Lukijalle: Tänä vuonna on jälleen kesäolympialaiset, joissa on paljon turhanaikaisia lajeja. Miten olisi jos lajivalikoima pistettäisiin uusiksi neljän vuoden takaisen ehdotuksen mukaisesti?
Tässä päivänä muutamana tuli keskusteltua vaimon kanssa aiheesta nimeltä olympiaohjelma. Totesin, että siellä on aivan tolkuttomasti liikaa lajeja. Etenkin talviolympialaisiin on viime aikoina hyväksytty lajimäärän lisäämiseksi sellaisia urheilumuotoja, joilla ei kuuluisi olla mitään asiaa sinne. Vastaavasti ohjelmasta puuttuu muutamia sellaisia lajeja, jotka sinne kuuluisivat ja joitakin olemassaolevia tulisi hieman rukata. Vaimo kysyi, että mitä minä sitten muuttaisin. Tässä on vastaus.
Lajin kuulumiselle olympiaohjelmaan merkittäviä ovat seuraavat kriteerit, tässä järjestyksessä.
1) Luonnollisuus: Lajin on oltava luontainen tapa mitata paremmuutta, kuten juoksu, uinti tai painonnosto. Kaikki joukkuepelit ovat tietysti enemmän tai vähemmän satunnaisia, koska säännöt voisivat olla merkittävästi erilaiset. Keinotekoisia ne eivät silti ole, toisin kun esimerkiksi kävely: jos tarkoitus on edetä nopeasti, sitten juostaan.
2) Levinneisyys: Joukkuepeleistä jalkapallo on automaattisesti ohjelmassa, koska se on levinnein. Vastaavasti pesäpallo ei tule kysymykseenkään.
3) Urheilullisuus: Lajin on oltava fyysisesti vaativa. Shakkia on joskus esitetty olympiaohjelmaan "henkisenä urheiluna", mutta tällöin pitäisi analogisin perustein ottaa mukaan myös missikisat.
4) Meritokraattisuus: Lajin tulee olla sellainen, että siinä menestymistä rajoittavat mahdollisimman vähän olosuhteet ja resurssit. Toisin sanoen esimerkiksi valtameripurjehdus 20 hengen miehistöllä ei kelpaa, koska kustannukset ja välineiden eroavaisuudet tekisivät kilpailun epäreiluksi.
5) Deterministisyys: Urheilun suola on yllätys, mutta liian satunnainen ei lajin lopputulos sentään saa olla.
6) Moraalisuus: Lajin vaikutus yhteiskuntaan ei saa olla destruktiivinen. Esimerkiksi gladiaattoritaistelu on luonnollinen tapa mitata paremmuutta ja myös mahdollinen, mutta sen vaarallisuus ja raaistava vaikutus sulkevat sen pois lajivalikoimasta.
7) Historiallisuus: Mikäli laji on kuulunut olympiaohjelmaan pitkään, se katsotaan jatkuvuuden kannalta positiiviseksi seikaksi.
Olympialaisten sääntöihin tekisin vielä yhden merkittävän muutoksen. Peruskirjan mukaan kyseessä ovat urheilijoiden, ei kansakuntien, väliset kilpailut. Tämä on kuitenkin joukkuelajeissa ymmärrettävästi toisin ja se asettaa tietyt urheilijat epätasa-arvoiseen asemaan. Esimerkiksi maailman paras koripalloilija saattaa periaatteessa olla vaikka sanmarinolainen, mutta tällöin hänellä ei ole koskaan mahdollisuutta ottaa osaa olympialaisiin. Tämä ongelma on ratkaistavissa yksinkertaisella sääntömuutoksella. Olympialaisten joukkuepeleihin hyväksytään yksi maajoukkue vähemmän ja sen tilalle otetaan kansainvälinen joukkue. Tähän joukkueeseen voidaan valita jokaisesta kyseisessä lajissa olympialaisiin selviämättömästä maasta yksi sellainen pelaaja, joka ei ole koskaan aiemmin olympialaisissa pelannut. Joukkue voi pelata vaikka nimellä Olympia ja olympialipun alla. Yhden pelaajan sääntö takaa, että joukkueen valinnassa ei suosita mitään maata tai että sen runko ei koostuisi jonkin maan maajoukkueesta. Sääntö, joka estää pelaajien valinnan olympialaisiin selvinneistä maista on tarkoitettu poistamaan eturistiriidat. Sääntö ainutkertaisesta valinnasta on tarkoitettu takaamaan olympiaosallistuminen mahdollisimman monelle sellaiselle urheilijalle, jolla ei muuten olisi mahdollisuutta osallistua.
Tässä luettelo olympiakisojen järkevästä lajivalikoimasta. Jokaisen urheilumuodon perässä on lajien määrä muodossa miehet+naiset, jonka jälkeen luettelo lajeista. Sitten tulevat perustelut mahdollisille muutoksille.
Kesäolympialaiset
Ammunta
3 lajia: pienoiskiväärin täysottelu, olympiapistooli ja kaksoistrap.
Sydän sanoo, että tämän on jäätävä, edes kolme lajia. Mutta järki sanoo, että urheilullisten näkökantojen on voitettava ja ammunta ei-fyysisenä lajina ei kuulu olympiaohjelmaan. Laji saa armon, mikäli miesten ja naisten sarjat yhdistetään sukupuolineutraaliksi sarjaksi. Näin olympiaohjelmaan saadaan edes yksi tässä mielessä tasa-arvoinen laji. Haulikkolajeista jää kaksoistrap, koska siinä saadaan luotettavimmat erot kilpailijoiden välille.
Jalkapallo
1+1 lajia: valikoima pysyy ennallaan.
Mutta jotain rotia pitää saada eli FIFA:aa pitää kuristaa, jotta parhaat pelaajat saataisiin mukaan.
Koripallo
1+1 lajia: valikoima pysyy ennallaan.
Lentopallo
1+1 lajia: perinteiset joukkuepelit.
Beach volley saa mennä. Kiva show, etenkin naisten puolella, mutta ei kuitenkaan olympiatasoa.
Melonta
6+5 lajia: K-1 200 m, 1000 m, 5000 m. K-2 1000 m. K-4 1000 m. Vain miehille C-1 1000 m.
C-luokat eli kanadalaiskanootit eivät ole läheskään yhtä yleisiä kuin K- eli kajakkiluokat, joten ohjelmasta pudotetaan pois kaksi miesten luokkaa ja jätetään vain se peruslaji. Olympiaohjelmassa ei ole edes ollut naisten C-luokkia eikä sellaista otetakaan, ellei kanoottiliitto kasvata naisten MM-matkaa 500 metristä kilometriin. Osa naisten kajakkiluokista on kilpaillut olympialaisissa vain 500 metrillä 1000 metrin sijaan, mutta ne kaikki muutetaan 1000 metrin kisaksi. Miesten kajakkikaksikon pikamatka pudotetaan pois. Maratonmatkat puuttuvat olympiaohjelmasta, mutta ne otetaan käyttöön samalla matkalla kuin nykyään MM-kisoissa eli 5000 metrillä.
Kanoottipujottelu saa pudota kokonaan pois ohjelmasta.
Miekkailu
1+1 lajia: kalpa.
Säilä ja floretti saavat jäädä pois, koska kalpa on se arvostetuin ja luonnollisin (osuma-alueena koko keho) lajeista. Lisäksi se on myös nykyaikaisessa viisiottelussa käytetty miekka.
Nykyaikainen viisiottelu
1+1 lajia: ennallaan.
Laji saa armon säilyä siksi, että se on itse Pierre de Coubertinin keksintö. Paronin alkuperäinen, jalo mutta epäkäytännöllinen ajatushan oli se, että lajissa kilpailtaisiin vain olympialaisissa. Tosin ratsastus saataisiin korvata maastopyöräilyllä lajin säilymiseksi.
Paini
8+6 lajia: vapaapaini. Naisten painoluokat ennallaan, miehille mukaan nyt välistä puuttuvat 61 ja 70 kg painoluokat.
Valitettavasti näin suomalaisesta näkökulmasta katsottuna kreikkalais-roomalainen saa mennä, koska vapaapaini on kuitenkin se suositumpi. Samoin siksi, että muut kamppailulajit poistuvat, jolloin olisi epäreilua poistaa ainoasta jäljelle jäävästä jalkojen käyttö. Kuten myös siksi, että naiset painivat käytännössä pelkästään vapaata. Naisten paini olisi sellaisenaan pudonnut muuten pois kokonaan vähäisemmän harrastajamääränsä takia, mutta jää nyt ainoana kamppailulajina jäljelle.
Painonnosto
8+7 lajia: ennallaan.
Laji saa säilyä doping-ongelmistaan huolimatta, koska se mittaa absoluuttista paremmuutta luonnollisella mittarilla. Pitäisi kylläkin pohtia, olisiko tempaus poistettava. Jos tarkoitus on mitata, kuka nostaa eniten, niin miksi pitää olla myös vähemmän tehokas nostomuoto? Poistettiinhan punnerruskin ohjelmasta jo 1972.
Purjehdus
3+3 lajia: purjelauta, laser (naisilla laser radial) ja 470.
Purjehdus saa niukasti armon säilyä perinteikkäänä ja luonnollisena meritokraattisuuden puutteestaan huolimatta. Lajeja on oltava kolme eli purjelautailu erilaisena, yksinpurjehdus ja kaksinpurjehdus. Muut joutavat pois.
Pyöräily
5+5 lajia: Maastopyöräily, maantiepyöräily, maantieaika-ajo, eräajo, omnium.
Ohjelmasta poistuvat BMX, keirin ja joukkuekilpailut. Eräajo saa armon historiallisena ja suosittuna lajina. Omniumin pistelaskun muuttamista enemmän voittoa kuin tasaisuutta suosivaksi sietää harkita.
Pöytätennis
1+1 lajia: kaksinpelit
Laji saa jäädä erityisesti Aasian suosionsa takia ja myös siksi, että se on fyysisesti meritokraattinen: pöytätennispelaaja ei saa etua mistään normista poikkeavasta ruumiinrakenteesta. Joukkuekilpailut poistuvat kuitenkin ohjelmasta.
Soutu
4+4 lajia: yksikkö, perämiehetön kaksikko, kahdeksikko ja kevyt yksikkö.
Peruslaji yksikkö säilyy tietysti, lisäksi ohjelmaan on otettava kevyt yksikkö kevyen pariairokaksikon tilalle, jotta muillakin kuin kaksimetrisillä olisi mahdollisuutensa. Kahdeksikko perinteisenä lajina säilyy. Yksikön ja kahdeksikon välistä on säästettävä yksi perämiehetön yhdellä airolla soudettava luokka, joksi valikoituu perämiehetön kaksikko. Tämä onkin varmaan lesbojen suosikkilaji, koska englanniksi se on "coxless pair". Vastaavasti sinkkunaiset soutavat yksikköä, "single scull", ja naineet naiset kahdeksikkoa, koska se on "coxed eight".
Tennis
1+1 lajia: kaksinpelit.
Säilyy ohjelmassa suosituimpana mailapelinä. Nelinpelit ja sekanelinpelit joutavat pois.
Uinti
10+10 lajia: 50 m, 100 m, 200 m, 400 m, 800 m, 1500 m, 4 x 100 m viesti ja 10 km avovesiuinti, kaikki vapaauinteina. Uimahypyissä 3 m ponnahduslauta ja 10 m kerroshypyt.
Kaikki muut uintityylit saa heittää pois. Eihän juoksuissakaan kilpailla erikseen takaperinjuoksussa, tasajalkahyppelyssä ja kumisaappaat jalassa juoksussa. Lisäyksenä ohjelmaan ovat tulleet miehille 800 m ja naisille 1500 m. 4 x 200 m viesti on poistettu turhan samanlaisena kuin 4 x 100 m, jos uintiliitto haluaa niin saa ottaa ohjelmaansa pitkän viestin eli 4 x 400 m, joka voidaan sitten ottaa olympialaisiin.
Uimahypyistä parikilpailut pois.
Vesipallo joutaa myös pois.
Taitouinnista nyt puhumattakaan.
Voimistelu
8+6 lajia: perinteiset miesten kuusi- ja naisten neliottelun telinelajit pysyvät kukin omana mitalilajinaan, samoin moniottelut ja joukkuekilpailut.
Karsintajärjestelmälle sen sijaan on tehtävä jotakin, nykyisellään se on varsin epäreilu.
Rytminen voimistelu saa lentää huuthelkkariin.
Trampoliinihyppely samoin.
Yleisurheilu
24+24 lajia: Lajivalikoima sama kuin nykyään, paitsi parilla pienellä muutoksella. Kävelyt poistetaan keinotekoisena lajina. Eihän kilpailla siinäkään, kuka koviten kuiskaa. Lisäyksenä ohjelmaan puolimaraton ja 8 km maastojuoksu sekä miehille että naisille. Maastojuoksu voidaan kilpailla myös talviolympialaisten yhteydessä, kuten on joskus ehdotettu.
Uusi laji:
Suunnistus
1+1 lajia: yksilökilpailut
Pitkä matka, keskipitkä matka ja sprintti cup-kilpailuna, jossa pistetaulukko sijoitusten mukaan ja yhteispistemäärä ratkaisee kokonaiskilpailun sijoitukset.
Kokonaan poistettavat lajit
Golf: Kun kuulin golfin päässeen olympiaohjelmaan, jäin odottelemaan piereskelyn hyväksymistä lajivalikoimaan. Ei siinäkään menestyminen vaadi fyysistä kuntoa, mutta toisin kuin golfissa, sentään jonkinlaisen ruokavalion noudattamista.
Jousiammunta: Niillä ja rajoilla, mutta poistetaan koska ei ole riittävän urheilullinen, harrastajamäärältään riittävä eikä perinteinen (ohjelmassa vasta 1972 alkaen).
Judo: Jos haluaa otella, sitä varten on paini.
Käsipallo: Ei ole riittävän suosittu missään säilyäkseen. Jos kori- tai lentopalloa ei olisi, saisi armon.
Maahockey: Tätä lajia ei ikipäivänä hyväksyttäisi olympiaohjelmaan, ellei se olisi kuulunut siihen jo ties kuinka kauan.
Nyrkkeily: Vaikka laji on hyvin perinteinen ja fyysisesti monipuolisimpia, on sen perusasetelma silti epäterve. Väitetään, että nyrkkeily aiheuttaa aivovaurioita, mutta syy-seuraussuhde on yhä selvittämättä; ehkä aivovauriot aiheuttavat nyrkkeilyä.
Ratsastus: Joutaa pois, koska aiemminkaan ei kaakkien kaulaan ole mitaleita ripustettu, vaan ne on epäreilusti annettu vain ratsastajille.
Rugby: Mitä järkeä oli ottaa olympiaohjelmaan rugby sevens eikä varsinaista rugbyä, joka sekään ei sitä paitsi sinne kuuluisi?
Sulkapallo: Karsiutuu niukasti ja ainoastaa siitä syystä, että yksi mailapeli riittää ja paikka kuuluu tennikselle suosionsa ansiosta. Absoluuttisesti sulkapallo olisi kyllä parempi valinta.
Taekwondo: Laji joka pääsi ylipäätään ohjelmaan vain siksi, että sillä oli parempi suhdetoiminta kuin karatella ja haluttiin hyvittää Etelä-Koreaa, joka ei saanut sitä muuten kuin näytöslajiksi omiin kisoihinsa.
Triathlon: Epäonnistuneiden kestävyysurheilijoiden kaatopaikka tipahtaa niukasti ohjelmasta. Kahdesta syystä. Ensinnäkin triathlonin alkuperäinen ajatus oli Ironman-kilpailu ja olympialaisissa on vain neljännesmatka. Toiseksi peesaus on olympiamatkalla sallittua, mikä vähentää pyöräilyosuuden merkitystä.
Talviolympialaiset
Alppihiihto
4+4 lajia: pujottelu, suurpujottelu, supersuurpujottelu ja syöksylasku.
Alppiyhdistetty joutaa heittää pois. En itse koko lajista juurikaan perusta, mutta säilyköön nyt ohjelmassa, kun muuten noissa alamäkeen mentävissä lajeissa käy melkoinen apuharvennus. Sivuhuomautuksena on lisättävä, että "supersuurpujottelu" eli englanniksi "super-G" on typerimpiä lajinimiä ikinä. Mitä vikaa olisi nimessä "syöksypujottelu"?
Ampumahiihto
2+2 lajia: yksilökilpailu ja viesti.
Sekaviesti ulos. Ja on täysin älytöntä, että ampumahiihdossa kilpaillaan neljä eri yksilökilpailua, jotka ovat käytännössä samoja, koska kuka tahansa huippu voi voittaa minkä tahansa kilpailun. Nämä neljä yksilölajia korvataan cup-muotoisella kilpailulla, jossa hiihdetään ensin normaalimatka, pikamatka ja yhteislähtö. Näistä lasketaan pisteet, jotka muutetaan jollain sopivalla järjestelmällä aikaeroiksi, joiden mukaan lähdetään sitten takaa-ajokisaan. Sijoitukset jaetaan takaa-ajon tulosten perusteella.
Hiihto
5+5 lajia: 15 (naiset 10) km perinteinen, 30 (15) km skiathlon, 50 (30) km vapaa, sprintti ja viesti.
Pariviesti pois. Vapaan hiihtotavan kisa takaisin väliaikalähdöksi, nykymuodossaan se on 48 km laturetki ja 2 km sprintti. Yhteislähdöksi riittää kyllä skiathlon. Pitkän ja lyhyen matkan tyylejä voidaan vaihtaa aina neljän vuoden välein, mutta jos ne pysyvät vakioina, niin pitkä matka vapaalla ja lyhyt perinteisellä.
Jääkiekko
1+1 lajia: pysyy ennallaan.
Suosituimpana jääpelinä myös naisten jääkiekko saa pysyä, koska muut vaihtoehdot olisivat vielä huonompia.
Pikaluistelu
5+5 lajia: 500 m, 1000 m, 1500 m, 5000 m ja massastartti.
Joukkuekilpailu on sinänsä viihdyttävää katseltavaa, mutta ei sen paikka sentään olympialaisissa ole. Kymppitonnin korvaa massastartti, mikä samalla ratkaisee sen ongelman, että naisilla ja miehillä on ollut hieman eri matkat. Ja 500 m pitää luistella sisä- ja ulkoradan yhteistuloksina eikä yhtenä lähtönä, kuten KOK nyt vaatii.
Taitoluistelu
1+1+2 lajia: yksinluistelut, pariluistelu ja jäätanssi.
Joukkuekilpailu joutaa keinotekoisena pois.
Kokonaan poistettavat lajit
Curling: Kun Suomella meni vuoden 2006 talvikisoissa huonosti, niin sanoin että tämän kurjuuden kruunaisi se, että curlingissa tulisi kultaa. Pois ja äkkiä, eihän kesäkisoissakaan ole keilailua.
Freestyle: Uusia lajeja keksivät ja harrastavat lähinnä ne, jotka eivät vanhoissa pärjää. Tämäkin on alppihiihdon täysin turha spin-off.
Kelkkailu: Joutaa mennä eikä tarvitse edes perustella.
Lumilautailu: Jos on tarkoitus tulla rinnettä pitkin alas nopeasti, niin sukset on keksitty.
Mäkihyppy: Laji on kehittynyt evoluutiossaan niin älyttömäksi, että olosuhteita pitää tasoitella kaikenlaisin kummallisin säännöin. Putoaa niukasti ohjelmasta, ratkaisevana tekijänä myös harrastajamäärän vähäisyys. Yksi valmennettavistani on voittanut juoksukilpailun, jossa oli enemmän osanottajia kuin koko maailmassa aikuisten sarjan mäkihyppääjiä. Puhumattakaan naisten sarjasta, jossa kilpaili Sotsissa 30 hyppääjää, mikä taisikin olla yli puolet kaikista harrastajista.
Short track: Ja arvotaan seuraava voittaja. Kilpaa luistelu oli jo ohjelmassa, mitä itua oli lisätä suurelta osin tuurilaji mukaan?
Yhdistetty: Löytyykö tällekään lajille edes tuhatta harrastajaa koko maailmassa? Oli ymmärrettävä oivallus joskus sata vuotta sitten, kun mäkeä hypättiin ja maastossa hiihdettiin samoilla suksilla. Jos tätä ei olisi silloin keksitty ja nyt joku ehdottaisi, niin valkotakkiset miehet tulisivat hakemaan. Sama kuin ehdottaisi kuulantyönnön ja rytmisen voimistelun yhdistämistä.
Onko Ylen toimittaja narsisti?
9 tuntia sitten
11 kommenttia:
Curlingille antaisin armon, koska se on todella jännittävä tv-laji. Toisaalta samoilla perusteilla myös snooker tai darts pitäisi saada kisoihin.
Tasa-arvon ja ihmisen sukupuolioikeuksien jakamattomuuden vuoksi kaikista lajeista pois sukupuolien mukainen erottelu. Eli ihan yks lysti mihin sukupuolta luonnehtivaan aakkoskirjaimeen osallistuja minäkin päivänä katsoisi kuuluvansa.
Toisi myös useisiin lajeihin oman mielenkiintonsa, esim. vapaapaini, pariluistelu Tom of Finlandien ja lepakkojen kesken . Tosin tämä voisi loukata joidenkin uskontojen olympiaedustajien arvoja. Olisihan se noloa jos pohjoismainen blondi-amatsoni vetäisi Qatarin Alia nyrkkeilykehässä pataan oikein huolella.
Ukonkanto. Kannettavan oltava kantajan vihitty aviopuoliso tai aivan tuntematon arpomalla valittu henkilö.
Täysin luokaton esitys. Jos haluaa esimerkiksi poistaa judon ja jousiammunnan, mutta säilyttää hikipaini, niin on todella typerä esitys. Samoin ehdotus kaikkien uintien muuttamiseksi vapaiksi on kupansyömä. En halua tynkäkisoja a la Jaska.
Talviehdotukset yhtä hirveitä. Esimerkiksi ehdotus ampumahiihdosta on typerä: kisojen mielenkiintoisimman suksilajin alasajo. Ei todellakaan mv (viittä tiettyyn lehden nimeen) cup-muotoa. Eikä missään nimessä sekaviestiä pois.
Väkisinhiihdossa pitäisi muuttaa miesten ja naisten matkat samoiksi ja poistaa skiathlon ja korvata se systeemillä, jossa ensin hiihdettiin omana kilpailuna lyhyt perinteinen ja seuraavana päivänä takaa-ajo vapaalla. Pitkiä matkoja olisi siis 5 km (p) + 10 km (vapaa) takaa-ajona, 20 km (v/p) ja 50 km (p/v). Plus sprintit aina vapaalla.
Mäkihyppy, vaikkei kiinnostakaan, säilyisi, mutta siten, että hypätään 3 kierrosta (1 kierros kaikki karsitut, 2. kierros 30 parasta ja 3. kierros 15 parasta), ja voimaan jää 2 parhaan hypyn yhteistulos. Samalla luovutaan tuulikompensaatioista ym. ja hypätään kelistä riippumatta, ellei koko kisaa peruta/lykätä turvallisuusperusteella. Loppuu se edestakaisin hyppiminen puomilla.
Muistaakseni Jousiammunta oli alkuaikojen kisojen ohjelmassa, mutta pudotettiin sittemnin pois (v. 1920 viimeistä kertaa mukana)
"Lajin kuulumiselle olympiaohjelmaan merkittäviä ovat seuraavat kriteerit, tässä järjestyksessä."
Kaikki nuo kriteerit ovat väärin. [b]Tärkeintä on viihdyttävyys.[/b]
Eli takaperinjuoksu, eukonkanto, 100m piikkilankaesteet, naisten mutapaini, suojalkapallo ym. pitää saada olympialaisiin juuri tästä syystä.
Jo muinaiset Roomalaiset ymmärsivät tämän. Ei sitä Colosseumia rakennettu naisten kuulantyönnön takia.
Timppa
Kaikille: Kiitoksia kommenteista. Näkemyksiä on monia. Itse lähdin niistä premisseistä, mitä alussa luettelin ja päädyin tähän lopputulokseen. Oma filosofinen näkemykseni urheilun yhteiskunnallisesta funktiosta kun muistuttaa melkoisesti sadan vuoden takaisia de Coubertinin arvoja. Kuten Timppa tuossa totesikin, niin nykypäivänä tärkein kriteeri näyttää olevan viihdyttävyys. Itsekin asetan tämän sinänsä tärkeäksi, mutta jos se jossain kohdassa on ristiriidassa muiden kriteerien kanssa, se häviää armotta. Eikä nykyäänkään viihdyttävyys ole se tärkein kriteeri; jos olisi, niin näkisimme ihan oikeasti gladiaattoritaisteluja. En epäile hetkeäkään etteivätkö ne keräisi parhaat katsojaluvut. Luultavasti ainoa syy ettei tällaisia ole, on lainsäädäntö.
Miksei gladiaattoritaisteluja voitaisi elvyttää ottelumielessä samaan tapaan kuin ovat olemassa kendo ja ennen kaikea buhurt:
alkuperäisen idean mukaisesti, mutta ei-tappavilla aseilla, hyvillä varusteilla sekä sääntöjen mukaan; olihan niissä antiikin Rooman gladiaattoriotteluissakin erotuomarit?
Keksin heti useamman kriteereihin sopivan uuden lajin:
-torvensoitto. Puhaltamiskyky on fyysinen ominaisuus joka mittaa absoluuttista paremmuutta.
-puunhakkaus. Kilpailijan pitää hakata pölli kahtia. Tämäkin olisi hyvin meritokraattinen, koska kirveeseen investointi ei ole kallista, kaikkialla maailmassa on metsureita ja tässäkin mitataan fyysistä paremmuutta. Järjestämisessä on vain huolehdittava siitä, että katkaistavat tukit ovat samaa puulajia ja höylätty millilleen samanpaksuisiksi ennen kisoja.
-tanssimatto. Vaikka elektroninen urheilu on monien mielestä vitsi, ottaisin tanssimaton mukaan. Se vaatii aivan aidosti fyysistä kuntoa sekä tarkkuutta. Laji olisi hyvin meritokraattinen, ruumiinrakenteiden vaikutus olematon, eikä tarvittaisi edes erikseen miesten ja naisten kisoja. Toimii yleisölajinakin.
Nyt kun ajattelee tarkemmin, niin alkuperäinen tarkoitushan oli valmistaa nuoret miehet sotaan.
Sen jäljitä meillä on vieläkin jousiammunta ja keihäänheitto.
Eli nykyisin pitäisi olla:
- Hiihto/juoksu -ammunta täyspakkauksen kera nykyisillä sotilaskivääreillä. Useita matkoja
- Poteronkaivuu -kilpailu. Aikaa 10 minuuttia.
- Tarkka-ammunta aina 2000 metriin. Sotilasaseilla tietysti.
- Käsikranaatin heitto mahallaan/kyykyssä. Sekä tarkkuudella että etäisyydellä on väliä.
- Samoin joukkuesota MILES -systeemillä fyysisillä suoritteilla.
- E- urheilun puolelta esim. Counter-Strike ym sotasimulaatiot.
- Merivoimille vaikka uinti-sukellus -kisa simuloiden napalm -hyökkäystä
Timppa
Heh, jos unkarilaisilta kysytään niin tuon vesipallon poistaminen ei sopine heille. Unkarilaisilla kun on pitkät perinteet k.o. lajin puolelta, unohtumaton välieräottelu NL:ää vastaan Melbournen olympialaisissa 1956. Varsinkin kun ennen kisoja oli tapahtunut se Unkarin kansannousu, jonka CCCP "suuressa viisaudessaan" tukahdutti tankkeja apuna käyttäen.
Areenassa aiheesta mielenkiintoinen dokumentti Vapauden kiihko, tästä pitää erityisesti poimia Karoly Nagyn puhe kohdsta 4:07 - 4:34 ja 6:40 - 6:50, siteeraan jälkimmäistä ja se on erittäin hyvin & tyhjentävästi sanottu!
"He kutsuivat Unkaria kansandemokratiaksi - mutta se ei ollut kumpaakaan, ei kansan eikä demokratia. Kumpikin sana oli valetta." => every word was a lie.
Sitten kun nämä NL:n ja Unkarin pelurit tapasivat vuosikymmeniä myöhemmin, niin mielestäni Unkarin Kalman Markovits (jo edesmennyt) oli se parhaiten säilynyt pelimies. Hän oli pysynyt hoikkana vaikka ottelusta oli kulunut vuosikymmeniä, muut olivatkin sitten enemmän vähemmän pulskaa poikaa.
Politiikan ja urheilun kun ei pitäisi mennä teoriassa käsi kädessä, mutta käytäntö osoittaa jotain muuta. Muistakaamme vain ne olympiaboikotit Moskovan (1980) ja Los Angelesin (1984) kesäolympialaisten suhteen. Tästä innostuneena MAD-magazinen veijarit ehdottivat uusia olympialajeja (1988 tai jotain), joista eräs oli boikotointi (Olympic Boycotting). Parasta mitalienjaossa on kun 3 parasta eivät ole podiumilla vastaanottamassa palkintoja!
Muita lajeja olivat mm. "Cross-country invading" ja "Persian Gulf mine dodging". En nyt muista tarkalleen mitä ne perustelut olivat näille urheilulajeille, mutta ne liittyivät sen aikaiseen maailmanpolitiikkaan, Hormuzin salmessa ainakin tuolloin "kiehui" Irakin ja Iranin sodan jälkimainingeissa (tätä kirjoittaessa en löytänyt k.o. Ameriikan MAD-lehteä, jossa parodioitiin tuon aikaista tilannetta. Lienee jossain varaston kätköissä).
Kauniiksi lopuksi runollista oikeutta & historian siipien ironiaa. Kun Janos Kadar teloitutti Imre Nagyn v. 1958 ja Nagy rehabilitoitiin itäblokin maiden suurissa mullistuksissa v. 1989, Kadar kuoli 2 päivää tämän jälkeen. Kohta 1:13:05 - 1:13:54.
Pätkässä haastatellaan myös Nikita Hruštšovin poikaa Sergeitä....
- Soomepois Eestist -
Lähetä kommentti