Uutiskatsaus 26/2018

1. Klassinen virhe

Sotaan valmistautumisen ikuinen virhe on aina se, että kaikissa suunnitelmissa mietitään kuinka edellisessä sodassa olisi pärjätty paremmin. Eli varaudutaan edelliseen sotaan, jonka jälkeen uudessa sodassa koetaankin yllätyksiä siksi, että tekniikka ja poliittinen tilanne ovatkin täysin erilaisia.
Samaan virheeseen syyllistyi tällä kertaa Ruotsi, joka jakoi jokaiseen kotiin ohjekirjasen sodan varalta. Om krisen eller kriget kommer (Jos kriisi tai sota tulee). Sitä varsinaista kriisiä tai sotaa, jonka alkuvaiheessa Ruotsi on jo, ei käsitelty vihkosessa juuri lainkaan, mitä nyt vähän terrorismista mainittiin. Ylivoimaisesti todennäköisin kriisi Ruotsissa on matalan tason sisällissota, toiseksi todennäköisin suoraviivainen sisällissota. Kannattaa pitää silmällä heikkoja signaaleja, jotka kertovat todellisuuden. Kuten sitä, kuinka luodinkestävän lasin kysyntä on moninkertaistunut Ruotsissa. Ei niitä hankita sen varalta, että jokin vieraan vallan armeija hyökkäisi.


2. Virkistyskeskusten vastustajat

Yhdysvaltojen päätös lähteä lätkimään YK:n ihmisoikeusneuvostosta on herättänyt kovasti ynseyttä. Eikö Trump kunnoita ihmisoikeuksia?
Luokaamme katse YK:n ihmisoikeusneuvoston kokoonpanoon. Neuvostossa on 47 jäsenmaata, joiden toimikausi on kolme vuotta. Jäsenyysvalinta tehdään kerran vuodessa. Tällä hetkellä neuvostossa istuvat mm. Kongon demokraattinen tasavalta, Afganistan, Pakistan, Qatar, Egypti, Angola, Kuuba, Ruanda, Irak ja Saudi-Arabia. Ihan sama kuin "Juutalaisten virkistyskeskusten ohjelmasuunnittelutoimikunnassa" istuisivat Heinrich Himmler, Reinhard Heydrich, Julius Streicher, Hans Frank, Rudolf Höss ja Josef Mengele. Mitä, Oskar Schindler haluaa erota Juutalaisten virkistyskeskusten ohjelmasuunnittelutoimikunnasta? Schindler, oletteko juutalaisvastainen? Tehän olette kuin YK:n ihmisoikeusneuvosto, joka ei koskaan ole hyväksynyt Israelia jäsenekseen.
YK:n ihmisoikeusneuvoston pääasiallinen toimenkuva on tuomita Israelia. Kun avaa englanninkielisen Wikipedia-artikkelin kyseisestä puljusta, painaa "CTRL-F" ja kirjoittaa hakukenttään "Israel", saa 104 osumaa. Voi ihan vapaasti arvata, kehutaanko maininnoissa Israelia siitä, että se on Lähi-idän ainoa maa jossa on toimiva demokratia ja ihmisoikeudet.


3. Pidätettyjen oikeudet

Viime päivinä on kuohuttu Yhdysvaltojen tavasta erottaa maahan laittomasti tulleiden lapset vanhemmistaan. Syy erottamiseen on tietysti siinä, että vanhemmat ovat tehneet rikoksen ylittäessään rajan laittomasti, kun taas mukana tulleet lapset ovat alaikäisinä syyttomiä. Niinpä rikoksesta epäillyt pidätetään ja yhteiskunta ottaa lapset huostaansa. Tätä pidetään epäinhimillisenä.
Kuvitellaanpa - itse asiassa ei tarvitse edes kuvitella, koska tätä tapahtuu jenkeissä päivittäin - että joku ajaa autoa kahden promillen humalatilassa tai crackpäissään lapset takapenkillään ja kaahaa poliiseja karkuun. Kun piikkimatto lopulta pysäyttää menon, kuskia viedään linnaan tutkintavankeuteen. Luuletteko että lapset seuraavat mukana tai että kuski vapautetaan jotta hän saisi olla lastensa kanssa?
On olemassa erittäin yksinkertainen keino välttyä lapsista erottamiselta: ei syyllisty rikokseen.


4. Samaan aikaan Suomessa

Maahanmuuttovirasto Migri esitti turvapaikanhakijoihin erikoistuneita poliisilaitoksia. Monin verroin halvempi ratkaisu olisi turvapaikanhakijoihin erikoistunut rajavartiolaitos. Turvapaikkapolitiikkaa yksinkertaistaa huomattavasti selkeä, looginen ja oikeudenmukainen linjanveto: jos Suomi haluaa antaa jollekulle turvapaikan, se merkitsee että Suomi ei hyväksy hakijan kotimaan toimintaa. Mikä taas merkitsee että Suomen on oltava sotatilassa kyseisen maan kanssa. Turvapaikan myöntämiseen vaaditaan täsmälleen kolme ehtoa:
1) Suomen on oltava sotatilassa hakijan kotimaan kanssa
2) Hakija vastustaa kaikin käytettävissä olevin keinoin kotimaansa hallintoa
3) Hakija kannattaa länsimaisia sivistysarvoja
Kaikki muut on käännytettävä rajalta ilman muita toimenpiteitä.


5. Kielikurssia

Ylen uutinen julisti vaihteeksi kaunistelemattomia tosiasioita. Viimeisen kolmen vuoden aikana maahan on tunkeutunut 44 000 asiaankuulumatonta. Heistä valtaosa eli 32 000 saapui vuoden 2015 tuhotsunamissa. Juhlapaikka on myönnetty samassa ajassa 14 000 hakijalle, joista yksikään ei täytä kaikkia edellisessä pykälässä luetelluista kolmesta kriteeristä, luultavasti aika moni ei yhtäkään. Kummallista asiassa on se, että hylsy on lyöty käteen yli 20 000 hakijalle, joista yli puolet on palannut lähtömaahan, useimmat vapaaehtoisesti. Vapaaehtoisten palaajien määrä olisi muuten aivan varmasti selvästi suurempi, jos välittömästi hylsyn jälkeen otettaisiin talteen ja kuljetettaisiin ensi tilassa pois Suomesta vaikka väkisin. Ja tulijoiden määrä olisi huomattavasti pienempi, jos kouraan ei annettaisi rahatukkoa.
Entäpä nuo 14 000 hakijaa, joista ei ole valitettavasti päästy eroon? Pari lainausta jutusta:
Kotouttamiseen kuuluu esimerkiksi kielikursseja. Se voi olla myös esimerkiksi peruskoulun tai ammattiopintojen suorittamista tai työkokeiluja. Kuntiin ja TE-toimistoihin tehtyjen kyselyiden perusteella lähes kaikki, alueesta riippuen 80–95 prosenttia, kotoutujista ovat osallistuneet kielikursseille.
Paljonko tämäkin lysti maksaa ja mitä siellä opitaan? Ainakin kuulemani mukaan osaa ei voisi vähempää kiinnostaa:
Suomen kielen kurssien jälkeen kielitaito ei yleensä ole sillä tasolla, että työllistyminen vielä onnistuisi.
Kysynpä vaan miten on mahdollista, että maassa oleskelemalla ei muka opi maan kieltä? Tunnen muutamia täysin ummikoina maahan tulleita, jotka muutamassa kuukaudessa ilman minkäänlaisia kielikursseja osaavat suomea paremmin kuin 90 % viisi vuotta maassa olleista loisintataustaisista. Kyse on vain ja ainoastaan halusta oppia ja sopeutua. Vieraan kielen oppii ilman kurssejakin, kun katsoo telkkaria ja lukee kirjoja. Olettaen että osaa lukea, mikä tuntuu olevan "saamme koulutettua työvoimaa" -väitteistä huolimatta vähintäänkin kyseenalaista:
Valtaosa pakolaisista tarvitsee kieliopintojen lisäksi ammatillista ja valmentavaa koulutusta.


6. Lässyn lässyn

Iso juttu kertoi siitä, kuinka vantaalaiskouluissa on levotonta ja opettajat eivät jaksa. Syitä lueteltiin monia. Se tärkein jätettiin kertomatta. Sitä on helpointa etsiä kommenttiosiosta. Kommentteja ei tarvitse lukea. Riittää kun katsoo, millä kommenteilla on eniten "Hyvin argumentoitu" -kannatusta. Ne voi lukea ja syy selviää. Juttelin tässä jokin aika sitten erään alakoulun opettajan (ei Vantaalta) kanssa. Oli nuivistuminen kummasti edennyt kun paikkakunnalle ilmestyi kiintiöhaittoja kouluun.


7. Journalismi-vainaa

Otsikko kertoi espoolaislukion muokanneen Suvivirren uusiksi. Sanoista oli poistettu kaikki viittaukset Jumalaan. (Sanoitus vaikutti etäisesti tutulta ja niinhän se olikin. Kyseessä oli muutama vuosi sitten NYT-liitteen Paula Vesalalta tilaama teksti.) Muutama lainaus koulun rehtorin ja apulaisrehtorin haastatteluista:
- Rehtori ei ole ollut mukana juhlatyöryhmässä, joka on Suvivirren uuteen uskoon sanoittanut, mutta seisoo kuitenkin sanojen muokkauksen takana.
- Meiltä valmistuu islaminuskoisia. Sitä kuuluu kunnioittaa. Se on meidän linjamme mukainen. He ovat meidän hienoja opiskelijoita ja tehneet hienon opiskelutyön. Se toimii näin.
– Ollaan ajateltu, että on hetkiä joihin kaikki mahtuvat, eikä tarvitse eritellä.
Ensin siis puolustellaan. Ja mitä tapahtuukaan seuraavana päivänä: Ilmoitetaan että kyse olikin kopiointivirheestä:
- Kyse on ohjelmaan vahingossa tulleesta kopiointivirheestä. Sanat ovat siis huomisessa lakkiaisjuhlassa perinteiset, näin on ollut alkujaankin suunniteltu. Nyt siis uutinen virheellinen.
Kuka tahansa tutkiva journalisti olisi kummastellut sitä, että aluksi seisotaan muutoksen takana ja sitten yhtäkkiä todetaan että tällaista muutosta ei ole edes tehty. Mutta näissä asioissa ei ole tapana kyseenalaistaa, kun näyttää siltä että tutkiva journalismi tuottaisi mokutukselle epäedullisia tuloksia.


8. Rahaa palaa

Sanotaan että paras tapa auttaa on viedä apu sinne missä sitä tarvitaan sen sijaan että sallittaisiin haittamaahanmuuttajien tunkeutua Suomeen moninkertaistamaan hiilijalanjälkensä. Nyt alkaa tämäkin vähän epäilyttää. Sehän nyt on ollut selvää jo Lasse Lehtisen romaanista Valkoinen ihmissyöjä lähtien eli yli 30 vuotta, että kehitysapu on hukkaan heitettyä rahaa. Nyt Suomen kehitysavun väärinkäytökset alkavat vihdoin tihkua julkisuuteen. Esimerkiksi on käynyt ilmi, että Sambian viljelijäjärjestön pomo on nostanut yli 10 000 euron kuukausipalkkaa suomalaisten veronmaksajien kustannuksella. Ei paha, etenkin kun ottaa huomioon että Sambian BKT/asukas on noin neljäskymmenesosa Suomen vastaavasta. Suomen oloissa kuukausipalkka vastaisi suunnilleen 400 000 euroa. Ilman muuntokerrointakin se on suurempi kuin pääministeri Sipilällä. Toisaalta niin sen kuuluukin olla, sillä ovathan sambialaispomon Suomen kansantaloudelle aiheuttamat vahingot pienempiä kuin Sipilän.
Toisaalta työnkuva Sambiassa on sellainen, että tuolla rahasummalla luulisi saavan jotain aikaan. Ehdotankin kehitysavusta vastaavalle ulkoministeriön osastolle, että voin ottaa kyseisen duunin vastaan vaikka 20 % palkanalennuksella. Ohjelmani Sambian maataloustuotannon kehittämiseksi on hyvin yksinkertainen ja sitä on menestyksellä testattu esimerkiksi Keniassa ja Zimbabwessa, jotka olivat Afrikan vilja-aittoja. Annetaan maat eurooppalaisille viljelijöille, jotka palkkaavat paikallista väkeä töihin. Tämä systeemi on toiminut joka ainoassa paikassa jossa sitä on kokeiltu ja ennen muuta joka ainoassa paikassa jossa siitä on luovuttu (eli kaikkialla muualla paitsi Etelä-Afrikassa, jossa sielläkin ollaan huolestuttavalla tiellä) seuraus on ollut tuotannon romahdus.


9. Se-mitä-ei-saa-ääneen-sanoa

"En havittele mitään poliisivaltiota", totesi poliisiylijohtaja ja ilmoitti haluavansa kasvojentunnistuksen valvontakameroihin. Perustelut olivat sinänsä vakuuttavat ja järjestelmä olisi epäilemättä tehokas rikollisten kiinnisaamiseen.
Ongelma on siinä, että luottamus virkakoneistoon horjuu pahasti. Kyse on siitä, ketkä ovat rikollisia. Systeemin käyttö vakavista rikoksista epäiltyjen nappaamiseen ei varmaan ole kenenkään muun kuin rikollisen itsensä etujen vastaista. Jostain syystä suurta osaa kansaa arveluttaa se, että systeemiä käytetään siihen että jahdataan nettiin ilkeitä totuuksia kirjoittaneita ja jätetään nappaamatta ne, joista niitä ilkeitä totuuksia on kirjoitettu. Kuten nettipoliisitoiminnasta on havaittu.


10. Kuinka ratkaista huumeongelma

Taas kerran on otettu epäpuhdasta ainetta ja keksitty neliskanttinen pyörä uudelleen. Eli ehdotetaan heroiinin siirtämistä reseptille, jolloin päästäisiin eroon rikollisuudesta, haittavaikutuksista ja saataisiin luultavasti myös rauha Lähi-itään.
Esitetään taas se yksi kysymys. Heroiinia saisi siis reseptillä. Milläs valvot, että reseptiä ei ylitetä eikä ainetta päädy esimerkiksi alaikäisille?
Koko idea on taas tyypillinen ideologiaoivallus. Eli tämähän toimisi tosi hienosti, jos se vain toimisi.


11. Ajan merkki

Jalkapallon MM-kisoissa menee huonosti. Suosikkijoukkueeni Islanti riisti pisteen Argentiinalta, mutta hävisi Nigerialle. Tänään vastaan tulee Kroatia, joka olisi pakko voittaa, jotta jatkopaikkaan olisi mahdollisuus. Eikä voittokaan riitä, vaan samaan aikaan Argentiinan on voitettava Nigeria. Vieläpä siten, että Islannin maaliero tai sen jälkeen ratkaisevat tekijät ovat parempia kuin Argentiinalla, koska maat päätyvät tällöin tasapisteisiin.
Islannin tappiossa Nigerialle voi nähdä valitettavasti syvällisempää symboliikkaa. Islannissa on 0,35 miljoonaa asukasta. Nigeriassa on yli 180 miljoonaa asukasta. Yli 500 kertaa enemmän. On päivänselvää, että Islanti on täysin ylivertainen yksilötasolla. Nigeriasta voidaan ottaa mikä tahansa 0,35 miljoonan asukkaan alue ja Islanti hiepittäisi jalkapallossa sen aivan miten huvittaa. Nigerian paremmuus perustuu yksinkertaisesti valtavaan massaan. Viisisataakertaisesta määrästä löytyy enemmän huippuja, vaikka keskiarvo olisi valtavan paljon heikompi.
Pelottavan samankaltainen tilanne on väestöpoliittisesti koko maailmassa. Sivistykseltään ja kehitykseltään ylivertaiset maat jäävät alakynteen pelkällä massalla jyräävien kehitysmaiden alle. Ilmeisesti ainoa, joka tämän kehityksen voi pysäyttää, on maailmanlaajuinen, valtavasta väestökasvusta aiheutuva ekokatastrofi. Joka iskee ensisijaisesti kehitysmaihin, mikä taas aiheuttaa siirtolaispaineen länsimaihin, mitä taas ei ilmeisesti haluta torjua, jolloin länsimaista tulee myös kehitysmaita.
Ajan suunta näyttää väistämättömältä, ellei sitten jotain radikaalia tapahdu. Näyttää pahasti siltä, että järjen käyttö on suljettu ratkaisuvaihtoehdoista pois.


12. Kosovo - Serbia 2-1

Sveitsin maajoukkueessa pelaa useitakin ei-sveitsiläisiä. Ei sveitsiläistä nimittäin tee maan passi. Tämä nähtiin Serbia-ottelussa, jossa Sveitsin maalit teki kaksi kosovolaista. Molemmat juhlivat maaliaan samalla tavalla. Eli tekemällä Kosovon albaanien käsimerkin. Ei suinkaan mitään Wilhelm Tell -tuuletusta. Jos lienevät Wilhelm Tellistä koskaan kuulleetkaan.
Jos kannattaa Kosovoa, niin sitten pitäisi myös edustaa Kosovoa. Aivan samoin kuin se Hetemaj vai mikä se nyt olikaan, joka kieltäytyi pelaamasta Suomen maajoukkueessa silloin, kun vastaan käveli Kosovo. Ainoa oikea ratkaisu olisi ottaa kansalaisuus pois.


13. Juoksijan tahto

Osuin sattumalta Sports Illustratedin dokumenttiin, jossa kerrottiin tuolloin 19-vuotiaasta (nykyään 21) Mikey Branniganista. Maileri oli dokumenttia tehtäessä eräs USA:n parhaita lukiourheilijoita lajissaan. Vuonna 2014 hän voitti kansallisen lukiomestaruuden kahdella maililla. Ennätykset ovat vuodelta 2017, 1500 metrillä 3.44,39 ja 5000 metrillä 14.09,51. Eli kaveri olisi SM-tasolla pistesijoilla, ehkä kamppailemassa pronssista.
Mikey Brannigan on autisti. Vuonna 2016 hän voitti paralympialaisissa kultaa 1500 metrillä T20-luokassa. Erinomainen esimerkki siitä, kuinka palava tahto vie läpi harmaan kiven.


14. Täydellinen tekniikka

Reilu vuosi sitten Nike päätti projektin, jonka tarkoitus oli testata pystyykö ihminen juoksemaan maratonin alle kahden tunnin. Viimeinen testi ei ollut ennätyskelpoinen, koska siinä käytettiin vaihtuvia jäniksiä. Eliud Kipchoge pääsi vain 25 sekunnin päähän tavoitteesta. Kirjoitin tuolloin lyhyesti aiheesta (nro 25), mutta nyt perehdyin paremmin katsomalla National Geographicin tunnin dokumentin. Kipchogen salaisuus piilee kahdessa asiassa.
Ensinnäkin hänen täydellisessä juoksutekniikassaan, josta otsikon linkki tarjoaa erinomaisen analyysin.
Toiseksi hänen älyllisen loogisessa asenteessaan ja suhtautumistavassaan urheiluunsa. Lontoon maratonin yhteydessä hänet kutsuttiin luennoimaan juoksemisesta Oxfordin yliopistoon. Mies lateli todella vakuuttavaa tekstiä. Erityisen osuva kohta oli välillä 14.30 - 15.00. Suosittelen katsomaan edes sen puoli minuuttia.


Loppukevennys: Huolellinen maratontankkaus

Enemmän huumoripuolesta kiinnostuneille suosittelen samalta videolta Lontoon maratonin johtajan ja entisen kympin ME-miehen Dave Bedfordin (monet varmaan muistavat Lasse Virénin kovan kilpakumppanin) kertomusta siitä, kuinka hän juoksi ensimmäisen Lontoon maratonin 1981 päästettyään itsensä huonoon kuntoon (otsikon linkki alkaa kohdasta 27.00). Nauroin niin että olin pudota tuolilta.