Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


lauantai 21. joulukuuta 2019

Uusinta: Tusina asiaa, joita emme tietäisi ilman TV-sarjoja ja elokuvia

Lukijalle: Näin joulun lähestyessä vaihdetaan viihteelle ja kerrataan mitä Hollywood opettaa meille maailmasta:

12. Kuka tahansa osaa ampua käsiaseella ja myös osuu ampuen lonkalta tähtäämättä.
Aseita harvemmin säilytetään ladattuina ja varmistamattomina. Anna ihmiselle pistooli niin 50 % ei osaa poistaa varmistinta ja lopuista 50 % ei tiedä, että on tehtävä latausliike. Ja jos pitää valita, ampuako kymmenen metrin päässä olevaa pahista pistoolilla lonkalta vai heittääkö tikalla, useimpien kannattaisi valita jälkimmäinen. Osumatarkkuus olisi suurempi.

11. Painajaisunesta herääminen tapahtuu AINA pomppaamalla äkillisesti istuvaan asentoon sängyssä.
Jos heräät yleensä vähitellen, puoliksi horrostilan kautta etkä koskaan huomaa olevasi istuvassa asennossa, olet selvästikin epänormaali.

10. Pahat ihmiset kertovat aina hyville ihmisille, miksi heidät tapetaan. Hyvien ei tarvitse menetellä vastaavalla tavalla.
Tämä on hyvä tietää, koska sinä aikana kun selitys kestää, ehtii pelastautua. Joko keksii tavan selvitä itse tai sitten ratsuväki ryntää paikalle.

9. Autot syttyvät tuleen kolareissa.
Tämä onkin kätevää. Mistä sitä muuten tietäisi, onko maantien varressa oleva auto pysäköity vai kolaroitu? Valitettavasti autotehtaiden tuotekehittely ei ole täydellistä, ainakin omien havaintojeni mukaan melkoinen osa ojassa olevista autoista on palamattomia. Pitäisikö kutsua kulttuurinrikastuttajat polttamaan?

8. Parkkipaikan löytäminen onnistuu aina.
Vaikka olisi millainen miljoonakaupunki, niin autoa ei koskaan tarvitse pysäköidä kahtakymmentä metriä kauemmas kohteesta. Lähettäkää suomalaiset liikennesuunnittelijat jenkkeihin oppimaan, miten temppu tehdään!

7. Ei ole olemassa 2-5 –vuotiaita lapsia.
Yritäpä saada tuonikäinen lapsi näyttelemään uskottavasti. Lisäksi kaikki vastasyntyneet ovat puhtaita ja noin kolmen kuukauden ikäisen näköisiä. Alle kaksivuotiaaksi asti lapset eivät tee mitään aktiivisesti. Sitten he yhtäkkiä muuttuvat ilman välivaiheita viisivuotiaiksi, jotka puhuvat pikkuvanhasti.

6. Mikäli työpari on eri sukupuolta, nainen ei koskaan ole miestä vanhempi.
Lisäksi nainen on poikkeuksellisen hyvännäköinen ja usein myös kohonnut asemaan, johon vaaditaan pätevöityminen, jollainen saavutetaan normaalisti aikaisintaan kymmenen vuotta vanhempana. Milloinkaan ei keski-ikäisen naisen työparina ole nuorta miestä. Paitsi jos tarinan aiheena on epänormaali rakkaussuhde.

5. Autolla voi kaahata vastavirtaan tai jalkakäytävällä koskaan osumatta jalankulkijaan, varsinkaan lapseen.
Lapsiin ei osuta siksi, että jalkakäytävillä liikkuvat ihmiset ovat aina aikuisia. Vieläpä siten, että vanhemmat ja kömpelömmät ovat käytävän reunoilla, kun taas nuoret ja ketterät kävelevät aina ajolinjalla ja ehtivät väistää.

4. Amerikkalaisten kielitaidolla missä tahansa vieraassa kielessä on kolme astetta: A: täysi ummikko, B: muutamia fraaseja tai C: niin sujuva, että käy uskottavasti syntyperäisestä.
Suomalainen kieltenopetus on missannut jotakin oleellista. Opettajat saavat opiskelijat B-tasolle muutamassa viikossa, mutta edes kymmenen vuoden koulutus ei tee tuoreista ylioppilaista lähellekään C-tason tekijöitä. Lopputulos on kummallinen välitila, jollaista ei selvästikään esiinny amerikkalaisen korkeatasoisen kielikoulutuksen käyneillä.

3. Jokaisessa yhteisössä, perheessä tai työpaikalla on täsmälleen yksi homoseksuaali.
Yleensä myös tasan yksi mustaihoinen tai muuhun etniseen vähemmistöön kuuluva. Myös perheessä saattaa olla yksi ihonväriltään poikkeava, vaikka perhe muuten olisi valkoinen. Juuri koskaan tämä ei kuitenkaan ole se kiintiöhomo.

2. Yhdenkään kodin sisustukseen ei kuulu koskaan seinäkelloa.
Kohtaus viisi, otto kolme: … POIKKI! Hyvin meni, viiden minuutin tauko. Kohtaus kuusi, otto yksi: … POIKKI! Voi rähmä, meni uusiksi. Miksei kukaan muistanut kääntää kelloa viittä minuuttia taaksepäin?

1. Lakanat ovat epäsymmetrisiä siten, että ne peittävät naisen kaulaan asti mutta miehen vain vyötäröön.
Okei, voin hyväksyä L-kirjaimen muotoiset lakanat. Mutta en sitä, että mies ja nainen eivät koskaan ole niissä toisinpäin!

tiistai 17. joulukuuta 2019

Keskiarvotilastot - naiset seiväs


Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.

Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Yelena IsinbayevaRUS5.010
2Jenn SuhrUSA4.945
3Sandi MorrisUSA4.915
4Ekateríni StefanídiGRE4.866
5Yarisley SilvaCUB4.853
6Anzhelika SidorovaRUS4.848
7Fabiana MurerBRA4.832
8Eliza McCartneyNZL4.813
9Svetlana FeofanovaRUS4.810
10Anna RogowskaPOL4.803
11Nikoléta KiriakopoúlouGRE4.797
12Holly BradshawGBR4.778
13Katie NageotteUSA4.772
14Stacy DragilaUSA4.767
15Silke SpiegelburgGER4.765
16Monika PyrekPOL4.755
17Nicole BüchlerSUI4.738
18Demi PayneUSA4.727
19Yuliya GolubchikovaRUS4.723
20Alana BoydAUS4.717
21Martina StrutzGER4.714
22Tatyana PolnovaRUS4.714
23Lisa RyzihGER4.706
24Jiřina PtáčníkováCZE4.693
25Alysha NewmanCAN4.693
26Angelica BengtssonSWE4.684
27Kylie HutsonUSA4.682
28Ninon Guillon-RomarinFRA4.679
29Carolin HingstGER4.666
30Annika BeckerGER4.655
31Mary SaxerUSA4.649
32Kateřina BaďurováCZE4.647
33Anastasiya SavchenkoRUS4.645
34Angelina Zhuk-KrasnovaRUS4.645
35Vanessa BoslakFRA4.638
36Yvonne BuschbaumGER4.632
37Lexi JacobusUSA4.627
38Lacy JansonUSA4.627
39Olga MullinaRUS4.624
40Chelsea JohnsonUSA4.623
41Jillian SchwartzUSA4.616
42Li LingCHN4.615
43Kristina GadschiewGER4.615
44Aleksandra KiryashovaRUS4.614
45Kristen LelandUSA4.613
46Rosbeilys PeinadoVEN4.607
47Michaela MeijerSWE4.606
48Anna BattkeGER4.604
49Morgann LeLeuxUSA4.595
50Marion FiackFRA4.595
51Anastasiya ShvedovaRUS4.593
52Kellie SuttleUSA4.593
53Nina KennedyAUS4.587
54Iryna ZhukBLR4.586
55Kym HoweAUS4.583
56Tina ŠutejSLO4.581
57Pavla RybováCZE4.580
58Megan ClarkUSA4.577
59Kate DennisonGBR4.576
60Becky HollidayUSA4.576
61Mary VincentUSA4.573
62Minna NikkanenFIN4.572
63April Steiner BennettUSA4.566
64Maryna KylypkoUKR4.564
65Wilma MurtoFIN4.553
66Katharina BauerGER4.549
67Anicka NewellCAN4.547
68Anastasija ReibergerGER4.547
69Emily GroveUSA4.544
70Emma GeorgeAUS4.541
71Tatiana GrigorievaAUS4.540
72Gao ShuyingCHN4.539
73Romana MaláčováCZE4.539
74Angelica MoserSUI4.539
75Marion LotoutFRA4.538
76Melinda WithrowUSA4.535
77Anzhela BalahonovaUKR4.532
78Yelena BelyakovaRUS4.530
79Julia HütterGER4.528
80Annie JohniganUSA4.527
81Tori HoggardUSA4.527
82Lisa GunnarssonSWE4.526
83Kelsie HendryCAN4.526
84Kristen BrownUSA4.525
85Olivia GruverUSA4.520
86Naroa AgirreESP4.516
87Tori PenaIRL4.515
88Thórey Edda ElísdóttirISL4.510
89Mel MuellerUSA4.501
90Kortney RossUSA4.501
91Joanna PiwowarskaPOL4.501
92Tracy O'HaraUSA4.500
93Annika RoloffGER4.498
94Anna Giordano BrunoITA4.496
95Nataliya MazurykUKR4.490
96Femke PluimNED4.483
97Melissa GergelUSA4.481
98Dana EllisCAN4.479
99Daniela BártováCZE4.476
100Krisztina MolnárHUN4.473


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:

1Yelena IsinbayevaRUS5.06
4Jenn SuhrUSA4.93
2Sandi MorrisUSA5.00
6Ekateríni StefanídiGRE4.91
5Yarisley SilvaCUB4.91
9Anzhelika SidorovaRUS4.85
8Fabiana MurerBRA4.87
3Eliza McCartneyNZL4.94
7Svetlana FeofanovaRUS4.88
11Anna RogowskaPOL4.83
12Nikoléta KiriakopoúlouGRE4.83
16Holly BradshawGBR4.81
18Katie NageotteUSA4.80
10Stacy DragilaUSA4.83
14Silke SpiegelburgGER4.82
13Monika PyrekPOL4.82
20Nicole BüchlerSUI4.78
34Demi PayneUSA4.71
24Yuliya GolubchikovaRUS4.75
15Alana BoydAUS4.81


Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1Yelena IsinbayevaRUS5.010
3Sandi MorrisUSA4.915
8Eliza McCartneyNZL4.813
2Jenn SuhrUSA4.945
5Yarisley SilvaCUB4.853
4Ekateríni StefanídiGRE4.866
9Svetlana FeofanovaRUS4.810
7Fabiana MurerBRA4.832
6Anzhelika SidorovaRUS4.848
14Stacy DragilaUSA4.767
10Anna RogowskaPOL4.803
11Nikoléta KiriakopoúlouGRE4.797
16Monika PyrekPOL4.755
15Silke SpiegelburgGER4.765
20Alana BoydAUS4.717
12Holly BradshawGBR4.778
21Martina StrutzGER4.714
13Katie NageotteUSA4.772
22Tatyana PolnovaRUS4.714
17Nicole BüchlerSUI4.738


Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Minna Nikkanen4.572
2Wilma Murto4.553
3Saga Andersson4.353
4Vanessa Vandy4.295
5Aino Siitonen4.235
6Erica Hjerpe4.205
7Elina Lampela4.193
8Tiina Taavitsainen4.085
9Paulina Sigg4.082
10Hanna Palamaa4.062
11Aino-Maija Karvinen4.054
12Annu Mäkelä4.043
13Laura Ollikainen4.025
14Teija Saari4.023
15Henriikka Könönen4.020
16Alina Strömberg4.015
17Anne Latvala3.996
18Eeva Niemelä3.978
19Jatta Salmela3.946
20Saara Laaksonen3.935
21Miina Kenttä3.920
22Birgitta Ivanoff3.898
23Reetta Hämäläinen3.872
24Enna Hassinen3.860
25Minttu Koskiaho3.788
26Maria Kytölä3.780
27Sofie Westerlund3.777
28Liisa Taponen3.771
29Tiina Vilenius3.743
30Pauliina Rumbin3.737
31Annika Ek3.734
32Rosanna Ojala3.732
33Annika Manner3.732
34Hannamari Pietilä3.717
35Milla Mikkanen3.699
36Kiia Jullenmaa3.683
37Sanni Pajasmaa3.678
38Pinja Koivumäki3.676
39Katri Isomäki3.664
40Emmi Manninen3.662
41Julia Uutela3.660
42Milla Siekkinen3.654
43Ellinor Kronholm3.633
44Henrietta French3.629
45Maria Brunberg3.593
46Sanna Venäläinen3.593
47Anna-Mari Leminen3.587
48Carita Kröger3.582
49Linnea Marttala3.580
50Riikka Aalto3.575
51Jessica Westö3.554
52Soile Eronen3.547
53Jatta Kaavi3.545
54Essi Melender3.540
55Siiri Saalo3.537
56Sara Heikkilä3.531
57Emma Rovasalo3.519
58Venla Peltola3.515
59Hanna Virtanen3.513
60Tessa Myllymäki3.508
61Kerttu Viitamäki3.498
62Anni Halko3.493
63Ida Turunen3.492
64Soile Koponen3.483
65Laura Sirkiä3.482
66Mari Joronen3.476
67Elina Peltola3.466
68Silja Andersson3.463
69Elina Nurmela3.460
70Miisa Koskiaho3.457
71Veera Väkeväinen3.455
72Anna Gustafson3.450
73Noora Rajamäki3.434
74Mira Harmoinen3.412
75Anne Mero3.411
76Linda Sällström3.401
77Viivi Rita3.401
78Sonja Korpimäki3.400
79Maija Helakorpi3.396
80Marielle Gustafsson3.391
81Maria Östman3.389
82Pauliina Hella3.386
83Juanita Kananen3.384
84Jenni Rouhiainen3.381
85Olivia Härkönen3.375
86Tuuli Kujala3.367
87Kirsi Kuuttila3.353
88Saara Halme3.350
89Silja Sippola3.349
90Henna Harmoinen3.345
91Krista Koskinen3.339
92Elina Lahdensuo3.337
93Emilia Tuomaala3.336
94Helmi Huotilainen3.335
95Hanna Björkqvist3.332
96Lotta Juslin3.317
97Saana Ivakko3.314
98Henna-Riikka Kuoppa-aho3.312
99Johanna Haapaharju3.310
100Sonja Hartio3.307


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:

1Minna Nikkanen4.60
2Wilma Murto4.60
3Saga Andersson4.42
4Vanessa Vandy4.36
5Aino Siitonen4.30
6Erica Hjerpe4.25
7Elina Lampela4.25
8Tiina Taavitsainen4.20
9Paulina Sigg4.15
14Hanna Palamaa4.10
15Aino-Maija Karvinen4.10
12Annu Mäkelä4.12
11Laura Ollikainen4.15
13Teija Saari4.10
16Henriikka Könönen4.10
10Alina Strömberg4.15
17Anne Latvala4.05
18Eeva Niemelä4.05
22Jatta Salmela4.00
19Saara Laaksonen4.00


Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1Minna Nikkanen4.572
2Wilma Murto4.553
3Saga Andersson4.353
4Vanessa Vandy4.295
5Aino Siitonen4.235
6Erica Hjerpe4.205
7Elina Lampela4.193
8Tiina Taavitsainen4.085
9Paulina Sigg4.082
16Alina Strömberg4.015
13Laura Ollikainen4.025
12Annu Mäkelä4.043
14Teija Saari4.023
10Hanna Palamaa4.062
11Aino-Maija Karvinen4.054
15Henriikka Könönen4.020
17Anne Latvala3.996
18Eeva Niemelä3.978
20Saara Laaksonen3.935
21Miina Kenttä3.920

sunnuntai 15. joulukuuta 2019

Välihuomautus 135 : Al-Hollilla


Viime päivinä ei ole paljon muusta puhuttukaan kuin siitä, pitäisikö Suomen järjestää kuljetuslentoja islamistien leiriin al-Holiin vaiko ei ja keitä pitäisi kuljettaa jos lentoja järjestetään. Keskustelusta on kokonaan unohtunut se paras mahdollinen ratkaisu: Ilman muuta on järjestettävä kuljetuslentoja. Suomessa on paljon islamisteja, joiden paikka olisi al-Holin leirillä eikä Suomessa.
Takaisinpäin voi lentää tyhjäkin kone, se on ekologisempaakin kun polttoainetta kuluu vähemmän kevyemmällä lastilla. Ja Suomen sekä maailman hiilijalanjäljet pienenevät, kun porukkaa siirtyy vähemmän kulutuksen alueelle täältä kylmästä Pohjolasta.

lauantai 14. joulukuuta 2019

Uusinta: Xanadu

Lukijalle: Jos kerran elintasosiirtolaisuus on mahdollisuus ja kehitysmaita pitää auttaa, niin lyödäänpä kaksi kärpästä yhdellä iskulla hoitamalla molemmat samalla operaatiolla. Joka tulee vieläpä halvemmaksi kuin nykyinen menettely:

Suomen ulkoministeri Jussi Järvinen istui limusiinin takapenkille tyytyväisenä. Neuvottelut oli saatu tuloksekkaasti päätökseen. Hintaa vastapuoli oli tinkinyt ylöspäin sopimuksen A-osaan juuri sen verran kuin Järvinen oli odottanutkin, mutta B-osa oli mennyt läpi heittämällä. Pelivaraa oli jäänyt vielä miljardi, mutta sitä ei toinen osapuoli saisi koskaan tietää. Järvisen valtuudet olisivat riittäneet neljän miljardin yhteissummaan. Hän oli aloittanut tarjoamalla miljardi + miljardi euroa ja lopputulos oli kaksi miljardia plus miljardi. Siistit tasaluvut, Järvinen tuumaili Kinshasan maisemien vilistessä auton ikkunoista. Järvistä hieman harmitti, ettei hän ehtinyt jäädä Kongon demokraattisen tasavallan ulkoministerin tarjoamalle juhlaillalliselle. Diplomatian etiketti olisi sitä edellyttänytkin, mutta kotimaan kiireet odottivat.

Ulkoministeri Atsinbo Humbalawumba oli myös varsin tyytyväinen. Hän oli aistinut suomalaisen kollegansa hyvin peittämän hämmästyksen, kun pienintäkään vihjausta lahjuksista ei esitetty. Ei ollut mitään tarvetta. Systeemit olivat nykyään sen verran hienostuneita, että kahden miljardin euron kauppasummasta kiertäisi erilaisten bulvaanien kautta leijonanosa poliitikkojen ja virkamiesten sveitsiläisille numerotileille. Paljon siistimpää kuin suora lahjonta ja näin menetellen rahan maksavien mzungujen omatunto pysyi puhtaana. Presidentti veisi tietysti suurimman kakun, mutta Humbalawumba arvioi oman osuutensa olevan lähemmäs viidenkymmenen miljoonan euron suuruinen. Sillä kelpaisi aikanaan elellä maanpaossa, kunhan seuraava vallankaappaus tulisi.

Pari päivää myöhemmin pidetty lehdistötilaisuus oli hyvin valmisteltuna suurmenestys. Harvoin on mediaa yhtä perusteellisesti päästy yllättämään. Järvinen oli palkannut isolla rahalla Yhdysvalloista alan parhaan spin doctorin, joka oli orkestroinut julkisuuspelin. Mediaa vietiin kuin litran mittaa. Jutun juoni oli siinä, että saatiin ensin joku määkimään oikeaan suuntaan, jonka jälkeen muu lammaslauma seurasi kyllä perästä. Charlie Howe myhäili kulisseissa hiljaa itsekseen, kun tulkki selitti hänelle mitä tapahtui.

Ensimmäisinä uutisoimaan ehtivät tietysti radio- ja TV-asemat yhdessä sanomalehtien nettisivujen kanssa. Se osa kansaa, joka luki vielä printtimediaa, sai kahvinsa väärään kurkkuun vasta seuraavana aamuna. ”Suomi osti palasen Afrikkaa”, kirkuivat otsikot.

Juttua lukiessa selvisivät yksityiskohdat. Suomi oli solminut Kongon demokraattisen tasavallan kanssa sopimuksen, jossa Suomen hallintaan siirtyi lähes kahdenkymmenentuhannen neliökilometrin suuruinen harvaan asuttu alue Kongosta. Alue muodosti U-kirjaimen muotoisen mutkan etelään rajautuen Angolaan. Kauppahinnaksi oli sovittu maa-alasta kaksi miljardia euroa, joka oli jo toimitettu Kongon demokraattisen tasavallan tilille. Lisäksi Suomen valtio oli sitoutunut maksamaan seuraavan neljän vuoden kuluessa miljardi euroa korvauksena niille alueen alkuperäisasukkaille, jotka halusivat muuttaa sieltä Kongon demokraattisen tasavallan muille alueille.

Suomi halusi kantaa vastuunsa maailman pakolaiskriisistä ainutlaatuisella ja kehittävällä tavalla, oli ulkoministeri sanonut. Niinpä Suomi oli ristiriitojen välttämiseksi hankkinut väliaikaiseen hallintaansa alueen, jonne pakolaiset saattoivat nyt rauhassa rakentaa ihanneyhteiskunnan. Alueella asui noin 200 000 kongolaista, jotka saivat joko jäädä sinne tai lähteä rahallisen korvauksen avulla rakentamaan elämäänsä alusta muualla Kongon demokraattisessa tasavallassa. Tämän korvauksen suuruudeksi oli sovittu miljardi euroa, joka jaettaisiin tasan kaikkien niiden kanssa, jotka neljän vuoden kuluessa muuttaisivat alueelta pois. Muuttotilanteen rekisteröinti ja maksujen toimittaminen perille oli sovittu Kongon hallituksen tehtäväksi. Mikäli kaikki muuttaisivat, jokaisen korvaus olisi viisituhatta euroa, mikä oli noin kuusinkertainen Kongon vuotuiseen bruttokansantuotteeseen per asukas nähden. Oli sovittu, että jokaiselle poismuuttajalle lyötäisiin välittömästi viisi tonnia kouraan ja neljän vuoden siirtymäajan päätyttyä jäljelle jääneet rahat jaettaisiin tasan poismuuttaneiden kesken. Kerran rahakorvauksen ottaneella ei olisi enää paluuta alueelle ja alueelle neljän vuoden jälkeen jääneet eivät enää saisi korvausta, vaikka pois muuttaisivatkin. Heistä tulisi uuden valtion kansalaisia.

Muut uuden valtion kansalaiset Suomi lennättäisi paikan päälle omalla kustannuksellaan. Sopimukseen kuului, että Suomi rakentaisi paikalle lentokentän ja vastaisi sen ylläpidosta sekä hallinnasta jatkossakin. Kentälle palkattaisiin kehitysyhteistyömäärärahoista henkilökunta ja vartiokomppania. Rakentaminen tapahtuisi pikavauhtia. Välittömästi kentän valmistuttua, osin jo ennen sitä uuteen maahan kuljetettaisiin Suomesta kaikki ne, jotka olivat Suomesta turvapaikkaa hakeneet. Samoin Suomen osuus kiintiöpakolaisista osoitettaisiin jatkossa sataprosenttisesti sinne. Myös perheenyhdistämiset tapahtuisivat sinne.

Tämän uuden valtion nimeksi Suomi oli päättänyt antaa Xanadu. Aluksi nimeksi oli harkittu Onnela, mutta päädyttiin kuitenkin kansainvälisempään vaihtoehtoon. Varsinainen onnela uudesta valtiosta kuitenkin väistämättä tulisi, koska sinne asutettaisiin vain niitä, jotka ovat lähteneet sotaa pakoon. Niinpä olisi aivan selvää, että tällaiset ihmiset kykenisivät luomaan ihanneyhteiskunnan, jossa asiat selvitettäisiin rauhanomaisesti.

Toki Suomi kantaisi vastuunsa ja auttaisi uudet asukit alkuun. Paikalle oli suunniteltu parakkikyliä, joissa tulokkaat voisivat ensi alkuun asua. Jokaiselle annettaisiin myös viidensadan euron starttiraha, mikä Afrikan oloissa riittäisikin pitkälle. Koska pakolaiset ovat tunnetusti yhteiskunnalle rikkaus ja monikulttuurisuus siunaus, Xanadu nousisi piakkoin maailman menestyneimpien valtioiden joukkoon. Xanadulaiset saisivat itse vapaasti päättää hallintojärjestelmänsä, aluksi siellä vallitsisi Suomen laki soveltuvin osin. Ainoa rajoitus olisi, että Xanadun tulisi ottaa vastaan kaikki, jotka Suomi sinne lähettäisi eli Suomesta turvapaikkaa hakeneet. Sopimus kattoi myös sinne vapaaehtoisesti siirtyvät Suomen kansalaiset. Oli näet odotettavissa, että osa monikulttuurisuutta kannattavasta suvaitsevaistosta muuttaisi Xanaduun eli ihanneyhteiskuntaansa, koska muutenhan sen monikulttuurisuudesta puuttuisivat kokonaan valkoiset eurooppalaiset. Tosin jotkut suhtautuivat tähän väitteeseen epäluuloisesti perustellen epäluuloaan sillä, että toistaiseksikaan suvaitsevaisto ei ollut halunnut muuttaa täysin mustaan Afrikkaan tai muslimimaihin tehdäkseen niistä monikulttuurisia, ainoastaan tuoda afrikkalaisia ja muslimeja Suomeen, vaikka heitä oli täällä jo ennestäänkin. Toisin kuin eurooppalaisia Afrikassa tai muslimimaissa.

Yhtenä ongelmana Xanadussa tulisi luultavasti olemaan liikakansoitus, toki onnela olisi vetovoimainen. Tällä hetkellä alueella asui noin 0,2 miljoonaa asukasta. Toisaalta vain hieman suuremmassa Burundissa oli kymmenen miljoonaa asukasta, joten Xanaduun mahtuisi varmasti viisi miljoonaa helposti. Tämä olisi myös maapallon kantokyvyn kannalta ylivoimaisesti parempi ratkaisu, sillä ihmisen hiilijalanjälki olisi lämpimällä päiväntasaajan seudulla monin verroin pienempi kuin napaseudulla, vaikka elintaso olisikin sama. Tosin monikulttuurisen Xanadun elintaso odotettavasti nousisi yksikulttuurista Suomea korkeammaksi, mutta ero kuittautuisi hiilijalanjäljessä ilmastotekijöillä. Päätöksen vihreydestä Suomi sai runsaasti kiitosta kansainvälisillä foorumeilla ja monet muutkin maat ryhtyivät harkitsemaan vastaavaa kauppaa jonkin Afrikan maan kanssa.

Viisi vuotta myöhemmin Tornion rajanylityspaikalla:

- Hei Masa, katohan tonne!
Toinen tullimiehistä nosti katseensa iltapäivälehdestä.
- No sehän on… sehän on ihan pesunkestävä ählämi!
- Niin muuten on. Mitä helvettiä se täällä tekee. Mennääs kysymään.
Miehet marssivat kohti.
- Hello!
- Hi, kylla mina puhu suomea. Olle Andersson från Haparanda.
- Hjaa, no eipä sitten mitään. Taidat olla uusi täälläpäin?
- Jåå, tavallaan. Paluumuuttaja. Täältä kotoisin, mutta asunut kymmenen vuotta Tukholmassa. Muutin tänne kotiseudun vapaavyöhykkeelle takaisin, kun kävi tuo meno sen verran levottomaksi etelän kalifaatissa. Ei enää siellä suojaväritys auttanut, kun nimi periytyy umpiruotsalaiselta isoisältä ja on muutenkin länsimaalaistunut. Ajattelin käydä katsomassa vähän Torniota pitkästä aikaa.
- No ei muuta kuin tervetuloa!
Tullimiehet löntystivät takaisin vartiokoppiin.
- Minä kun jo luulin, että nyt tuli maailman kahdeksas ihme.
- Vaan eipä ollut viisi vuotta sitten vielä mikään ihme, oikeastaan normi.
- Joo. Vaan äkkiä se tulva sitten loppui. Mistähän syystä?

tiistai 10. joulukuuta 2019

Uutiskatsaus 50/2019


1. Ketun vilaus

Keskellä hallituskriisiä valtioneuvoston oven edestä juoksi hyvinvoivan näköinen kettu. Tätä voi pitää luonnon kettuiluna siitä, että selkäänpuukotuksen kansalliset mestaruuskisat ovat parhaillaan käynnissä. Aika näyttää, millaisen hallituksen saamme seuraavaksi, kuka on pääministeri ja vieläkö SDP huolii Kepun mukaan, vaikka puukkoa on tuskin saatu selästä irti. Erityisen hauskaa on seurata, onko luottamuksesta Rinteeseen vielä sen verran jäljellä, että ministerinsalkku tulee.
Kun hallitus erosi, nousi pieni pelko persuksiin siitä olisiko tämä ovela juoni. Tällä hetkellä gallupit kun ovat yksiselitteisiä: perussuomalaisten kannatus on selvästi suurin. Olisi ollut mahdollista, että demarit olisivat potkineet Kepun pihalle ja houkutelleet persut hallitukseen. Tämä olisi vaatinut melkoisen takinkäännön, mutta mitäpä demarit eivät olisi valmiita tekemään vallan takia. Tässä yhteydessä on muistutettava siitä, että Suomen itsenäisyysjulistus hyväksyttiin äänin 100 - 88 siksi, että demarit äänestivät vastaan.
Nyt olisi ollut tuhannen taalan paikka houkutella persut hallitukseen syömään itseltään kannatuksen pois. Asiohin he eivät olisi pystyneet kuitenkaan merkittävästi vaikuttamaan, mikä olisi väistämättä laskenut kannatusta. Tähän ei kuitenkaan ilmeisesti olla menossa siksi, että Järjestelmäpuolue laskee kaikesta huolimatta kykenevänsä vielä seuraavissakin vaaleissa pitävänsä persujen ääniosuuden alle 40 prosentissa, jolloin heidät voidaan edelleen sivuuttaa päätöksenteossa. Sitä seuraavissa vaaleissa taas ei mitään hätää enää olekaan, koska siihen mennessä äänioikeus on jo ehditty myöntää kaikille turvapaikanhakijoille ja näitä on hoideltu maahan tarpeeksi, jotta valta säilyy.


2. Speissarit

Mittausten mukaan Antti Rinnettä pidetään epäsuosituimpana pääministerinä pitkään aikaan. Ei hätää, Antti. Kaiken järjen mukaan tämä muuttuu kyllä melko pikaisestikin, kunhan tämä Spice Girls -hallitus saa vähän aikaa huseerata.




3. Popparit esiin

Uutuuskirja paljastaa, että Melanie Trumpilla on suuri vaikutus mieheensä kulissien takaisena toimijana. On yleinen harhaluulo, että Melanie olisi halunnut Trumpin häviävän vaalit, kirja kertoo. Donald on kuulemma jälleen raivoissaan, tällä kertaa kirjan paljastuksista. Eipä tässä voi muuta kuin hihitellä ja popsia poppareita, kun Trump-vihaajat yrittävät selvitä kognitiivisen dissonanssinsa kanssa. Donald onkin tossun alla ja feministi-Melanie hallitsee!


4. Kuivat putoukset

Victorian putoukset Sambian ja Zimbabwen rajalla ovat kuivuneet lähes täysin. Kuten monesti ennenkin. Keskivirtaama putouksilla on vähän yli 1000 m3/s, keskimääräinen sadekausimaksimi 3000 m3/s ja keskimääräinen kuivan kauden minimi 300 m3/s. Marras-joulukuun vaihteessa virtaus oli jonkin verran yli 200 m3/s ja kasvamaan päin. Putoukset ovat kuivimmillaan sitten vuoden 1996, jolloin virtaus oli alle 100 m3/s. Tuolloin ei kuitenkaan puhuttu ilmastonmuutoksesta kuivuuden syynä.
Mitä ilmastonmuutokseen tulee, niin Sambian väkiluku oli 1950 2,3 miljoonaa. Nyt se on 18 miljoonaa. Zimbabwen väkiluku oli vastaavina vuosina 2,7 miljoonaa ja nyt 15 miljoonaa, tämä siitä huolimatta että 10 % väestöstä muodostanut valkoinen vähemmistö on ymmärtänyt karistaa maan pölyt jaloistaan. Yhteensä maiden väkiluku on muuttunut 70 vuodessa 5 miljoonasta 33 miljoonaan eli 6,6-kertaistunut. Jos Euroopan väkiluku olisi samassa ajassa kasvanut samalla kertoimella, Euroopassa olisi nyt yli 2,5 miljardia asukasta! Tässä luvussa ei ole mukana entistä Neuvostoliittoa. Unohtakaa kierrätys ja kasvissyönti. Millään muulla ei ole maapallon kestokyvyn kannalta käytännössä mitään merkitystä paitsi kehitysmaiden hillittömällä väestönkasvulla.
Väestötietelijät ovat kuulemma yllättyneitä siitä, että Afrikan maissa väestönkasvu ei osoita hidastumisen merkkejä. Ei edes prosentuaalisesti, absoluuttisesta nyt puhumattakaan. Itse asiassa jopa prosentuaalinen kasvu on ollut loivassa nousussa. Eikä tässä lukemassa ole edes huomioitu Afrikasta sivistysmaihin suuntautuvaa siirtolaisuutta. Väestötietelijöiden yllätys siitä, että Afrikan maat eivät noudata eurooppalaista käyrää johtuu pääosin siitä että he eivät olekaan kulttuuritieteilijöitä. Selittämätöntä on se, miksi väestötieteilijät eivät siitä huolimatta ole kiinnittäneet huomiota siihen, että Afrikan prosentuaalinen väestönkasvu on tuplasti sen mitä Euroopassa hurjimmillaan oli ja osanneet tästä päätellä, että Afrikka ei muiltakaan osin tule noudattamaan samaa käyrää.


5. Noi ampu ekaks takasin

Venäjän sotahistoriallinen museo twiittasi talvisodan alkamisen syynä olleen "Suomen tykistön kohdistama tulitus neuvostojoukkojen asemia vastaan." Suomessa tämä tulkittiin siten, että Mainilan laukausten ruma pää nostaa taas kerran itseään. Mainilan tapauksesta lainaan vanhaa kirjoitustani:
Suomen puolen tähystystornista havaittiin tykin ja kranaatinheittimien laukauksia NL:n puolella klo 14.30-15.05. (Nootissa kellonajaksi mainittiin 15.45.) Molotov jätti nootin Suomen suurlähettiläälle klo 19.30. Lasketaanpa hetki, miten uskottava NL:n väittämä oli. Noin neljä tuntia laukauksista nootin jättämiseen. Tässä ajassa piti siis tapahtua seuraavat asiat:
1) tehdä havainnot tykkitulesta ja sen seurauksista (NL:n mukaan neljä kaatunutta ja yhdeksän haavoittunutta
2) kirjoittaa raportti tapahtumasta
3) lähettää tiedot Moskovaan sen aikaisin viestintävälinein
4) hälyttää asiasta vastaavat henkilöt (vähintään Molotov, luultavasti tämän tason päätöksissä Stalin itse)
5) tehdä poliittinen päätös reagointitavasta
6) sanella ja kirjoittaa nootti
7) kääntää se diplomatian viralliselle kielelle ranskaksi (tästä en ole varma, voi olla että nootti jätettiin vain venäjänkielisenä)
8) kirjoittaa se kirjoituskoneella useana kappaleena
9) antaa Molotovin kuskata nootti Suomen suurlähetystöön, jonne varmaan piti myöskin etukäteisvaroitus antaa, koska virka-aika oli jo ohi.
Kuulostaako uskottavalta, että neuvostobyrokratia kykenisi tähän vain neljässä tunnissa? Jo pelkkä tekninen suorittaminen ilman poliittista päätöksentekoa silloisen viestintä- ja konttoriteknologian huomioiden olisi siinä ja siinä, vaikka tapahtumaan olisi etukäteen valmistauduttu. Kirsikkana kakussa on vielä se, että päivä oli sunnuntai, jolloin operaation uskoisi toimivan vielä hitaammin. Vai olisiko niin, että nootti oli jo valmiiksi kirjoitettu ja kävi vielä nolo moka siinä, että laukaukset ammuttiin väärään aikaan?

Kun väittämä Mainilan laukauksista on täysin päätön jopa Venäjän sotahistoriallisen museon esittämäksi, on tulkittava heidän lausuntoaan toisin. Luetaanpa vielä uudelleen: "Suomen tykistön kohdistama tulitus neuvostojoukkojen asemia vastaan." Alkuperäistekstinä: Советско-финская война началась 80 лет назад. Ее еще называют «Зимняя». За 105 дней вооруженного конфликта – сотни тысяч убитых и раненых. Поводом к началу послужил обстрел финской артиллерией позиций советских войск. Selvällä venäjän kielellä sanotaan: "alkoi 80 vuotta sitten". Twiitattu 30.11. Eli siis nimenomaan talvisodan alkamispäivänä, ei Mainilan laukausten päivänä 26.11. Joten tottahan tuo on. Eihän mitään talvisotaa olisi koskaan syttynyt, ellemme me suomalaiset olisi menneet ampumaan takaisin. Puna-armeija olisi marssinut Suomeen täysin rauhanomaisesti, sota alkoi vain siksi että valkobandiitit eivät ymmärtäneet omaa parastaan.


6. Kunniamerkin paikka

Venäjällä pidätettiin mies, joka oli huijannut turvapaikanhakijoiksi pyrkineiltä rahaa. Bisnesidea oli loistava: mies oli kavereidensa kanssa rakentanut metsään valerajan, vei Aasian pojat sinne ja kuittasi rahat kouraan "rajaa" ylittäessä. Kun porukka lähti sitten iloisin mielin kohti länttä, yllätys oli suuri kun vastaan tulivatkin Venäjän rajavartijat.
Venäjä karkotti maahanpyrkijät takaisin kotimaahansa. Salakuljettajaa itseään syytetään petoksesta, mutta tuomiosta ei ole vielä tietoa. Vähin, mitä Suomen valtio voisi tehdä olisi myöntää kunniamerkki ansiokkaasta toiminnasta haittamaahanmuuton hidastamiseksi.


7. Al-Koholi

Ulkoministeri Haavisto oli sillä kannalla, että tässä maassa ei homoja vainota tarpeeksi vaan yritti saada ohi virallisen tien rahdattua maahan radikaalimuslimeja. Kun virkamiehet hidastivat äkillisessä järjellisyyspuuskassaan Suomen tuhoamista, Haavisto syrjäytti kylmästi virkamiehen. Tästä nousi kohu.
Jokainen tekee virheitä ja normaalisti antaisin Haavistolle pisteet siitä, että hän perääntyi ja pyysi anteeksi. Epäilin kuitenkin, että Haavisto näki olevansa mahdottomassa tilanteessa; ei paukut riitä Suomen haittaamiseen tällä kertaa, vaan saattaa käydä huonosti, jolloin anteeksipyyntö oli poliittinen peliliike vallan säilyttämiseksi. Eipä aikaakaan, kun tämä käsitys vahvistui. Syrjäytysuhan alle joutunut konsulipäällikkö arvosteli rajusti Haavistoa tämän johtamistavasta. Tällainen julkinen esilletulo on virkamieheltä erittäin poikkeuksellista, rohkeaa ja jopa jossain määrin lojaliteettimääräysten rikkomista. Tilanteen täytyy olla todella vakava.


8. Ajo-opetuksen villi etelä

Muistuma viidentoista vuoden takaa. Kaveri hankki ajo-opetusluvan. Siinä oli miehellä melkoinen pänttääminen, että pääsi tentistä läpi. Katsoin vähän aikaa kirjapinoja ja totesin että en kyllä viitsi sitten kun lapset tulevat ajokortti-ikään.
Muistuma viime viikolta. Kaveri kertoi että lapsensa oli ollut inssikokeessa heidän autollaan. Kysyin että sinäkö opetit. "Joo, ja parempi puolisko myös. Hommattiin molemmat opetuslupa. Sen sai ihan tuosta vaan."
Niin on maailma muuttunut. Olihan autokoulubisnes kovaa rahantekoa, sitä ei käy kiistäminen. Ja onhan se parempi jos kotiopetus toimii hyvin - ajotunteja tulee taatusti enemmän kuin autokoulussa. Mutta teoriatunnitkin on karsittu suunnilleen minimiin ja autokoulut ovat kovilla.
Nyt oli autokoulujen vastaiskun aika. Ulostulossaan he totesivat koulutuksen laadun heikentyneen ja liikenteessä olevan sellaisia ajokortin saaneita kuskeja, joilla ei kuuluisi olla sinne mitään asiaa. Ajokokeiden hyväksymisprosentti on pudonnut 73 prosentista 62 prosenttiin. Muttamutta. Tilastot osoittavat, että kotiopetuksessa olleet menestyvät paremmin. Hajontaa lienee enemmän. Ihmettelin miten tämä on mahdollista. Vaan syykin selvisi.
Kaverini työskentelee eräässä keskisuuressa suomalaisessa kaupungissa. Hänen työpaikkansa ikkunasta näkyy paikallinen autokoulu. Hän on muutaman vuoden ajan seurannut toimintaa ja huomannut, että silmämääräisesti arvioiden yli puolet autokoulun oppilaista on selvästikin tummempaa kaliiberia. Jos suomalaiset hommaavat innolla opetuslupia välttyäkseen korkeilta maksuilta, miten ihmeessä näillä riittävät rahat? Olisiko käynyt niin, että ajokortin hinta kuuluu Kela Gold -pakettiin?
Haastan jonkun autokoulun kirjanpidosta vastaavan tulemaan kaapista ulos todisteiden kanssa. Olivat todisteet sitten mihin suuntaan tahansa.


9. Inva-vessalle käyttöä

Kukapa meistä ei olisi joskus käyttänyt invavessaa muiden ollessa varattuna? Allekirjoittaneella on siihen jopa jonkinlainen oikeutus, koska olen tunnetusti asennevammainen. Jakomäen uimahallissa invavessa puolestaan oli varattuna siksi, että sinne mentiin rukoilemaan. Ei, siellä ei luettu isämeitää eikä maamme katolilaisvähemmistö avemarioita. Piakkoin uimahalliin ilmestyivät kyltit, jotka kielsivät rukoilun. Näitä pidettiin rasistisina. Tämä siitä huolimatta että niissä ei yksilöity mitä jumalaa ei sovi rukoilla, vaan kaikki kiellettiin tasapuolisesti.
Toisaalta invavessahan olisi aika luonnollinen paikka muslimien rukouksille. Pitäisi vain huolehtia siitä, että pönttö asennetaan Mekan puoleiselle seinälle niin kumarrettaisiin vertauskuvallisesti islamin aikaansaannoksia.


10. Puuttuvia faktoja

Hesari yllätti laittamalla tämän jutun sentään kategorian "Mielipide" alle. Toimittaja on kovasti närkästynyt, kun maahanmuuttokeskustelussa ei muisteta faktoja. Perusteluna hän käyttää sitä, että siirtolaisvirta on ollut pari viime vuotta vähäisempi kuin esimerkiksi 2015, joten ongelman suuruutta liioitellaan. Tästä tulee mieleen se kerta, kun meillä alkoi vesihana fuskata. Korjasin sen, mutta Salli ei ollut tyytyväinen, koska hana jatkoi tiputtamistaan. Jos logiikkani olisi toimittajan asteella, olisin sanonut että ongelmahan on korjattu, kun hana vuotaa nyt vähemmän kuin aiemmin. No, uusintayritys ja tippuminen loppui kokonaan. Samaa politiikkaa suositellaan haittamaahanmuuton kanssa. Oikeastaan vielä enemmän, sillä jo tippunutta vettä ei saanut takaisin hanaan, mutta tänne livahtaneet haittamamut saadaan kyllä pois aiheuttamasta enempiä ongelmia.
Mitä toimittaja käyttikin seuraavana valitusvirtenä faktojen puutteesta. Oli nimittäin havaittu, että kaikkialla länsimaissa ihmiset arvioivat muslimien osuuden kotimaassaan todellista suuremmaksi. Josta taas tulee mieleen kesäilta ja kuistilla inisevät itikat. Luulen että suurin osa ihmisistä arvioi itikkaparven lukumäärän todellista suuremmaksi. Tästä voi pohtia miksi ja miksi sama pätee myös muslimien määrään.
Mitä faktojen puutteeseen keskustelussa tulee, toimittaja ei maininnut kolumnissaan sanaakaan siitä, että haittamaahanmuuttajien syntyvyys on kantaväestöä suurempi eikä myöskään siitä, kuinka paljon haittamaahanmuuttaja tulee Suomelle keskimäärin maksamaan, eikä edes noin muuten muotiaiheena olevasta hiilijalanjäljestä sitä, kuinka moninkertainen haittamaahanmuuttajan hiilijalanjälki Suomessa on verrattuna hänen hiilijalanjälkeensä lähtömaassa.
Hesari sulki taannoin peukutusmahdollisuuden muilta kuin rekisteröityneiltä käyttäjiltä, mutta siitä huolimatta tämän kolumnin kommenttien peukutusmääriä oli lystikästä lukea. Suhde oli noin 3 : 1 sen hyväksi, että kriittisesti tekstiin suhtautuneet kommentit saivat peukutuksia kolminkertaisesti myötämielisiin nähden. Miten kauan mahtaa mennä kunnes Hesari sulkee peukutusmahdollisuuden kaikilta? Kumpi tapahtuu ensin, tämä vai kommentointikielto?


11. Laatu ja määrä

Otsikko totesi "Väkiluku kasvaa maahanmuuton ansiosta - ulkomaalaistaustaiset tekevät enemmän lapsia kuin kantasuomalaiset". Vaihtaisin sanan "ansiosta" tilalle "takia". Eikös nykyään jopa kannusteta lapsettomuuteen ilmastonmuutoksen torjumiseksi? Ja vaikka otettaisiin tavoitteeksi väkiluvun pitäminen vakiona, eikö väestönlaadulla ole mitään merkitystä?


12. Rasistinen otsikko

Ilta-Sanomat otsikoi: "Aurinko nousi valkoisessa Helsingissä – suora lähetys kattokamerasta". Eikä siinä kaikki. Alaotsikkokin oli: "Helsingissä on lauantaina herätty valkeaan aamuun". Vaan eikö mitä, juttu koskikin öistä lumisadetta. Julkisen sanan neuvoston pitäisi antaa lehdelle huomautus turhien toiveiden herättämisessä melkoisessa osassa Suomen kansaa. Tosin olihan otsikoinnissa siinä mielessä totuuden siemen, että empiiristen havaintojen mukaan aamut todellakin ovat Helsingissä valkoisempia kuin illansuut - myös sulan maan aikaan.


13. Varminkin turvapaikka voi pettää

Jos pyydettäisiin sanomaan, mikä paikka on naiselle kaikkein turvallisin välttyä heteroraiskaukselta, niin poliisiasema olisi hyvä kakkonen. Kultamitali tässä kisassa kuuluisi homobaarin naisten vessalle. Vaan tämäkään ei riitä, mikäli DTM:n asiakkaana sattuu olemaan Husham Abdulameer Kadhim Alkurdi. Hovioikeus määräsi kaksi vuotta vankeutta ja mitä ilmeisimmin veronmaksajille lankeavat 5000 euron korvaukset naiselle.


14. Pizzaruokapäivä

Armeijassa otettiin käyttöön kasvisruokapäivät. Tämä teki hyvää ainakin paikallisille pizzayrittäjille. Kasvisruokapäivänä otetut valokuvat yksiköiden pizzalaatikoita pullistelevista pahviroskiksista puhuvat puolestaan. Varusmiesten nahkavyöt eivät mene tiukempaan vaan löysempään reikään. Miten meni noin niinkuin omasta mielestä?
Agenttini koulutuspuolella kertovat samaa. Kun on kasvisruokapäivä, kaverit äänestävät jaloillaan. Olenkin ihmetellyt, missä viipyy yrittäjäinnovaatio eli eri paikkakunnilla kiertävä liikkuva pizzavaunu, joka parkkeeraa aina koulun portin eteen kun kyseisessä kunnassa tarjotaan ruuaksi kasviksia.


15. Liveseurantaa

Kirjoitan tätä livenä. Olin kirjoittamassa parhaillaan tätä juttua - ihan toisen otsikon kuin tämä alle - , kun höristin korviani viereisessä huoneessa auki olevan telkkarin takia. Päätin keskeyttää ja ottaa tämän käsittelyyn.
Telkkarissa kerrottiin, että "vuoden esikuvaksi" on ehdolla jalkapalloilija Tinja-Riikka Korpela. Ensimmäinen ajatukseni oli että jaaha, varmaan taas jotain suvatisevaisuushömpötystä. Ja eikös telkkarista kohta kuulukin "...tavoitteenaan edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta...".
Seuraava ajatus: jaaha, lyön vaikka vetoa että lesbo. (Huomautan että en muista juurikaan kuulleeni Tinja-Riikka Korpelasta - nimi on tuttu ja olisin veikannut urheilijaksi, mutta en osannut yhdistää jalkapalloon.) Pikainen googletus ja oikein arvasin.
Joskus tämä elämä on tylsää, kun se on niin ennalta-arvattavaa.
Minkähänlainen meteli mahtaisi syntyä, jos joku pääsisi ehdolle siksi että on hetero? Korpela on varmasti hyvä pelaaja ja voi olla hyvä esikuvakin, mutta en jaksa uskoa että hänet olisi valittu ehdolle heterona.
(Ja sitten palataan takaisin kirjoittamaan sitä minkä jätin kesken. Telkkarissakin haastatellaan jo jotakuta muuta.)


16. Moraalisäteilyn turvaraja ylittyy taas

Kansainvälinen hiihtoliitto FIS teki päätöksen fluorivoiteiden kieltämisestä. Kiellolle ei kylläkään annettu päivämäärää, jolloin sen pitäisi astua voimaan. Järjellisin veikkaus on, että tälle kiellolle käy samoin kuin Ruotsin päätökselle luopua ydinvoimasta. Ruotsi päätti vuonna 1980, että uusia ydinvoimaloita ei enää rakenneta ja entisetkin suljetaan vuoteen 2010 mennessä. Tuolloin käytössä olleista kahdeksasta ydinvoimalasta kolme suljettiin määräaikaan mennessä, kaksi on suljettu sen jälkeen ja viisi uutta (jokainen aiempia suurempi) on avattu. Ruotsi tuottaa energiastaan ydinvoimalla 40 %, mikä on Ranskan jälkeen Länsi-Euroopan suurin osuus.
Fluorivoiteiden kieltämisen syy oli niiden haitallisuus terveydelle ja ympäristölle sekä kalleus. Ympäristölle fluorivoiteiden merkitys on käytännössä olematon. Koko maailman fluorivoidetuotannon haitallisten aineiden osuus kaikista teollisuudessa käytettävissä vastaavista yhdisteistä on kaksi miljoonasosaa. Tältä osin kyseessä on pelkkä moraalisäteily. Kalleuden puolesta kielto on kyllä hyvä asia, mutta tällä on merkitystä ainoastaan junioritasolla. Isoissa kisoissa eroja ryhdytään tällöin hakemaan suksimalleilla ja kuvioinneilla, mihin resursseja on vain isoilla mailla. Päälle päätteeksi kukaan ei tiedä miten kieltoa pystyttäisiin valvomaan. Suksenpohjasta näyte ennen kisaa vai kisan jälkeen ja miten analysoitaisiin, paljonko maksaisi? Ihan sama kuin hiihtokisassa kiellettäisiin piereminen kesken matkan; milläs valvot? Seurauksena on samanlainen villi länsi kuin aikana, jolloin EPO oli kielletty mutta sitä ei pystytty valvomaan. Tällöin piti asettaa hemoglobiinirajat ladulle pääsyyn, jolloin esimerkiksi Eero Mäntyrannalla (onneksi hiihti kolmekymmentä vuotta aiemmin, Hb luonnostaan 235-250) ei olisi ollut mitään asiaa kisohin edes tupla-annoksella Hemohesiä. Mitäs vastaavaa nyt tehtäisiin, hylättäisiin kisan jälkeen jos tulos olisi liian hyvä aiempiin näyttöihin verrattuna?


Loppukevennys: Permanto! Sääntöjen vastainen puomi pilasi hypyn!

Indonesialainen voimistelijatyttö menetti paikkansa joukkueessa, kun hänen epäiltiin menettäneen neitsyytensä. Pelättiinkö että alastulossa eivät enää jalat pysy yhdessä vai mistä oli kysymys? Tuli mieleen se takavuosina naimisiin mennyt suomalainen naishiihtäjä, jolta kysyttiin vaikuttiko avioliitto jollain tavalla hiihtoon. Vastaus oli: "Ainakin potku on leventynyt."

lauantai 7. joulukuuta 2019

Uusinta: Typeryysvero

Lukijalle: Hallituksella on kova hinku etsiä uusia verotuskohteita, eihän sitä Irakin pojille muuten riitä tuloja siirrettäväksi. Esitin taannoin typeryysveroa, joka tulisikin hallitukselle kalliksi. Niinpä heidän ei varmaan auta muu kuin jatkaa uusien fiksuusverojen kehittelyä:

Scott Adams, tuo maanmainion Dilbertin eli Pertti Perusinsinöörin piirtäjä esitti blogissaan (toivoakseni) kieli poskessa ajatuksen typeryysverosta. Adams toteaa, että yhteiskunnalla on suuri intressi vähentää typeryyttä. Aivan samalla tavoin kuin tupakointia, alkoholinkäyttöä tai makeisten syöntiä. Näitä muita verotetaan, joten miksi ei myös typeryyttä? Mikäli typeryysvero otettaisiin käyttöön, ihmisillä olisi kannuste sivistäytyä ja kouluttautua. Tällöin yhteiskunnan keskimääräinen älyllinen taso kohoaisi ja se olisi epäilemättä kilpailukykyisempi, tehokkaampi ja vakaampi paikka asua.

Käytännön järjestelyksi Adams esittää vapaaehtoista testiä, jossa mitattaisiin yleissivistystä, kasvatustaitoja, talousasioiden tuntemusta ja muita oleellisiksi todettuja asioita. Mikäli testiä ei suorittaisi, joutuisi maksamaan typeryysveron täysimääräisenä. Jos testin läpäisisi, veroa vähennettäisiin jonkinlaisen porrastetun asteikon mukaisesti.

Toivoa sopii, etteivät täkäläiset poliitikot lue tekstiä. Ei sen takia, että he verotusintoilussaan ottaisivat veron käyttöön. Vaan siksi, että he älyäisivät tehdä sen tasavertaisuuden nimissä käänteiseksi.

Täkäläisten vasemmistopuolueiden - eli kaikkien kokoomuksesta vasemmalle kokkarit itse mukaan lukien - käsitys tasa-arvoisesta kilpailusta on tunnetusti kieroutunut. Tasa-arvoa kun ei suinkaan ole se, että kaikki lähtisivät samalta viivalta, vaan se että kaikki tulevat yhtä aikaa maaliin.

Aikoinaan sääty-yhteiskunnassa ihmiset eivät lähteneet samalta viivalta. Nykyään lähtevät - siitä pitävät huolen esimerkiksi kaikille tarjottu ilmainen peruskoulutus ja lapsilisä. Starttipistoolin pamahduksen jälkeen tilanne ei kuitenkaan säily tasa-arvoisena. Niille, jotka näyttävät etenevän muita kovempaa tahtia, annetaan kiviä taskuun hidasteeksi ja hitaimmat ohjataan juoksemaan alamäkeen.

Pohjoismaiseen sosiaalidiktatuuriin typeryysvero ei istu. Mutta sen käänteinen oivallus, fiksuusvero kylläkin. Typeryysvero estää kaikkien yhtäaikaisen maaliintulon. Sen sijaan fiksuusvero olisi varsin tehokas lopputuloksen tasapäistämiseen. Toisaalta sen lanseeraaminen voisi olla hankalaa puolueille. Jokainen puolue yrittää tietysti - ainakin periaatteessa - kosiskella potentiaalista äänestäjäkuntaansa kannattamalla heille hyödyllisiä päätöksiä. Esittämällä fiksuja rankaisevaa veroa puolue antaa viestin, että sen äänestäminen on kannattavaa vain typeryksille. Edes demarit tuskin tähän sortuisivat, vaikka puolueen sitkeän kannattajakunnan huomioiden fiksuusvero olisikin heille palvelus.

Toisaalta fiksuusveron käyttöönotossa olisi kieron kannustimen ongelma. Kuka haluaisi tehdä testin tosissaan, jos tietäisi siitä seuraavan suuremman veroprosentin? Ihminen on egosentrinen otus, mutta itserakkauden raja tulisi luultavasti lompakon kohdalla vastaan. Ongelma voitaisiin tosin kiertää väittämällä käyttöönotettavaksi veroksi tulevan typeryysveron, tekemällä testin pakolliseksi ja kaikkien suoritettua testin tosissaan todeta, että ähäkuttia, hyvin pärjänneet saavatkin isomman veroprosentin. Tämä huijaus olisi vaikea toteuttaa, toimisi vain kerran eikä olisi kertakäyttöisenä sovellettavissa myöhemmin aikuistuviin sukupolviin. Ellei sitten määrättäisi lisäveroprosentiksi vanhempien keskiarvoa, mikä taas ei istu vihervasureiden "älykkyys on perimästä riippumaton" -ajatteluun.

Joten fiksuusveron käyttöönotto on mahdotonta. Eikä sitä näy uudessa hallitusohjelmassakaan. Ohjelman luettuaan Pertti Perusinsinööri nojautuu tuolissaan tyytyväisenä taaksepäin iloiten siitä, ettei häntä rankaista fiksuudestaan. Hän on tyytyväinen siihen, mitä on elämässään omalla työllään saavuttanut. Ainakin kun vertaa sitä luokkakaveriinsa ja serkkuunsa Niilo Norminotkujaan. Pertti on opiskellut vuosikausia ja valmistuttuaan tehnyt kymmenen vuotta lujasti ylemmän keskiluokan tulotason töitä. Niilo jätti koulunsa kesken ja on elellyt satunnaisilla pätkätöillä ja viime laman jälkeen pitkäaikaistyöttömänä.

Pertti tietää, että hän ei paljon yhteiskunnan palveluja kuluta. Toki hänen lapsensa käyvät koulua ja hän ajaa pitkin yhteisillä varoilla rakennettuja teitä. Mutta niin tekee Niilokin, joka lisäksi saa yhteiskunnan tukia. Asiaa tuumailtuaan Pertti toteaa, että hän maksaa veroja eli yhteiskunnan jäsenmaksua moninkertaisesti verrattuna Niiloon, kun taas jäsenetuja Niilo saa selvästi enemmän. Pertistä tämä on kuitenkin oikeudenmukaista. Hän ansaitsee enemmän, joten hänen velvollisuutensa on omalta osaltaan huolehtia vähäosaisemmista. Pertin mielestä olisi älytöntä, että kaikille aikuisille määrättäisiin sama jäsenmaksu eli veromäärä. Hän ymmärtää, että se joka ansaitsee enemmän, myös maksaa enemmän. Tosin hänestä on hieman kummallista, että mitä enemmän ansaitsee, sitä suuremman osuuden tuloistaan joutuu maksamaan. Sitä sanotaan veroprogressioksi ja Pertti on mieluummin ollut ajattelematta asiaa. Nyt hän on kuitenkin alkanut tuumailla, että jos yhteiskunnan verotussysteemi olisi voimassa kaupassa, Niilo saisi banaaninsa ilmaiseksi, Pertin vaimo Kaija Konttoristi maksaisi niistä euron kilo ja Pertti itse kaksi euroa.

No, tavaroiden ja palvelujen ostaminen on kuitenkin eri asia kuin verotus, tuumailee Perusinsinööri. Maksu on sama kaikille, paitsi tietysti joissakin tapauksissa opiskelijoille ja eläkeläisille, minkä toki hyväksyy. Paitsi että … miksi ihmeessä Pertin ja Niilon lapset ovat samassa päiväkodissa saamassa samanlaista hoitoa mutta Pertti maksaa kaksinkertaista maksua? Niin no, onhan se toisaalta yhteiskunnan tuottama palvelu. Tärkeintä on kuitenkin se, että mitään fiksuusveroa ei ole, silloin tämä homma tulisi todella kalliiksi Pertille.

Hetkinen, oivaltaa Perusinsinööri. Minä maksan enemmän lasteni päivähoidosta kuin Niilo siksi, että olen opiskellut ja teen töitä. Niilo taas saa hyötyä siitä, että ei ole opiskellut ja on työttömänä. Miksi? Miksi minä olen opiskellut ja käyn töissä? Olisiko siksi, että olen ollut fiksu ja ahkera? Ja nyt minua rankaistaan siitä lisämaksulla? Ei mutta tämähän kuulostaa fiksuusverolta.

Perusinsinööri nojautuu tuolissaan taaksepäin ja tuijottaa kattoon. Omaan kattoonsa. Sen talon, jonka hän ja Kaija ovat verotuksen jälkeen käteen jääneillä rahoilla hankkineet. Sen talon, josta hän joka vuosi maksaa kiinteistöveroa. Jota kunnan vuokratalossa asuva Niilo ei maksa. Fiksuusvero.

No, eiköhän sen nyt kestä, Perusinsinööri pohtii. Vähän on kyllä kummallista, että kerran ostetusta omaisuudesta joutuu joka vuosi maksamaan lisää veroa. Eihän tietokoneestakaan joudu maksamaan hankintaa seuraavana vuonna. Paitsi tietysti sähkön hinnan. Joka on sähkön verotuksen noustua muuten hiton kallista. Ja sähköähän tämä omakotitalo vie paljon, toisin kuin Niilon kerrostaloasunto… hetkinen. Fiksuusvero.

Perusinsinööri tuntee otsasuontensa pullistuvan ja menee ulos jäähylle. Oven avatessaan hän näkee pihalla seisovan kahden litran turbodieselinsä. No, onpahan auto ainakin komeampi kuin se Niilon vanha Nissan. Ja pitää ollakin hyvä auto, kun työn takia tulee ajettua sen verran paljon, että diesel kannattaa dieselverosta huolimatta… hetkinen taas. Niilolla ei olisi varaa hankkia tällaista. Minulla on ja maksan siitä ylimääräistä veroa, vaikka nykydiesel saastuttaa vähemmän kuin bensakone. Fiksuusvero.

Perusinsinööri marssii takaisin sisälle ja lukee hallitusohjelman veropoliittisen selvityksen uudelleen, nyt ajatuksella.
Asuntolainan korkojen verovähennyskelpoisuutta kavennetaan… kenellä on varaa hankkia asunto? Fiksuilla. Fiksuusvero.
Kunnallisveron perusvähennyksen määrää kasvatetaan… ei mutta kunnallisveronhan pitäisi olla sama kaikille. Siitä on tullut vähitellen progressiivinen perusvähennyksen määrän jatkuvasti noustua. Rankaisee siis niitä, jotka ovat ansainneet rahaa työllään. Fiksuusvero.
Pääomatulon verotus nousee 28 %:sta 30 %:iin ja lisäksi yli viisikymmentätuhatta euroa ylittävältä osalta 32 %:iin… no, oli aikakin saada edes vähän progressiota. Mutta hetkinen taas. Ketkä pääomatuloja tienaavat? Ei ainakaan Niilo Norminotkuja. Pertti Perusinsinööri on sijoittanut jonkin verran työllään hankkimia rahojaan arvopapereihin ja nyt niiden tuottoja verotetaan entistä enemmän. Mutta Perusinsinöörin saamat tuotot eivät ylitä tuota progressiokynnystä, eivät lähellekään. Kuka voi saada noin paljon pääomatuloja? Yleensä ne, jotka ovat omaisuutensa perineet, uskoo Perusinsinööri. Eikä niissä tuloissa kahden prosentin lisäys enää paljon tunnu. Kyllä tämä rankaisee vähän säästöjä hankkinutta keskiluokkaa, etenkin kun pääomatuloissa ei ole edes pientä perusvähennystä kuten kunnallisverossa. Fiksuusvero.

Perusinsinöörin päästä kuuluu poks. Hän pomppaa ylös, nappaa kepin nokkaan punaisen paitansa, ryntää ulos ja marssii pitkin katua hoilaten Työn orjat sorron yöstä nouskaa, alas lyökää koko vanha maailma, maa meidän on eikä laiskain lurjusten…

tiistai 3. joulukuuta 2019

Keskiarvotilastot - naiset korkeus

Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.

Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Stefka KostadinovaBUL2.068
2Blanka VlašićCRO2.059
3Anna ChicherovaRUS2.043
4Kajsa BergqvistSWE2.042
5Heike HenkelGER2.040
6Mariya LasitskeneRUS2.039
7Hestrie CloeteRSA2.035
8Yelena SlesarenkoRUS2.031
9Inga BabakovaUKR2.030
10Ariane FriedrichGER2.029
11Tamara BykovaRUS2.025
12Venelina Veneva-MateevaBUL2.022
13Chaunté LoweUSA2.018
14Alina AstafeiGER2.016
15Antonietta Di MartinoITA2.014
16Tia HellebautBEL2.012
17Silvia CostaCUB2.010
18Monica IagărROU2.010
19Svetlana ShkolinaRUS2.008
20Yelena YelesinaRUS2.006
21Marina KuptsovaRUS2.006
22Ruth BeitiaESP2.006
23Louise RitterUSA2.004
24Vita PalamarUKR2.001
25Tatyana BabashkinaRUS2.000
26Kamila LićwinkoPOL1.999
27Brigetta BarrettUSA1.997
28Irina GordeyevaRUS1.992
29Yelena GulyayevaRUS1.992
30Amy AcuffUSA1.991
31Ulrike MeyfarthGER1.990
32Viktoriya StyopinaUKR1.990
33Lyudmila AndonovaBUL1.989
34Desirée du PlessisRSA1.989
35Hanne HauglandNOR1.988
36Yekaterina SavchenkoRUS1.988
37Sara SimeoniITA1.987
38Tisha WallerUSA1.987
39Iryna MyhalchenkoUKR1.983
40Viktoriya SeryoginaRUS1.981
41Olga TurchakKAZ1.979
42Airinė PalšytėLTU1.979
43Ioamnet QuinteroCUB1.977
44Emma GreenSWE1.975
45Yuliya LyakhovaRUS1.975
46Zuzana HlavoňováCZE1.974
47Marie-Laurence JungfleischGER1.974
48Larisa KositsynaRUS1.972
49Britta BilacSLO1.972
50Daniela RathGER1.971
51Vashti CunninghamUSA1.970
52Rosemarie AckermannGER1.969
53Yuliya LevchenkoUKR1.968
54Viktoriya KlyuginaRUS1.967
55Svetlana LapinaRUS1.966
56Alessia TrostITA1.966
57Ana ŠimićCRO1.965
58Tatyana KivimyagiRUS1.965
59Tatyana ShevchikBLR1.964
60Dóra GyőrffyHUN1.964
61Mirela DemirevaBUL1.964
62Nafissatou ThiamBEL1.963
63Marina AitovaKAZ1.962
64Justyna Kasprzycka-PyraPOL1.962
65Olga KaliturinaRUS1.960
66Oksana OkunevaUKR1.960
67Levern SpencerLCA1.957
68Svetlana RadzivilUZB1.957
69Mélanie SkotnikFRA1.957
70Iva StrakováCZE1.957
71Heike BalckGER1.956
72Antonella BevilacquaITA1.954
73Katarina Johnson-ThompsonGBR1.953
74Svetlana ZalevskayaKAZ1.953
75Svetlana LesevaBUL1.951
76Barbora LalákováCZE1.950
77Oana PantelimonROU1.949
78Tatyana EfimenkoKGZ1.949
79Níki BakoyiánniGRE1.948
80Kateryna TabashnykUKR1.948
81Yelena TopchinaRUS1.947
82Khristina KalchevaBUL1.947
83Marta MendíaESP1.946
84Ebba JungmarkSWE1.946
85Viktoriya FyodorovaRUS1.945
86Morgan LakeGBR1.945
87Nelė ŽilinskienėLTU1.945
88Nicole ForresterCAN1.944
89Nadezhda DusanovaUZB1.944
90Elena VallortigaraITA1.942
91Inika McPhersonUSA1.942
92Anna IljuštšenkoEST1.941
93Zheng XingjuanCHN1.941
94Erin AldrichUSA1.941
95Sigrid KirchmannAUT1.940
96Solange WitteveenARG1.940
97Erika KinseySWE1.940
98Romana DubnovaCZE1.940
99Romary RifkaMEX1.939
100Destinee HookerUSA1.939


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:

1Stefka KostadinovaBUL2.09
2Blanka VlašićCRO2.08
4Anna ChicherovaRUS2.07
5Kajsa BergqvistSWE2.06
11Heike HenkelGER2.05
9Mariya LasitskeneRUS2.06
6Hestrie CloeteRSA2.06
7Yelena SlesarenkoRUS2.06
12Inga BabakovaUKR2.05
8Ariane FriedrichGER2.06
10Tamara BykovaRUS2.05
16Venelina Veneva-MateevaBUL2.04
14Chaunté LoweUSA2.05
36Alina AstafeiGER2.01
23Antonietta Di MartinoITA2.03
13Tia HellebautBEL2.05
15Silvia CostaCUB2.04
26Monica IagărROU2.02
24Svetlana ShkolinaRUS2.03
25Yelena YelesinaRUS2.02


Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1Stefka KostadinovaBUL2.068
2Blanka VlašićCRO2.059
33Lyudmila AndonovaBUL1.989
3Anna ChicherovaRUS2.043
4Kajsa BergqvistSWE2.042
7Hestrie CloeteRSA2.035
8Yelena SlesarenkoRUS2.031
10Ariane FriedrichGER2.029
6Mariya LasitskeneRUS2.039
11Tamara BykovaRUS2.025
5Heike HenkelGER2.040
9Inga BabakovaUKR2.030
16Tia HellebautBEL2.012
13Chaunté LoweUSA2.018
17Silvia CostaCUB2.010
12Venelina Veneva-MateevaBUL2.022
28Irina GordeyevaRUS1.992
27Brigetta BarrettUSA1.997
31Ulrike MeyfarthGER1.990
23Louise RitterUSA2.004


Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Hanna Mikkonen1.900
2Linda Sandblom1.888
3Minna Vehmasto1.882
4Katja Kilpi1.878
5Kaisa Gustafsson1.871
6Marita Pakarinen1.868
7Marianne Mattas1.862
8Ella Junnila1.860
9Katja Vainikainen1.858
10Minna Kemilä1.857
11Susann Sundkvist1.854
12Niina Vihanto1.851
13Ringa Ropo1.851
14Elina Smolander1.851
15Laura Rautanen1.851
16Sari Karjalainen1.850
17Elina Kakko1.844
18Kaisa Lehtonen1.843
19Lena Teckenberg1.838
20Reeta Laaksonen1.836
21Alina Mattila1.836
22Minna Rantanen1.832
23Satu Ruotsalainen1.829
24Jonna Anias1.826
25Sini Lällä1.824
26Mari Sepänmaa1.823
27Tanja Leinonen1.823
28Jessica Kähärä1.822
29Maiju Mattila1.818
30Anita Erämies1.817
31Heta Tuuri1.816
32Tiia Hautala1.816
33Carina Kjellman1.813
34Senni Ronkainen1.811
35Mirja Järvenpää1.809
36Johanna Manninen1.808
37Pia Lindroth1.807
38Niina Masalin1.805
39Leena Smolander1.804
40Tiina Hakanen1.804
41Heidi Erkinheimo1.803
42Viivi Voutilainen1.799
43Miia Kurppa1.795
44Minna Pelttari1.794
45Ilona Äyräväinen1.793
46Vanessa Varjolampi1.789
47Ragne Kytölä1.788
48Sari Wikman1.788
49Auli Marttinen1.787
50Johanna Asplund1.787
51Anne Laapotti1.785
52Kristiina Järvinen1.784
53Piia Peltosaari1.782
54Erja Koivunen1.781
55Elin Pajunen1.781
56Tilda Hämäläinen1.778
57Miia Sillman1.777
58Annu Montell1.775
59Saara Sinervo1.775
60Reetta Kallio1.773
61Tina Rättyä1.770
62Seija Leino1.769
63Laura Virtanen1.769
64Jaana Kumpumäki1.769
65Tiina Haapanen1.769
66Marjut Honkanen1.764
67Katja Nurmi1.762
68Marika Salmi1.761
69Teija Puumala1.759
70Salla Käppi1.758
71Gabriela Kosonen1.757
72Henna Hiltunen1.757
73Tarja Koivunen1.755
74Hilpi Junnila1.755
75Kaisa Alasaari1.754
76Päivi Hyvönen1.753
77Saara Hakanen1.753
78Karoliina Raitio1.753
79Marika Salminen1.752
80Karita Ristimäki1.752
81Sari Granroth1.749
82Minna Natri1.748
83Maria Huntington1.747
84Marianne Ylinen1.745
85Vilma J. Koskinen1.745
86Marja-Terttu Kivinen1.744
87Anne Kyllönen1.743
88Maija Lasaroff1.741
89Taru Vainikainen1.741
90Sanna Pihlaja-aho1.740
91Kaija Kuoppala1.740
92Katja Männistö1.739
93Leena Pakarinen1.736
94Mari-Sisko Lankinen1.736
95Katariina Pyökäri1.735
96Sari Ketolainen1.732
97Päivi Töytäri1.729
98Sonja Strang1.729
99Eila Kelo1.728
100Sanna Saarman1.726
 Tiina Tuononen1.726


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:

2Hanna Mikkonen1.92
1Linda Sandblom1.93
4Minna Vehmasto1.91
5Katja Kilpi1.90
6Kaisa Gustafsson1.90
7Marita Pakarinen1.89
16Marianne Mattas1.87
3Ella Junnila1.92
20Katja Vainikainen1.86
8Minna Kemilä1.89
13Susann Sundkvist1.87
9Niina Vihanto1.88
19Ringa Ropo1.86
22Elina Smolander1.86
23Laura Rautanen1.86
10Sari Karjalainen1.88
12Elina Kakko1.88
14Kaisa Lehtonen1.87
24Lena Teckenberg1.85
15Reeta Laaksonen1.87


Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

2Linda Sandblom1.888
1Hanna Mikkonen1.900
8Ella Junnila1.860
3Minna Vehmasto1.882
4Katja Kilpi1.878
5Kaisa Gustafsson1.871
6Marita Pakarinen1.868
10Minna Kemilä1.857
12Niina Vihanto1.851
16Sari Karjalainen1.850
23Satu Ruotsalainen1.829
17Elina Kakko1.844
11Susann Sundkvist1.854
18Kaisa Lehtonen1.843
20Reeta Laaksonen1.836
7Marianne Mattas1.862
24Jonna Anias1.826
28Jessica Kähärä1.822
13Ringa Ropo1.851
9Katja Vainikainen1.858