruukinmatruuna on osuvasti tiivistänyt minkälaiset ihmiset hakeutuvat politiikkaan. Se kaikista vaarallisin ja hankalin lössi, nimittäin tyhmät ja ahkerat.
Yrjö: Näinhän siinä usein käy. Tosin Kesä-Heiniä oli listalla myös miespuolisia.
KÄM: Usko Uhrautujat jakautuvat puoliksi Hilma Hymyilijöiksi ja Leena Luottamushenkilöiksi.
Becker: Niinpä niin. Henkilöt joilla on ylikehittynyt itsetunto ja alikehittynyt itsekritiikki.
Totesin aiemmin että vaalilain pitäisi olla sellainen että ehdokkaaksi saa ryhtyä vain sellainen joka on syntyperäinen Suomen kansalainen ja joka täyttää vaalivuonna vähintään 40 vuotta.
Täällä
Päädyin kannattamaan käsitystä että julkisen sektorin työntekijöitä kiellettäisiin asettumasta ehdolle vaaleihin. Jos haluaa ehdolle ja jos tulee valituksi niin ennen ehdokkuutta pitää erota virasta.
Täällä
Hmmm.....
Tunnen erään tuollaisen Luottamusmieshenkilön, joka on sanonut ei ja useasti. Osallistuu, jos siltä tuntuu (ml. eduskuntavaalit) ja omaa aina mahdollisuudet ja vankan läpimenon ilman sen kummempaa mainostusta kunnallispuolella (suhteellisen isokokoinen kaupunki). On tosin kypsynyt kunnallispolitiikkaan. Poikkeustapaus?
Persujen listat koostuivat juuri änkyröistä ja muista mitään politiikasta ymmärtämättömistä.
PS. Pihtiputaan persusankarit vetelivät turpaan virolaisia pariston näpistelijöitä, lisäksi he tuhosivat kuorma-autolla virolaisten suht. arvokaankin auton ja luultavasti ajelivat ympäripäissään puurekalla ja kiilasivat virolaiset tieltä. Jaskakin näkyi kommentoineen hommassa tekoa hyväksyvän sävyyn.
Toivon persujen kannatuksen nousevan, niin Suomi pelastuu.
KM, suurin osa puolueiden kuntavaaliehdokkaista on juuri näitä puolueen harmaita sotureita. He ovat kuntavaaleissa tärkeitä, sillä suuri ehdokasmäärä tarkoittaa yleensä suurta kokonaisäänimäärää. Eduskuntavaaleissa näitä ehdokkaita on vähemmän.
Huomattavaa on se, että persut eivät saaneet haalittua edes näitä. Persujen täytyi tyytyä amonrautiaisiin ja harriwiherkoskiin.
Jaska, kysyn mikä v*tun autuus tuosta korkeakoulututkinnosta aukeaa?
Eikö ilman sitä voi olla hyvä poliitikko?
Sinun vähemmän arvostamistasi poliitikoista esim. Tuomiojalla on valtiotieteen tohtorin tutkinto ja sen lisäksi ekonomin tutkinto, Väyrynen on tohtori, samoin Grunberg (vielä luonnontieteelliseltä puolelta), Pulliainen myös tohtori, Hassi ja Soininvaara ovat tehneet tutkintonsa matemaatis-luonnontieteelisiltä aloilta.
Näitä kaikkia henkilöitä yhdistää, ettet arvosta heitä.
Terve Tomi!
Ihmettelinkin minkä kiven alle olet kömpinyt talvihorrokseen, mutta julma totuus selvisi: olet viettänyt aikaas Danten Helvetin alimmassa kerrostumassa eli Hommaforumilla. Ettet vain olisi kaappinuiva?
Jaskakin näkyi kommentoineen hommassa tekoa hyväksyvän sävyyn.
Hyvä kun kirjoitit sanan sävyyn. En hyväksy. En ainakaan kun en tunne yksityiskohtia riittävällä tarkkuudella. Totesin vain, että hyvä puoli asiassa oli se, että nyt tulee ehkä myymälävarkauskin tutkittua. En yhtään ihmettele, jos täällä maaseudulla alkaa laki päätyä omiin käsiin, kun virkavaltaa ei ole saatavilla eikä tuollaisiin rötöstelyihin puututa.
Huomattavaa on se, että persut eivät saaneet haalittua edes näitä.
Niinpä. Persut tyrivät kuntavaalit totaalisesti ehdokasasettelun suhteen. Ääniosuus vain noin kolminkertaistui, kun se olisi ollut vähäisellä vaivalla viisinkertaistettavissa. Tässä vaiheessa huomautan, että en ole itse persujen kannattaja, enkä ole koskaan ollutkaan. Joskus olen puoluetta pienimpänä pahana äänestänyt. Olin lähellä päätyä persujen kannattajaksi eduskuntavaalien jälkeen, mutta menivät sössimään tuhannen euron (pun intented) paikan ja jättivät käyttämättä tilaisuuden julistautua yleisisänmaalliseksi puolueeksi. Luulivat, raukat, median olevan oikeassa ja kannatuksen tulevan kansan alemmista kerroksista. Toki sitäkin oli, mutta oikeasti vuoto oli kepun, demarien ja kokoomuksen (joo, olen paikalla) politiikkaan pettyneestä siivestä. Persujen olisi pitänyt rekrytoida aiemmin politiikassa mukana olleita paikallistason nimiä ja lisäksi politiikan ulkopuolisia yhteisön tukipilareita. Nyt vaikutti siltä, että ehdokkaaksi pääsi jos osasi avata puoluetoimiston paikallisosaston oven oikeaan suuntaan.
Jaska, kysyn mikä v*tun autuus tuosta korkeakoulututkinnosta aukeaa?
Eikö ilman sitä voi olla hyvä poliitikko?
Tämä oli todella hyvä huomio ja kysymys. Pisti miettimään. Tässä vastaus:
Kyllä voi. Ongelma on siinä, että 80 % korkeakoulututkinnon (puhutaan tässä oikeista tutkinnoista eikä valtio-, yhteiskunta- tai siivoustieteen maistereista) olisi kelvollisia hoitamaan yhteisiä asioita, 20 % ei. Vastaava prosenttiarvo on täsmälleen päinvastainen korkeakoulututkintoa suorittamattomien joukossa, eli 20 % OK, 80 % ei. MUTTA: politiikkaan menevistä korkeakoulututkinnon suorittaneista 80 % kuuluu tuohon ei-kelvolliseen 20 %:iin, kun taas politiikkaan menevistä korkeakoulututkintoa suorittamattomista 80 % kuuluu tuohon kelvolliseen 20 %:iin.
Kärjistetysti: politiikkaan menevät korkeakoulututkinnon suorittaneista ne, jotka eivät sinne kuuluisi ja suorittamattomista ne, jotka sinne kuuluisivatkin. Noin nyrkkisääntönä.
Tästä johtuen omaan tuttavapiiriini kuuluvista politiikkaan osallistumattomista, joita äänestäisin, kaikki sattuivat tällä kertaa olemaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Kyseessä on toki osin tuttavapiirin vääristymästä, koska suhteettoman suuri osa tuntemistani korkeakoulututkintoa suorittamattomista on jo mukana yhteiskunnallisissa aktiviteeteissa siinä missä korkeakoulututkinnon suorittaneista tutuista vain harva.
Niin, ja mainittakoon vielä lopuksi että näissä kuntavaaleissa äänestin henkilöä joka ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa.
Lähetä kommentti